Suomen sisäinen turvallisuus

Eduskunnan kyselytunnin mielenosotukseen löyty Demokraatti.fi sivulta selitys. "Mielenosoituksen aihe kytkeytyi ilmeisesti kurdien ja Isisin välisiin taisteluihin."
 
Sardaukar kirjoitti:
Täytyyhän sen päätöksen joku olla allekirjoittanut...
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan se totta,että emme ole nähneet kuin tuon kirjoituksen lehdessä ja yhtään omaisten tuskaa vähättelemättä on hankalaa asiaa liian pitkälle kommentoida näiden tietojen varassa.
 
Tuossahan kyllä on lisänä kanssa tyypillistä Valtiokonttorin touhua. Sieltä ei oikein pirukaan saa mitään korvauksia.
 
Mikäs nyt on Yleen mennyt?

Toimittajalta: Nyt olen yhtä aikaa "punavihreä mädättäjä" ja "hc rasse"
Maahanmuutosta on mahdotonta keskustella asiallisesti kenenkään suivaantumatta. Keskusteluilmapiiri muistuttaa Ruotsin vastaavaa 2000-luvulta, kirjoittaa toimittaja Kai Jaskari.
Julkinen keskustelu
8.2.2018 klo 19:15
13-3-9702045.jpg

Tiina Jutila / Yle
17-6372357f4a79a13ed3.jpg

Kai Jaskari

Jaa artikkeli Facebookissa
Jaa artikkeli Twitterissä
Viime elokuussa tein jutun siitä, miksi Suomen lähiöissä ei ole tapahtunut vastaavaa kielteistä kehitystä kuin Ruotsin lähiöissä. Lähiöitä koskevista jutuista tulee aina palautetta, ja sillä kertaa kourallinen palautteesta oli kirjoitettu aggressiiviseen sävyyn. Sain muun muassa uuden tittelin "punavihreä mädättäjä", koska en Ruotsin ongelmia kuvaillessani korostanut maahanmuuttajien osallisuutta niihin.
Pari viikkoa sitten lähdin hakemaan tietyistä syistä asuinaluetta vaihtaneita ihmisiä "kokemusasiantuntijoiksi", kuten hienosti sanotaan. Jutun taustalla oli Helsingin kaupungin ja yliopiston julkaisema tutkimus(siirryt toiseen palveluun), jossa kyseltiin yli 1 300 helsinkiläiseltä asuinviihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä. 680 heistä oli vaihtanut asuinaluetta, ja heiltä kyseltiin muuton syitä.
Tulo- ja koulutustaustaltaan heikoimmilta alueilta muuttaneet ilmoittivat yleisimmin tärkeäksi tai melko tärkeäksi muuton syyksi sen, että 1) ei löytynyt sopivaa asuntoa, 2) alueella on liikaa sosiaalisia ongelmia, 3) alueella tai koulussa on liikaa maahanmuuttajia. Kaksi jälkimmäistä syytä hätkähdyttivät minua.
Lähdin tekemään aiheesta juttua tarkoituksenani selvittää, mitä Helsingin kaupunki on tehnyt ja aikoo tehdä sen eteen, ettei niin monen tarvitsisi muuttaa tämänkaltaisista syistä. Laitoin noin 20:een Facebookin kaupunginosaryhmään kyselyn, jossa etsin ihmisiä, jotka olivat muuttaneet jommasta kummasta syystä ja olisivat valmiita haastateltaviksi.
Aika pian minulle kävi selväksi, että pelkkä kysymyksenasettelu herättää kipakoita reaktioita. Yksi kaupunginosaryhmä sensuroi kyselyni kokonaan. Hyvin monissa kommenteissa eriasteisesti paheksuttiin kysymyksenasettelua – ja nimenomaan sen maahanmuuttoon liittyvää osuutta, ei niinkään sosiaalisiin ongelmiin liittyvää.
Vaikka en uutiskilpailusyistä voinut avata koko juttuni sisältöä, enkä sen taustamateriaalia, tarkensin kuitenkin kaikkiin FB-ryhmiin, että kysymyksenasettelu perustuu tutkimustuloksiin.
Somettaja lukee jutusta otsikon ja reagoi välittömästi
Myöhäistä. Erilaiset Facebookin rasisminvastaiset ja monikulttuurisuuden puolesta puhuvat ryhmät olivat jo ottaneet pyyntöni hampaisiinsa.
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kaksi muuta tunnettua mielipidevaikuttajaa aloittivat Twitter-kampanjan, joka heidän seuraajiensa kautta poiki minulle satoja moraalista pahennusta sisältäviä tviittejä ja uudelleentviittauksia.
Yksi tviittaajista oli katsonut tarpeelliseksi perata koko Twitter-historiani ja etsiä viittauksia rasistisiin motiiveihin kirjoittaa maahanmuutosta.
Kaksi sellaista hän mielestään löysi. Toisessa hämmästelin Saksassa uutenavuotena jälleen tapahtuneita ahdistelu- ja kuolemantapauksia. Toisessa ihmettelin, kun Tukholmassa mieltään osoittaneiden afgaaninuorten edustaja vaati, että ruotsalaisten pitäisi "kantaa vastuunsa ja opetella darin kieltä". Näitä tviittejä kommentoitiin tyyliin: "Tuttua narratiivia."
