Suomen sisäinen turvallisuus

Nato-jäsenyyden vankka kannattaja joutui Puolustusvoimien ”kuulusteluun”
14.2.2018 21:41 Ari Pesonen
34 kommenttia
Puolustusvoimien tiedustelu-upseeri soitti minulle eilen ja vaati pikaista tapaamista. Kysymys oli turvallisuuspoliittisista blogikirjoituksistani täällä Uuden Suomen blogisivuilla. Arvasin pikaisen tapaamistarpeen perutella, ettei tällä kertaa sinänsä oltu kiinnostuneita blogikirjoitusten sisällöistä, kuten vaikkapa Suomen Nato-jäsenyydestä tai Suomen kyvykkyydestä torjua Iskander-ohjuksia.
Olin tänään Pääesikunnassa Puolustusvoimien "kuulemisessa" noiden blogikirjoituksieni vuoksi. Tiedustelu-upseeri käytti sanaa ”kuuleminen”, mutta minä luonnehtisin tilaisuutta kuulusteluksi. Sain käsityksen tilaisuuden perusteista, että joku oli polttanut Puolustusvoimissa päreensä blogikirjoituksistani ja esittänyt kysymyksen "mikäs mies tämä oikein on". Kirjoitus, johon tiedustelu-upseeri oli tutustunut ja joka ilmeisesti oli ollut erityinen päreenpolttaja, oli kirjoitukseni otsikolla ”Suomen avoin tieto puolustusinfrastruktuurista tekee työn helpoksi Venäjälle”, joka löytyy täältä.
Ei ole helppoa olla Suomessa Nato-jäsenyyden kannattaja ja kirjoittaa blogia asiasta. Olen tosin joissakin kirjoituksissa arvioinut kriittisesti Puolustusvoimia esimerkiksi ohjuspuolustuskyvystämme, Puolustusvoimien perustamasta Venäjä-ryhmästä ja myös monesta muusta asiasta. Monessa blogissa on myös arvostelevia ajatuksia.
Tuo ”kuuleminen” kesti noin tunnin. Osaan hieman venäjän kieltä ja minulla on passissani Venäjän viisumi. Passin Venäjä-viisumista ja leimoista alkoi tiedustelu-upseerin varsinainen ilotulitus. Kuinka hyvin puhut venäjää? Milloin kävit viimeksi Venäjällä? Kuinka monta kertaa käyt vuodessa? Milloin menet seuraavan kerran? Tapaatko venäläisiä? Onko sinulla perheenjäseniä Venäjällä? Miksi käyt Venäjällä?
Ei, ei ole sukulaisia Venäjällä eikä taitaisi Putinkaan pitää kirjoituksistani, jos lukisi. Jos lukisi, tuskin saisin enää viisumia Venäjälle.
Venäjän kielen taito - vaikka ei olisi vahvakaan - taitaa olla väärä taito Suomessa, jos Puolustusvoimat saa päättää. Me hieman venäjää osaavat ja Venäjän viisumin omaavat taidamme olla alhaisinta paarialuokkaa kaksoiskansaisten kanssa. Myös niiden kaksoiskansaisten kanssa, joilla toinen kansalaisuus on EU-maassa tai Pohjois-Amerikassa.
Tiedustelu-upseeri oli kiinnostanut myös, tapaanko Suomessa politiikkoja saanko heiltä tietoja kirjoituksiini. ”En, kaikki on netistä ja/tai julkisista asiakirjoista.”, vastasin. Myönsin tosin, että kerran olen käynyt eduskunnassa kutsusta.
Kysyttiin myös, tapaanko blogikirjoituksen johdosta muita, jotka kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä blogikirjoitusten kautta ja käsittelemmekö asiaa jossakin yhteistilaisuuteen kokoontumalla. Tuli mieleen, että helvetti, onko nyt presidentinvaalien jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus rikollista Suomessa. Sanoin, että ainoa paikka käydä mielipiteenvaihtoa on kommentointi minun blogikirjoituksissa, joissa kaikki kannanotot ovat julkisia.
Joten varokaa kaikki blogini kommentoijat, Puolustusvoimat voivat lukea niitä ja tehdä omia johtopäätöksiään.
