Suomen sisäinen turvallisuus

Tasaisiin suomalaismiehiin tottuneen suomalaisnaisen voi olla vaikea ymmärtää millaisia ruutitynnyreitä täysin toisesta kulttuuripohjasta ponnistavat eksoottisemmat voivat olla...

Toinen etukäteen vaikeasti hahmotettava asia voi olla suhde rehellisyyteen ja ansaintalogiikkavalikoimiin.

Suomalaisessa kulttuurissa rehellisyys on itsestäänselvä lähtökohta. Siitä poikkeaminen on hyvin huomionarvoinen, merkittävä, pitkäaikaisesti leimaava ja sosiaalisesti poissulkeva asia.

Joissain toisissa kulttuureissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että uuteen ihmiseen tutustumisen yhteydessä tälle lasketellaan luikuria asiasta jos toisestakin ihan sen selvittämiseksi että kuinka hyväuskoinen - ja siis hyödynnettävissä oleva - hän on. Jos luikuri menee läpi, niin uusi tuttavuus saa lähinnä hyväksikäytettävän hölmön roolin. Jos ei mene, niin tuttavuutta rakennetaan - ehkä - terveemmältä pohjalta.

Ja voi hellanlettas sitä luikurin laskemisen määrää ja laatua jos on kyse siitä, että voi olla blondipimppaa, oleskelulupaa, kansalaisuutta ja elinikäistä elantoa tiedossa.

Entäs ansaintalogiikka ja siihen liittyvät asiat?

Joissain kulttuureissa on eletty tuhansia vuosia yhden aterian päässä nälkäkuolemasta. Kaiken pääpaino on tässä ja nyt. Miksi viljellä jos naapurit/varkaat/kyläläiset vievät sadon, päästävät vuohensa pellolle syömään tms? Miksi kerätä ruokavarastoa jonka hyönteiset, jyrsijät, home, kosteus, lämpö... pilaavat nopeasti. Miksi turvata muutamaan lapseen kun lapsikuolleisuus on korkea? Miksi sitoutua ihmiseen tai pariin, kun elämä ja tilanteet vaihtuvat? Miksi ei noudattaisi mielihalujaan kun kerran tekee mieli?

Tuommoinen tuhansien vuosien jatkumo vaikuttaa evoluutioon ja sitä kautta perimään, kulttuuriin, ajatteluun ja asennoitumiseen, arvoihin.. Eikä se poistu sukupolvessa tai parissa edes suurimmaksi osaksi uusiin olosuhteisiin tottumisen kautta. Se viedään mukana ja ojennetaan hitusen muuttuneena jälkeläisille - niin perimän kuin kulttuurinkin muodossa.

Siinä on sitten monikulttuurillista värähtelyä etsinyt neidonhöppänä vähän ihmeissään kun värähtely olikin vähän eri tyyppistä kuin yliopistolla, Hesarissa ja Vihreässä Langassa oli valehdeltu.

Ja turvallisuusriskeillä on sellainen ikävä tapa että ne pyrkivät realisoitumaan jos sellaiseen on mahdollisuus.
 
Lasse Kerkelä HS, Minna Passi HS
Julkaistu: 14.11. 11:27


POLIISI alkaa kuulustella kolmivuotiaan lapsensa murhasta epäiltyä miestä tiistaina puolenpäivän aikaan. Henkirikos tapahtui Porvoon lyseon leikkipuistossa maanantaiaamuna.

Epäiltyä on alustavasti puhutettu ennen kuulustelua.

”Ollaan käyty läpi, mitä kieltä hän puhuu ja kuka häntä avustaa. Henkirikoksesta ei ole vielä varsinaisesti kysytty”, tutkinnanjohtaja Jyri Hiltunen sanoi tiistaina aamupäivällä.

Nelikymppisen Ranskan kansalaisen epäillään puukottaneen lapsen kuoliaaksi Porvoon lyseon leikkipuistossa maanantaiaamuna. Lapsi kuoli sairaalassa.

POLIISI on jatkanut tiistaina myös muiden henkilöiden kuulemisia.

”Olemme tehneet kuulusteluja minkä ehdimme. Tapahtumat näyttävät edenneen melko lailla niin kuin poliisi on kertonut julkisuuteen”, Hiltunen sanoo.

Poliisipartio sai maanantaiaamuna kello kahdeksan aikaan tiedon tapauksesta. Mies oli hakenut lapsensa luvatta kotoa ja vienyt tämän läheiseen leikkipuistoon.

Isä oli alkanut puukottaa lasta leikkipuistossa. Kun ensimmäinen poliisipartio tuli paikalle, väkivallanteko oli Hiltusen mukaan vielä käynnissä.

”Toinen poliisi juoksi, kaatoi miehen maahan ja kytki käsirautoihin. Toinen poliisi yritti vielä auttaa lasta”, Hiltunen kertoo.

ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeuden asiakirjoista käy ilmi, että miehen ja kuolleen lapsen äidin välillä oli käyty vaikeaa huoltoriitaa.

