Bwana
Kenraali
Nou hätä, anna olla vaan. Olihan siinä omaasikin aika tavalla.Sinun tekstiäsi? En osannut juuri tuota osaa linkittää tänne, joten lainasin sen ilman tekijänoikeus-lupaa . Editoin viestini nyt, laitan kunnian kenelle se kuuluu.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Nou hätä, anna olla vaan. Olihan siinä omaasikin aika tavalla.Sinun tekstiäsi? En osannut juuri tuota osaa linkittää tänne, joten lainasin sen ilman tekijänoikeus-lupaa . Editoin viestini nyt, laitan kunnian kenelle se kuuluu.
Tasaisiin suomalaismiehiin tottuneen suomalaisnaisen voi olla vaikea ymmärtää millaisia ruutitynnyreitä täysin toisesta kulttuuripohjasta ponnistavat eksoottisemmat voivat olla...
Nykyaikainen munaton oikeusjärjestelmä. Just eilen luin toisen uutisen, missä mies stalkkas ex-tyttöäkaveria ihan hulluna. vähän sakkoja ja pari kk ehdollista.Lasse Kerkelä HS, Minna Passi HS
Julkaistu: 14.11. 11:27
POLIISI alkaa kuulustella kolmivuotiaan lapsensa murhasta epäiltyä miestä tiistaina puolenpäivän aikaan. Henkirikos tapahtui Porvoon lyseon leikkipuistossa maanantaiaamuna.
Epäiltyä on alustavasti puhutettu ennen kuulustelua.
”Ollaan käyty läpi, mitä kieltä hän puhuu ja kuka häntä avustaa. Henkirikoksesta ei ole vielä varsinaisesti kysytty”, tutkinnanjohtaja Jyri Hiltunen sanoi tiistaina aamupäivällä.
Nelikymppisen Ranskan kansalaisen epäillään puukottaneen lapsen kuoliaaksi Porvoon lyseon leikkipuistossa maanantaiaamuna. Lapsi kuoli sairaalassa.
POLIISI on jatkanut tiistaina myös muiden henkilöiden kuulemisia.
”Olemme tehneet kuulusteluja minkä ehdimme. Tapahtumat näyttävät edenneen melko lailla niin kuin poliisi on kertonut julkisuuteen”, Hiltunen sanoo.
Poliisipartio sai maanantaiaamuna kello kahdeksan aikaan tiedon tapauksesta. Mies oli hakenut lapsensa luvatta kotoa ja vienyt tämän läheiseen leikkipuistoon.
Isä oli alkanut puukottaa lasta leikkipuistossa. Kun ensimmäinen poliisipartio tuli paikalle, väkivallanteko oli Hiltusen mukaan vielä käynnissä.
”Toinen poliisi juoksi, kaatoi miehen maahan ja kytki käsirautoihin. Toinen poliisi yritti vielä auttaa lasta”, Hiltunen kertoo.
ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeuden asiakirjoista käy ilmi, että miehen ja kuolleen lapsen äidin välillä oli käyty vaikeaa huoltoriitaa.
Käräjäoikeus määräsi äidin lapsen yksinhuoltajaksi syyskuussa. Oikeuden mukaan lapsen turvallisuudesta oli perusteltua huolta.
Oikeuden päätöksen mukaan huoli pohjasi ennen kaikkea siihen, että lapsen isä oli vienyt lapsen vastoin äidin tahtoa kotimaahansa Karibialle tänä kesänä.
Äiti kertoi oikeudessa myös miehen uhanneen koko perheen henkeä. Miehen veli oli varoittanut naista ja kehottanut häntä vaihtamaan lukot.
ÄITI oli myös joutunut muuttamaan lapsen kanssa turvakotiin muutamaksi viikoksi alkuvuodesta, kun mies oli häädetty oikeuden päätöksellä perheen yhteisestä kodista eron jälkeen.
Nainen kertoi, että mies oli sitä ennen käyttäytynyt häntä kohtaan väkivaltaisesti. Pahoinpitelystä ei kuitenkaan ollut tehty rikosilmoitusta.
Mies vakuutti oikeudessa, että mitään väkivallanuhkaa ei olisi ja että hän ei veisi enää lasta ulkomaille.
Miestä vastaan on haettu myös lähestymiskielto. Se on vielä vireillä käräjäoikeudessa.
MIES on tuomittu aiemmin toisen alle 15-vuotiaan lapsensa pahoinpitelystä. Pahoinpitelyt tapahtuivat pari vuotta sitten.
Mies myönsi oikeudessa lyöneensä lasta vyöllä useita kertoja. Hän vetosi kulttuurisiin seikkoihin. Mies kertoi oikeudessa tulleensa Suomeen vuonna 2011.
Nykyaikainen munaton oikeusjärjestelmä. Just eilen luin toisen uutisen, missä mies stalkkas ex-tyttöäkaveria ihan hulluna. vähän sakkoja ja pari kk ehdollista.
Näistä kun ei saa nykyään oikein mitään. Kaikesta vaan tungetaan ehdollista, niin ei se ole mikään pelote, päin vastoin.
Voisko olla että tuomioistuimet ja tuomarit ovat niin syvällä lakiviidakossa etteivät ymmärrä että tavallinen kansalainen ei pidä ehdollista tuomiota minään, se on sama kuin rankaisematta jääminen. Joten sillä ei ole sitä haluttua vaikutustakaan mitä tuomarit luuulevat.Kaikesta vaan tungetaan ehdollista, niin ei se ole mikään pelote, päin vastoin.
Voisko olla että tuomioistuimet ja tuomarit ovat niin syvällä lakiviidakossa etteivät ymmärrä että tavallinen kansalainen ei pidä ehdollista tuomiota minään, se on sama kuin rankaisematta jääminen. Joten sillä ei ole sitä haluttua vaikutustakaan mitä tuomarit luuulevat.
Voi kyllähän pedofiliaa itsessään saa kritisoida kunhan vain muistaa että esimerkiksi Isistä (ehkä?) ei saa haukkua pedofiili järjestöksi.
Jos Irak sallii 9-vuotiaan vaimon ottamisen, se on pedofiilivaltio.
Tuommoinen tuhansien vuosien jatkumo vaikuttaa evoluutioon ja sitä kautta perimään, kulttuuriin, ajatteluun ja asennoitumiseen, arvoihin.. Eikä se poistu sukupolvessa tai parissa edes suurimmaksi osaksi uusiin olosuhteisiin tottumisen kautta. Se viedään mukana ja ojennetaan hitusen muuttuneena jälkeläisille - niin perimän kuin kulttuurinkin muodossa.
Siinä on sitten monikulttuurillista värähtelyä etsinyt neidonhöppänä vähän ihmeissään kun värähtely olikin vähän eri tyyppistä kuin yliopistolla, Hesarissa ja Vihreässä Langassa oli valehdeltu.
Ja turvallisuusriskeillä on sellainen ikävä tapa että ne pyrkivät realisoitumaan jos sellaiseen on mahdollisuus.
Joissain kulttuureissa on eletty tuhansia vuosia yhden aterian päässä nälkäkuolemasta. Kaiken pääpaino on tässä ja nyt. Miksi viljellä jos naapurit/varkaat/kyläläiset vievät sadon, päästävät vuohensa pellolle syömään tms? Miksi kerätä ruokavarastoa jonka hyönteiset, jyrsijät, home, kosteus, lämpö... pilaavat nopeasti. Miksi turvata muutamaan lapseen kun lapsikuolleisuus on korkea? Miksi sitoutua ihmiseen tai pariin, kun elämä ja tilanteet vaihtuvat? Miksi ei noudattaisi mielihalujaan kun kerran tekee mieli?
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...ihen-voi-kohdistaa-oikeanlaisia-toimenpiteitaTerroristinen väkivalta on tunnistettava muusta väkivallasta, jotta siihen voi kohdistaa oikeanlaisia toimenpiteitä
Terrorismin tavoitteena on luoda pelkoa ja jännitteitä.
Tutkija Karin Creutz haluaa, että terrorismista keskustellaan, radikalisoitumista avataan ja käsitteitä käytetään analyyttisesti täsmällisemmin, ei tunteisiin pohjautuen.
Hän tuo esille terrorismin tutkija Richard Jacksonin määritelmän osuvana. Terrorismi voi olla väkivallan uhkaa, sen ei tarvitse olla itse väkivaltaa. Se on kommunikatiivista toimintaa, jolla uhrit välineellistetään.
– Väkivaltainen teko ei ole toiminnan ydin vaan se on symbolista. Teon uhrit eivät itsessään ole tavoitteellisesti uhreja, vaan esimerkiksi laajempi yhteisö. Tavoitteena on herättää pelkoa.
Onkin tärkeää pystyä erottelemaan, millaisesta väkivallasta on kyse, sillä puuttumiskeinot siihen ovat erilaisia väkivallasta riippuen.
Terrorismin tavoitteena voi olla valtiojärjestelmän horjuttaminen, levittää pelkoa tiettyyn yhteisöön, joka voi olla kokonainen kansa tai tietty yhteisö, esimerkiksi vähemmistö.
– Se ei ole silmitöntä ja irrationaalista kauhuleffatyyppistä väkivaltaa, vaan sillä pyritään saavuttamaan jotain laajempaa.
Jos väkivallan luonne ymmärretään väärin, voi jäädä huomaamatta keskeisiä mekanismeja, joilla estää väkivaltaa.
– Laajemmat väkivaltaiset teot luetaan helposti Isisin laskuun. Tämä on ongelmallista koska se saa organisaation näyttämään voimakkaammalta ja järjestelmällisemmältä kuin mitä se onkaan. Sen lisäksi, että se aiheuttaa kitkaa yhteiskunnassa, se aiheuttaa myös vihaa tiettyjä vähemmistöjä kohtaan, sanoo Creutz.
Iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena
Väkivallantekoon luetaan helposti terrorismia sisään. Creutz kertoo esimerkin Turun iskun tulkinnasta, jota poliisi tutkii terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina. Puukotuksessa kuoli kaksi ihmistä ja kahdeksan loukkaantui tämän vuoden elokuussa.
Keskustelua väkivallanteoista on vaikea pitää analyyttisenä, Turun puukotuksen tyyppiset teot tulkitaan automaattisesti Isisin tekemiksi, vaikka tästä ei olisi varmuutta. Kuvassa muun muassa Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen, pääministeri Juha Sipilä ja kansanedustaja Annika Saarikko Turun torilla uhrien muistoksi syntyneen kukkameren äärellä.
Creutz oli Ylellä keskustelemassa iskusta, kuten myös aihealueen asiantuntijoita. Aamulla ei tiedetty muuta kuin uhrien lukumäärä, ja että kyse oli marokkolaistaustaisesta miehestä.
Muuta ei juuri tiedetty. Myöhemmin paljastui, että hän oli syyllistynyt esimerkiksi Saksassa pikkurikoksiin.
– Pitkin päivää keskustelu valui siihen, että joka haastattelussa kysyttiin Isisistä, ja aloin vastaamaan Isisiin liittyviin kysymyksiin. Loppupäivästä pohdittiin jo, että oliko Suomi odotettu kohde. Tajusin vasta tultuani kotiin, että vaikka yritin pitää keskustelun analyyttisenä niistä seikoista jotka olivat selvillä, olin itsekin liukunut siihen kehykseen, jossa tämäntyyppiset teot tulkitaan automaattisesti Isisin tekemiksi, sanoo Creutz.
Myös vääriä tulkintoja saatetaan tehdä, kun iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena.
– Esimerkiksi Turun tapahtumasta tiedetään, ettei mikään terrorijärjestö ottanut iskua itselleen. Ei pidä paikkaansa se, ettei Isis ottaisi nimiinsä iskuja, jossa henkilö jää eloon. Esimerkiksi Ranskassa iskun tekijät kuolivat myöhemmin poliisin luoteihin.
Isisin propaganda tekee siitä kokoaan isomman
Creutz painottaa, että väkivalta ei synny tyhjiössä. Maailman epätasa-arvoisuus vaikuttaa: kokemukset ja näkemykset poliittisesta tukahduttamisesta, syrjäytymisestä sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta ulkopuolisuudesta luovat pohjaa. Myös hyvissä olosuhteissa voi syntyä ulkopuolisuutta.
Hän muistuttaa, että Isisin kutsu on kohdistunut ihmisille, jotka hakevat parempaa tulevaisuutta.
– Isisin alkuperäinen kutsu oli, että kaikki duunarit, lääkärit, tietotekniset ja mitä tahansa aihealuetta osaavat tarvitaan rakentamaan valtiota. Hetkeksi siirtolaisuus siirtyi sinnepäin.
