Osasto 31
Kapteeni
Linkki: http://www.libera.fi/blogi/suomi-venaja-seura-on-edelleen-poliittisessa-suojeluksessa/
Suomi-Venäjä-seura on edelleen poliittisessa suojeluksessa
Tieto Neuvostoliiton luhistumisesta ei ole ilmeisesti vielä saavuttanut opetus- ja kulttuuriministeriötä. Kylmän sodan aikaisen suomettuneen ilmapiirin vallitessa Suomen valtio päätyi osoittamaan kunnioitusta Neuvostoliitolle antamalla suhteettoman suuria määrärahoja Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle.
Esimerkiksi vuonna 1987 Suomi-Neuvostoliitto-Seura työllisti 50 henkeä, sai valtiolta 9 miljoonan markan määrärahan ja sai lahjoituksena Suomen valtiolta 39 miljoonan markan toimitilat Ruoholahdesta. Tämä avokätisyys ei luonnollisesti ulottunut muiden maiden ystävyysseuroihin.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen useimmat vastaavat suomettumisen muodot pikkuhiljaa katosivat vähin äänin, mutta tämä Neuvostoliiton ystävyysseuran muistaminen on säilynyt tähän päivään asti. Avustuksen saajan nimi on ainoastaan vaihtunut Suomi-Venäjä-Seuraksi.
Suomi-Venäjä-Seura saa edelleen yli 1,1 miljoonaa euroa joka vuosi. Tämä on yli puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonasta eurosta. Summa on 20 kertaa suurempi kuin keskimääräinen ystävyysseuroille jaettu avustus.
Mutta onhan Venäjä tavallista tärkeämpi naapuri
Vaikka Venäjä on tärkeä ja Suomessa asuu paljon venäjänkielisiä, opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies ei löytänyt perusteita SVS:n avustuksen nykyiselle mitoitukselle. Vuonna 2006 ystävyysseurojen rahoitusta meinattiin leikata ja selvitysmies ehdotti myös SVS:n rahoitukseen 40 % leikkausta. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan toteutettu.
Myöskään Venäjällä olevat suomensukuiset kansat eivät ainakaan ole peruste SVS:n jättiavustukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nimittäin aivan erillinen avustussuomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä varten. Tätä rahoitetaan vuosittain 210 000 eurolla.
Vuonna 2008 opetusministeriö asetti työryhmän pohtimaan ystävyysseuroille jaettavien avustuksien määräytymisperusteista ja laatimaan sitä varten seuroja tasapuolisesti kohtelevat kriteerit. Työryhmän ohjeistuksessa kuitenkin erikseen mainittiin, että SVS:ään niitä ei tultaisi soveltamaan.
Jatkuuko Suomi-Venäjä-Seuran poliittinen suojelu?
Ystävyysseurojen liiton kokouksessa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevalta virkamieheltä oli kysytty miksi Suomi–Venäjä-seura saa puolet jaettavasta summasta. Vastaus oli lyhyt ja selvä: “päätös on poliittinen ja sillä on pitkät perinteet”.
Erikoiseksi suojelun tekee se, että 2000-luvulla opetus- ja kulttuuriministeriössä on ollut ministereitä kaikista suurista puolueista, mutta kukaan ei ole katsonut tarpeelliseksi koskea tähän suomettumisen reliikkiin.
Vuoden 2018 ystävyysseurojen rahoitus olisi suunnitelman mukaan pitänyt julkistaa jo viime kuussa, mutta jostain syystä päätösten tekeminen ja/tai julkistaminen on lykkääntynyt. Kun julkista raha jaetaan yhdistyksille, se pitäisi tehdä reilujen ja avoimien kriteerien pohjalta. Mielenkiintoista nähdä onko opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja kulttuuriministeri Sampo Terho sellainen kaksikko, joka uskaltaa uudistaa ystävyysseurojen avustusten jakoperiaatteita.