Käräjäoikeus määräsi äidin lapsen yksinhuoltajaksi syyskuussa. Oikeuden mukaan lapsen turvallisuudesta oli perusteltua huolta.

Oikeuden päätöksen mukaan huoli pohjasi ennen kaikkea siihen, että lapsen isä oli vienyt lapsen vastoin äidin tahtoa kotimaahansa Karibialle tänä kesänä.

Äiti kertoi oikeudessa myös miehen uhanneen koko perheen henkeä. Miehen veli oli varoittanut naista ja kehottanut häntä vaihtamaan lukot.

ÄITI oli myös joutunut muuttamaan lapsen kanssa turvakotiin muutamaksi viikoksi alkuvuodesta, kun mies oli häädetty oikeuden päätöksellä perheen yhteisestä kodista eron jälkeen.

Nainen kertoi, että mies oli sitä ennen käyttäytynyt häntä kohtaan väkivaltaisesti. Pahoinpitelystä ei kuitenkaan ollut tehty rikosilmoitusta.

Mies vakuutti oikeudessa, että mitään väkivallanuhkaa ei olisi ja että hän ei veisi enää lasta ulkomaille.

Miestä vastaan on haettu myös lähestymiskielto. Se on vielä vireillä käräjäoikeudessa.




MIES on tuomittu aiemmin toisen alle 15-vuotiaan lapsensa pahoinpitelystä. Pahoinpitelyt tapahtuivat pari vuotta sitten.

Mies myönsi oikeudessa lyöneensä lasta vyöllä useita kertoja. Hän vetosi kulttuurisiin seikkoihin. Mies kertoi oikeudessa tulleensa Suomeen vuonna 2011.
 
Lasse Kerkelä HS, Minna Passi HS
Julkaistu: 14.11. 11:27


POLIISI alkaa kuulustella kolmivuotiaan lapsensa murhasta epäiltyä miestä tiistaina puolenpäivän aikaan. Henkirikos tapahtui Porvoon lyseon leikkipuistossa maanantaiaamuna.

Epäiltyä on alustavasti puhutettu ennen kuulustelua.

”Ollaan käyty läpi, mitä kieltä hän puhuu ja kuka häntä avustaa. Henkirikoksesta ei ole vielä varsinaisesti kysytty”, tutkinnanjohtaja Jyri Hiltunen sanoi tiistaina aamupäivällä.

Nelikymppisen Ranskan kansalaisen epäillään puukottaneen lapsen kuoliaaksi Porvoon lyseon leikkipuistossa maanantaiaamuna. Lapsi kuoli sairaalassa.

POLIISI on jatkanut tiistaina myös muiden henkilöiden kuulemisia.

”Olemme tehneet kuulusteluja minkä ehdimme. Tapahtumat näyttävät edenneen melko lailla niin kuin poliisi on kertonut julkisuuteen”, Hiltunen sanoo.

Poliisipartio sai maanantaiaamuna kello kahdeksan aikaan tiedon tapauksesta. Mies oli hakenut lapsensa luvatta kotoa ja vienyt tämän läheiseen leikkipuistoon.

Isä oli alkanut puukottaa lasta leikkipuistossa. Kun ensimmäinen poliisipartio tuli paikalle, väkivallanteko oli Hiltusen mukaan vielä käynnissä.

”Toinen poliisi juoksi, kaatoi miehen maahan ja kytki käsirautoihin. Toinen poliisi yritti vielä auttaa lasta”, Hiltunen kertoo.

ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeuden asiakirjoista käy ilmi, että miehen ja kuolleen lapsen äidin välillä oli käyty vaikeaa huoltoriitaa.

Käräjäoikeus määräsi äidin lapsen yksinhuoltajaksi syyskuussa. Oikeuden mukaan lapsen turvallisuudesta oli perusteltua huolta.

Oikeuden päätöksen mukaan huoli pohjasi ennen kaikkea siihen, että lapsen isä oli vienyt lapsen vastoin äidin tahtoa kotimaahansa Karibialle tänä kesänä.

Äiti kertoi oikeudessa myös miehen uhanneen koko perheen henkeä. Miehen veli oli varoittanut naista ja kehottanut häntä vaihtamaan lukot.

ÄITI oli myös joutunut muuttamaan lapsen kanssa turvakotiin muutamaksi viikoksi alkuvuodesta, kun mies oli häädetty oikeuden päätöksellä perheen yhteisestä kodista eron jälkeen.

Nainen kertoi, että mies oli sitä ennen käyttäytynyt häntä kohtaan väkivaltaisesti. Pahoinpitelystä ei kuitenkaan ollut tehty rikosilmoitusta.

Mies vakuutti oikeudessa, että mitään väkivallanuhkaa ei olisi ja että hän ei veisi enää lasta ulkomaille.

Miestä vastaan on haettu myös lähestymiskielto. Se on vielä vireillä käräjäoikeudessa.




MIES on tuomittu aiemmin toisen alle 15-vuotiaan lapsensa pahoinpitelystä. Pahoinpitelyt tapahtuivat pari vuotta sitten.