Creutz kuvailee Isisin vahvuuden olleen median hallinnassa: terrorismi ei onnistu ilman mediaa. Isis on saanut itsensä näyttämään propagandassaan vahvemmalta ja vaikutusvaltaisemmalta kuin se on ollut kartalla.
Se on hyödyntänyt populaarikulttuuria, joka on uponnut etenkin parempaa tulevaisuutta etsiviin nuoriin miehiin ja naisiin eri puolilla maailmaa.
– Sen todellisella laajuudella ei ole merkitystä, jos se propagandassa näyttää vahvalta ja houkuttelevalta. Loppupeleissä nämä (Isisiin kuuluvat) eivät tiedä alueensa laajuudesta siellä ollessaan. Esimerkiksi joiltain Suomesta lähteneiltä katkaistiin kommunikointiyhteydet.
Terrorismikeskusteluun tarvitaan analyyttisyyttä
Myös länsimaiden retoriikka on luonut kaikupohjaa Isisin tyyppisille toimijoille. Turvapaikanhakijoiden, muslimien, irakilaisten tai muiden vähemmistöjen annetaan ymmärtää, etteivät he kuulu länteen.
Tämä vahvistaa sen sanoman, jonka he kuulevat Isisiltä ja muilta vastaavilta toimijoilta: te ette kuulu Eurooppaan, liittykää meihin.
Creutz haluaa, että terrorismista keskustellaan analyyttisesti, vaikka rationaaliset selitykset eivät tunnu menevän perille. Monesti terrorismi tulkitaan pahuudeksi, ja unohdetaan poliittiset tavoitteet.
-Ihmiset suuttuvat, jos sanotaan ettei kyse ole pahuudesta. Halutaan tarunomaista hyvän ja pahan taistelua. Myös Isisin tyyppisellä organisaatiolla, joka on tullut tunnetuksi brutaaliudestaan ja silmittömästä väkivallasta, on poliittisia tavoitteita.
Radikalisoitumisen torjunnasta syrjäytymisen ehkäisyyn
Yhteiskunnan radikalisoituminen näkyy aggressiivisessa retoriikassa ja lisääntyneessä väkivallassa. Se koskee yhtä lailla suomalaista kuin muuta alkuperää olevia, eri uskonnollisia ja poliittisia näkökantoja omaavia ihmisiä eri ikäluokissa.
Creutz nostaa yhtenä radikalisoitumisen syynä syrjäytymisen, vaikka se ei itsessään radikalisoi tai aja terroritekoihin. Syrjäytymistä on monenlaista, taloudellinen vähävaraisuus ei ole ainoa syrjäytymisen muoto. Tunne siitä, ettei sovi yhteiskuntaan tai ettei hallitse omaa tulevaisuuttaan voi turhauttaa. Olisi tärkeää ymmärtää radikalisoitumista yleisenä prosessina.
– Jatkuvasti puhutaan, että nuoria pitäisi estää radikalisoitumasta. Sen sijaan pitäisi estää nuoria syrjäytymästä, ettei synny turhautuneita yhteisöjä, joissa väkivalta saattaa jäädä kytemään. Tämä koskee kantasuomalaisia, maahanmuuttajia, äärioikeistoon tai muslimeihin liittyviä tai aivan muita pienyhteisöjä.
Creutz huomauttaakin:
– Poliittisesti ei ole seksikästä puhua, miten nuorten koulu menee, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja mahdollisuuksia heillä on.
Nuorisotyöntekijöiltä, opettajilta, mielenterveystyöntekijöiltä ja muilta, jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa, ei tarpeeksi kysytä miten nuoret etsivät identiteettiään, jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle tai kokevat poliittista vihaa.
– Näihin puuttuminen on paljon oleellisempaa kuin lukuisat tsekkauslistat radikalisoitumisen merkeistä, joita on kritisoitu tiedeyhteisöissä. Kun tulee tarpeeksi rasteja, todetaan että tämä nuori saattaa olla radikalisoitumissa. Nuoriin joilla on aivan muunlaisia ongelmia saatetaan kohdistaa toimia, jotka itsessään synnyttävät vahinkoa.
Yhteisöpedagogien esimerkkeihin viitaten hänestä olisi tärkeää keskustella esimerkiksi kouluissa niistä syistä, joiden takia nuori saattaa hyväksyä Isisin tavoitteita tai ihailla natsismia. Keskustelu saattaa olla vaikeaa, koska jo keskustelun pelätään leimaavan.
Sananvapaudellakin on rajansa
Creutzin mukaan parinkymmenen vuoden ajan on liu´uttu siihen, että sallitaan minkä tyyppistä keskustelua tahansa. Kuvaava esimerkki on muutamien politiikkojen esittämä ajatus, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan tulisi lopettaa.
Ongelma on, että sananvapauden nimissä voidaan esittää mitä tahansa asioita.
– Pitäisi tuoda esiin, että kansallisissa ja kansainvälisissä sananvapauden määritelmissä on rajoitteita. Sananvapaus on ollut kautta aikojen rajattua myös demokraattisissa yhteiskunnissa, koska on tietyn tyyppistä puhetta ja sanankäyttöä, jolla voi olla vahingollisia seurauksia ja vahingollista. Rajoitukset ovat siinä syystä, että retoriikalla voi aikaansaada suurta tuhoa kuten kansanmurhia edeltävät ajat osoittavat.
Creutzilta kysytään usein onko toimenpiteistä, kuten vihapuheyksiköstä hyötyä.Hän painottaa ettei sillä ole suuressa mittakaavassa vaikutusta, jos hallituksessa ja vallitsevassa politiikassa ei nähdä vihapuhetta ongelmana. Hallituskriisiesityksessä tuli selkeästi ilmi miten maan poliittinen johto ei näytä kokevan ongelmallisena toteuttaa maahanmuuttopolitiikkaa jonka tekijöitä kuitenkin kritisoivat.
Ennakkoluulot vyöryvät vastaan mediassa
Creutz näkee, että maahanmuutto itsessään ei selitä maahanmuuttovastaisuutta ja ääriliikkeiden nousua, vaikka näin ajatellaankin. Maahanmuutto on yleiseurooppalainen ilmiö, ja eri puolilla Eurooppaa on erilaisia vähemmistöjä ja erinäköiset väestönliikkuvuushistoriat.
Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ranskassa on isoja vähemmistöjä siirtomaa-ajoilta. Välimeren maissa on oltu tekemisissä Pohjois-Afrikan kanssa kautta historian. Suomesta on pikemminkin lähdetty, ja maahanmuutto verrattuna moniin maihin on ollut vähäistä.
– Aloin tutkia mediaa vuonna 2001, ja olin järkyttynyt, että onpa täällä paljon ennakkoluuloja. Luulin, että menee hetkessä ohi ja korjaantuu, mutta päinvastoin se mitä kauhistelin silloin, on pientä verrattuna kirjoitettuun sanaan, jota nähdään nyt, Creutz toteaa.
Hän jatkaa vihapuheesta:
– Retoriikka maahanmuuttajista somessa muistuttaa lietsontaa Ruandassa ennen kansanmurhaa, ja tai miten juutalaisista puhuttiin 30-luvulla. Samalla luodaan myös yleisesti politiikassa ja mediassa erontekoa, jakoja meihin ja muihin. Puhutaan ”ulkomaalaisen näköisestä”. Millainen on ulkomaalaisen näköinen?
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) luonnehti Turun iskun tekijää näillä sanoin.
Kirjoitus pohjautuu tutkija Karin Creutzin pitämään alustukseen Vasemmistonaisten Naiset ja rauha – suomalaisen naisen seuraavat 100 vuotta -feminaarissa 28.10.2017.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2414980Onko tehostettua valvontaa vaativien tila-asia ratkennut?
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi marraskuun alussa, että Hennalan vastaanottokeskuksen tehostetun valvonnan osasto ei ole näillä näkymin sijoittumassa entiseen Mäntymäen lastenkotiin Ahtialaan. Lahden kaupunki on käynyt neuvotteluja kiinteistön vuokraamisesta Suomen Punaisen Ristin kanssa, mutta ne eivät ole edenneet. Yksikölle etsitään uusia tiloja, koska vuokrasopimus Hennalan kasarmeilla päättyy vuodenvaihteessa.
Tehostetun valvonnan osastolla hoidetaan mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä turvapaikanhakijoita.
Vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila SPR:n Hämeen piiristä, onko yksikön sijaintipaikka nyt selvillä?
Sopimuksia ei ole tehty.
Jatkuvatko neuvottelut nyt yhden paikan kanssa, vai onko ehdolla useita toimitiloja?
En voi kommentoida tätä tarkemmin. Monenlaisia neuvotteluita on ollut vireillä.
