Maavoimien kalusto rapistuu vauhdilla
Puolustusministeriö huolehtii nyt maavoimien hankintojen rahoituksesta.
Tiina Saari,
[email protected]
Puolustusministeriön kohta väistyvä kansliapäällikkö Arto Räty kehottaa miettimään, millaiseen sotilaalliseen maanpuolustukseen Suomella on varaa 2020-luvulla.
Puolustusministeri
Jussi Niinistö ja puolustuspoliittisen osaston päällikkö
Esa Pulkkinen myöntävät maavoimien kaluston rahoituksen haasteet.
Vaikka Venäjän talous on kuralla, maa varustautuu sotilaallisesti tavalla, jota ei ole nähty sitten kylmän sodan. Iltalehti uutisoi tiistaina, miten itänaapurimme on yhä aktiivisemmin investoinut puolustukseensa kansalaistensa elintason kustannuksella.
Suomessa taas puolustusministeriön kohta väistyvä kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti
Arto Räty on huolissaan puolustusvoimien koko rahoituksen riittävyydestä 2020-luvun tarpeita ajatellen.
– Budjettikäyrä ei ole noussut sillä tavalla kuin oli alunperin ajatus. Samaan aikaan hinnat nousevat. Materiaalihankintoihin tulee siis jatkossa entistä vähemmän rahaa, Räty perustelee huoltaan.
Merivoimien taistelualukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät vanhenevat 2020-luvulla, joten niiden tilalle on hankittava uusia. Rädyn mukaan Laivue 2020 ja HX-hävittäjä -hankkeet vievät kaiken huomion, ja puolustusvoimien muu kehitys on vaarassa pysähtyä.
– Yksi iso tekijä on maavoimat. Sen volyymit ovat niin suuret, että materiaalin ylläpitäminen on aika haastavaa 2020-lukua ajatellen, Räty sanoo.
– En tiedä, riittävätkö varat materiaalihankintoihin. Se riippuu siitä, millaisia budjettipäätöksiä tehdään vuosittain. Saadaanko rahoitusta järjestettyä jollain muulla tavalla kuin nyt näköpiirissä olevista raameista sisältä repimällä?
Räty kertoi huolestaan ensimmäiseksi Yle Radion Ykkösaamussa.
Haasteita riittää
Puolustusministeri
Jussi Niinistö (ps) myöntää, että tulevaisuuden puolustusrahoituksessa on mittavia haasteita.
– Se on ihan selvää. Toisaalta meillä on tällä vaalikaudella mahdollisuus pitkäjänteisellä työllä kehittää maavoimia tyydyttävään suuntaan, Niinistö sanoo.
– Muun muassa toimintamenosäästöt kohdistuvat puolustushallinnon alaan. Siinä mielessä jaan Rädyn huolen. Ei ole pelkkää onnea ja autuutta luvassa puolustusvoimille.
Niinistön mukaan puolustushallinnon säästöt on pitkälti jo säästetty.
– Tällä vaalikaudella käynnistetään monia hankkeita ja viedään läpi. Puolustusmateriaalihankkeet ovat kuitenkin monivuotisia, ne ylittävät vaalikaudet.
Budjetti paukkuu
Rahoituksen riittävyys huolestuttaa myös puolustusselontekoa parhaillaan laativaa puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö
Esa Pulkkista . Pulkkinen epäilee, pystyykö Suomi Norjan tapaan investoimaan tarpeeksi puolustusvoimien tarvitsemaan materiaaliin.
– Puolustusbudjetti on vuodessa vähän yli 2,5 miljardia. Se ei riitä rahoittamaan uusia hankkeita ja samalla ylläpitämään muuta puolustusta. Pitäisi varmistaa myös maavoimien tarpeet.
Pulkkinen arvioi, että meri- ja ilmavoimien hankkeet ovat yhteensä 5–10 miljardin euron luokkaa.
– Budjetti ei riitä. Lisäksi maavoimilla on määrällisesti isoja hankintoja, vaikka ne eivät yksittäisinä ole niin kalliita kuin meri- ja ilmavoimien.
”Maavoimien vuoro”
Niinistön mukaan hävittäjähanke on tarkoitus hoitaa erillisrahoituksella.
– Esimerkiksi Laivue 2020 -hankkeen kokonaishinta on 1,2 miljardia euroa. Kyse on niin suurista rahoista, 5–10 miljardista eurosta. Niitä ei voi ottaa puolustusbudjetista.
Hän korostaa, että tällä vaalikaudella on maavoimien vuoro.
– Maavoimien pitkäjänteiseen kehittämiseen on nyt mahdollisuuksia etenkin tällä vaalikaudella, kun saatiin lisärahoitus, josta nimenomaan maavoimia on tarkoitus kehittää. Ensi vuonna on 50 miljoonaa euroa lisärahaa, ja se nousee siitä asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä mukaan lukien indeksikorotukset.
Niinistö vakuuttaa, että maavoimien osalta on nyt tarkoitus korjata viime vaalikauden ”virheellisen politiikan jälkiä”.
– Meillä on puutteita muun muassa panssari- ja ilmatorjunnassa, viesti- ja johtamisjärjestelmissä sekä ampumatarvikkeissa. Johtuen mittavista säästövaateista puolustushallintoon, viime vaalikaudella noin kymmenys leikattiin pois puolustusbudjetista. Silloin jouduttiin lykkäämään, toteuttamaan epätäydellisinä tai perumaan monia maavoimille tärkeitä kehittämisohjelmia.
”Ei paperitiikereitä”
Jo puolustusministeriön hallinnonalan viime vuonna julkaiseman tulevaisuuskatsauksen ”Suomen puolustus 2020-luvulla” mukaan vakavana huolenaiheina ovat puolustusbudjetit ja ”etenkin puolustusmateriaaliin käytettävissä oleva rahoitus”.
– Kun tällä hallituskaudella tehdään puolustusselonteko sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, täytyy miettiä, millaiseen sotilaalliseen maanpuolustukseen Suomella on varaa 2020- ja 2030-luvulla. En nyt sano, että vahvuutta pitäisi vähentää tai lisätä, Arto Räty sanoo.
Sotamateriaali kallistuu normaalia hintakehitystä nopeammin, sillä markkinat ovat rajallisia.
– Sotatarvikkeet tehdään aina aika pienellä volyymilla ja hyvin harvalle ostajakunnalle vielä spesifioidusti maa- ja tarvekohtaisesti. Kaikki muut maat ovat nostaneet selkeästi budjettiaan. Suomen nousu on hyvin minimalistinen, Räty arvioi.
Rädyn mukaan puolustusvoimat on kuitenkin tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin koskaan historiansa aikana.
– Mutta tilanne ei ole kestävä: budjetti on vaakasuorassa ja hintakehitys nousussa.
Räty kannustaa sekä virkamiehiä että poliitikkoja olemaan rohkeita ja kertomaan asiat juuri niin kuin ne ovat.
– Ei pidä olla itselleen epärehellinen. Paperitiikereiden rakentamiseen meillä ei ole varaa. Sellainen ei käy, että todetaan meillä olevan ”hienoja joukkoja, mutta niillä ei ole varusteita”. Kylmän sodan aikana näin vielä tehtiin. Tänä päivänä kukaan ei pysty peittämään sitä, mitä on tai ei ole. Kaikki näkyy budjettikirjassa ja paljastuu.
Varustuksessa isoja puutteita
Kun asevoimilla on tiukkaa, valmiusvarastoa syödään.
Näin on puolustusministeriön kohta väistyvän kansliapäällikön, kenraaliluutnantti
Arto Rädyn mukaan tapahtunut Suomessakin.
Puolustusministeriön vuonna 2014 julkaisemassa ”Suomen puolustus 2020-luvulla” -katsauksessa todetaan, että ”puolustusvoimien sodan ajan materiaalisen suorituskyvyn osalta laatu paranee, mutta lukumäärät eivät vastaa tarvetta, sillä rahoitus on riittämätön”.
Katsauksen mukaan sodan ajan joukkojen varustukseen on vuosien varrella jäänyt huomattavia puutteita, joiden ”ratkaiseminen on välttämätöntä 2020-luvun puolustuskyvyn kannalta”.
Katsaus toteaa myös, että ”erityisesti johtamis- ja viestivälineitä, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssarintorjunta-aseita ja raskaita ampumatarvikkeita on jo vanhentunut tai vanhentumassa”. Katsauksessa kerrotaan, että ”haasteena on kunnossapito ja varaosien rahoitusvaje, minkä johdosta vuosittain kulutetaan huomattava määrä valmiusvarastojen varaosia”.
– Selvää on, että esimerkiksi rynnäkkökiväärin patruunoita ei ole viime aikoina ostettu, toteaa puolustusministeri
Jussi Niinistö (ps).
– Tällä vaalikaudella on tarkoitus paikata varastossa olevia aukkoja muun muassa ampumatarvikkeiden osalta. Jonkin verran hankintoja on jo kyetty tekemään omalla ministerikaudellani. Lisää tehdään – siihen lisärahoitus nimenomaan on, Niinistö lupaa.
Puolustusministeriön kohta väistyvän kansliapäällikön, kenraaliluutnantti Arto Rädyn mielestä kyseessä on globaali ilmiö.
– Kun asevoimilla on tiukkaa, varaosia ja valmiusvarastoa syödään. Näin on tapahtunut meilläkin. Kun raha on tiukkaa, pakko on syödä varastosta. Kylmän sodan aikaiset laskelmat eivät kuitenkaan ole enää valideja, koska kriisit ovat muuttuneet ja valmiusvaatimukset nousseet, Räty selvittää.
– Valmiusvarastojen taso 2020-luvulla riippuu siitä, miten puolustusvoimat toimii: miten käytetään ampumatarvikkeita ja varaosia. Miten ylläpidämme toimintaamme niin, että varastoja ei syödä tyhjiksi? hän kysyy.
Räty: En tiedä vielä, mitä alan tehdä
Puolustusministeriön väistyvä kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty on pestissään nyt viimeisiä päiviä.
Räty toteaa tiistaina, että hänen viisivuotinen pestinsä päättyy kahden päivän päästä.
– Minulla on oikeastaan odottavat tunnelmat. Uusia haasteita katselen. Katotaan, millainen maailma on tulossa. En tiedä vielä, mitä alan tehdä. Olen käynyt erillisiä keskusteluja. Katsotaan seuraavien kuukausien aikana, mitä teen, Räty kertoo naurahtaen salaperäisesti.
– Kyllä jotain haluan tehdä. En osaa vielä kiikustuoliinkaan istumaan mennä. Tuskinpa tekemiseni liittyy puolustusvoimiin. 40 vuotta tätä uraa – pitää katsoa välillä jotain muita asioita.
Räty aikoo lähtökohtaisesti pysyä Suomessa.
enää heille..