Ranska esti taas palautuksen Suomeen – Sisäministeri Mykkänen käynnisti selvityksen turvapaikanhausta
Jaa artikkeli:
FacebookTwitterWhatsApp
Uusi Suomi
Luotu:
19.4.2018 20:37
- Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) tänään eduskunnassa juuri ennen kyselytuntia.
KOTIMAA
|
TURVAPAIKANHAKIJAT
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on käynnistänyt sisäisen analyysin siitä, toteutuvatko turvapaikanhakijoiden oikeudet suomalaisessa hakuprosessissa varmasti. Myös oikeusministeriössä on selvitys käynnissä oikeusavun osalta.
Mykkänen kertoi asiasta kyselytunnilla tänään vastatessaan vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kysymykseen, jossa hän viittasi ranskalaisen tuomioistuimen
tuoreeseen päätökseen estää palautus Suomeen.
– On hälyttävää, ettei edes toisen EU-maan tuomioistuin luota turvapaikkamenettelyymme, Aalto sanoi.
– Lisäksi
tutkijat ovat osoittaneet, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt turvapaikkalinjaansa rajusti vain muutamassa vuodessa. Nyt tarvitaan pikaisesti perusteellinen kokonaisarviointi Suomen turvapaikkalinjasta. Kysyn ministeri Mykkäseltä: mihin toimiin aiotte ryhtyä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi?
Mykkäsen mukaan Aallon esiin nostama Lyonin vetoomustuomioistuin teki ensimmäisen kerran tammikuussa päätöksen, joka pysyi valituksen jälkeen voimassa.
– Tämänkin jälkeen Ranska on sinänsä Suomeen palauttanut myös afgaaneja, eli sikäli tämä on yksittäisen tuomioistuimen tulkinta nimenomaan Afganistanin, Kabulin tilanteesta, joka poikkeaa siitä, mikä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on käytäntö. Yhtä lailla Lyonin tuomioistuimen tulkinta koskee siis myöskin Ruotsia, Mykkänen sanoi.
Tuoreessa päätöksessä afgaaniperheen palautus estettiin, koska perhe olisi vaarassa joutua palautuskiellon rikkomisen kohteeksi Suomessa. Mykkäsen mukaan Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta myös yksittäistapauksissa pystytään mahdollisimman hyvin varmistamaan ihmisoikeuksien toteutuminen.
– Niin vaikeaa kuin kaikissa tapauksessa sen oikean tiedon saaminen näissä onkin, niin kuin jokainen rehellisesti ajatellen ymmärtää, hän lisäsi.
– Iso kuva on tietysti se, että meille on tullut yli 40 000 turvapaikanhakijaa muutamassa vuodessa, jolloin Eurooppaan tuli valtava määrä ihmisiä, ja se, että yksittäistapauksia näistä nousee esiin, ei saa sinänsä sitä suurta tulkintaa peittää. Kun katsotaan analyyttisesti, niin väitän, että se kyllä kestää arvion, miten prosessit toimivat, Mykkänen sanoi.
"Suomessa on priimatason oikeusapu"
Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston kanssa yhteistyönä on Mykkäsen mukaan käynnistetty analyysityö, jotta varmistetaan oikeuksien toteutuminen.
– Mitä tähän laajempaan kuvaan tulee, niin samalla kun huolehdimme maahanmuuton hallittavuudesta ja turvapaikkahaun menettelyiden sujuvuudesta, on erittäin tärkeätä, että me huolehdimme siitä, että mitään sellaisia systemaattisia piirteitä meidän prosessissamme, jotka tuottaisivat riskiä oikeuksien toteutumattomuudesta, ei ole. Tämän varmistamiseksi olemme nyt myöskin käynnistäneet analyysityön vielä erikseen, Mykkänen sanoi ja lisäsi, että kesäkuussa tulkitaan, onko täsmentämistarpeita.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on jo aiemmin sanonut, että oikeusministeriö selvittää oikeusavun toteutumista. Häkkänen kertoi prosessin etenemisestä kyselytunnilla tänään.
–Selvitys on juuri käynnistetty, ja syksyn aikana, uskon, että saadaan jonkinlainen väliraportti siitä, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi oikeusturvan puolella on tehty. Korostan sitä, että oikeusturvan puolella me lisäsimme valvontaa ja kelpoisuusehtoja, mutta nyt tässä selvityksessä katsotaan, onko riittävästi lisätty. Eli menimme parempaan suuntaan näillä lainsäädäntömuutoksilla, mutta nyt katsotaan sitten rauhassa selvityksen pohjalta, tarvitaanko vielä justeerausta, ja varmasti tehdään, jos tarvitaan, Häkkänen sanoi.
Ministereiltä vaadittiin myös ulkoista selvitystä, mitä Mykkänen piti liian hankalana.
–Jos varaisimme kaikki täsmennystarpeet ulkoisen arvioinnin varaan, mihin myös edustaja Aalto viittasi, niin valitettavasti siinä menisi puolitoista vuotta, ennen kuin tehtäisiin mitään. Siksi haluan tehdä sisäistä analyysiä ja täsmennyksiä jo kesällä, Mykkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan lähtökohtaisesti jokainen oikeusapua hakenut on sitä myös saanut.
–Perustuslain mukaan jokaiselle ihmiselle, ei pelkästään nyt siis kansalaiselle vaan ihmiselle, tässä maassa kuuluu riittävä oikeusturva ja pääsy siihen. Oikeusapu on keskeinen mekanismi, jolla se toteutetaan. Suomessa on kansainvälisellä tasolla arvioituna priimatason oikeusapu, Häkkänen sanoi.
–Oikeusturvaan liittyviä mekanismeja on parannettu, kelpoisuusvaatimuksia tehostettu, ja nyt syksyllä katsotaan, tarvitaanko järjestelmää muuttaa.
"Veronmaksajien rahan tuhlausta"
Perussuomalaisten Mika Niikko ihmetteli koko keskustelua ja kysyi sen sijaan,
mitä Suomi tekee edes ”niille noin 400 turvapaikanhakijalle, jotka on luokiteltu vaarallisiksi henkilöiksi, joilla on kytköksiä terrorismiin”.
–Miksi edes heitä ei voida ottaa säilöön siihen asti, kunnes ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että he eivät ole uhaksi tälle yhteiskunnalle? Niikko kysyi toistaen saman kysymyksen, jota perussuomalaisten riveistä on nostettu usein eduskunnassa esiin.
Mykkänen huomautti, että säilöön otetaan KRP:n uhka-arvion perusteella turvallisuussyistä.
–
Kuten täällä on muutamaan kertaan puhuttu, niin se, että otettaisiin monikymmenkertainen määrä ihmisiä säilöön, on ainoastaan veronmaksajien rahan tuhlausta. Käytetään se mieluummin suomalaisten turvallisuuden eteen tehokkaammin. Tässä suhteessa meillä ei ole akuuttia ongelmaa missään nimessä, Mykkänen sanoi.
) vähän rotia suomipäättäjillekin:
