Suomen sisäinen turvallisuus

Jos julkisuus on ainoa keino parantaa maan tapoja niin annetaan sitä julkisuutta.

http://www.kolmisivu.com/tarha/


kuva.jpg

Mitä Laakavuoren päiväkodin Eskariryhmässä oikeasti tapahtuu?

Halusimme muiden vanhempien kanssa kirjoittaa laakavuoren eskarin todellisesta arjesta.

Toivoimme että Helsingin uutisten kautta saisimme eskarin vakaville ongelmille näkyvyyttä ja aikaiseksi keskustelua. Lehti/netti juttu käsitteli nyt vain murto-osaa tapahtuneesta ja jätti niin monta tärkeää asiaa mainitsematta, että päätimme tehdä oman yhteenvedon kuluneesta vuodesta.

Laakavuoren ongelmat alkoivat jo viime syksynä. Oli haukkumista, lyömistä, potkimista ja kiusaamista. Samat nimet nousivat esiin aina kun asiasta lapsen kanssa puhuttiin. Mainittakoon vielä, että kaikki asianosaiset lapset kertoivat samojen 3-4 kiusaajan nimet.

Olen useampana aamuna lastani viedessä, kuullut olevani (6.vuotiaan suusta) "vitun ämmä" yms..

Kielenkäyttö, on ollut järkyttävää. Nyt ei siis puhuta muutamasta yksittäistapauksessa vaan viikottaisesta ongelmasta.

Sitten päästään mielestäni suurimpaan ongelmaan. Miten laakavuoren henkilökunta on hoitanut nämä tilanteet?

Koitan käytännön esimerkkien kautta tuoda ilmi meidän vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä.

Aloitetaan tapauksesta missä erään pojan vanhempi, oli hakemassa lastaan eskarista. Lapset ulkoilivat yhdessä iltapäivällä ja kiusaajajoukon pomo oli hyvässä vauhdissa pihalla. Hän löi nyrkillä (kyseessä roteva ja pitkä poika) edessään olevaa tyttöä vatsaan. Huuto ja metakka kuului eskarin ulkoportille asti. Henkilökunta ei reagoinut tilanteeseen mitenkään. Vanhempi meni erottamaan kiusaajan kiusatusta ja vasta siinä vaiheessa tuli henkilökunta selvittämään tilannetta. Tämä toimintamalli on hyvin yleinen laakavuoressa. Kiusaamistilanteisiin puututaan vasta siinä vaiheessa, kun vanhemmat ovat maininneet asiasta ja työntekijät ovat ns.bonganneet jonkun vanhemman tilanteesta.

Olen välillä jäänyt seuraamaan tilanteita syrjemmälle ja on todella surullista katsottavaa, kun "ammattilaiset" kääntävät katseensa, kun 6vuotiaat käyvät toistensa päälle ja huutelevat kirosanoja niin, että koko mellunmäki raikaa.

Eräänä aamuna äiti oli tuomassa lastaan eskariin. Äidin viedessään lapsen vaatteita sisälle, tuli eräs lapsi (tämä tapahtui siis sisätiloissa, eskarin ruokailuhuoneessa, missä oli 2 opettajaa läsnä) haukkumaan äitiä ja päästi suustaan jokaisen tuntemansa kirosanan. Äiti kauhistui ja torui vierasta lasta. Lapsi näytti äidille keskisormea. Opettaja katsoi vierestä, eikä sanonut sanaakaan. Äiti sanoi opettajalle, että tilanteeseen pitää puuttua ja ei tuollaista voi sallia. Vasta tässä vaiheessa teki henkilökunta asian eteen jotain. Konkreettisesti se tarkoitti sitä, että rumia puhunut lapsi lähti karkuun ja opettaja juoksi huutaen lapsen perässä n.5min ajan ja sen jälkeen luovutti.