Mies myönsi oikeudessa lyöneensä lasta vyöllä useita kertoja. Hän vetosi kulttuurisiin seikkoihin. Mies kertoi oikeudessa tulleensa Suomeen vuonna 2011.
Nykyaikainen munaton oikeusjärjestelmä. Just eilen luin toisen uutisen, missä mies stalkkas ex-tyttöäkaveria ihan hulluna. vähän sakkoja ja pari kk ehdollista.
Näistä kun ei saa nykyään oikein mitään. Kaikesta vaan tungetaan ehdollista, niin ei se ole mikään pelote, päin vastoin.
 
Nykyaikainen munaton oikeusjärjestelmä. Just eilen luin toisen uutisen, missä mies stalkkas ex-tyttöäkaveria ihan hulluna. vähän sakkoja ja pari kk ehdollista.
Näistä kun ei saa nykyään oikein mitään. Kaikesta vaan tungetaan ehdollista, niin ei se ole mikään pelote, päin vastoin.

Tuossa suhteessa oikeusjärjestelmä sahaa omaa oksaansa.

Osa ihmisistä suhtautuu kaikkiin palveluihin vähän samoin kuin ostopalveluihin. Aivan kuin he olisivat kuluttajia jotka valitsevat saatavilla olevista palveluista parhaiten itselleen sopivat.

Jos turvallisuuden tuottamisessa yhteiskunta ja oikeuslaitos ovat ostopalveluperspektiivistä katsottuna se huonoiten toimiva, eniten rajoittava, hitain ja voimakkaimmin omaa tai läheisten turvallisuusvajetta ylläpitävä vaihtoehto, niin ostopalvelunäkökulmasta voisi olla aika luontevaa ryhtyä pohtimaan muita mahdollisia keinoja, palveluntarjoajia, palveluvalikoimia ja niiden riski-kustannusrakennetta.

Ja jos on kyse esim. omien lasten tai muiden perheenjäsenten turvallisuudesta, niin ihminen voi olla valmis maksamaan aika korkeankin hinnan - rahana, palveluksina, vapauden menetyksenä...

Jos yhteiskunta ei halua suojata jäseniään vaan ulkojäseniään, niin se on hyvin lähellä väkivaltamonopolinsa menettämistä. Ja silloin se ihan määritelmän mukaan alkaa vajota failed state -kategorian suuntaan.
 
Kaikesta vaan tungetaan ehdollista, niin ei se ole mikään pelote, päin vastoin.
Voisko olla että tuomioistuimet ja tuomarit ovat niin syvällä lakiviidakossa etteivät ymmärrä että tavallinen kansalainen ei pidä ehdollista tuomiota minään, se on sama kuin rankaisematta jääminen. Joten sillä ei ole sitä haluttua vaikutustakaan mitä tuomarit luuulevat.
 
Voisko olla että tuomioistuimet ja tuomarit ovat niin syvällä lakiviidakossa etteivät ymmärrä että tavallinen kansalainen ei pidä ehdollista tuomiota minään, se on sama kuin rankaisematta jääminen. Joten sillä ei ole sitä haluttua vaikutustakaan mitä tuomarit luuulevat.

Ei. Syy on raha.
 
Jos Irak sallii 9-vuotiaan vaimon ottamisen, se on pedofiilivaltio.

Valtio on poliittinen ja hallinnollinen käsite. Se ei ole etninen, uskonnollinen tms. Toisaalta kansalaiset ovat kansanryhmä.

Tuon sanominen voi olla "kiihotus Illmanin ideoita vastaan" -mielessä aika tulkinnanvarainen juttu.

Jos editoisit Irakin tilalle sanaparin Irakin valtio, niin olisi vaikeampi väärinkäsittää tahallaan kommenttisi vihapuheeksi.

Tämä kommentti ei kuitenkaan ole tarkoitettu editointikehoitukseksi vaan sen esille tuomiseksi, että aika pienestä on joskus kiinni laillisen ja laittoman välinen raja.
 
Tuommoinen tuhansien vuosien jatkumo vaikuttaa evoluutioon ja sitä kautta perimään, kulttuuriin, ajatteluun ja asennoitumiseen, arvoihin.. Eikä se poistu sukupolvessa tai parissa edes suurimmaksi osaksi uusiin olosuhteisiin tottumisen kautta. Se viedään mukana ja ojennetaan hitusen muuttuneena jälkeläisille - niin perimän kuin kulttuurinkin muodossa.

Siinä on sitten monikulttuurillista värähtelyä etsinyt neidonhöppänä vähän ihmeissään kun värähtely olikin vähän eri tyyppistä kuin yliopistolla, Hesarissa ja Vihreässä Langassa oli valehdeltu.

Ja turvallisuusriskeillä on sellainen ikävä tapa että ne pyrkivät realisoitumaan jos sellaiseen on mahdollisuus.

