Suomen sisäinen turvallisuus

Mites tuo hitaan ajoneuvon kolmio? Sitäkö ei ollut vai etkö huomannut?

Noin yleisesti ottaen näen kuolleena syntyneenä ideana kieltää kevyeltä nelipyörältä ajo yli 60 km/h nopeusrajoituksen tiellä. Suomessa kun on aika hel-ve-tin paljon maantietä 80 km/h rajoituksella - ja siellä seikkailevat mopoautojen lisäksi samaa nopeusluokkaa ajavat traktorit.

Lisäys: Liikenne ei ole kiireisen ihmisen paikka. Kyllähän se turhauttaa, kun useampi pyöräilijä ajaa ajoradalla rinnakkain ja ohitusnäkymä on henkilöauton ratista minimaalinen ylämäen ja kaarteen takia, mutta ei siinä auta kuin madella kolmeakymppiä.
Ne perkeleet ottaa ne pois, kun ovat rumia...
 
Voi Jeesuksen perkele. Olemme 4v poikamme kanssa Tyksin päivystyksessä. Lasten huoneessa tv:stä tulee RT uutiskanava. Uutisissa pyörii sotakuvat lähi-idästä sekä väkivaltaa esittäviä pätkiä Ruotsista. Syyrialainen perhe Alepposta joutuu katsomaan tuota sontaa täällä. Olisiko esimerkiksi piirretyt mitään?
 
Ne perkeleet ottaa ne pois, kun ovat rumia...

Luulisi olevan helppo sakon paikka poliisille? Eihän se toki sitä tarkoita, että kolmio olisi kaikissa mopoautoissa koko ajan.
 
Voi Jeesuksen perkele. Olemme 4v poikamme kanssa Tyksin päivystyksessä. Lasten huoneessa tv:stä tulee RT uutiskanava. Uutisissa pyörii sotakuvat lähi-idästä sekä väkivaltaa esittäviä pätkiä Ruotsista. Syyrialainen perhe Alepposta joutuu katsomaan tuota sontaa täällä. Olisiko esimerkiksi piirretyt mitään?
Pistä vaihtaen vaan! Eiköhän lastenhuoneessa muutkin pikkupotilaat kaivanne enemmän lastenohjelmia?
 
Viimeksi muokattu:
Aikoinaan nuo kamerat ajateltiin sijoitettavaksi koulujen lähistöille ja
Pistä vaihtaen vaan! Eiköhän lastenhuoneessa muutkin pikkupotilaat kaivanne enemmän lastenohjelmia?
Se jäi sinne. Jos olisi kaukosäädin näkynyt, niin olisin vaihtanut. Perhe siellä oli tosiaan Alepposta. Lapsilla paha allergia. Heidän maassaan eivät kärsineet vastaavasta nainen kertoi.
 
Atte Kaleva – tutkija vai tarinoija?
12.5.2018 11:34 Panu Raatikainen
4 kommenttia

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva (kok) on ollut viime aikoina paljon julkisuudessa tuoreen kirjansa Jihad ja terrori (Otava, 2018) ilmestymisen tiimoilta. Asiaan liittyvissä haastatteluissa ja lausunnoissaan Kaleva ei kuitenkaan puhu niinkään kirjansa otsikon aiheesta: keskeisenä maalitauluna ja vihollisena sen sijaan ovat aiheesta hänen mielikuviensa mukaan väärin keskustelevat suomalaiset tahot mukaan lukien yliopistotutkijat ja tiedotusvälineet – sekä tietysti ”vihervasemmisto”.
Erinäisten sattumusten kautta olen joutunut Kalevan kanssa pienimuotoiseen sanasotaan sosiaalisessa mediassa. Kaleva on alkanut levittää tiedotusvälineissä jopa minut nimeltä mainiten (mm. Perussuomalaisten Suomen Uutisissa; linkki) omaa muunneltua totuuttaan asioista, joten katson asianmukaiseksi kertoa oman puoleni asiasta, ja kerrata muutamia tosiasioita. Tosin kuin suurella pensselillä maalaileva ja epämääräisillä mielikuvilla operoiva Kaleva, jolle tosiasiat näkyvät olevan kevyttä valuuttaa, pyrin myös perustelemaan ja oikeuttamaan keskeiset väittämäni.
+ + +
Kaleva esitetään mediassa toistuvasti islamin asiantuntijana ja akateemisena tutkijana, mutta tämä on hieman harhaanjohtavaa. Koulutukseltaan Kaleva on sotatieteen maisteri Maanpuolustuskorkeakoulusta, ja hänen pro gradu -tutkielmansa vuodelta 2007 käsitteli ”johtamiskulttuuria kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä joukkueen tasolla” (oppiaine: johtaminen/jalkaväki/panssariopintosuunta), eikä siis liity islamiin mitenkään. Ainakaan minulla ei ole mitään tietoa, että hän olisi senkään jälkeen suorittanut jossain yliopistossa opintoja, jotka olisivat tehneet tehnyt hänestä islamilaisen uskonnon ja kulttuurin akateemisen asiantuntijan. Koska hän on asiaa kysyttäessä toistuvasti antanut mitä kiertelevimpiä vastuksia ja pyrkinyt lähinnä vaihtamaan puheenaihetta, on jossain määrin perusteltua olettaa, ettei hänellä ole mitään tällaista koulutusta. Kukaan ei tietenkään kiellä ketään lueskelemasta satunnaisia kirjoja omatoimisesti itseään kiinnostavasta aiheesta – mutta varsinaista akateemista asiantuntijaa tällainen harrastelu ei kenestäkään tee.
Kaleva on kertonut jo vuosikausia (ensimmäiset maininnat näyttäisivät olevan jo vuodelta 2011) olevansa tekemässä väitöskirjaa tästä aiheesta. Akateemista maailmaa vähemmän tunteville on kuitenkin hyvä kertoa, että monet suunnitellut väitöskirjat jäävät kesken eivätkä koskaan valmistu. Osa ”valmiistakin” väitöskirjoista hylätään esitarkastusvaiheessa asiantuntijatarkastajien toimesta, jos tarjottu käsikirjoitus ei täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteerejä. Pelkkä aikomus tehdä väitöskirja ei siis itsessään tee kenestäkään akateemista asiantuntijaa. Kalevalla ei myöskään ole tiettävästi virallista jatko-opiskelijan statusta eikä ohjaajaa minkään yliopiston aiheeseen liittyvässä tohtoriohjelmassa. Vuonna 2013 Kaleva kertoi (täällä), että hänen epävirallisena ohjaajanaan toimii nyt jo muutaman vuoden eläkkeellä ollut poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta: Soikkasen erikoisalaa on muuten ollut Suomen ulkopolitiikka 1930-luvulla ja Kekkosen kaudella, eikä se liity mitenkään islamiin.

Koska Kalevaa tuntuu mediassa esiintyessään kiinnostavan enemmän joidenkin suomalaisen tahojen arvostelu kuin itse terrorismi, on syytä muistaa ja muistuttaa, että kyseessä on poliitikko, joka oli ehdolla eduskuntaan kokoomuksen listoilta ja istuu nytkin Helsingin valtuustossa kokoomuksen edustajana. Ei ole kaukaa haettua pohtia, onko Kalevan kärkevä ja populistinen esiintyminen mediassa nyt enemminkin eduskuntavaalikampanjan availua kuin pelkkää neutraalia keskustelua varsinaisesta aiheesta. Ainakin Kalevan populististen puheiden pohjalta syntyy helposti vaikutelma, että Kaleva kalastelee nyt kannatukseltaan hiipuvien perussuomalaisten entisillä kalavesillä.
+ + +
Kaleva väittää toistuvasti, että islamistiseen terrorismiin liittyvää julkista keskustelua maassamme hallitsee kaksi ääripäätä: yhtäältä kaikkeen islamiin liittyvään kategorisen kielteisesti suhtautuvat ”islamofoobikot”, sekä toisessa päässä ”islamofiilit”, jotka ”kumartelevat” islamistiselle terrorismille, ”valkopesevät” sitä ja kieltävät että ääri-islamistisella terrorismilla olisi mitään tekemistä islamin kanssa. (mm. HS:ssa)
Väite voi upota sujuvasti itsensä ”tolkun ihmisiksi” ylentäneisiin, ”kahdesta ääripäästä” hokeviin ihmisiin. Mutta mikä on sen tosiasiapohja? Tarkemmin ajateltuna väite kuulostaa erinomaisen epäuskottavalta. Kuka oikeasti väittäisi, että ääri-islamistisella terrorismilla ja islamilla ei olisi mitäänyhteyttä? Kuka oikeasti haluaisi valkopestä julmaa terrorismia?