2 pahinta laakavuoren kiusaajaa löysi eskarin pihalta kaivosta puukon. Toinen heistä oli uhannut ääneen, puukko kädessä tappaa opettajan. Puukko vietiin toisen lapsen toimesta opettajalle ja asia haudattiin tämän jälkeen. Puukkoa ei toimitettu poliisille, vaikka käsittääkseni näin kuuluisi toimia. Tilannetta oli ollut todistamassa monta lasta ja info tapauksesta levisi kulovalkean tavoin. Itse sain tiedon toisen lapsen vanhemmalta. Meitä vanhempia ei ikinä infottu asiasta! Henkilökunnan versio muuttui kysellessä matkan varrella. Kun asiasta kysyttiin, sanottiin että vain kyseisen ryhmän vanhempia on informoitu asiasta. Näin ei ollut tapahtunut. Kyseisen ryhmän vanhemmat kiistivät saaneensa opettajilta mitään infoa asiasta. Kun asiasta kyseltiin henkilökunnalta, sanottiin että "koko puukko jupakkaa on liioiteltu". Oliko siis lapsi, puukko kädessään uhannut tappaa jonkun? Oli. Mitä kohtaa on siis liioiteltu? Tähän emme saaneet enää vastausta. Asiasta ei edelleenkään ole järjestetty, minkäänlaista info tilaisuutta. Moni lapsi pelkäsi eskariin menoa, tämän tapauksen jälkeen. Enkä ihmettele sitä laisinkaan.

kuva2.jpg


Ruokailu tilanteissa on monesti noussut esiin henkilökunnan ammattitaidottomuus. Lapsia on uhkailtu ruuatta jättämisellä ja pois keskenkaiken ottamisella. Sanoista on ryhdytty tekoihin ja lapsia on jätetty käytöksen takia ilman välipalaa. Toisessa tapauksessa lapsi oli nauranut ruokapöydässä toisen lapsen ilmeilylle ja täten jäänyt ilman välipalaa. Lapsen äiti oli sattumalta tullut juuri sopivasti tilanteeseen ja löytänyt itkuisen lapsensa eteisestä. Lapsi oli hämmentyneenä kysynyt äidiltään miksi kaikki muut saivat ruokaa mutta hän ei. Kyseinen poika oli useaan otteeseen kysynyt opettajilta saisiko ruokaa mutta vastaus oli ollut "liian myöhäistä, mene ulos". Lapsen äiti kysyi henkilökunnalta syytä tapahtuneeseen ja sai vastauksen "ei me tiedetty, että tulet näin aikaisin hakemaan". Mitään muuta selitystä asialle ei koskaan saatu.

Oma lapseni sanoi viimeviikolla, että pelkää jäävänsä ilman ruokaa jos yhtään pelleilee.

Laakavuoressa on kiusattu fyysisesti ja henkisesti syksystä lähtien. Sanotaan, että eskarilla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen mutta samat lapset kiusaavat toisia viikosta ja kuukaudesta toiseen. Mitään muuta konkreettista emme ole nähneet kuin 2 eskari ryhmän jakamisen 3 ryhmään. Kiusatut lapset heräävät yöllä itkien ja huutaen. He pelkäävät mennä eskariin ja oireilevat kotona, henkilökunnan piittamattomuuden takia.

Erään kiusatun lapsen vanhempien hakiessa poikaansa ja kysyessään lapsensa päivästä, vastaa henkilökunta aina että "päivä meni hyvin, ei ongelmia". Kuitenkin lapsen kanssa jutellessa käy ilmi että on pahimmassa tapauksessa on käyty fyysisesti kimppuun ja haukuttu. Kun lapsilta kysyy, mitä opettajat ovat tehneet ongelma tilanteissa, on vastaus aina sama "ei mitään". Toivoisin, että voisin kyseenalaistaa lasten kommentit mutta itse näitä tilanteita todistaneena, tiedän heidän kertovan totuuden.

Henkilökunta on lasten ja vanhempien edessä lukuisia kertoja maininnut mm.seuraavia lauseita

-onneksi enää 8viikkoa jäljellä, niin pääsee lomalle.

-minä en enää jaksa tätä työtä.

-lasken minuutteja, että päivä loppuu.

-onneksi kohta pääsee kotiin.

Kuinka moni meistä voisi työssään, asiakkaiden edessä sanoa tuollaisia asioita saamatta edes varoitusta? Minun käteni ei ainakaan nouse tässä kohden ilmaan.

kuva3.jpg


Leops keskustelut olivat monen vanhemman mielestä pelkkä vitsi. Omalta lapseltani kysyttiin 3 kysymystä, ennenkuin hän sai poistua. Kyseessä oli ensimmäinen leops-keskusteluni, joten sain vasta jälkikäteen kuulla, että kysymyksiä olisi ollut tosiasiassa huomattavan paljon enemmän. Muiden vanhempien kokemukset olivat identtisiä omani kanssa.

