Suomen sisäinen turvallisuus

Mies nousi autosta ja kiinnitti naisen kaulaan ketjun – Helsingin poliisi varoittaa jokakeväisestä riesasta

Julkaistu: 31.3. 11:14

HELSINKI

Helsingin poliisi varoittaa taas korunvaihtovarkaista. Varkaat toimivat usein saman kaavan mukaan.

Lähes 90-vuotiaalta naiselta anastettiin kaulalta koru Helsingin Myllypurossa, poliisi kertoo tiedotteessaan.

Nainen oli kiirastorstaina liikkeellä rollaattorillaan. Myllypuron Tuulimyllyntiellä naisen viereen pysähtyi henkilöauto, jonka apukuljettajan puolelta nousi mustaihoinen, noin noin 20-30 -vuotias, hoikka mies, joka kysyi englanniksi tietä sairaalaan.

Mies lähestyi naista ja kiinnitti yllättäen naisen kaulaan ketjun. Nainen sai jo kertaalleen hätyytettyä miestä kauemmaksi ja sanoi tälle, ettei tarvitse mitään.

Miehen mentyä takaisin autoon nainen huomasi, että hänen 80-vuotislahjakorunsa oli kadonnut ja tilalla oli kullanvärinen rihkamakoru.

Poliisin mukaan tämäntyyppinen rikollisuus on jokavuotinen riesa etenkin pääkaupunkiseudulla. Korunvaihtovarkaat ilmestyvät katukuvaan keväisin ja valitsevat uhreikseen vanhuksia.

– Yleensä uhreja lähestytään jollakin tekosyyllä kellon tai matkaohjeiden kysymiseksi, ja samalla tarjotaan hyvin aggressiivisesti esimerkiksi kaulakorua. Samalla yhteydessä aito koru varastetaan ja tilalle laitetaan rihkamakoru, poliisi kertoo tiedotteessaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005625125.html
 
Reservipoliisiin liittyvässä keskustelussa on tullut esille, että poliisikouluun ei enää saada tarpeeksi tasokkaita hakijoita.

Sisäpiirin lähteet poliisista ovat kuitenkin kertoneet, että poliisikoulutuksen muuttaminen on käytännössä tyrehdyttänyt lähes täysin aikuishakijoiden hakemukset poliisikouluun. Koulutuksen pidentäminen yhdessä erilaisten työrajoitteiden kanssa tarkoittaa sitä, että aikuisopiskelijalle poliisikoulutus on liian pitkäkestoinen pätkä vähäisillä tuloilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakijat ovat huomattavasti nuorentuneet. Koulutus aloitetaan myös entistä enemmän aivan alkeista. Ajotaidoissa on puuteita, auton perushuoltoa kuten vaikka tuulilasinpesunesteen lisäämistä ei osata. Kun 90-luvulla alkoi tulla hakijoita, jotka eivät olleet koskaan ampuneet pistoolilla. On poliisikoulussa nykyisin paljon oppilaita jotka eivät ole edes ampuneet koskaan millään aseella.

Tietyllä tavalla ymmärrän, että organisaation kannalta on jopa toivottovaa, että asioita päästään kouluttamaan aivan puhtaalta pöydältä. Toisaalta tuollainen teinistä poliisiksi ja eläkkeelle 60 vuotiaana malli on aika harvinainen nykymaailmassa. Voisi jopa olla toivottovaa, että poliisin uralle hyppäisi ihmisiä erilaisista taustoista elämää nähneenä ja esimerkiksi ikääntyvät kenttäsiat voisivat taas vaihtaa toiselle uralle vaikka 45-50 vuotiaana jos sisätyöt eivät kiinnosta.
 
Joo kyllähän poliisin vahvuus on ollut eri koulutustaustoista tulleet henkilöt ja vähän ne kypsemmät hakijat. Nyt pukkaa harjoitteluun pääsääntöisesti melko nuorta porukkaa vailla elämänkokemusta. En sano,että se on suoraan huono juttu mutta tuolla asiakkaiden kanssa touhutessa tietystä kypsyydestä on hyötyä. Lisäksi näkee sellasia 150 cm 45 kg naisia (nättejä toki). Ok,eihän heistä välttämättä moni kentällä uraa suunnittelekkaan mutta on se hurjan näköistä kun varustevyö näyttää isommalta kuin kantajansa.
 