Ylijohtaja Päivi Hieta Maahanmuuttovirastosta, miksi haluatte jatkaa niin kutsuttua teva-toimintaa Lahdessa?
Kokemukset ovat olleet ihan hyviä. Jos muuttaisimme, toiminta jouduttaisiin aloittamaan ihan alusta ja se olisi paljon isompi rupeama.
Kuinka paljon teva-yksikössä on asiakkaita?
Aloitimme viidellä henkilöllä, josta paikkamäärä on nostettu 20:een. Tarvetta olisi vielä isomalle yksikölle, mutta sitä voisi olla vaikeampi hallita.
Kaupunkilaiset ovat olleet huolissaan mahdollisen teva-yksikön sijoittumisesta oman asuinpiirin lähelle. Onko huoli turha?
Sen perusteella, mitä olemme SPR:n Hämeen piirin kanssa keskustelleet, ei tarvitse kantaa huolta. Olemme ajatelleet luopua tehostetun valvonnan nimestä ja siirtyä puhumaan tehostetun tuen paikasta. Kun turvapaikanhakijoita oli Hennalassa parhaimmillaan yli 600, riski oli tietysti aivan erilainen. Turvallisuus ei ole vain teva-yksikön asia, siitä vastaavat yhdessä vokki, poliisi ja sairaanhoitopiiri.
Lisäksi pitää muistaa, ettei kyseessä ole mikään suljettu hoitolaitos. Turvapaikanhakijalle sitä voidaan ehdottaa hoitomuotona. Sinne tullaan aina vapaaehtoisesti, ja paikka on määräaikainen.
Minna Jussila, koska teva-yksikön uusi sijainti on selvillä?
Vuokrasopimus Hennalassa loppuu vuoden loppuun mennessä, joten viimeistään joulukuun alussa pitäisi olla nimet paperissa. Myös muuttoon on varattava aikaa.
Toivotaan, että käräjäoikeus saa päätöksen lähestymiskiellosta aikaiseksi ennen kuin murhasta syytetty vapautuu.Miestä vastaan on haettu myös lähestymiskielto. Se on vielä vireillä käräjäoikeudessa.
Miten tp-hakijat ovat olleetkin yht'äkkiä riski? Heitähän markkinoitiin myöhempien aikojen Sampona joka jauhaa meille kaikkea hyvää; Korkeasti koulutettua työvoimaa ja verotuloja sekä rikasta kulttuuria..
Karin Kreutz: "Creutzilta kysytään usein onko toimenpiteistä, kuten vihapuheyksiköstä hyötyä.Hän painottaa ettei sillä ole suuressa mittakaavassa vaikutusta, jos hallituksessa ja vallitsevassa politiikassa ei nähdä vihapuhetta ongelmana.
Samalla luodaan myös yleisesti politiikassa ja mediassa erontekoa, jakoja meihin ja muihin.
Miten tp-hakijat ovat olleetkin yht'äkkiä riski? Heitähän markkinoitiin myöhempien aikojen Sampona joka jauhaa meille kaikkea hyvää; Korkeasti koulutettua työvoimaa ja verotuloja sekä rikasta kulttuuria..
"Sen perusteella, mitä olemme SPR:n Hämeen piirin kanssa keskustelleet, ei tarvitse kantaa huolta"
monikulttuurisuuden politiikka...
Kunhan muistat olla mainitsematta miksi se on pedofiilivaltio.Jos Irak sallii 9-vuotiaan vaimon ottamisen, se on pedofiilivaltio.
Jos Irak sallii 9-vuotiaan vaimon ottamisen, se on pedofiilivaltio.
Ehdottomasti täytyisi olla niin, että päällystöön kuuluva poliisi voisi määrätä määräaikaisien/tilapäisen lähestymiskiellon jonka oikeus sitten vahvistaa toistaiseksivoimassa olevaksi tai sitten purkaa. Lisäksi lähestymiskiellon rikkomisesta täytyisi aina määrätä vankeutta. Jokaisella tulee olla oikeus vapauteen. On kyse sen luokan perustuslaillisesta ja demokraattisesta oikeudesta, että tuohon olisi saatava lisää työkaluja.Toivotaan, että käräjäoikeus saa päätöksen lähestymiskiellosta aikaiseksi ennen kuin murhasta syytetty vapautuu.