Ulkovalvonta on olematonta. Johtaja mainitsi ongelmiksi siirtymätilanteet. Olen itse ollut todistamassa joka toinen viikko lasten ulkoilun aloitusta. Lapset istutetaan ulos penkille, ilman minkäänlaista valvontaa. Työntekijä on siis sisällä ja lapset keskenään ulkona, yleensä n.5-10min ajan. On sanomattakin selvää, että 6vuotiaat saavat paljon aikaiseksi siinä ajassa.

Tarpeeksi kun näitä tilanteita vierestä katselin, koin että minun on pakko jäädä lasten kanssa ulos ja odottaa ulkovalvojan tuloa. Näin toimii nykyään myös moni muu vanhempi, joka on huomannut saman ongelman kuin minä.

Tästä asiasta, on usein huomautettu, sekä aluejohtajalle ja päiväkodin johtajalle mutta mikään ei muutu.

Päiväkodin johtaja kehottaa meitä vanhempia keskustelemaan hänen kanssaan avoimesti asioista.

Kysyisinkin johtajalta, onko yli 10 vanhemman kanssa käydyt lukuisat tapaamiset, puhelinkeskustelut ja sähköposti viestit, jotenkin päässeet häneltä unohtumaan?

Onko aluejohtaja myöskin jättänyt mainitsematta huolestuneiden vanhempien yhteydenotot, pitkät puhelut ja sähköpostilla erikseen eritellyt huolenaiheet?

Olemme valittaneet viikottain suoraan myös henkilökunnalle, he ovat hyvin tietoisia asioista mutta mitään positiivista muutosta ei ole ollut nähtävissä. Lupauksia kyllä riittää. Niitä on kuultu syksystä asti.

Aluejohtaja on aina kauhistellut tapahtunutta ja luvannut ottavansa asian hoitoonsa. Näin on toiminut myös päiväkodin johtaja.

Kuitenkin tilanne eskarissa on mennyt vain pahempaan suuntaan ja henkilökunnan laiminlyönnit tulleet yhä räikeimmiksi.

Mitä pitää tapahtua, ennenkuin eskarissa herätään tilanteeseen?

Eskarivuosihan on jo melkein lopussa mutta me vanhemmat emme aio luovuttaa. Haluamme oikeutta lapsillemme ja tuleville eskareille. Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua pelkäämään aikuisten piittamattomuuden takia. Tämä on kuitenkin arkipäivää laakavuoressa.

Koen että laakavuoren ongelmia ei oteta tarpeeksi vakavasti, niihin kuitenkin on nyt pakko puuttua ja ruveta selvittämään tilannetta, ennenkuin jotain peruuttamatonta tapahtuu ja viaton lapsi kärsii aikuisten välinpitämättömyydestä.

On mielettömän turhauttavaa, että kun epäkohdista huomautetaan, niin vastaukseksi saa vain "ei me voida tehdä asialle mitään muuta" ja nyt kuitenkin pitäisi olla kyseessä varhaiskasvatusten ammattilaisten. Asioille on voitava tehdä jotain, niille pitää tehdä jotain. Minun lapseni ja muiden lapsien on voitava käydä esikoulunsa ilman pelkoa väkivallasta.


-Vanhemmat
 
Suomen poliisi on vakavan ongelman edessä: tarpeeksi laadukkaista hakijoista on pulaa – ”Välillä ihmetyttää, että jotkut eivät ole lukeneet valintakoekirjaa”

HUOMATTAVA määrä poliisikoulutuksen aloituspaikkoja on jäänyt viime vuosina täyttämättä, koska hakijat eivät läpäise valintakokeita.

Näin tapahtuu siitä huolimatta, että hakijoita on usein jopa yli kymmenkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Poliisikoulutukseen sopivia hakijoita on kuitenkin liian vähän.

”Mieshakijat karsiutuvat valintakokeissa yleisimmin äidinkielen kirjallisessa ilmaisussa. Naisilla yleisin syy on fyysiset testit”, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Petri Alkiora.

