Kellokosken ylilääkäri: ”Pakkoavohoito” käyttöön mielenterveyden riskiryhmille
(KUVA: Ari Nakari, IS)
Julkaistu: 26.9. 19:33
Oikeuspsykiatri Allan Seppäsen mukaan velvoitteinen avohoito voisi vähentää väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä.
Kellokosken sairaalassa työskentelevä Hyksin tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian ylilääkäri
Allan Seppänen uskoo, että niin sanottu velvoitteinen avohoito olisi hyödyllinen Suomessa.
Tätä nykyä tahdosta riippumaton hoito eli ”pakkohoito” on Suomessa pääsääntöisesti mahdollista vain sairaalaolosuhteissa. Seppäsen mukaan oikeuspsykiatrien piirissä on jo pitkään keskusteltu, että tarvetta olisi myös ”pakkoavohoidolle”.
IS 31. elokuuta 2017. (KUVA: IS:n arkisto)
– Meillä on aika paljon näitä potilaita, jotka varsinaisesti eivät tarvitsisi sairaalaosaston ja -ympäristön hoivaa. Heidän toimintakykynsä säilyisi itsenäiseen elämiseen riittävällä tasolla, jos he vain käyttäisivät lääkityksensä eivätkä käyttäisi päihteitä, Seppänen sanoo.
Käytännössä velvoitteisuus voisi tarkoittaa sitä, että avohoidossa olemiselle asetettaisiin tietynlaisia ehtoja kuten viikoittaiset tapaamiset. Jos potilas ei sitoutuisi ehtoihin, niin hänet siirrettäisiin sairaalahoitoon ilman uutta moniportaista hoitoonmääräämisprosessia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Elikkä henkilö olisi tahdosta riippumattoman hoidon piirissä jatkuvasti, oli hän sitten avohoidossa tai osastolla, Seppänen sanoo.
Tämänkaltainen järjestelmä on Seppäsen mukaan käytössä muun muassa Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.
IS 20. joulukuuta 2014. (KUVA: IS:n arkisto)
Lääkitys auttaisi
Monen vailla lääkitystä harhaiseksi muuttuvan ihmisen laajempi toimintakyky ei kuitenkaan ole vaurioitunut. Oikean lääkityksen kanssa he voisivat hyvin elää sairaalan ulkopuolella.
– Silloin meidän on ihan turha viedä laitospaikkoja niiltä ihmisiltä, jotka laitosten laajempaa hoitoa ja hoivaa tarvitsevat. Samalla saataisiin valvovan silmän alle sellaisia, joilla on korkeampi riski jättää itsensä hoitamatta ja sitä kautta saattavat esimerkiksi lisätä oman väkivaltaisen käyttäytymisensä riskiä.
IS 1. elokuuta 2017. (KUVA: IS:n arkisto)
Monen ulkopuolisen silmissä järjettömän henkirikoksen taustalla on ollut juuri se, että mielenterveysongelmainen ihminen on avohoidossa tai muutoin omillaan ollessaan jättänyt antipsykoottisen lääkityksen ottamatta ja on lääkinnyt itseään sen sijaan vaikkapa alkoholilla tai amfetamiinilla.
Jo nykyään Suomen laki tuntee yhdenlaisen version velvoitteisesta avohoidosta. Se koskee kuitenkin vain oikeuspsykiatrisia kriminaalipotilaita, jotka on jätetty syyntakettomina rikoksestaan rangaistukseen tuomitsematta, mutta jotka on THL:n määräyksellä ohjattu pakkohoitoon.
IS 4. huhtikuuta 2017. (KUVA: IS:n arkisto)
Heidän kohdallaan on käytössä niin sanottu valvonta-aika siinä vaiheessa, kun heidät päästetään sairaalasta avohoitoon.
– Se on määritelty tällä hetkellä laissa kuuden kuukauden pituiseksi, ja se voidaan toistaa erillisin hakemuksin useamman kerran peräkkäin.
”Lisäisi yleistä turvallisuutta”
Seppäsen mukaan lainsäädännöllisin muutoksin voitaisiin myös laajentaa sitä potilaskuntaa, johon velvoitteisuutta voisi hyödyntää.
– Sanoisin, että asetelma parhaimmillaan selvästi lisäisi yleistä turvallisuutta. Saisimme parhaimmillaan entistä useamman henkilön nykyistä tarkempaan kontrolliin.
Avohoito on Seppäsen mukaan myös laitoshoitoa edullisempaa ja inhimillisempää.
– Miksi pitäisimme ihmistä laitostumassa, jos hän sinänsä voisi tiettyjen puitteiden turvaamana elää myös itsenäisemmässä ja vapaammassa asumismuodossa? Tässä mielessä inhimilliset ja taloudelliset tekijät menisivät käsi kädessä.
Lainmuutos valmisteilla
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamista ja laajempaa itsemääräämisoikeuslakia.
Työryhmän varapuheenjohtaja, lääkintöneuvos
Helena Vorma kertoo, ettei tahdosta riippumattoman hoidon sisällöistä ole vielä käyty keskusteluja työryhmässä. Ryhmän ehdotusten on tarkoitus valmistua vasta vuonna 2018.
– Huomioon otetaan muun muassa kansainväliset ihmisoikeussopimukset, perustuslain asettamat vaatimukset sekä aikaisemmat selvitykset, mukaan lukien näyttö siitä, millainen tahdosta riippumaton hoito on hoitona hyödyllistä, Vorma sanoo.
Oikeuspsykiatrin säännösten uudistamista pohditaan myös omassa alatyöryhmässään. Sen tehtävä koskee kuitenkin vain tuomitsematta jätettyjä oikeuspsykiatrisia potilaita, joiden kohdalla sairaalan ulkopuolinen valvonta-aika on jo nykyään mahdollinen.
– Velvoitteinen avohoito ei toisi tähän mitään ratkaisevaa muutosta, Vorma sanoo.
IS 16. elokuuta 2016. (KUVA: IS:n arkisto)
Rami Mäkinen