Kaleva on maininnut toistuvasti esimerkkinä Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen osaston [1] ja erityisesti professori Jaakko Hämeen-Anttilan (nykyisin Edinburghin yliopistossa) sekä viime aikoina Facebookin rasismin vastaisen Rasmus-ryhmän ja erityisesti minut (kuulun ryhmään ja kommentoin siellä satunnaisesti). Kaleva väittää Kulttuurien tutkimuksen osaston olevan ”suurelta osin politisoitunut ja ideologinen” ja harjoittavan ”jihadistisen väkivallan valkopesua”. Mitään tarkempia todisteita Kaleva ei ole vahvoille väitteilleen kyennyt esittämään.
Mitä tulee professori Hämeen-Anttilaan, Kaleva itse kuitenkin kirjoitti omalla Facebook-seinällään jo helmikuussa 2015 näin:
  • "Luin ilolla Ylen uutisen, jossa professori Jaakko Hämeen-Anttila tuomitsee Koraanin valkopesun yhtä selvästi kuin sen mustamaalaamisen: 'On tärkeää, että koko Koraani luetaan läpi eikä valikoida kohtia, jotka osoittavat, että islam on paha ja väkivaltainen tai hyvä ja kaunis.'"
Tämä Kalevan oma toteamus näyttäisi normaalilla logiikalla kumoavan hänen puheensa Hämeen-Anttilasta "valkopesijänä". ”Valkopesu”-väitteiden taustalla näkyy usein olevan Hämeen-Anttilan peräti 16 vuotta sitten antama haastattelu, jossa hän totesi sanatarkasti näin:
  • "Islamin myönteisistä puolista kertominen on tärkeää, sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan. Islamilaista kulttuuria tuntevilla on siksi velvollisuus tuoda esille sitä, että islam on paljon laajempi asia kuin se kuva, joka meille välittyy uutisia katselemalla."
Samassa haastattelussa Hämeen-Anttila kuitenkin myös selvästi toteaa islamistisen terrorismin perustan äärilaidan uskonnollisessa fundamentalismissa. Tuoreemmassa haastattelussa (täällä) Hämeen-Anttila sanoo, että:
  • "Hämeen-Anttilan mukaan äärijärjestöt pyrkivät legitimoimaan toimintaansa uskontoon vetoamalla.
  • - Terroristit vääristävät islamia korostamalla hyvin valikoiden niitä puolia, joita voidaan käyttää väkivallan perusteluna....
  • Ääri-islamilaiset terrorijärjestöt perustelevat toimintaansa uskonnolla Hämeen-Anttilan mukaan samaan tapaan kuin protestanttiset ja katoliset järjestöt Pohjois-Irlannissa.”
Näissä Hämeen-Anttilan lausumissa selvästikin pidetään itsestään selvänä, että ääri-islamistisen terrorismin ja islamin välillä on yhteys, eikä varmasti kiistetä sitä eikä kielletä puhumista siitä. Hämeen-Anttila ainoastaan peräänkuuluttaa riittävän tasapuolisen kuvan antamista. Kalevan maalailema kuva Hämeen-Anttilasta terrorismin ”valkopesijänä” ja sille ”kumartelijana” näyttää tosiasioiden valossa lähinnä Kalevan oman mielikuvituksen luomukselta.
Myös Kalevan usein mainitseman Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen osaston professori Hannu Juusola (josta enemmän alla) totesi äskettäin Kalevalle Facebookissa:
  • ”Ei kai kukaan kiellä uskonnon merkitystä jihadistien ajattelussa?”
Jo nopea vilkaisu Helsingin yliopiston tietokantaan paljastaa, että Kulttuurien tutkimuksen osastolla on tehty tutkielmia mm. muslimiveljeskunnasta ja islamilaisesta fundamentalismista sekä al-Qaida-verkoston globaalista terrorismista. Myös esimerkiksi professori Juusola on kirjoittanut islamistisesta terrorismista ja nimen omaan uskonnon roolista siinä (esim. täällä). Edelleen samalta osastolta tohtoriksi väitellyt ja siellä arabian ja islamin tutkimuksen yliopistonlehtorin tehtävää hoitava Marko Juntunen on kirjoittanut ja puhunut toistuvasti ääri-islamilaisesta terrorismista (mm. täällä). Puhe ”hyssyttelystä” ja ”valkopesusta” vaikuttaa vähintäänkin kummalliselta.