Samalla sain taas uuden tittelin, "hc rasse" eli kovan luokan rasisti.
Tällainen episodi toistuu eri puolella somea päivittäin, eikä se tietenkään koske pelkästään maahanmuuttokeskustelua. Aktiivinen somettaja reagoi nopeasti. Luettuaan jutusta otsikon hän onkin jo aloittanut keskustelun, joka on täysin irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään.
Somekeskustelu tuotti myös toisenlaista palautetta. Osa somettajista oli tulkinnut tilanteen siten, että Ylen toimittajaa yritetään estää kirjoittamasta paljastusjuttua siitä, miten länsimaiden ihmiset pakenisivat ongelmalähiöistä maahanmuuttajien vyöryn alta.
Ruotsissa on vaihtunut ääni kellossa
Olen tullut viime vuosina sellaiseen käsitykseen, että suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa kuuluvat päällimmäisenä äänekkäimmät keskustelijat, jotka ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa.
Yltiöidealistiset monikulttuurisuuden puolustajat eivät salli keskustelua maahanmuuttoon ja integraatioon liittyvistä ongelmista. Jos joku nostaa näitä kysymyksiä esille, tämän täytyy olla rasisti. Maahanmuuttoa kaikin keinoin periaatteellisista syistä vastustavat puolestaan eivät suostu näkemään monikulttuurisuudessa mitään myönteistä, ja tällaisten esimerkkien esille nostajan täytyy olla punavihreä mädättäjä.
Tämä asetelma muistuttaa minua Ruotsin tunnelmista 2000-luvulla. Yltiöidealistinen mieliala hallitsi tiedotusvälineiden ja valtapuolueiden poliitikkojen retoriikkaa.
Työskentelin tuolloin Ruotsin televisiossa SVT:ssä. Muistan esimerkiksi valtiopäivien alla pidetyn vaalipalaverin, jossa eräs kotimaan toimittaja kysyi muilta kokouksen osanottajilta, mitä SVT voisi tehdä, jotta ruotsidemokraattien vaalivoitto saataisiin estettyä.
En ollut uskoa korviani.
Ruotsidemokraattien maahanmuuton vastainen pyrkimys oli toki kaikilla tiedossa, mutta että julkisen palvelun mediatalo lähtisi sabotoimaan demokraattisten vaalien kulkua?
Maahanmuuton kiivaimmilla vastustajilla ei ollut kanavia valtamediaan, eikä tuolloin ollut somea, jossa räyhätä. Näihin tukahdutettuihin tuntemuksiin törmäsi kuitenkin kaikkialla: rasistiset taksinkuljettajat antoivat mielipiteensä kuulua, pyysi asiakas niitä tai ei.
SVT:n tutkivan journalismin tähti Janne Josefsson palkittiin niin kutsutusta vaalimökkireportaasistaan, jossa hänen tiiminsä jäsenet kävivät eri puolueiden vaalimökeillä salakuvaten jutustelemassa paikallispoliitikkojen kanssa siitä, missä paikkakunnalla olisi maahanmuuttajista vapaita asuinalueita. Hyvin värikkäitä neuvoja sateli, ja ne paljastettiin pöyristyneille katsojille.
Syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin jälkeen Ruotsissa tilanne on muuttunut radikaalisti. Nyt valtapuolueiden edustajat tuntuvat kilpailevan siitä, kuka keksii kovimmat keinot lähiöiden jengirikollisuuden nujertamiseksi. Jopa sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven ehdotti, että lähiöihin voitaisiin viedä sotilaita tilanteen rauhoittamiseksi. Löfven tosin loivensi ehdotustaan varsin pian.
Toivottavasti Suomessa ei koskaan jouduta vastaavien ongelmien eteen.
Tätä kirjoittaessa aamulla julkaistua juttuani kommentoidaan edelleen ahkerasti. Moni on kehunut sitä, että jutussa on tuotu esiin myös lähiöiden myönteisiä puolia. Toiset ovat syyttäneet siitä, että yritän tehdä marginaalista valtavirtaa. Jos lähes 30 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää maahanmuuttajien määrää tärkeänä poismuuton syynä, ei kyse ole enää marginaalista vaan yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon pitäisi etsiä ratkaisuja.
Myös rasistikorttia on edelleen vilkuteltu. Samoin suvakkikorttia. Yhtään rakentavaa ratkaisuehdotusta ongelmiin en ole palautteista vielä onnistunut löytämään.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-10065988?origin=rss
 
Salolainen sai juuri mitä tilasikin...