Alkioran mukaan syynä sopivien hakijoiden katoon on se, että potentiaalisilla hyvillä hakijoilla voi olla mielessä monta vaihtoehtoa tulevaksi ammatikseen ja he päätyvät valitsemaan jonkin muun kuin poliisityön.

NYKYISIN poliisikoulutuksessa on vuosittain neljäsataa aloituspaikkaa. Määrää nostettiin viime vuonna, jotta poliisien määrän lasku saataisiin taittumaan. Tänä vuonna poliisien määrä pysynee noin 7 200:ssa.

Poliisikoulutus ei kuulu yhteishakuun, vaan opiskelijoita haetaan neljä kertaa joka vuosi. Opinnot aloittaa vuoden aikana neljä eri ryhmää. Tavoitteena on, että kussakin ryhmässä olisi sata opiskelijaa.

TUOREIMMAN, maaliskuussa aloittaneen ryhmän aloituspaikoista jäi viidennes täyttämättä. Vuosina 2014–2017 paikoista jäi tyhjäksi noin 15 prosenttia.

Alkiora pitää tilannetta vakavana, sillä valmistuvien poliisien määrä ratkaisee sen, voidaanko poliisien määrä pitää tulevina vuosina nykyisellä tasolla tai jopa kasvattaa.

”Tilanne ei ole hälyttävä katastrofi, sillä nykyisilläkin määrillä on mahdollista saada poliisien määrän lasku taittumaan. Poliisien määrän kasvattamiseen nykyiset luvut eivät kuitenkaan riitä.”

Hakijakunnassa on tapahtunut muutos vuoden 2014 koulutusuudistuksen myötä. Tuolloin poliisin peruskoulutuksesta tuli ammattikorkeakoulutasoinen. Perustutkinnon suoritusaika piteni kahdesta ja puolesta vuodesta kolmeen vuoteen.

”Naisten osuus hakijoista ja valituista on nykyisin kolmannes, kun aiemmin se oli neljännes. Hankala sanoa, johtuuko se juuri koulutusuudistuksesta vai jostakin muusta asiasta”, Alkiora sanoo.

Ennen uudistusta poliisikoulutukseen pyrkivien piti viedä itse hakemus poliisilaitokselle. Vuodesta 2014 lähtien opiskelemaan on voinut hakea sähköisellä lomakkeella, mikä näyttää laskeneen kynnystä pyrkiä kouluun. Hakijamäärä on kasvanut viime vuosina tuhansilla.

”Kärsimme hieman sähköisen haun seurauksista. Aikaisemmin hakemuksen jättäneet olivat aidosti lähdössä kilpailemaan opiskelupaikasta. Nyt moni ei ole”, Alkiora sanoo.

SUURI osa nykyisistä hakijoista ei saavu edes valintakokeeseen. Viime vuonna alkaneisiin koulutuksiin haki 3 925 henkilöä, mutta valintakokeeseen osallistui vain 1 865. Lisäksi osa osallistuu lähes täysin valmistautumatta.

”Välillä ihmetyttää, että jotkut hakijat eivät ole lukeneet valintakoekirjaa eivätkä ole etukäteen perehtyneet fyysisiin vaatimuksiin. Tuntuu, että silloin he hukkaavat sekä omaa että meidän aikaamme.”

POLIISIYLIJOHTAJA Seppo Kolehmaisen mukaan aloituspaikkojen täyttämättä jäämistä ei voi ratkaista sillä, että valintakriteerejä löysennettäisiin.

”Poliisiammattikorkeakoulu on saanut tänä vuonna tulostavoitteen, että rekrytointiin on kiinnitettävä huomiota ja kriteerit täyttäviä hakijoita on saatava riittävästi”, Kolehmainen sanoo.

Hänen mukaansa poliisikoulutukseen ei haluta vain yhdenlaisia ihmisiä vaan erilaisen taustan omaavia rehellisiä miehiä ja naisia.

”Tarvitsemme poliiseiksi myös eri etnistä alkuperää olevia ihmisiä. Se voi auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja sitä, miksi joku toimii niin kuin toimii”, Kolehmainen sanoo.

JOS Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoilta kysytään, niin ainakaan he eivät laskisi sisäänpääsyn rimaa.