Minä itse olen puolestani toistuvasti todennut somessa suoraan Kalevalle, että:
  • ”on kaikkien tietämä itsestäänselvyys, että ääri-islamistinen terrorismi oikeutetaan omalla islamin tulkinnalla”.
Myös mainitussa Rasmus-ryhmässä on keskusteltu vuosien ajan monipuolisesti ääri-islamistisesta terrorismista, eikä sen itsestään selvää yhteyttä fundamentalistiseen islamin tulkintaan ole millään tavalla pyritty kieltämään. Ryhmässä on kannettu huolta maahanmuuttajien radikalisoitumisesta ja peräänkuulutettu riittäviä resursseja sen ennaltaehkäisemiseen.
Kaleva ei ole kuitenkaan antanut tällaisten tosiasioiden häiritä julkista esiintymistään, vaan on jatkanut tämän väitteen esittämistä julkisuudesta – siis että me yliopistotutkijat (esimerkiksi minä, Hämeen-Anttila tai Juusola) muka väittäisimme, että islamistisella terrorismilla ja islamilla eiole mitään yhteyttä, tai ainakin kieltäisimme puhumasta siitä.
Mitään vastakkaista konkreettista näyttöä omalle väitteelleen keskustelua omalta puoleltaan hallitsevasta ”islamofiilisesta” ääripäästä Kaleva ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta kyennyt antamaan. Jos se kerran – kuten hän väittää – suorastaan hallitsee keskustelua, sitaattien ja linkkien antamisen luulisi olevan kerrassaan helppoa. Mitään sellaisia ei ole kuitenkaan jatkuvista kyselyistä huolimatta saatu.
Yksi yleinen argumentaatiovirheen muoto on niin kutsuttu ”olkiukko”. Siinä vastapuolen kanta korvataan vaivihkaa sen yksinkertaistetulla tai vääristellyllä irvikuvalla – niin sanotusti ”pystytetään olkiukko” vastustajaksi. Sen jälkeen kumotaan tämä itse luotu rakennelma eli ”hyökätään olkiukkoa vastaan”. Lopuksi teeskennellään, että vastapuolen todellinen kanta olisi tullut kumotuksi.
Kalevan ”sankarillinen” taistelu ”islamofiileiksi” nimeämäänsä ääripäätä vastaan on malliesimerkki tällaisesta halvasta olkiukkojen pystyttelystä ja sellaisia vastaan väittelystä.
+ + +
Professori Hannu Juusola, joka on maamme johtavia Lähi-Idän asiantuntijoita, kirjoitti Kalevan kirjasta taannoin arvion (täällä), joka ei ole kovin mairitteleva: hänen mukaansa se on ”huolimattomasti kirjoitettu” ja siinä on ”kiusallisen paljon asiavirheitä”. Kalevan puheita ”islamofiileista” Juusola luonnehtii populistisiksi.
Juusolan esittämään kritiikiin asiallisesti vastaamisen sijasta Kaleva kävi raivoisaan vastahyökkäykseen, jossa hän pyrki mustamaalaamalla viemään Juusolan koko uskottavuuden: Kaleva väittää blogissaan Juusolan sanoneen eräässä kollokviossa vuonna 2012, että ”sellaista tutkimusta” kuin Kaleva tekee ”ei pitäisi ollenkaan tehdä”; ja että Juusola olisi syytä kysyttäessä vastannut että "islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta”.
Professori Juusola kommentoi Kalevan väitteitä sosiaalisessa mediassa lyhyesti: ”räikeä vale”. Kalevan kertomus on siitäkin kummallinen, että Juusola itse ei näyttäisi noudattavan omaa väitettyä linjaansa, vaan kirjoittaa – kuten edellä jo mainittiin – itsekin islamistisesta terrorismista.