Tiedustelulaki ei auta terrorismia vastaan – sillä suojelupoliisi kyllä tiesi Turun puukottajasta
VIERASHUONE8.2.2018 15:45Vieraileva kolumnisti
31
Turun-Kauppatori-19082017-AOP-825x433.jpg

Turun Kauppatorilla hiljennyttiin järkyttävän tapauksen johdosta ja sytytettiin kynttilöitä uhrien muistamiseksi. (Kuva AOP)
Kolumnistimme ihmettelee poliitikon väitettä siitä, kuinka tiedustelulaki olisi voinut estää tragedian.
KOLUMNI Kokoomuksen kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen julkaisi 7.2.2018 tiedotteen, jonka mukaan Turun puukotustapaus olisi voinut olla estettävissä uudella tiedustelulainsäädännöllä. Salolaisen silmissä ”esitutkinta vahvistaa käsityksen siitä, että uudella tiedustelulainsäädännöllä olisi saatettu estää tämäkin tragedia”.
Väitettään Salolainen perustelee viittaamalla epäillyn puhelimesta löytyneisiin kuviin ja videoihin Isis-järjestöstä. On vaikea ymmärtää, kuinka ne olisivat saaneet viranomaiset liikkeelle, jos Isiksen jäsenhakemuksen perään kysely ei sitä tehnyt.
Salolainen ei ilmeisesti ole kuullut, että poliisi ja suojelupoliisi molemmat tiesivät terrori-iskun tehneestä Abderrahman Bouananesta. Vinkkejä hänestä oli tehty jo kuukausia ennen puukotuksia. Bouanane oli muun muassa puhunut suomalaisista vääräuskoisina, kertonut kuinka kristityt pitäisi tappaa, kuunnellut radikaaleja saarnoja ja kysellyt kuinka Isikseen liitytään.
Ei ole uskallettua olettaa, että poliisi ja suojelupoliisi tiesivät myös Bouananen käytöksestä, eivät pelkästään hänen olemassaolostaan. Tästä uutisoivat tuoreeltaan iskun jälkeen muun muassa Yle, Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Kenties Salolainen ei seuraa kyseisiä medioita.
”Useissa maissa on ehkäisty terrori-iskuja toimivalla tiedustelulla, ja siksi sen päivittäminen nykypäivään vastaamaan uusia turvallisuusuhkia on perusteltua”, Salolaisen julkaisemassa tiedotteessa sanotaan. Tämä täytyy jo purkaa kahteen osaan.
Ensinnäkin kaivataan näyttöä siitä, että ”useissa maissa on ehkäisty terrori-iskuja toimivalla tiedustelulla”. Yhdysvaltain pahamaineinen turvallisuusvirasto NSA on kyennyt kertomaan vain yhdestä terrorismirikoksen tutkinnasta, jossa sen kotimaassa tapahtuva massatiedustelu on ollut merkittävässä osassa. Tapaus koski miestä, joka lähetti rahaa somalialaiselle al Shabaab -järjestölle. Ei ole näyttöä yhdestäkään suunnitellusta terrori-iskusta Yhdysvaltoja kohtaan, joka olisi kyetty estämään NSA:n tiedustelun avulla.
NSA työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä ja toimii noin kymmenen miljardin dollarin budjetilla. Kiinnostaisi tietää, kuinka hallitus kuvittelee tiedustelun toimivan Yhdysvaltoja paremmin Suomessa, jossa poliisit vuodesta toiseen valittavat resurssipulaa. Siitä oli Turunkin tapauksessa kyse.
”Vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia. Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta”, sanoi suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri RantalaYlelle viime vuoden elokuussa.
Myös 130 pariisilaisen hengen vuonna 2015 vaatineen terrori-iskun tekijät olivat sekä Ranskan että Belgian tiedusteluviranomaisten tiedossa. New York Timesin haastattelema ranskalainen terrorisminvastaisen toiminnan asiantuntija sanoi, että ”meidän tiedustelumme on oikeastaan aika hyvää, mutta kykyämme toimia rajoittaa tiedon valtava määrä”.
Vaikka leikittäisiin, että nykyistä kapeammalla yksityisyydensuojalla olisi olennainen rooli terrori-iskujen ehkäisyssä, se ei olisi vielä perustelu yksityisyydensuojan kaventamiselle. Kerrataksemme: Salolainen sanoo, että ”useissa maissa on ehkäisty terrori-iskuja toimivalla tiedustelulla, ja siksi sen päivittäminen nykypäivään vastaamaan uusia turvallisuusuhkia on perusteltua”.
Filippiineillä on ehkäisty huumausainerikoksia silmittömällä väkivallalla huumeiden käyttäjiä ja myyjiä kohtaan, ja… siksi sen ottaminen käyttöön vastaamaan uudenlaista huumausainerikollisuutta on perusteltua?
Kirsikkana kakun päällä Salolainen toteaa lopuksi, että ”tiedustelulainsäädännön lykkäämiselle ei ole nähtävissä olevia perusteita, ja lainsäädäntö on saatava valmiiksi jo tällä vaalikaudella. Turun tapaus osoittaa, että vastaavanlaiset tilanteet voisivat olla estettävissä uudella lainsäädännöllä, ja siksi jokainen päivä ilman uusia tiedustelulakeja luo periaatteessa uusia riskejä.”
Ensinnäkin on niin, että kiireellistä menettelyä sovelletaan, jos sille on perusteita – ei niin, että kiireellistä menettelyä sovelletaan, jos sitä vastaan ei ole perusteita. Toisekseen Turun tapaus ei osoita, että ”vastaavanlaiset tilanteet voisivat olla estettävissä uudella lainsäädännöllä”, mutta vaikka näin olisi, se ei vielä olisi mikään peruste. Salolaisen lausunnon logiikalla voitaisiin yhtä hyvin sanoa, että ”koska terrori-iskut olisivat estettävissä sulkemalla rajat, jokainen päivä rajojen säilyessä avoinna luo periaatteessa uusia riskejä”.
Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, ammattipoliitikko Salolainen ei varsinaisesti valehtele. Hän käyttää ilmauksia kuten ”olisi voinut olla estettävissä”, ”olisi saatettu estää” ja ”periaatteessa”. Tuosta ”periaatteesta” on pitkä matka terrorisminvastaisen taistelun konkreettiseen todellisuuteen. Sitä ovat ne Turun kaksi kuollutta, kahdeksan loukkaantunutta ja lukemattomat turvallisuudentunteensa menettäneet suomalaiset. On vastenmielistä, että heidän kärsimyksellään ajetaan kansalaisten perusoikeuksien kaventamista, joka on vieläpä kaiken näytön valossa tyhjänpäiväistä.
Joka väittää, ettei näin ole: kuuntelen tarkkaan mahdollisia perusteluja – ja nimenomaan perusteluja. Vielä en ole kuullut mitään muuta kuin pelonlietsontaa ja puhdasta retoriikkaa.
Taneli Lassila
Kirjoittaja on vapaa toimittaja
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.paivanlehti.fi/tieduste...ojelupoliisi-kylla-tiesi-turun-puukottajasta/
 