Tie sisällissotaan – voisivatko vuoden 1918 tapahtumat toistua Suomessa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Maailman vakaimmassa valtiossa sisällissota on sadan vuoden päässä menneisyydessä. Jos Suomessa joskus vielä syttyisi sisällissota, hyvin monen asian olisi mentävä pieleen.

2.4.2018 klo 12:13

13-3-10127803.png


Matti Koivisto

Helsingin keskustassa vuonna 2068 on vaarallista. Kodittomia parveilee kadulla ja ihmisillä on nälkä.
Maalla on periaatteessa hallitus, mutta kukaan ei ole enää varma pystyykö se pitämään järjestystä yllä. Huhutaan, että pommi-iskuja jo vuosien ajan tehneet kapinalliset suunnittelisivat hallintorakennusten valtaamista.
Sisällissodan syttyminen ei tule yllätyksenä.
Se on seuraus kehityksestä, jossa kasvava osa kansasta kokee tilanteensa niin epätoivoiseksi, että lailliset keinot eivät enää riitä. Samalla valtion ote kansalaisista heikkenee. Voi syntyä valtatyhjiö, jota kilpailevat aseistautuneet ryhmät pyrkivät täyttämään.
Jos Suomessa joskus vielä syttyisi sisällissota, hyvin monen asian olisi mentävä pieleen.
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen tuntee poliittisen väkivallan mekanismin tarkkaan. Sisällissodan mittaluokat saavan konfliktin syntymiselle on korkea kynnys.
– Sisällissota tarkoittaa suuren luokan yhteiskunnallista konfliktia, joka jakaa väestön valtion alueella ja jossa syntyy paljon uhreja. Ne ovat yleensä poikkeuksellisen raakoja ja verisiä verrattuna valtioiden välisiin sotiin, Kekkonen kuvailee.
Helsingin yliopistossa professorina toimiva Kekkonen on tutkinut Espanjan ja Suomen sisällissotia. Jokainen sisällissota syntyy omassa ainutlaatuisessa tilanteessaan, mutta kaikilla sisällissodilla on myös omat yhdistävät tekijänsä.
Taustalla on aina vallankäytön vääristymä. Yleensä sisällissodiksi laajenevat kapinat syntyvät tilanteessa, jossa pieni osa väestöstä pitää valtaa ja taloudellisia resursseja hallussaan, ja samalla suuri joukko on alistetussa asemassa.
Tyypillinen esimerkki on myöhäiskeskiajan Eurooppa, jossa syntyi talonpoikaiskapinoita vastustamaan feodaalijärjestelmän äärimmäistä eriarvoisuutta. Valta oli kasautunut pienelle eliitille ja suuri osa väestöstä eli kurjuudessa.
Pelkkä äärimmäinen köyhyys ei itsessään riitä sytyttämään kapinaa. 1860-luvun nälkävuosien aikaan suuri osa suomalaisista kuoli nälkään, mutta köyhä ja alistunut kansa ei kapinoinut keisarinvallan virkakoneistoa vastaan.

Kapinaan ryhtyvillä on oltava tiettyjä resursseja ja jokin ajatus siitä, miten he voivat muuttaa asioita parempaan suuntaan. Ideologia . Väkivallan laukaisee vahva kokemus siitä, että käytettävissä olevat lailliset keinot eivät enää riitä parantamaan tilannetta.
– Aseisiin tarttuminen on kaiken historiallisen kokemuksen mukaan se viimeinen keino. Kukaan ei lähde siihen pelkästään väkivallan ilosta, vaan kyseessä on äärimmäinen tilanne, jossa muita vaihtoehtoja ei ole, Kekkonen sanoo.
Millainen sitten voisi olla se äärimmäinen tilanne, joissa väkivalta voi leimahtaa?
– Tilanne, missä esimerkiksi omat lapsemme kuolevat nälkään tai näemme äärimmäistä väkivaltaa ja sortoa, joka kohdistuu meidän perheenjäseniimme, sukulaisiimme ja kanssaihmisiimme. Näissä tilanteissa se sytyke on olemassa.
Sata vuotta sisällissodan jälkeen maailman onnellisimmaksi valtioksi tilastoidussa Suomessa ajatuskin sisällissodasta on tietysti kaukana. Hallinto toimii, korruptio on vähäistä ja
maa on kärkisijoilla.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Fund for Peace pitää yllä niin sanottua hauraiden valtioiden indeksiä. Mittauksen mukaan Suomi
maailman vakain valtio. Sen perusteella Suomen voi sanoa olevan kaikista maailman maista kauimpana sisällissodan kaltaisesta tilanteesta.
Jos tulevaisuutta haarukoi muutaman vuosikymmenen päähän, on sisällissodaksi luokiteltavan laajan konfliktin todennäköisyys Suomessa lähes olematon, Helsingin yliopiston Kekkonen arvioi.

Pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa mukaan tulee kuitenkin niin monta mahdollista muuttujaa ekosysteemin järkkymisestä teknologisiin murroksiin, että ennustaminen muuttuu lähes mahdottomaksi.
– Koskaanhan ei voida täysin varmasti sanoa, että sisällissotaa ei koskaan syttyisi. Esimerkiksi Jugoslavian hajoamissota osoitti, että sivistyksen pintakuori on lopulta aika hauras.
Täysimittaisen sisällissodan sijaan Kekkonen näkee Suomessa ja muissa länsimaissa todennäköisempänä uhkana väkivaltaisten levottomuuksien ja erilaisten ääriliikkeiden syntymisen.
Poliittista väkivaltaa tavoitteidensa ajamiseen käyttävät ryhmittymät voisivat kerätä laajaakin kannatusta, jos yhteiskunnallinen tilanne tulehtuu. Pommit paukkuisivat Helsingissä, mutta osa kansasta pitäisi toimintaa oikeutettuna.
Tällaista kehityskulkua ruokkisi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden syveneminen entisestään. Kekkonen pitää syrjäytyneiden määrän lisääntymistä viimeisten vuosikymmenten aikana huolestuttavana piirteenä Suomessa.
– Jos kuilu yhteiskunnan alimpien kerrosten ja yläluokan välillä syvenee, se koventaa yhteiskunnallista kontrollia, eli rangaistuksia ja muuta valvontaa. Siitä voi syntyä kierre, joka on hyvin vaarallinen, Kekkonen sanoo.
Hallinnon otteet kovenisivat ja samalla heikossa asemassa olevat tuntisivat olevansa entistä ahtaammalla, mikä johtaisi puolestaan aiempaa väkivaltaisempaan vastaukseen.

Väkivaltaisia tekoja edeltävät kovenevat puheet. Suomen ja Espanjan sisällissodissa jyrkästä retoriikasta vastasi omille kannattajilleen paasannut puoluelehdistö. Tänä päivänä oman samanmielisten kuplan voi löytää sosiaalisesta mediasta.
– Ero maatyöläisen ja kartanonherran todellisuuden välillä oli tietysti paljon rajumpi kuin erot tämän päivän kuplissa, mutta tunnistan ilmiön. Se on ongelma, jos puhumme toistemme ohi ja emme pysty samaistumaan vastapuoleen.
Suomessa demokratian keskeinen tukipilari on 50-luvulta lähtien ollut laaja ja hyvinvoiva keskiluokka. Ongelmia on Kekkosen mukaan odotettavissa, jos keskiluokka murenee köyhien ja erittäin rikkaiden välistä.
– Länsimaisten demokratioiden suurin haaste on tämän prosessin pysäyttäminen.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta vaihtoehtoisia kehityskulkuja voidaan yrittää hahmottaa.
Se ei ole helppoa. Tulevaisuudentutkimuksen parissa työskentelevillä on Yhdysvaltain puolustusministerinä toimineelta Donald Rumsfeldiltä lainattu termi yllättäville kehityskuluille: "unknown unknowns", eli tuntemattomat tuntemattomat. Se kuvaa jatkuvasti monimutkaistuvan yhteiskunnan muutoksia, joita ei tässä vaiheessa pystytä ennakoimaan.
Skenaario sisällissodasta Suomessa kuuluu näihin ”tuntemattomiin tuntemattomiin”, kertoo tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta.
– Voidaan ajatella, että juuri tämän yhteiskunnan monimutkaisuuden johdosta voi lähteä liikkeelle kehityskulkuja, jotka yllättäisivät meidät kaikki ja johtaisivat jyrkkään vastakkainasetteluun.
Professori Kekkosen tapaan myös Wilenius nostaa eriarvoisuuden kasvun yhdeksi kipinäksi, josta sisällissota voisi Suomessa jälleen roihahtaa.
– Yksi vaihtoehto voisi olla sellainen, että me lähtisimme ajamaan äärilibertaristista politiikkaa, jossa rikkaiden ja köyhien erot kasvaisivat eksponentiaalisesti. Nehän kasvavat nytkin, mutta hyvin maltillisesti.
Uhka voi tulla myös Suomen poliittisen järjestelmän ulkopuolelta. Wilenius työskentelee hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen päättäjille sopeutumistapoja odottamattomiin kriiseihin.