Myöhemmin professori Juusola lisää:
  • ”Asiallisen keskustelun sijaan Kaleva turvautuu minun mustamaalaukseen. Kannaltani pahinta on Kalevan väite, joka ei ole totta: olisin sanonut hänelle vuonna 2012, että tutkijoiden tulee tuoda esille islamista ainoastaan positiivisia puolia. Jokainen minut tunteva tietää, että tällainen väite on täysin absurdi. Kaleva syyttää myös, että islamin 'hyssyttelyyn' liittyvä asenteellisuus leimaa arvosteluani. Sitä hän ei kerro, miten.”
Kiinnostavasti Kalevan professori Juusolan suuhun laittamat sanat muistuttavat kuitenkin silmiinpistävän paljon – joskin kärjistettynä ja yksinkertaistettuna – professori Hämeen-Anttilan edellä siteerattua vanhaa lyhyttä toteamusta. Ehkä Kalevalle ei ole niin tarkkaa, kuka professori, millä vuosikymmenellä, ja tarkalleen millä sanoilla, on jotain sanonut.
Voin joka tapauksessa omalta osaltani todistaa vedenpitävästi, että Kalevalla on ikävä tapa vääristellä tosiasioita ja laittaa sanoja toisten suuhun.[2] Ja jos hän ei kykene pysymään totuudessa toisten sanomisten suhteen edes yhden some-ketjun sisällä, vaan heti laittaa sanoja toisten suuhun, miten paljon hänen sanaansa toisten henkilöiden sanomisista voi luottaa 6 vuoden jälkeen – kun asianomainen arvostettu professori itse kiistää jyrkästi sanoneensa mitään sen suuntaistakaan.
Kaleva väitti samassa blogissaan myös, että Juusola olisi aiemmin kommentoinut hänen kirjaansa edes lukematta sitä. Tämäkin on Kalevalta tosiasioiden vääristelyä: tosi asiassa Juusola oli kommentoinut Kalevan lehdistössä esittämiä vahvoja väitteitä. Niitä voi aivan oikeutetusti kommentoida itsessään, lukematta Kalevan kirjaa, ja se on aivan eri asia kuin kirjan kommentointi kirjaa lukematta.
+ + +
Kalevan aivan ilmeinen ongelma on, että hän on kykenemätön näkemään omia kerran muodostettuja mustavalkoisia ja ennakkoluuloisia mielikuviaan vastaan puhuvaa näyttöä. Hän on mieltynyt tiettyihin tapoihin kuvata asioita, ja mikään määrä vastakkaista evidenssiä, vaikka se lentäisi häntä päin naamaa, ei saa häntä arvioimaan uudelleen omia hokemiaan.
Olen arvostellut Kalevaa sosiaalisessa mediassa – mutta olen myös perustellut yksityiskohtaisesti, mihin kritiikkini perustuu. Kaleva ei ole koskaan vaivautunut vastaamaan kriittisiin kysymyksiini. Sen sijaan hän nimittelee minua julkisuudessa ”Rasmuksen päivystäväksi dosentiksi”. Kaleva julistaa ylevästi, että ”leimakirveen heiluttelun on loputtava”; mutta heti perään hän esimerkiksi rinnastaa minut rikoksia liukuhihnalta tehtaileviin, valeuutisia levittäviin MV-lehteen ja Rajat kiinni -räyhäjoukkoon.