”Tänne on tietyt kriteerit, jotka pitää täyttää ja ne on hyviksi koettuja. Tänne kaivataan motivoituneita tyyppejä”, sanoo viime vuonna aloittanut poliisiopiskelija Mari Koskinen, 22. Hän ratkoi, ryhtyisikö opettajaksi vai poliisiksi ja kolmas hakukerta toi opiskelupaikan poliisiksi.

Polamkissa ei olekaan harvinaista, että monella opiskelijalla on takanaan useampi hakukerta. Jotkut saattavat jopa hakea limittäin niin, että laittavat uudet hakupaperit sisään jo, kun edellinen haku on vielä kesken. Kun siis sisään pääsee, opiskelijat ovat ainakin motivoituneita. Keskenjättäminen on äärimmäisen harvinaista.

Samoin viime vuonna aloittanut Sampsa Pietilä, 24, kertoo monen kaverinsa kyselleen, miten pääsykokeisiin kannattaa valmistautua. Pietilä sanoo, että helpointa on pitää kunto sellaisena, että selvittää kuntotestit.

”Monella sisäänpääsy tyssää sellaisiin asioihin, joista selviäminen olisi täysin itsestä kiinni. Esimerkiksi kuntokoe alkaa juoksuosuudella ja joillain se jää kesken ensimmäisen kierroksen jälkeen, koska he eivät vain jaksa ja lähtevät kotiin. Ei täällä tarvitse kuitenkaan olla mikään supersankari. Itsekin aloin treenata vasta puoli vuotta ennen”, muusikkotaustainen Pietilä sanoo.

MOLEMMILLA on vinkkejä hakijoille. Koskinen vastaa poliisiopiskelijoiden Instagram- ja Snapchat-tileistä, joihin tulee kysymyksiä sisäänpääsyn tärpeistä. Moni kysyjä pelkää nimenomaan fyysisiä testejä, vaikka niiden pisteet ovat vain kaksikymmentä prosenttia koko sisäänpääsyprosessista.

”Vastaan aina, että panostaisivat myös kirjalliseen kokeeseen, koska sieltä tulee iso osa pisteistä ensimmäisessä vaiheessa. Seuraavan vaiheen psykologiseen kokeeseen pitää taas tulla rennoin mielin, ei siellä ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeata. Siellä pitää olla vain oma itsensä”, Koskinen sanoo.

Hän pitää nykyistä sisäänpääsyprosessia hyvänä mallina, koska se nostaa sellaiset motivoituneet hakijat, joista tulee hyviä poliiseja.

Molemmat sanovat, että sisäänpääsy on helpompaa, kun takana on jo muutakin elämää kuin esimerkiksi pelkkä ylioppilastutkinto. Koulussa opiskelee monia alanvaihtajia, myös yliopistotaustaisia ja vanhimmat ovat jo yli 40-vuotiaita.

”Itselläni suuri etu oli, että olin jo ehtinyt pyöritellä ajatuksia ja pystyin antamaan monipuolisia vastauksia haastattelussa. Mutta mitään käsikirjoitettuja vastauksia ei ole. On mietittävä myös ammatin synkempiä puolia ja pitää tietää sekin, että tämä ei ole pelkkää vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, Pietilä sanoo.

”Kun treenaa myös henkisesti prosessia, niin itselläni kolmannella kerralla oli jo paljon parempi käsitys siitä, mitä vaaditaan. Hyvä etten päässyt aiemmin”, sanoo Koskinen.

Vielä muutama vuosi sitten poliisiopiskelijat saivat ilmaisen asumisen ja ruuan, mutta tämä muuttui, kun koulutuksesta tuli ammattikorkeakoulupohjaista. Se saattoi vähentää joidenkin halua hakea. Molemmat arvioivat, että vaikka poliisi sijoittuu kärkeen yhteiskunnan arvostetuimmissa ammateissa, palkan vähyys voi laskea vaakakupin toista päätä. Pietilä uskoo myös, että moni kaveri saattaa olla väärässä käsityksessä, että työ olisi lähinnä juoppojen kuskausta.

”Vielä jokin aika sitten oli stereotypia, että pitää olla kaksimetrinen kehonrakentaja. Nyt haetaan eri alojen osaajia, alanvaihtaja ja muutenkin hyvin erilaisia ihmisiä. Pituusrajaakaan ei ole enää.”