Tämä tässä on asia, josta ei kai oikein saisi puhua. Kas kun geenit. Länsimainen urheilulääketiede kyllä hyväksyy, että Länsi-Afrikasta tulevat maapallon nopeimmat geenit. Ja siltähän se totta vieköön näyttää. Kuitenkaan nuo geenin-epelit eivät löydä millään tietään vaikuttamaan ko. populaation kaulan yläpuolelle. Vai löytävätkö?

Nythän on meinaan niin, että tuolla läntisessä Afrikassa on, kuten toki myös itäisessä ja eteläisessä, vallalla melkoinen machokulttuuri. Tähän on syynä vuosisatainen/-tuhantinenkin "soturikulttuurien" ylläpito. Lisäksi kun resursseista on kilpailtu sinänsä jo itsessään usein vihamielisessä ympäristössä (Afrikan pusikossa voi tulla tapetuksi mitä erilaisimmilla tavoilla.), on sukua jatkamaan valikoitunut se luonnostaan hieman aggressiivisempi sakki. Edelleen on paikka paikoin ihan ookoo vain päästää päiviltä omia aikomuksia/suunnitelmia uhkaavat tekijät. Jossain Nairobissa tai Lagosissa ihmiselämän hinta/arvo saattaa olla jalassa olevien lenkkareiden verran.

Tähän kun lisätään vielä se, että Afrikassa noin yleisesti ottaen lapsia saadaan/on aina saatu aika nuorina (koska elinajan odotteet ovat olleet mitä ovat) niin ei ole ollut aikaa "hukattavaksi". Vähän samaan tyyliin kuin mitä yläasteella tupakkinurkan kovat pojat pääsivät teinihutsuja ensimmäisenä polkaisemaan. Kyllähän niistäkin varmasti aikojen saatossa on jokunen filosofian tohtori tai dippainssikin kuoriutunut, mutta en nyt ihan ensimmäisenä suurta älyllistä kapasiteettiä noihin tupakkinurkkien porukoihin olisi yleisesti liittämässä. Sori nyt, ja kärjistävä esimerkkihän tämä on.

Tähän päälle kun vielä lätkäistään yleisesti ottaen Afrikassa kasvuiän vähäisesti aminohappoja sisältävä ravinto, niin ei se ihme ole että se kellokäyrän vasen lape (näitähän on länsimaissa tutkittu ja tulokseksi saatu, että ÄO ~80-85 aikaansaa kohonneen valmiuden ladata turpaan omista mielipiteistä poikkeavia) dominoi. Tästä ravintopuolestahan on Suomesta näyttöä myös. Muutamia vuosia sitten Helsingistä löytyi 1920-luvulta peräisin olevat sairaala-arkistot ja niiden pohjalta pystyttiin osoittamaan että esim. jo odottavien äitien vähäinen ravinnonsaannin epäterveysvaikutukset ulottuvat vielä kolmen sukupolven päähän. Afrikasta on paikoin osoitettu, että jopa kolmanneksen lapsista täysi älyllinen potentiaali jää täyttymättä kasvuiän ravinnonpuutteen vuoksi. Ja jos se alkuperäinenkään prosessorin maksimikelloltaajuus ei ole sieltä korkeimmasta päästä, yllä mainituista syistä...

Summa summarum: Kulttuuri, sapuska... you name it, they got it. Nämä ovat osin itse itseään ruokkivia (pun intented) juttuja.
 
Joissain kulttuureissa on eletty tuhansia vuosia yhden aterian päässä nälkäkuolemasta. Kaiken pääpaino on tässä ja nyt. Miksi viljellä jos naapurit/varkaat/kyläläiset vievät sadon, päästävät vuohensa pellolle syömään tms? Miksi kerätä ruokavarastoa jonka hyönteiset, jyrsijät, home, kosteus, lämpö... pilaavat nopeasti. Miksi turvata muutamaan lapseen kun lapsikuolleisuus on korkea? Miksi sitoutua ihmiseen tai pariin, kun elämä ja tilanteet vaihtuvat? Miksi ei noudattaisi mielihalujaan kun kerran tekee mieli?

Vähän tuota samaa olen kuullut ystäviltä jotka ovat Afrikassa käyneet työmatkoilla. Kone jota menivät korjaamaan ja jonka olisi pitänyt toimiessaan tuottaa hyvinvointia kylälle, jäi sitten korjaamatta kun osat oli taas kerran pöllitty. Pumppu jonka piti nostaa vettä porakaivosta katosi ensimmäisenä yönä asennuksen jälkeen. Työkalut piti pitää taskussa tai jatkuvasti näkyvissä olevassa työkalupakissa, sillä jos selän käänsi niin juoksuaskeleet vain kuuluivat takaa.

Kai se on sitä tässä ja nyt meininkiä. Jos en minä vie ja ruoki sillä perhettäni, niin naapuri vie sen ja ruokkii omansa.
 
Terroristinen väkivalta on tunnistettava muusta väkivallasta, jotta siihen voi kohdistaa oikeanlaisia toimenpiteitä

Terrorismin tavoitteena on luoda pelkoa ja jännitteitä.