Myös muista yhteyksistä tiedusteltiin. Kysyttiin yhteyksistä eri länsimaihin melko tiukkaan sävyyn. Etenkin yhteyksistä Ruotsiin alkoi seuraava pommitus, kun mainitsin, että olen pyytänyt Ruotsin puolustusministeriöstä julkisia asiakirjoja, joita olen julkaissut myös blogeissani. Keskustelussa oli Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin kirje Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille, jonka julkaisin blogissani (kirjoitus otsikolla ”Yhdysvaltain ukaasikirje Ruotsin puolustusministerille 29.8.2017”, US-blogi 29.8.2017). Asiakirja on siis täysin julkinen eikä minulla ole kuin julkisia asiakirjoja. Myönsin myös, että viimeisen kirjoituksen laadinnan yhteydessä olin ollut yhteydessä hollantilaisiin tiedotusvirkamiehiin. Kirjoitus käsitteli EU-puolustuksen Military Mobility -hanketta Hollannin johtamana.
Seuraavaksi tiedustelu-upseerin kohteeksi joutui Ajatuspaja Libera, kun mainitsin että siellä on julkaistu juuri blogikirjoitukseni ”Suomen turvallisuuspolitiikka: 100 vuotta kahden vaiheilla” -kirjoitussarjassa. Kirjoitukseni oli otsikolla ”Julkinen valinta – suomalaisen päätöksenteon ongelmat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.” Kirjoitussarjan kirjoittajat olivat minun lisäkseni Jorge Benitez, Toomas Ilves, Pauli Järvenpää, Elina Lepomäki, Alpo Rusi, Kristi Raik sekä Anke Schmidt-Felzmann. Nuo hyvät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kirjoitukset löytyvät täältä.
Jouduin tiukoille selvittääkseni, mikä on ajatuspaja Libera. Ei riittänyt, että hallituksessa on mukana mm. pankkiiri Björn Wahlroos ja kansanedustaja Elina Lepomäki ja että yksi turvallisuuspoliittinen kirjoittaja oli Viron entinen presidentti Toomas Ilves. Pauli Järvenpää oli puolustusministeriön entisenä ylijohtajana ja puolustuspoliittisen osaston päällikkönä sentään tiedustelu-upseerille tuttu. Hänestä ei esitetty jatkokysymyksiä.
Koomista oli, että tiedustelu-upseeri teki muistiinpanoja FIIA-muistioon (FIIA on eduskunnan alainen Suomen ulkopoliittinen instituutti, UPI), mutta hän ei tunnistanut UPIN virolaistaustaista tutkijaa Kirsti Raikia, jonka mainitsin yhdeksi kirjoittajaksi hälventääkseni epäilyä Liberasta. 1.2.2018 Raik siirtyi johtajaksi Viron ulkopoliittiseen instituuttiin.
Voin vain kuvitella sitä henkistä kärsimystä, johon Alpo Rusi on joutunut, kun Suojelupoliisi epäili häntä aikanaan perusteetta heppoisesti vakoilusta. Tämänpäiväinen kokemukseni käänsi myös ajatuksiani tiedustelulain muutoksesta, jonka vankka kannattaja olen aikaisemmin ollut. Mitä, jos tiedustelulaki mahdollistaa kaiken maailman sekopäiden toiminnan tavanomaista kansalaistoimintaa tai vaikkapa blogikirjoittamista uhkaavasti?
Ei ole tosiaankaan helppo olla Nato-jäsenyyden kannattaja Suomessa. No, ei sentään vielä laitettu vankilaan. Saa nähdä, mitä tapahtuu seuraavalla Venäjän matkalla, jonka ajankohtaa tiedusteltiin uuterasti. Saapa nähdä, selviääkö siitä pelkällä tullin matkalaukkupenkomisella.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen kirjoitteluni kuitenkin aina jatkuu, sitä ei kukaan estä. Ei kukaan.
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...nnattaja-joutui-puolustusvoimien-kuulusteluun
 
Viimeinkin joku kiinnostuu tuosta hiipiöstä, joka osallistuu jatkuvasti Venäjän narratiiviin korostaen sen voimaa sen varjolla, että yrittää pelotella ihmisiä Naton kannalle. En ihmettele, jos lerppahattu haluaa tarkistaa asioita.

Minusta Pesonen rikkoo lojaliteettivelvoitteensa. Se taas on irtisanomisperuste.
Suomessa tuohon lojaliteettivelvollisuuteen vedotaan vähän turhankin hanakasti kun halutaan suitsia keskustelua ja mieilipiteitä.
 
Pidän hyvänä asiana että PV käyttää vähän isännän ääntä joissakin asioissa, mutta tuon kolumnin luettuani mietin, että millä valtuuksilla PV kuulustelee. Mitä olisi seurannut jos ei olisi lähtenyt tapaamiseen ja jos olisi vastaillut diipadaapaa.

Siis toivon, että heiltä joitakin valtuuksia löytyy ainakin tarvittaessa.
Onko tuo Pesonen pv:n palveluksessa? Ei selvinnyt profiilista. Puolustusvoimilla ei ole kuulustelu oikeuksia eikä pv:n esittämiin kysymyksiin tarvitse vastata. Poliisilla on rikosasioissa kuulusteluoikeus. Toki jos Pesonen on PV:n palkkalistoilla niin työnantajalla on kuulemisoikeus. Tuollaisiin kysymyksiin joita kysyttiin tuossa ei tarvitse siitä huolimatta vastata. Henkilö voi tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa eikä se kuulu työnantajalle. Jos jotain laitonta tapahtuu niin asian tutkii poliisi. Vakavissa tapauksissa krp.
 
Viimeinkin joku kiinnostuu tuosta hiipiöstä, joka osallistuu jatkuvasti Venäjän narratiiviin korostaen sen voimaa sen varjolla, että yrittää pelotella ihmisiä Naton kannalle. En ihmettele, jos lerppahattu haluaa tarkistaa asioita.

Minusta Pesonen rikkoo lojaliteettivelvoitteensa. Se taas on irtisanomisperuste.

Mistä?
 
Viimeinkin joku kiinnostuu tuosta hiipiöstä, joka osallistuu jatkuvasti Venäjän narratiiviin korostaen sen voimaa sen varjolla, että yrittää pelotella ihmisiä Naton kannalle.

Korostaa Venäjän "voimaa" kuten jotkut iltapäivälehtien toimittelijat?
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli kirjoittajan jutut korreloi edes hieman reaalimaailmaa, niin "kuulustelija" :facepalm::facepalm::facepalm:

Tiedustelu-upseeri oli kiinnostunut tekniikasta, miten haen tietoa netistä ja miten yhdistelen tietoa, käytätänkö avustavia hakuohjelmia ja kuinka paljon käytän aikaa kirjoituksen laadintaan
 
Pommiuhkaus toimistorakennukseen Espoossa – rakennus evakuoitu
Pommiuhkaus kohdistui rakennukseen, jossa sijaitsee Bayerin toimistotiloja. Ilta-Sanomien tietojen mukaan pommiuhkaus rakennukseen tuli sähköpostiviestillä aamulla.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005567417.html

Viime viikolla pommiuhka Helsinki-Vantaalla, nyt Bayerin toimistotiloissa Espoossa. Ehkä jokin on herättänyt hihhulit talviunestaan soittelemaan perättömiä, mutta hieman hiipii mieleen yrittääkö tässä joku taho systemaattisesti kartoittaa viranomaisen toimintaa tällaisissa tilanteissa?
 
Edelleenkin onko Pesonen pv:n palveluksessa? Herättää ihmetystä jos ei ole että puolustusvoimat tekee kuulusteluja tai kuulemisia blogien pohjalta.
 
Onko tuo Pesonen pv:n palveluksessa? Ei selvinnyt profiilista. Puolustusvoimilla ei ole kuulustelu oikeuksia eikä pv:n esittämiin kysymyksiin tarvitse vastata. Poliisilla on rikosasioissa kuulusteluoikeus. Toki jos Pesonen on PV:n palkkalistoilla niin työnantajalla on kuulemisoikeus. Tuollaisiin kysymyksiin joita kysyttiin tuossa ei tarvitse siitä huolimatta vastata. Henkilö voi tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa eikä se kuulu työnantajalle. Jos jotain laitonta tapahtuu niin asian tutkii poliisi. Vakavissa tapauksissa krp.
Kyse onkin haastattelusta.
 
Mielenkiintoista keskustelua Pesosen kirjoituksen kommenttiosiossa... kuten linkki tähän juttuun...

Tieto on yhä keskeisempi osa puolustusta – esittelyssä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä
Tero Tuominen
Moderni johtopaikkaympäristö Morehouse Comm7 -kontissa. Työaseman näyttöjen ohella käytössä on kaikille yhteiset suuremmat näytöt. Kuvassa on johtamispaikan esittelyversio.
Tero Tuominen
Julkisuudessa esiintyvät monitoimihävittäjät, ohjusveneet tai vaikkapa raskaat raketinheittimet ovat valokuvauksellisia ja tehokkaita puolustuksen kynnysasejärjestelmiä. Silti niistä ei olisi kovinkaan paljon hyötyä, jos käyttäjiltä puuttuisi ajantasainen tilannekuva eivätkä käskyt löytäisi perille.
Nykyaikainen digitalisoitunut taistelukenttä näkyy ulospäin lähinnä erilaisina päätelaitteina, joista johtokeskuksissa käytettävät eivät juuri eroa siviilimaailmassa nähtävistä. Työasemat monine näyttöineen voisivat yhtä hyvin olla medioiden uutishuoneissa tai pörssimeklarien toimipisteissä.
Se, miten maanpuolustukselle kriittinen tieto liikkuu ja turvataan, on pitkälti piilossa ohjelmistoissa, eriytetyissä valokaapeliverkoissa maan alla ja hajautetuissa turvaluokitelluissa datakeskuksissa. Tästä ympäristöstä vastaa Johtamisjärjestelmäkeskus, jolla on liityntäpinta lähes kaikkeen, mitä Puolustusvoimissa tehdään.
Lyhenteellä PVJJK tunnettu tiedon ja johtamisen valmiusyhtymä huolehtii alihankkijoidensa kanssa Puolustusvoimien tietoteknisistä palveluista, joita on yli 200 erilaista. Keskus toimii 17:lla paikkakunnalla.
Työntekijöitä on noin 400, heistä suuri osa siviilejä. PVJJK:n muodostavat esikunta, palveluosasto, viisi verkko-osastoa sekä kyberosasto.
Viimeksi mainittu suojaa Puolustusvoimien tietoverkkoja ja kehittää kyberpuolustusta valmistautuen myös vaikuttamaan vastustajan verkkoihin ja järjestelmiin. Samalla yksikkö ylläpitää PV:n kybertilannekuvaa.
3_johtamisjarjestelma_reservilainen_1116_terotuominen.jpg