Tulevaisuudessa Koskinen haluaisi tehdä poliisityötä nuorten ja lasten parissa, Pietilä haluaisi olla mukana ennaltaestävässä toiminnassa. Palkkakysymys taas riippuu siitä, keneltä kysyy, pohtii Pietilä.

”Jos haluaa suunnattomasti rikastua, niin ei kannata tänne hakea. Pian alkavan harjoittelujakson palkka on kaksi tuhatta euroa. Opiskelijasta se kuulostaa paljolta”, hän sanoo.

”En ole miettinyt sitä. Haluan tehdä työtä, mistä nautin”, sanoo Koskinen.

Poliisiylijohtaja : ”Suunta on ollut jyrkästi alaspäin”
”ONHAN se ollut melkoinen poliisien määrän alasajo. Suunta on ollut jyrkästi alaspäin”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Tällä poliisiylijohtaja tarkoittaa poliisien määrän vähenemistä. Kun vuonna 2010 poliiseja oli henkilötyövuosilla mitattuna noin 7 800, viime vuonna määrä pieneni 7 150:een.

Kolehmaisen mukaan työntekijämäärän väheneminen heijastuu kaikkeen poliisitoimintaan kuten liikenne- ja alkoholivalvontaan, rikostutkintaan ja hälytystehtävien hoitamiseen.

POLIISI pyrkii priorisoimaan vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten tutkinnan sekä kiireelliset hälytystehtävät muiden tehtävien ohi.

”Ne pyrimme hoitamaan mahdollisimman hyvin”, Kolehmainen sanoo.

Poliisiylijohtajan mukaan nykyinen hallitus on pysäyttänyt poliisien määrän vähenemisen.

Tänä vuonna poliisien määrä on kasvamassa hitusen yli 7 200:n. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) esittää hallituksen kehysriihessä lisärahoitusta, jotta poliisien määrä pysyisi samalla tasolla myös ensi vuonna.

Hallitus valmistelee myös uudenlaisten reservipoliisien käyttöönottoa oikean poliisin avuksi ”normaaliolojen häiriötilanteissa”. Niitä olisivat muun muassa mahdolliset terrori-iskut, kyber- ja turvallisuusuhat sekä laaja maahantulo.

POLIISIHALLITUKSEN mukaan nykyinen poliisimäärä ei riitä tulevina vuosina.

Poliisiylijohtaja on pitänyt 7 850 henkilötyövuotta vähimmäistasona, jolla poliisi selviää tulevaisuudessa tehtävistään.

Hallitus on arvioinut, että esimerkiksi alkoholilain ja tieliikennelain uudistukset lisäävät poliisin työmäärää kahdensadan henkilötyövuoden verran.

”Ei ole realistista odottaa, että nykyisellä henkilöstöllä selviäisimme uusista vaativista tehtävistä”, Kolehmainen sanoo.
 
Tähänkin on tyypillinen suomalainen ratkaisu valmiina. Lasketaan rimaa sen sijaan että mietittäisiin miksei homma kiinnosta niitä jotka täyttäisivät pääsyvaatinukset.

Voin valittaa että mitä politisoidumpi poliisi noin sen vähemmän omaa päätä käyttäviä se kiinnostaa ja sitä useampi vaihtaa yksityiselle puolelle.
 
Kyllä tuossa varmasti suurimpana syynä on toi koulutusuudistus,joka pidensi opintoja ja karsi etuja. Ei perheellisillä vanhemmilla henkilöillä ole niin helposti enää mahdollisuutta lähteä opiskelemaan. Mutta huolestuttava suuntaus. Nyt jo alkaa kädet olla viikonloppuöinä täynnä ja a-keikoille lähdetään huonolla tuurilla 100 km päästä. Ja ei olla edes pohjoisessa.
 
Mieleen kyllä tulee että vanhemmat eivät uskalla tehdä mitään lapselle koska on "kulttuuririkastuneesta" perheestä. Vaikea uskoa että pottunenäinen Mika-Petterin annetttaisiin terrorisoida systemaattisesti.
Aivan samanlaista oli touhu kun omat lapset olivat päivähoidossa eikä siellä ollut maahanmuuttajia.
 
Mitä noita tapauksia on seuraillut vaikuttaa enemmänkin siltä, että yhä nuoremmat oppivat painelemaan oikeita nappuloita ja tietävät täsmälleen kuinka pitkälle voivat mennä.
 