Olisiko @Vonka tässä selitys?

En tosin pikaisella etsinnällä löytänyt kovinkaan suurta vastustusta..

Perussuomalaisetkin suhtautuvat myönteisesti tiedustelulain nopeutettuun säätämiseen, mutta Halla-ahon mukaan muiden puolueiden logiikka horjuu.

– Kun me olemme esittäneet tiukennuksia maahanmuutoa, turvapaikkaa ja perheen yhdistämistä koskeviin lakeihin, niin on toistuvasti sanottu, että perustuslaki estää tämän. Nyt perustuslaki ei näytäkään olevan läpipääsemätön este.

Halla-Aho katsoo, että jos perustuslaki avataan tiedustelulainsäädännön vauhdittamiseksi, samalla pitää tarkistaa myös turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja oleskelulupien myöntämiseen liittyvää lainsäädäntöä.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-9790755

Perussuomalaiset tuo mukaanmyös kiusantekoa. Puolue on huolissaan siitä, kuinka vankat perusteet hallituksella on puuttua kansalaisten yksityisyyden suojaan kiirettä pitäen.

– Se ei riitä perusteluksi, että hallituksen pitäisi saada sulka hattuunsa tiedustelulakien läpiajamisesta, puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo Ylen haastattelussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-10041634

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho: Tiedustelulaki ei yksin riitä torjumaan terroritekoja


Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää tiedustelulakia tarpeellisena, mutta yksin riittämättömänä keinona terrorismin torjuntaan.
Hänen mukaansa hetken mielijohteesta tehtyjä tekoja ei pystytä torjumaan tiedustelun avulla.
Jos perustuslakia muutetaan tiedustelulainsäädännön takia, perussuomalaiset aikovat Halla-ahon mukaan vaatia, että sitä voidaan muuttaa niin, että paperittomasti maassa olevien vapaata liikkumista voidaan rajoittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa...i-yksin-riitä-torjumaan-terroritekoja/1031739
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top