Tutkija Karin Creutz haluaa, että terrorismista keskustellaan, radikalisoitumista avataan ja käsitteitä käytetään analyyttisesti täsmällisemmin, ei tunteisiin pohjautuen.

Hän tuo esille terrorismin tutkija Richard Jacksonin määritelmän osuvana. Terrorismi voi olla väkivallan uhkaa, sen ei tarvitse olla itse väkivaltaa. Se on kommunikatiivista toimintaa, jolla uhrit välineellistetään.

– Väkivaltainen teko ei ole toiminnan ydin vaan se on symbolista. Teon uhrit eivät itsessään ole tavoitteellisesti uhreja, vaan esimerkiksi laajempi yhteisö. Tavoitteena on herättää pelkoa.

Onkin tärkeää pystyä erottelemaan, millaisesta väkivallasta on kyse, sillä puuttumiskeinot siihen ovat erilaisia väkivallasta riippuen.

Terrorismin tavoitteena voi olla valtiojärjestelmän horjuttaminen, levittää pelkoa tiettyyn yhteisöön, joka voi olla kokonainen kansa tai tietty yhteisö, esimerkiksi vähemmistö.

– Se ei ole silmitöntä ja irrationaalista kauhuleffatyyppistä väkivaltaa, vaan sillä pyritään saavuttamaan jotain laajempaa.

Jos väkivallan luonne ymmärretään väärin, voi jäädä huomaamatta keskeisiä mekanismeja, joilla estää väkivaltaa.

– Laajemmat väkivaltaiset teot luetaan helposti Isisin laskuun. Tämä on ongelmallista koska se saa organisaation näyttämään voimakkaammalta ja järjestelmällisemmältä kuin mitä se onkaan. Sen lisäksi, että se aiheuttaa kitkaa yhteiskunnassa, se aiheuttaa myös vihaa tiettyjä vähemmistöjä kohtaan, sanoo Creutz.

Iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena

Väkivallantekoon luetaan helposti terrorismia sisään. Creutz kertoo esimerkin Turun iskun tulkinnasta, jota poliisi tutkii terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina. Puukotuksessa kuoli kaksi ihmistä ja kahdeksan loukkaantui tämän vuoden elokuussa.

3804703-300x200.jpg

Keskustelua väkivallanteoista on vaikea pitää analyyttisenä, Turun puukotuksen tyyppiset teot tulkitaan automaattisesti Isisin tekemiksi, vaikka tästä ei olisi varmuutta. Kuvassa muun muassa Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen, pääministeri Juha Sipilä ja kansanedustaja Annika Saarikko Turun torilla uhrien muistoksi syntyneen kukkameren äärellä.

Creutz oli Ylellä keskustelemassa iskusta, kuten myös aihealueen asiantuntijoita. Aamulla ei tiedetty muuta kuin uhrien lukumäärä, ja että kyse oli marokkolaistaustaisesta miehestä.

Muuta ei juuri tiedetty. Myöhemmin paljastui, että hän oli syyllistynyt esimerkiksi Saksassa pikkurikoksiin.

– Pitkin päivää keskustelu valui siihen, että joka haastattelussa kysyttiin Isisistä, ja aloin vastaamaan Isisiin liittyviin kysymyksiin. Loppupäivästä pohdittiin jo, että oliko Suomi odotettu kohde. Tajusin vasta tultuani kotiin, että vaikka yritin pitää keskustelun analyyttisenä niistä seikoista jotka olivat selvillä, olin itsekin liukunut siihen kehykseen, jossa tämäntyyppiset teot tulkitaan automaattisesti Isisin tekemiksi, sanoo Creutz.

Myös vääriä tulkintoja saatetaan tehdä, kun iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena.

– Esimerkiksi Turun tapahtumasta tiedetään, ettei mikään terrorijärjestö ottanut iskua itselleen. Ei pidä paikkaansa se, ettei Isis ottaisi nimiinsä iskuja, jossa henkilö jää eloon. Esimerkiksi Ranskassa iskun tekijät kuolivat myöhemmin poliisin luoteihin.

Isisin propaganda tekee siitä kokoaan isomman

Creutz painottaa, että väkivalta ei synny tyhjiössä. Maailman epätasa-arvoisuus vaikuttaa: kokemukset ja näkemykset poliittisesta tukahduttamisesta, syrjäytymisestä sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta ulkopuolisuudesta luovat pohjaa. Myös hyvissä olosuhteissa voi syntyä ulkopuolisuutta.

Hän muistuttaa, että Isisin kutsu on kohdistunut ihmisille, jotka hakevat parempaa tulevaisuutta.

– Isisin alkuperäinen kutsu oli, että kaikki duunarit, lääkärit, tietotekniset ja mitä tahansa aihealuetta osaavat tarvitaan rakentamaan valtiota. Hetkeksi siirtolaisuus siirtyi sinnepäin.

Creutz kuvailee Isisin vahvuuden olleen median hallinnassa: terrorismi ei onnistu ilman mediaa. Isis on saanut itsensä näyttämään propagandassaan vahvemmalta ja vaikutusvaltaisemmalta kuin se on ollut kartalla.