Uhkakuvia voisivat olla esimerkiksi joka puolelle infrastruktuuriin yltävät sähkönjakelun häiriöt, ilmastonmuutoksen aiheuttama hallitsematon maahanmuutto tai vakava pandemia. Niillä olisi kaikilla vaikutuksensa myös Suomen poliittiseen vakauteen.
Pahimmillaan jokin vielä vaikeasti hahmotettava kriisi voisi johtaa valtatyhjiön syntymiseen.
– Mustan surman kaltainen epidemia ajaisi yhteiskunnan kaaoksen partaalle. Nämä skenaariot ovat erittäin epätodennäköisiä, mutta silti mahdollisia. Sen takia meidän pitää käydä läpi mitä tällaisissa tilanteissa voidaan tehdä ja miten niihin voidaan varautua, Wilenius sanoo.
Presidentti Martti Ahtisaaren perustama konfliktinratkaisujärjestö CMI tekee päivittäin työtä maissa, joissa käydään sisällissotaa tälläkin hetkellä. Tänä vuonna CMI on aloittanut Suomen sisällissotaan ja sitä seuranneeseen yhteiskunnan rakentamiseen liittyvien opetusten keräämisen.
Tarkoituksena on, että konfliktiosapuolet voisivat miettiä omaan yhteiskuntaansa sopivia ratkaisuja Suomen kokemusten pohjalta, kertoo neuvonantaja Emmi Hänninen CMI:stä.
– Sisällissodat ovat aina tietyn ajan ja paikan tuotteita, mutta niissä on myös yhdistäviä tekijöitä. Esimerkiksi Libyassa on tällä hetkellä samankaltainen valtatyhjiö kuin Suomessa oli sisällissodan aikaan.
Libyassa valtatyhjiön aiheutti diktaattori Muammar Gaddafin kaatuminen. Suomen sisällissotaa Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinaan Nikolai II:n kaatuminen. Molemmissa maissa aseistautuneet ryhmät nousivat kilpailemaan vallasta.
Suomen paras vakuutus sisällissodan tapahtumien toistumista vastaan on vahva demokraattinen järjestelmä. Yhteiskunnissa, joissa CMI työskentelee, ei usein ole toimivaa tapaa ratkaista kiistakysymyksiä politiikan keinoin.

Sillä, että kansalaisille tarjotaan tasapuoliset poliittiset ja taloudelliset mahdollisuudet, on merkittävä vaikutus valtioiden vakauteen. Jokaisella pitää olla ainakin mahdollisuus tavoitella vaurautta ja mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
Konflikteissa itsessään ei ole mitään pahaa. Erimielisyydet ja kiistat ovat välttämätön osa demokratian toimintaa.
– Kun konfliktien ratkaisemiseen on vaihtoehtoisia väyliä kuin aseellinen yhteenotto, ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin niistä muodostuu yhteiskuntaa halkovia jakolinjoja. Kiistat ratkaistaan poliittisin keinoin olemassa olevan järjestelmän puitteissa
Tämän päivän Suomessa tyytymättömän kansan vallankumous näkyy vaalien lopputuloksessa, ei väkivaltaisena kansannousuna.
Kun oppositio haastaa hallitusta, se tapahtuu eduskunnan täysistunnossa, ei aseellisena vallankaappauksena. Hallitus vastaa opposition kritiikkiin kyselytunnilla, ei pommittamalla opposition kannatusalueita maan tasalle.
Tänään se tuntuu Suomessa itsestään selvältä. Monissa maissa se ei sitä ole.

https://yle.fi/uutiset/3-10127038?utm_campaign=yleuutiset
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Lainaus "Sillä, että kansalaisille tarjotaan tasapuoliset poliittiset ja taloudelliset mahdollisuudet, on merkittävä vaikutus valtioiden vakauteen. Jokaisella pitää olla ainakin mahdollisuus tavoitella vaurautta ja mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
Konflikteissa itsessään ei ole mitään pahaa. Erimielisyydet ja kiistat ovat välttämätön osa demokratian toimintaa.
– Kun konfliktien ratkaisemiseen on vaihtoehtoisia väyliä kuin aseellinen yhteenotto, ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin niistä muodostuu yhteiskuntaa halkovia jakolinjoja. Kiistat ratkaistaan poliittisin keinoin olemassa olevan järjestelmän puitteissa
Tämän päivän Suomessa tyytymättömän kansan vallankumous näkyy vaalien lopputuloksessa, ei väkivaltaisena kansannousuna.
Kun oppositio haastaa hallitusta, se tapahtuu eduskunnan täysistunnossa, ei aseellisena vallankaappauksena. Hallitus vastaa opposition kritiikkiin kyselytunnilla, ei pommittamalla opposition kannatusalueita maan tasalle.
Tänään se tuntuu Suomessa itsestään selvältä. Monissa maissa se ei sitä ole." Lainaus loppuu

Vahventamani kohta on helppo allekirjoitaa ja Suomessa tämä toteutuu, vaikka taloudellisten mahdollisuuksien osalta yrittäjyyttä voitaisiin tukea enemmän.
 

Suomessa tapahtui väkivaltainen vallankaappaus 1917 vain ja ainoastaan koska siihen saatiin merkittävää ulkopuolista apua ideologian, materiaalin, koulutuksen ja logistiikan osalta Venäjän kommunistien taholta. Tavallisella kansalla ei ollut halua, kykyä eikä tarvetta vallankumoukseen. Kyse oli suuren luokan kusetuksesta, jossa kovimman hinnan maksoi lopulta se vähäväkinen kansanosa.

Kansan syvistä riveistä kumpuava sisällissota vaatii yhteiskunnan täydellistä romahtamista. Mielestäni tähän ollaan matkalla ja vuonna 2068 saattaa jo edellytykset täyttyä.
 
Just noin. Jutusta unohtui kätevästi että mainituissa sodissa oli merkittävä ulkomainen osallistuminen. Suomen sisällissota oli Saksan ja bolsevikkien proxysota, ja samat pelurit asialla Espanjassa.

Jugoslaviasta voitaisiin oppia, muttei opita. Siksi toistetaan multietnisen imperiumin virheet. Suomalainen ei nosta asetta suomalaisia vastaan, mutta Brysseln nukkehallitusta tai ulkomaisen ideologian iskujoukkoja vastaan kyllä. Riittävästi maantieteellisesti ja etnisesti eriytyneet faktiot on helppo kuvitella toistensa kimppuun.

Antwerpenissa yli 2/3 lapsista ja nuorista on jo ulkomaalaisia, lähinnä pohjoisafrikkalaisia. Onko se silloin edes sisällissota jos täysin toisistaan poikkeavat kansanosat alkavat taistella elintilasta ja päätäntävallasta jakamassaan valtiossa?
 
Sisällisotaan saattaa olla matkaan mutta pienempiä paikallisia yhteenottoja pitäisin jopa aika todennäköisenä ihan lähitulevaisuudessa. Siihen malliin poliisi on auktoriteettia menettänyt. Niin tai näin, Suomi on osittain kahtia jakaantunut ja jako tuntuu vain pahenevan. Siitä jaosta syntyy aineksia vaikka mihin.
 
Tutkimus...

Pysäytyksiä, paperien tiedustelua – etninen profilointi on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma, tuore tutkimus osoittaa
Pysäytyksiä ei juuri perustella. Ne syövät luottamusta virkavaltaan, tutkijat muistuttavat.

Poliisi valvoi Don't send Afghans back -mielenosoitusta Narinkkatorilla Helsingissä helmikuussa. (KUVA: EMMI KORHONEN)
Päivi Repo HS
Julkaistu: 3.4. 8:00
ETNINEN profilointi eli ihmisen poimiminen joukosta ihonvärinsä tai rodullisten piirteidensä takia on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma.

Tämän toteaa Svenska social- och kommunalhögskolanin kolmevuotinen tutkimushanke Pysäytetyt, jota rahoittaa Koneen säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelma. Se haastatteli 185 ihmistä, joista 145 kuului vähemmistöryhmään, sekä lisäksi 40 poliisia ja muuta asiantuntijaa kuten vartijoita, sosiaalityöntekijöitä ja kauppaliikkeiden työntekijöitä.