Mä vähän luulen samaa kuin pari herraa yllä. Ei se tarvitse maahanmuuttajan muksu olla joka noin käyttäytyy. Suomalainen yhteiskunta on ulkoistanut kasvatusvastuun vanhemmilta päivähoidolle ja koululle. Siellä on ammattikasvattajat. Sieltä näitä "hyviä" tulevia kansalaisia tulee. Ei tarvitse olla kummoinenkaan elämänkokemus kun huomaa, että muutos on ollut valtava 10-20 vuoden sisällä. -80 luvulla homma oli kokonaan toinen. Jos teit pahoja niin sait selkäsaunan. Siinä sen kummempaa. Jotain ehkä oppi. Nykyää keskustellaan ja keskustellaa. On terapiaa ja lääkäriä. Lääkkeitä ja hoitoa. Saadaan sillä aikaiseksi jos ei muuta niin kasvava määrä aikuisia jotka eivät kunnioita yhtään ketään.
 
Mieleen kyllä tulee että vanhemmat eivät uskalla tehdä mitään lapselle koska on "kulttuuririkastuneesta" perheestä. Vaikea uskoa että pottunenäinen Mika-Petterin annetttaisiin terrorisoida systemaattisesti.
Joku avainsana ikäänkuin puuttuisi tuosta tekstistä joten pitää taas lukea rivienvälistä. Tai ehkä se avainsana on se puukko ja sillä tappamisella uhkailu; eli kyseinen lapsi on huonosti yhteiskuntaan integroituneen kauhavalais-taustaisen puukkojunkkarisuvun vesa..?
 
Putinin juoksupojat täällä taas arvostelee maailman parasta ja onnellisinta valtiota.:whistle:

Onko valittajien taustat tutkittu tai onko dosentti asialla. Kannattaa muistaa, että FSB järjestää yhteenottoja virolaisella taksitolpalla tai latvialaisessa mäkkärissä, niin on jopa todennäköistä, että se provosoi epäsopua Mellunmäen eskarissa.

Valittaminen ei ole rikos, mutta se pelaa Putinin pussiin!
 
Kun vanhemmat ei kasvata lapsiaan ja aseta rajoja käytökselle, tulee siitä muita kiusaavia terroristeja.
Sääntö-Suomi on saanut aikaan sen, että leijona-emo ei enää saa näykätä pentuaan vaan pitää alkaa ulisemaan ja toivoa että pentu tajuu siitä jotain.

.
 
Mitä näyttöä asiasta löytyy?

Päiväkodin sijainti ja fakta itähelsinkiläisten lasten etnisestä profiilista.

Mitään faktaa ei toisaalta ole siitäkään, etteikö supisuomalaiset jonipetterit olisi myös potentiaalisia ja jo tuossa iässä oirehtien erittäinkin pahasti. Valitettavasti molemmat ovat erittäin pahoja oireita ja tulevat vielä kalliiksi.

Ei myöskään ole syytä heittäytyä YYA-ajan haikailuun. Näitä tapauksia oli myös 70 ja 80 -luvuilla. Alakoululaiset haistelivat liimaa ja olihan meillä ensimmäiset kouluampumisetkin jo silloin.
 
Tähänkin on tyypillinen suomalainen ratkaisu valmiina. Lasketaan rimaa sen sijaan että mietittäisiin miksei homma kiinnosta niitä jotka täyttäisivät pääsyvaatinukset.

Voin valittaa että mitä politisoidumpi poliisi noin sen vähemmän omaa päätä käyttäviä se kiinnostaa ja sitä useampi vaihtaa yksityiselle puolelle.
Eikös tuossa nimenomaan todettu, että rimaa ei aiota laskea.

Toi poliisin politisoituminen nyt on niin väsynyt läppä, että jos sen perustaa johonkin Taposen twiitteihin, niin aika ohuilla mennään. Vaikka toki on aina ollut niin, että vähän jokaisen mielestä poliisi on kallellaan aina sinne vastapuolen suuntaan. Mutta sehän toisaalta on tosipoliitikon merkki, että on yhtä aikaa kommari ja äärioikeistolainen tai suvakki ja rasisti...
 
Back
Top