Turva-asiantuntija: kouluihin pakollista turvallisuuskoulutusta hätätilanteisiin
Turvallisuusasiantuntijan mukaan ihmiset keskittyvät poikkeustilanteissa enemmän kuvaamiseen kuin uhrien auttamiseen.
Turvallisuusasiantuntija esittää kouluihin pakollista ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta. Tällä hetkellä valtaosa ihmisistä ei asiantuntijan mukaan osaa toimia oikein onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. Esimerkiksi Turun puukkohyökkäyksessä monet torilla olleet ihmiset keskittyivät lähinnä tapahtuman kuvaamiseen. Turvallisuusasiantuntija Jari Stolt PSG Turvasta sanoo, että peruskansalaisen toimintavalmiudet terrori-iskun tai suuronnettomuuden sattuessa ovat olemattomat.
– Peruskansalaistaidot ovat hävinneet meiltä. Kaikki asiat ulkoistetaan mielellään muille – ensiapu ensihoidolle ja poliisille lasten ojentaminen. Oma tekeminen unohtuu kokonaan, Stolt jyrähtää.
Kuvaavaa on, että onnettomuustilanteissa napataan kuva turmapaikalta, mutta jatketaan surutta matkaa.
– Välillä tuntuu, että nuoret kokevat elämän ikään kuin suurena videopelinä, Stolt summaa.
Kansalaisen turvallisuuskoulutusta alakouluista ammattikouluihin
Turvallisuusasiantuntija korostaa, että ensiapu- ja hätätilannekoulutusta pitäisi antaa säännöllisesti alakouluista aina ammattioppilaitoksiin ja lukioasteelle saakka. Turvakoulutuksessa tulisi käsitellä esimerkiksi alkusammutusta, hätäensiapua, mutta myös kuinka toimia vaarallisissa tilanteissa.
– Alakoulussa voitaisiin leikin varjolla tehdä poistumisharjoituksia ja antaa muuta turvakoulutusta. Iän ja oppimiskyvyn kasvamisen myötä voitaisiin sitten siirtyä ensiapuun ja alkusammutukseen, turva-asiantuntija Jari Stolt luettelee.
Yhdysvalloissa ovat viime vuosina lisääntyneet turvakoulutukset, joissa tavallisille ihmisille ja opiskelijoille opetetaan vastatoimia terroriuhkissa tai kouluammuskeluissa. Active Shooter Response -koulutuksissa tai suomalaisittain "Pakene, piiloudu, taistele" -koulutuksissa opetetaan niin taktiikoita kuin fyysisiä vastatoimia aseellista hyökkääjää vastaan. Stolt sanoo, että Suomessa poikkeustilannekoulutuksen tulisi keskittyä enemmän pehmeisiin keinoihin.
– En pidä tällaista koulutusta pahana, mutta Yhdysvalloissa on otettu tähän vähän eri tulokulma. Meilllä kannattaa keskittyä enemmän siihen tilanteesta selviytymiseen ja jälkihoitoon, ei niinkään kovaan vastatoimintaan, Stolt sanoo.
Turvallisuustietoisuus on tärkeä osa selviytymistä
Paha ei katoa maailmasta sulkemalla verhot ja käpertymällä peiton alle. Pitkään niin henkilöturvallisuuden kuin turvakoulutuksen parissa työskennellyt Stolt sanoo, että opettajien turvakoulutuksiin on jo satsattu, nyt on oppilaiden vuoro. Pelkällä nuorten turvallisuustietoisuuden lisäämisellä voitaisiin ennalta ehkäistä onnettomuuksia ja kohentaa yksilön selviytymiskykyä eli resilienssiä poikkeustilanteissa. Jos koulujen opetussuunnitelmiin saataisiin moniammattilliselta pohjalta laadittu koulutuspaketti, sillä voitaisiin Stoltin arvion mukaan vaikuttaa jopa nuorten syrjäytymiseen ja koulukiusaamiseen.
– Meillä on täällä Suomessa kuitenkin rajalliset resurssit. Onko meillä varaa hukata esimerkiksi kansalaisten antaman ensiavun tuoma lisäresurssi ensihoidon hoitoketjussa? Stolt kysyy.
Hän muistuttaa, että jos ihminen käy yksittäisen turvakurssin elämässään, kynnys auttaa ja puuttua asioihin jää korkeaksi. Turvallisuustietoisuuden ylläpitäminen edelllyttää jatkuvaa koulutusta ja motivointia. Tässä suomalaisella koulutusjärjestelmällä on tuhannen taalan paikka.