Haastatellut vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset ovat syntyisin yli 20 maasta. Mukana oli paljon suomalaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa.

Haastattelujen lisäksi tutkijat kävivät havainnoimassa kentällä kuten satamissa, puistoissa, kauppakeskuksissa ja metroasemilla. He myös teettivät kaksi puhelinhaastattelua, joihin vastasi yli 300 nuorta aikuista.

TAVALLISIN tapa kokea etnistä profilointia on tulla pysäytetyksi väkijoukosta henkilöpaperien tarkistamiseksi. Näin tapahtuu etenkin rautatie- ja metroasemilla, lentoasemilla, satamissa ja kauppakeskuksissa.

”Minut pysäytettiin Tikkurilan rautatieasemalla kai siksi, että näytin poikkeavalta, ja kysyttiin suoraan sosiaaliturvatunnusta”, Romaniasta kotoisin oleva nainen kertoo raportissa.

Julkiseksi kaupunkitilaksi mielletty kauppakeskus taas saattaa osoittautua tilaksi, joka ei olekaan kaikille julkinen. Puhelimia pääsevät lataamaan vain suomalaiset, eivät bulgarialaiset tai romanit, Bulgariasta kotoisin oleva romanimies kertoi vartijan sanoneen.

MONI haastateltu kertoi tulleensa poliisiauton pysäyttämäksi, kun ajoi autoa.

”Voi olla, että poliisi vain halusi minun odottavan turhan päiten”, Afrikasta muuttanut mies mietti haastattelussa.

”Tietääkseni normaalisti ei tule pysäytetyksi, jos ei ole tehnyt mitään väärää.”

Suomen romanit kertoivat, että jos autossa on useita romaneja, pysäyttäminen oli todennäköisempää kuin silloin, kun on autossa yksin.

PYSÄYTYKSET koettiin suututtaviksi ja nöyryyttäviksi, ikään kuin pysäytettyjä epäiltäisiin rikoksesta. Haastatteluista ilmenee, että ne söivät myös monen luottamusta virkavaltaan, varsinkin kun toiminnalle ei annettu kunnon perusteluja.

Tutkijat näkevät tällä vakavia seurauksia. Epäoikeudenmukaiseksi koettu kontrolli ja pysäyttäminen voivat rapauttaa kykyä luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan, he varoittavat.

Etninen profilointi on jo kielletty lailla, mutta poliisien, vartijoiden ja rajavartijoiden toiminnassa on korjattavaa, he suosittelevat. Monella haastatellulla oli kielteisiä kokemuksia etenkin vartijoista:

”Jos menen kauppaan, he seuraavat minua”, Afrikasta muuttanut nainen kertoi.

”Kyse ei ole näkemykseni mukaan palvelusta. Kun tulen kauppaan valkoisten suomalaisten kanssa, kukaan ei seuraa.”

Tutkijoilla on useita ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Koulutusta tarvitaan lisää, mutta ennen muuta pitäisi tunnistaa, että etninen profilointi on ongelma. Jotta pysäytykset ja henkilöpapereiden kysymykset eivät jäisi piiloon, ne pitäisi rekisteröidä avoimesti ja systemaattisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005627045.html?ref=rss
 
Kyllä poliisi normaalistikin pysäyttää, omalla kohdalla ei ole ihon väristäkään ollut kiinni ;) Vaikeaksi menee poliisin työ jos etnisyys aiheuttaa perusteen olla pysäyttämättä, tutkimatta, jne. Poliisin yksi tehtävä on kuitenkin myös estää laitonta maassa oloa ja se selviää papereita kysymällä ja tarkastamalla.
 
Vartijoiden kohdalla tuo perustunee kokemukseen, maksajan tahtoon miten työtä tehdään ja sanoinko jo siihen kokemukseen?
 
Herman30 kirjoitti:
Miten ihmeessä ne sitten pystyvät suorittamaan ulkomaalaisten valvontaa jos ei saa tarkistaa ulkomaiselta näyttävää?
Klikkaa laajentaaksesi...

Sepä se. Ruotsin rajalla homma hoitui pari vuotta sitten puhtaasti etnisellä profiloinilla. Kaltaiseni kalpeanaama sai olla aivan rauhassa. Valitettavasti se valvonta oli yhtä tyhjän kanssa, kun turvallisesta Ruotsista saapuvat otettiin kuitenkin vastaan.
 