Kalevan oman käytöksen valossa hänen mahtipontiset vetoomuksensa asiallisen keskustelun puolesta ja henkilöön menemistä vastaan ovat silkkaa tekopyhää hurskastelua.


VIITEET
[1] Kaleva puhuu toistuvasti ”kulttuurien tutkimuksen laitoksesta”, mutta sellaista ei ole nykyisellään olemassakaan. Kyseessä on todellisuudessa yliopiston osasto.

[2] Rasmus-ryhmän YP kysyi Kalevalta kohteliaasti, oliko jossain minun sanomassani joku asiavirhe. Kaleva vastasi:
  • ”Varsinaisia asiavirheitä siitä on vaikea löytää, sillä siinä ei nähdäkseni juuri ole asiaa. Tosin väite siitä, että rakentelen olkiukkoja jää täysin perustelematta, kuten myös vihjaus siitä, että Maanpuolustuskorkeakoulussa ei voisi tehdä tutkimusta.”
En ole kuitenkaan missään sanonut, että Maanpuolustuskorkeakoulussa ei voisi tehdä tutkimusta – en ole vihjannut mitään sinne päinkään. Kaleva keksi tämän aivan omasta päästään. Olen ainoastaan todennut, että tietääkseni Maanpuolustuskorkeakoulussa ei anneta sellaista opetusta, joka pätevöittäisi islamilaisen uskonnon ja kulttuurin akateemiseksi asiantuntijaksi. Sanatarkasti olin todennut aloituskommenttini lopuksi: ”Voisi tietysti myös kysyä, onko Maanpuolustuskorkeakoulu ylipäänsä paikka, jossa voi pätevöityä islamin asiantuntijaksi.”
Lisäksi olin – toisin kuin Kaleva sitaatissa edellä väittää – perustellut samassa keskusteluketjussa toistuvasti, mitä tarkoitan Kalevan olkiukoilla: väitettä että Suomessa muka yleisesti ”kumarreltaisiin” jihadistiselle terrorismille ja että jotenkin yleisesti kiellettäisiin, että esimerkiksi muslimiveljeskunta tai ISIS ( = Islamilainen valtio) ja islam liittyisivät mitenkään toisiinsa, ja että yliopistoilla kiellettäisiin puhumasta tästä yhteydestä. Kuten olen yllä päätekstissä todennut, Kaleva ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta esittänyt mitään perusteita eikä näyttöä näille vahvoille ja tarkemmin mietittynä tosiasioiden valossa todella epäuskottaville väitteilleen. On hyvät perusteet pitää niitä olkiukkona.
http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255205-atte-kaleva-tutkija-vai-tarinoija
 
Tosiaan, mopokausi on käynnissä. Meillä valitettavasti on lähellä kauppa joka kerää moponuoria kuin paska kärpäsiä. Siinä on kymmeniä pullapusseja ja energiajuomatölkkejä hajallaan maassa, ja pari kertaa on joutunut astumaan nojailijoiden varpaille ihan vain päästäkseen sisään. Yleensä kyllä väistävät aikuista ja autoilijaa, ei ne pahoja ole, nuoria vain.

Mutta se keuliminen ja paskaringin vetäminen meidän kotikadulla. Sadan metrin säteellä meidän kohdan tiukasta mutkasta asuu nyt toistakymmentä alle- ja kouluikäistä lasta. Kun tulevat kaupalta päin eturengas ilmassa, miten näkevät pikkuihmiset, pyöräilijät, koirat... Ja vakiona aina ryhmän kyrvällä on gopro kiinni kypärässä. Joka sitten tallentaa jos omakotiasukkaalla palaa käpy.

Olen kyllä pysäyttänyt nähdessäni ja ilmoittanut että tässä et keuli enää ikinä. Ja otan kilpiä muistiin, ne kun on monesti käännetty pystyyn tai lokarin alle ettei autosta näy. Täysin valottomiakin pelejä näkyy, syyspimeille asti.

Olkoon nuoria, mutta omaansa ja toisten henkeä ovat kaupan. Niin kauan kuin uskovat puhetta ei tarvitse alkaa aktiivisiin vastatoimiin. Joita kyllä piisaa, takaan sen.
 
Sisäministeri Kai Mykkänen partioi poliisin kanssa perjantai-iltana Helsingin keskustassa – todisti heti takaa-ajon ja tappelun
Päärautatieasema on poliisia eniten työllistävä Helsingin alue. Sisäministeri Kai Mykkänen tutustui poliisin arkeen vilkkaana kevätiltana.
Samuli Launonen
12.5. 13:16
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) ja kahden poliisiviranomaisen matka Pasilan poliisitalolta Helsingin päärautatieasemalle on ollut vaiherikas. Ensin he ovat ajaneet kiinni ravintolalaskun maksamatta jättäneen ihmisen ja sitten puuttuneet tappelutilanteeseen, johon lopulta hälytettiin toinen partio.

Mykkänen aikoo seurata poliisipartion työtä noin puolille öin.

– Jos ilta jatkuu näin aktiivisena, kyllähän tässä ehtii nähdä kaikenlaista, luotiliiviin sonnustautunut ministeri päivittelee.

Poliisi on vienyt myös Mykkäsen edeltäjät samanlaiselle tutustumiskäynnille. Mykkänen aloitti sisäministerinä Paula Risikon (kok) seuraajana helmikuussa. Hän kertoo, ettei poliisin työ ole hänelle ennestään tuttua.

– Olen aiemmin nähnyt poliiseja lähinnä kaduilla ja yleisötilaisuuksissa. Tästä lähtee kokonaiskäsitys siitä, mihin tarvitaan lisää välineitä, ihmisiä ja rahaa, hän toteaa.


9C4A474D-1696-4AA0-B63A-C5834C943FF3.jpeg
Helsingin apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen (vas.) ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen (oik.) esittelivät perjantai-illan menoa sisäministeri Kai Mykkäselle Helsingin Rautatieasemalla perjantai-iltana. (KUVA: Sari Gustafsson)



Ihan tavallinen perjantai-illan jalkapartio tämä tosin ei ole. Yhteen partioon kuuluu aina kaksi poliisiviranomaista, ja tänään he ovat sikariportaan väkeä: poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja Helsingin poliisilaitoksen apulaisylipäällikkö Heikki Kopperoinen.

Kumpikaan ei ole partioinut työkseen enää vuosiin, Kolehmainen muistikuviensa mukaan viimeksi yli 20 vuotta sitten.

Tästä lähtee kokonaiskäsitys siitä, mihin tarvitaan lisää välineitä, ihmisiä ja rahaa.​
Kolehmainen kuvailee päärautatieasemaa poliisin hotspotiksi. Koska alue on viereisen Kampin kaupunginosan ohella Helsingin vilkkain, tänne on asetettu kiinteä partio, jonka tarkoitus on niin ennaltaehkäistä tilanteita kuin päästä puuttumaan niihin saman tien.

Aurinkoisena perjantai-iltana koko ydinkeskustan alueella on noin 15 partiota eli 30 poliisiviranomaista.

– Poliisin kiire on hyvin riippuvaista säästä ja siitä, onko tilipäivä ollut juuri, sanoo Kolehmainen.

Äkillisesti pääkaupunkiin iskenyt kesäilma on toden totta villinnyt kansan. Seitsemän pinnassa perjantai-iltana aseman edusta kuhisee kuin Manhattan. Katusoittaja tulkitsee Cranberries-yhtyeen Zombie-kappaletta. Hänen vieressään saarnaaja julistaa sanaa. Terassit ja kadut ovat ääriään myöten täynnä ihmisiä kaikista maailmankolkista ja yhteiskunnan kerroksista.

Osa heistä on jo alkuillasta silminnähden humalassa. Kopperoinen kertoo, että iltapartioita työllistävät edelleen ennen kaikkea päihtyneinä tehdyt pahoinpitelyt ja niiden yritykset.

– Esimerkiksi taskuvarkauksien määrässä ei ole tapahtunut muutosta.

Riitojen syyt ovat aina järjettömiä, kuten että riidan haastaja ei pidä toisen ihmisen vaatteista.​
Pääkaupunki on viime vuosina kasvanut, kansainvälistynyt ja urbanisoitunut. Vaikka muutos on suuri ja se on tapahtunut lyhyessä ajassa, Kolehmaisen mukaan perisuomalaiset viinanhuuruiset nakkikioskitappelut ovat edelleen suurin poliisia työllistävä riesa.

– Riitojen syyt ovat aina järjettömiä, kuten että riidan haastaja ei pidä toisen ihmisen vaatteista.

Sisäministeri ja kaksi poliisia kävelevät yhtenä rintamana aseman sisälle ja sitten ulos Rautatientorin puoleisista ovista. Missään ei näy merkkejä tilanteista, joihin pitäisi puuttua.

Helsinkiläinen Petri taluttaa koiransa poliisien ja sisäministerin luo ja kättelee näitä. Hän haluaa tietää, miksi Suomeen ei vieläkään ole perustettu riippumatonta yksikköä tutkimaan poliisien tekemiä rikoksia.

– Nyt tyypit tutkivat kavereidensa tekemisiä. Eihän siinä ole mitään järkeä, Petri tilittää.

Kai Mykkänen on eri mieltä.

– Valitettavat huumepoliisinkin toimintaan liittyvät tapaukset osoittavat, että täällä poliiseja ja poliisin johtoakin voidaan asettaa syytteeseen. Poliisin toimet tutkitaan kyllä, eikä syyttäjälaitos pelkää poliisia, hän vakuuttaa.



CEE34B90-69AD-4C95-A296-0141A69ED831.jpeg
Marten Schnier kysyi ministeriltä tietä Rautatieasemalla. (KUVA: Sari Gustafsson)



Mykkänen on poliittinen komeetta, joka nousi ministeriksi ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan 2015. Helmikuussa hän vaihtoi ulkomaankauppaministeriön sisäministeriöön. Hänelle suotu aika toteuttaa mahdollisia muutoksia poliisin rakenteissa ei ole pitkä, sillä hallituskauden loppu häämöttää vuoden päässä.

Kiireellisimpänä haasteenaan hän pitää tiedonvaihtoa. Mykkänen kertoo sopineensa sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon (kesk) kanssa, että he perustavat työryhmän, joka perkaa läpi potilastietolain periaatteet. Muutoksia on tarkoitus viedä läpi vielä tällä hallituskaudella.

Tarkoitus on tehdä tiedonvälityksestä notkeampaa eri viranomaisyksiköiden välillä. Toisin sanoen esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät ja opettajat voisivat kertoa poliisille hyvissä ajoin, jos huomaavat henkilön olevan vaarassa ajautua rikoksiin.

– Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät usein ongelman kehittyvän jo varhain, jolloin voisi olla mahdollisuus esimerkiksi saada ihminen hoitoon ennen kuin tapahtuu jotain ikävää.



25993732-4E58-46A6-B454-AA134E7F621D.jpeg
Leena Metsämäki (vas.) ja Kimi (2. oik.) keskustelivat Mykkäsen ja Kolehmaisen kanssa Rautatieaseman edustalla. (KUVA: Sari Gustafsson)



Katuturvallisuutta mitataan omalla indeksillään, jonka mukaan Helsingin katuturvallisuus on parantunut vuosi vuodelta 1990-luvulta lähtien. Silti Helsinki on edelleen turvattomampi kuin mikään muu Suomen kaupunki.

Maaseudulla ongelmaksi taas on koettu, ettei poliiseja ole tarpeeksi paljon toimimaan tehokkaasti laajoilla alueilla. Poliisi on vaatinut varoja 700 lisätyöntekijän palkkaamiseen. Mykkänen on lupaillut määrän lisäämistä viidelläkymmenellä niin, että heitä olisi koko maassa 7200.

– Olennaista on, että poliisien määrän lasku on saatu pysäytettyä, ministeri sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa poliisi nauttii tutkimusten mukaan kansan vahvaa luottamusta.

– Kun asuin Pietarissa, ymmärsin miten harvinaislaatuista on, että poliisi tuottaa ympäristölle turvallisuuden tunnetta eikä päinvastoin.

Heikki Kopperoinen kertoo, että kun kello lähestyy puolta yötä, alkaa todennäköisesti tapahtua. Silloin ihmisten humala saavuttaa pisteen, jossa rähinöintikynnys on matala.

Sisäministeri Mykkänen nousee mustaanmaijaan. Hänellä saattaa olla edessään vilkas kevätyö.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005677419.html
 
Sisäministeri Kai Mykkänen partioi poliisin kanssa perjantai-iltana Helsingin keskustassa – todisti heti takaa-ajon ja tappelun
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005677419.html
15 partiota ydinkeskustan alueella. Näitä ei normaalisti olla kerrottu. Määrä on suuri. Tukholmassa tuskin päästään samaan määrään, vaikka läänin budjetti lienee koko Suomen poliisin kokoinen. Siellä tosin kopteri tuki jatkuvasti käytössä.
 
Mitähän Mykkänen noin paljon pelkää, että pitää oikein liivit olla päällä. Varmaan rasisteja joita Rautatieaseman seutu on täysi...
Yhtään epäile vaikka Karhu-ryhmä istuisi jossain pakussa lähellä :D:D
Tuossa taannoin Turun kauppatorilla oli kansan keskuudessa eräs ministeri. Korvassa oli langaton kuuloke. Olisiko joku turvamies ollut antamassa ohjeita lähellä?
 
My bad, niin se aika kuluu.
Totta eivät olisi pelastaneet, mutta kyseisen tapahtuiman seurauksena partioon ei ole ollut asiaa ilman liivejä.
Oma näkemys luotiliiveistä on että eivät automaattisesti pelasta henkeä mutta torsoon osumat eivät silloin tod.näk ole tappavia eli (heti)tappavan laukauksen olisi osuttava päähän. Eli ihan puhtaasti matemaattisia todennäköisyyksiä tässä laskeskellaan kun se tappava alue pienenee huomattavasti.
 
Back
Top