Se on hyödyntänyt populaarikulttuuria, joka on uponnut etenkin parempaa tulevaisuutta etsiviin nuoriin miehiin ja naisiin eri puolilla maailmaa.

– Sen todellisella laajuudella ei ole merkitystä, jos se propagandassa näyttää vahvalta ja houkuttelevalta. Loppupeleissä nämä (Isisiin kuuluvat) eivät tiedä alueensa laajuudesta siellä ollessaan. Esimerkiksi joiltain Suomesta lähteneiltä katkaistiin kommunikointiyhteydet.

Terrorismikeskusteluun tarvitaan analyyttisyyttä

Myös länsimaiden retoriikka on luonut kaikupohjaa Isisin tyyppisille toimijoille. Turvapaikanhakijoiden, muslimien, irakilaisten tai muiden vähemmistöjen annetaan ymmärtää, etteivät he kuulu länteen.

Tämä vahvistaa sen sanoman, jonka he kuulevat Isisiltä ja muilta vastaavilta toimijoilta: te ette kuulu Eurooppaan, liittykää meihin.

Creutz haluaa, että terrorismista keskustellaan analyyttisesti, vaikka rationaaliset selitykset eivät tunnu menevän perille. Monesti terrorismi tulkitaan pahuudeksi, ja unohdetaan poliittiset tavoitteet.

-Ihmiset suuttuvat, jos sanotaan ettei kyse ole pahuudesta. Halutaan tarunomaista hyvän ja pahan taistelua. Myös Isisin tyyppisellä organisaatiolla, joka on tullut tunnetuksi brutaaliudestaan ja silmittömästä väkivallasta, on poliittisia tavoitteita.

Radikalisoitumisen torjunnasta syrjäytymisen ehkäisyyn

Yhteiskunnan radikalisoituminen näkyy aggressiivisessa retoriikassa ja lisääntyneessä väkivallassa. Se koskee yhtä lailla suomalaista kuin muuta alkuperää olevia, eri uskonnollisia ja poliittisia näkökantoja omaavia ihmisiä eri ikäluokissa.

Creutz nostaa yhtenä radikalisoitumisen syynä syrjäytymisen, vaikka se ei itsessään radikalisoi tai aja terroritekoihin. Syrjäytymistä on monenlaista, taloudellinen vähävaraisuus ei ole ainoa syrjäytymisen muoto. Tunne siitä, ettei sovi yhteiskuntaan tai ettei hallitse omaa tulevaisuuttaan voi turhauttaa. Olisi tärkeää ymmärtää radikalisoitumista yleisenä prosessina.

– Jatkuvasti puhutaan, että nuoria pitäisi estää radikalisoitumasta. Sen sijaan pitäisi estää nuoria syrjäytymästä, ettei synny turhautuneita yhteisöjä, joissa väkivalta saattaa jäädä kytemään. Tämä koskee kantasuomalaisia, maahanmuuttajia, äärioikeistoon tai muslimeihin liittyviä tai aivan muita pienyhteisöjä.

Creutz huomauttaakin:

– Poliittisesti ei ole seksikästä puhua, miten nuorten koulu menee, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja mahdollisuuksia heillä on.

Nuorisotyöntekijöiltä, opettajilta, mielenterveystyöntekijöiltä ja muilta, jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa, ei tarpeeksi kysytä miten nuoret etsivät identiteettiään, jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle tai kokevat poliittista vihaa.

– Näihin puuttuminen on paljon oleellisempaa kuin lukuisat tsekkauslistat radikalisoitumisen merkeistä, joita on kritisoitu tiedeyhteisöissä. Kun tulee tarpeeksi rasteja, todetaan että tämä nuori saattaa olla radikalisoitumissa. Nuoriin joilla on aivan muunlaisia ongelmia saatetaan kohdistaa toimia, jotka itsessään synnyttävät vahinkoa.

Yhteisöpedagogien esimerkkeihin viitaten hänestä olisi tärkeää keskustella esimerkiksi kouluissa niistä syistä, joiden takia nuori saattaa hyväksyä Isisin tavoitteita tai ihailla natsismia. Keskustelu saattaa olla vaikeaa, koska jo keskustelun pelätään leimaavan.

Sananvapaudellakin on rajansa

Creutzin mukaan parinkymmenen vuoden ajan on liu´uttu siihen, että sallitaan minkä tyyppistä keskustelua tahansa. Kuvaava esimerkki on muutamien politiikkojen esittämä ajatus, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan tulisi lopettaa.

Ongelma on, että sananvapauden nimissä voidaan esittää mitä tahansa asioita.

– Pitäisi tuoda esiin, että kansallisissa ja kansainvälisissä sananvapauden määritelmissä on rajoitteita. Sananvapaus on ollut kautta aikojen rajattua myös demokraattisissa yhteiskunnissa, koska on tietyn tyyppistä puhetta ja sanankäyttöä, jolla voi olla vahingollisia seurauksia ja vahingollista. Rajoitukset ovat siinä syystä, että retoriikalla voi aikaansaada suurta tuhoa kuten kansanmurhia edeltävät ajat osoittavat.

Creutzilta kysytään usein onko toimenpiteistä, kuten vihapuheyksiköstä hyötyä.Hän painottaa ettei sillä ole suuressa mittakaavassa vaikutusta, jos hallituksessa ja vallitsevassa politiikassa ei nähdä vihapuhetta ongelmana. Hallituskriisiesityksessä tuli selkeästi ilmi miten maan poliittinen johto ei näytä kokevan ongelmallisena toteuttaa maahanmuuttopolitiikkaa jonka tekijöitä kuitenkin kritisoivat.

Ennakkoluulot vyöryvät vastaan mediassa

Creutz näkee, että maahanmuutto itsessään ei selitä maahanmuuttovastaisuutta ja ääriliikkeiden nousua, vaikka näin ajatellaankin. Maahanmuutto on yleiseurooppalainen ilmiö, ja eri puolilla Eurooppaa on erilaisia vähemmistöjä ja erinäköiset väestönliikkuvuushistoriat.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ranskassa on isoja vähemmistöjä siirtomaa-ajoilta. Välimeren maissa on oltu tekemisissä Pohjois-Afrikan kanssa kautta historian. Suomesta on pikemminkin lähdetty, ja maahanmuutto verrattuna moniin maihin on ollut vähäistä.

– Aloin tutkia mediaa vuonna 2001, ja olin järkyttynyt, että onpa täällä paljon ennakkoluuloja. Luulin, että menee hetkessä ohi ja korjaantuu, mutta päinvastoin se mitä kauhistelin silloin, on pientä verrattuna kirjoitettuun sanaan, jota nähdään nyt, Creutz toteaa.

Hän jatkaa vihapuheesta:

– Retoriikka maahanmuuttajista somessa muistuttaa lietsontaa Ruandassa ennen kansanmurhaa, ja tai miten juutalaisista puhuttiin 30-luvulla. Samalla luodaan myös yleisesti politiikassa ja mediassa erontekoa, jakoja meihin ja muihin. Puhutaan ”ulkomaalaisen näköisestä”. Millainen on ulkomaalaisen näköinen?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) luonnehti Turun iskun tekijää näillä sanoin.

Kirjoitus pohjautuu tutkija Karin Creutzin pitämään alustukseen Vasemmistonaisten Naiset ja rauha – suomalaisen naisen seuraavat 100 vuotta -feminaarissa 28.10.2017.
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...ihen-voi-kohdistaa-oikeanlaisia-toimenpiteita
 
Onko tehostettua valvontaa vaativien tila-asia ratkennut?

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi marraskuun alussa, että Hennalan vastaanottokeskuksen tehostetun valvonnan osasto ei ole näillä näkymin sijoittumassa entiseen Mäntymäen lastenkotiin Ahtialaan. Lahden kaupunki on käynyt neuvotteluja kiinteistön vuokraamisesta Suomen Punaisen Ristin kanssa, mutta ne eivät ole edenneet. Yksikölle etsitään uusia tiloja, koska vuokrasopimus Hennalan kasarmeilla päättyy vuodenvaihteessa.

Tehostetun valvonnan osastolla hoidetaan mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä turvapaikanhakijoita.

Vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila SPR:n Hämeen piiristä, onko yksikön sijaintipaikka nyt selvillä?

Sopimuksia ei ole tehty.

Jatkuvatko neuvottelut nyt yhden paikan kanssa, vai onko ehdolla useita toimitiloja?

En voi kommentoida tätä tarkemmin. Monenlaisia neuvotteluita on ollut vireillä.

Ylijohtaja Päivi Hieta Maahanmuuttovirastosta, miksi haluatte jatkaa niin kutsuttua teva-toimintaa Lahdessa?

Kokemukset ovat olleet ihan hyviä. Jos muuttaisimme, toiminta jouduttaisiin aloittamaan ihan alusta ja se olisi paljon isompi rupeama.

Kuinka paljon teva-yksikössä on asiakkaita?

Aloitimme viidellä henkilöllä, josta paikkamäärä on nostettu 20:een. Tarvetta olisi vielä isomalle yksikölle, mutta sitä voisi olla vaikeampi hallita.

Kaupunkilaiset ovat olleet huolissaan mahdollisen teva-yksikön sijoittumisesta oman asuinpiirin lähelle. Onko huoli turha?

Sen perusteella, mitä olemme SPR:n Hämeen piirin kanssa keskustelleet, ei tarvitse kantaa huolta. Olemme ajatelleet luopua tehostetun valvonnan nimestä ja siirtyä puhumaan tehostetun tuen paikasta. Kun turvapaikanhakijoita oli Hennalassa parhaimmillaan yli 600, riski oli tietysti aivan erilainen. Turvallisuus ei ole vain teva-yksikön asia, siitä vastaavat yhdessä vokki, poliisi ja sairaanhoitopiiri.