Se on mielenkiintoista miksi diversiteetti liberalismin kannattajat, joiden mielestä valtion tehtävä on pitää huolta, että eri väestöryhmät ei joudu konfliktiin keskenään haluaa tehdä kaikkensa, että valtio ei voi tätä velvollisuuttaan hoitaa. Ihan kuin tämmöisen Neuvostoliiton kehittämän ideologian tarkoitus olisikin vain tuottaa konfliktia.
 
Faktaa on se, että enemmistö suomalaisista on kiinnostunut vain tuloksesta, eikä siitä millä keinolla tulos saavutetaan.
Jos tarkoitus on saada kiinni rikoksesta epäilty tai laittomasti maassa oleva ulkomaalainen, suomalaisten enemmistö hyväksyy myös etnisen näkökulman käyttämisen kun se sopii tarkoitukseen.
Lakia pitää muuttaa jos se nykyisessä muodossaan ei turvaa viranomaisille tehokasta toimintaa.

Kiinnittäkää ylläolevassa huomiota sanaan "enemmistö".

.
 
Herman30 kirjoitti:
Miten ihmeessä ne sitten pystyvät suorittamaan ulkomaalaisten valvontaa jos ei saa tarkistaa ulkomaiselta näyttävää?
Klikkaa laajentaaksesi...
San se... Aika mahottomaksi menee ulkomaalais valvonta siinä vaiheessa.
 
Yksi vaihtoehto on tietenkin sellaiset massa valvonta iskut. Esim. kauppakeskuksen joka ovella poliisi ja kaikki ulosmenijöiden paperit tarkastetaan. Samalla sitten pari siviilipukuista sisälle seuraamaan notta vältteleekö joku paperian tarkastamista. Hemmetisti työtä mutta tehokasta toki niinkin toteutettuna. Sitten ei voi kukaan puhua mistään etnisestä profiloinnista.
 
Raveni kirjoitti:
Yksi vaihtoehto on tietenkin sellaiset massa valvonta iskut. Esim. kauppakeskuksen joka ovella poliisi ja kaikki ulosmenijöiden paperit tarkastetaan. Samalla sitten pari siviilipukuista sisälle seuraamaan notta vältteleekö joku paperian tarkastamista. Hemmetisti työtä mutta tehokasta toki niinkin toteutettuna. Sitten ei voi kukaan puhua mistään etnisestä profiloinnista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä jos vaan ilmoitettaisiin, että meillä poliisi, rajavartijat ja yksityinen turvallisuuspuoli hoitaa tehtäviään Suomen lain mukaan. Jos mamua ei miellytä, niin koneita lähtee kentältä ja laivoja satamasta.

Oli taas helvetin yllättäviä tuloksia. Ulkomaalaisvalvontaa kohdistettiin ulkomaalaisiin ja vartijat tekevät töitään. On varmasti taas lähtötilanteita selvitetty ihan perkeleen perusteellisesti. Usein noissa jutuissa sekoitetaan asiat ihan perusteellisesti ja ei mietitä edes nanosekunnin verrran mistä juttu on todellisuudessa johtunut. Itse todistin tässä vähän aikaa sitten kun fasun kahvilaan meni sellainen 10+ hengen mamu-teini-ihmisperse lauma ja valloitti sellaiset 60 % kahvilan tiloista. Järkkärit oli paikalla muutamassa minuutissa ja lauma alkoi suureen ääneen valittaa rasismista, nuorten syrjinnästä ja he kuulemma olivat asiakkaita. Järkkäri selvitteli asiaa ja tosiaan tiskiltä oli ostettu yksi kissakarkki. Kissakarkin ostanut sai luonnollisesti istua, mut muun lauman järkkärit pisti pellolle ja ihan hyvä niin.

Mieleen tulee Loka Laitisen toteamus porukoista joissa 90% pilaa kaikkien maineen.

Suomessa harvemmin törmää ongelmiin jos noudattaa lakeja ja tapoja. Vielä vähemmän ongelmia tulee jos pukeutuu edes vähänkään yleisen normin mukaisesti ja käy töissä elättäen itsensä ja oman perheensä.

Niin makaa kuin petaa. Jos parkkeeraa katsastamattoman diesel mersun invapaikalle ja isäntä menee alkoon kännissä tekemään ostoksia ja loput kolme sukupolvea menee näpistelemään porukalla muihin liikkeisiin, niin voin vakuuttaa, että ongelmia tulee.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top