Lisäksi pitää muistaa, ettei kyseessä ole mikään suljettu hoitolaitos. Turvapaikanhakijalle sitä voidaan ehdottaa hoitomuotona. Sinne tullaan aina vapaaehtoisesti, ja paikka on määräaikainen.

Minna Jussila, koska teva-yksikön uusi sijainti on selvillä?

Vuokrasopimus Hennalassa loppuu vuoden loppuun mennessä, joten viimeistään joulukuun alussa pitäisi olla nimet paperissa. Myös muuttoon on varattava aikaa.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2414980
 
Karin Kreutz: "Creutzilta kysytään usein onko toimenpiteistä, kuten vihapuheyksiköstä hyötyä.Hän painottaa ettei sillä ole suuressa mittakaavassa vaikutusta, jos hallituksessa ja vallitsevassa politiikassa ei nähdä vihapuhetta ongelmana.

Ei varmaankaan ole vaikutusta jos vihapuhepoliisit eivät ymmärrä muuta kuin Suomea.

Samalla luodaan myös yleisesti politiikassa ja mediassa erontekoa, jakoja meihin ja muihin.

Sitähän se monikulttuurisuuden politiikka on. Juuri tuota, ihmisten lokeroimista.

Miten tp-hakijat ovat olleetkin yht'äkkiä riski? Heitähän markkinoitiin myöhempien aikojen Sampona joka jauhaa meille kaikkea hyvää; Korkeasti koulutettua työvoimaa ja verotuloja sekä rikasta kulttuuria..

Media jonka piti välittää faktoja päätti pitää silmänsä kiinni todellisuudelta. Uskon että se oli niin, ei kai meille tietoisesti valehdeltu.

Kun nyt pari vuotta myöhemmin selailee sen aikaisia uutisotsikoita.. niin voi sitä höpöhöpön määrää...

"Sen perusteella, mitä olemme SPR:n Hämeen piirin kanssa keskustelleet, ei tarvitse kantaa huolta"

Mutta kuka luottaa SPR:ään kun on kyse turvallisuudesta? Kuinka moni luottaa missään muussakaan asiassa?

Elokuussa 2015 MTV3 uutisoi että tulleista puolet on "korkeakoulutettuja". Niinkö tosiaan?

Missähän vaiheessa kyetään myöntämään että media toimi väärin tai sillä ei vaan ollut
kunnollista tilannekuvaa siitä mitä Euroopassa on tapahtumassa.
 
Viimeksi muokattu:
monikulttuurisuuden politiikka...

Aika osuva tapa määritellä noita termejä menee näin:

- Kansainvälisyys on sitä, että samassa ympäristössä on useiden eri kansojen jäseniä ja kaikkia koskevat samat säännöt.

- Monikulttuurisuus on sitä, että samassa ympäristössä on useiden eri kansojen jäseniä ja eri ryhmiä koskevat eri säännöt.

Kun katsoo kansainvälisiä ympäristöjä - tiede, taide, talous jne. - ja vertaa niitä monikulttuurisiin ympäristöihin, niin tuo tapa määritellä saa empiiristä tukea.

Käytännössä kansainvälisyys ja monikultturismi siis poissulkevat toisensa. Ei voi olla sekä yhteisten sääntöjen periaatetta että jokaisella omat säännöt.

Niin pitkään kuin Suomi pyrki kansainvälistymään, ei sisäinen turvallisuus ollut merkittävästi uhattuna. Heti kun kansainvälistymispyrkimys vaihtui monikultturismin normirelativisiin, alkoi sisäinen turvallisuus, henkinen hyvinvointi, koululaitos ja tuhat muuta asiaa syöksyä oja pohjalle.

Ongelma ei ole kansainvälisyys vaan monikulttuurisuus.

Jos maahanmuuttopolitiikan suhteen kriittiset tahot olisivat osanneet ja halunneet korostaa tätä eroa, niin monelta pahalta olisi vältytty. Ilmeisesti perseily ja öyhöttäminen olivat kuitenkin tärkeämpiä kuin asioiden määritteleminen ja täsmentäminen.
 
Jos Irak sallii 9-vuotiaan vaimon ottamisen, se on pedofiilivaltio.
Kunhan muistat olla mainitsematta miksi se on pedofiilivaltio.

Totuus on sodan ensimmäinen uhri.
 
Toivotaan, että käräjäoikeus saa päätöksen lähestymiskiellosta aikaiseksi ennen kuin murhasta syytetty vapautuu.
Ehdottomasti täytyisi olla niin, että päällystöön kuuluva poliisi voisi määrätä määräaikaisien/tilapäisen lähestymiskiellon jonka oikeus sitten vahvistaa toistaiseksivoimassa olevaksi tai sitten purkaa. Lisäksi lähestymiskiellon rikkomisesta täytyisi aina määrätä vankeutta. Jokaisella tulee olla oikeus vapauteen. On kyse sen luokan perustuslaillisesta ja demokraattisesta oikeudesta, että tuohon olisi saatava lisää työkaluja.
 
Back
Top