Morehousen Comm7 -johtopaikkakontin modulaariset työasemat taittuvat kokoon siirtojen ajaksi. Kuva: Tero Tuominen​
Fyysisesti eriytetty TUVE
Sotilastietoliikenteessäkin hyödynnetään soveltuvissa määrin normaaleja kanavia kuten kaupallisia matkapuhelinverkkoja ja internetyhteyksiä. Kriittiseksi turvaluokiteltu data liikkuu kuitenkin TUVE-turvallisuusverkossa, joka on fyysisesti eriytetty omaksi kokonaisuudekseen.
Sitä operoiva Suomen Turvallisuusverkko oy on valtionyhtiö Suomen Erillisverkot oy:n tytäryhtiö. Se tarjoaa palvelujaan Puolustusvoimien ohella valtion johdolle, ministeriöille ja viranomaisille. Esimerkiksi hätäkeskukset hyödyntävät verkkoa.
Aiemmin yhteyksiin käytettiin kaapelin ohella myös radiolinkkejä. Nykyisin data liikkuu suurimmaksi osaksi TUVE:n omassa kahdennetussa valokaapeliverkossa, jonka pituus on noin 5 000 kilometriä. Osa siitä on eriytettyä valokuitua, joka on vuokrattu kaupallisilta toimijoilta.
Viranomaisten käyttämä Tetra-teknologiaan perustuva Virve-puhelinverkko liittyy myös kokonaisuuteen. Sitä hyödyntävät myös YLE, Ilmatieteen laitos ja muut huoltovarmuuteen liittyvät toimijat.
TUVE-verkko parantaa turvallisuutta esimerkiksi hybridiuhkatilanteessa, jossa on kyettävä nopeisiin toimiin. Tällainen pitkälle viety eri viranomaisten yhteistoiminta on kansainvälisesti katsoen erittäin harvinaista.
5_johtamisjarjestelma_reservilainen_1116_terotuominen.jpg

Normaalin merikontin kokoinen Comm7 avautuu kuljetusasennosta muutamissa minuuteissa lähes automaattisesti pinta-alaltaan kolminkertaiseksi. Kuva: Tero Tuominen​
Oikea tieto, paikka ja aika
Tietoliikenne suojatuissa kanavissa perustuu hajautettuun verkostorakenteeseen, jossa sensorit, asejärjestelmälavetit ja päätöksentekijät yhdistetään teknisellä ratkaisulla. Toimiva johtamisjärjestelmä tuottaa päätösten tueksi oikean tiedon oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä ITVJ on yleisnimi Puolustusvoimien tietojenkäsittelyn operatiiviselle ympäristölle. ITVJ käsittää verkon ohella käytettävät järjestelmät ja palvelut.
Liikkuvat johtamispaikat voidaan nykyisin viedä maastoon kontteihin tai ajoneuvoihin sijoitettuna valmiina kokonaisuuksina. Niille on esivalmisteltu liittymispisteitä, joissa on valmiina kytkennät sähkövirralle ja Turvallisuusverkkoon valokuituyhteydelle. Vaihtoehtoisesti voidaan toimia aggregaatin ja radiotaajuisen yhteyden varassa.
keva2010tero.jpg

Toisin kuin edeltäjänsä, uusi KEVA 2010 -keskivalvontatutka on nopeasti siirrettävissä uuteen esivalmisteltuun mittauspisteeseen. Niihin on asennettu liittymät johtamisjärjestelmiin. Kuva: Tero Tuominen​
Sensorifuusio keskeisessä roolissa
Turvallisuusverkon päällä rinnakkaisena ajettava operatiivisen tason Leijona-johtamisjärjestelmä jakautuu räätälöidyiksi alaversioiksi. Siten Merivoimilla on käytössään Merileijona ja Ilmavoimilla luonnollisesti Ilmaleijona.
Puolustushaarojen JOINT-hengessä kaikki toimivat kuitenkin yhdessä. NATO-yhteensopivuus järjestelmien rajapinnoissa on myös nykyisin oletusarvona.
Olennainen osa nykyaikaista johtamisjärjestelmää on sensorifuusio. Sen avulla yhdistetään eri lähteistä saatavaa dataa (Multi Sensor Tracking, MST).
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useiden eri puolilla maata mittaavien ilmavalvontatutkien tuottamasta datasta muodostetaan yhtenäinen koko valtakunnan kattava ilmatilannekuva yhdelle näytölle. Siihen voidaan liittää myös vaikkapa Merivoimien alusten tutkien tai aisti-ilmavalvontaverkoston tuottamaa tietoa.
Mittaava tutka on aina havaittavissa ja siten alttiina vastatoimille kuten säteilyyn hakeutuville ohjuksille. Suuri osa nykyisistä tutkajärjestelmistä onkin liikkuvia. Esimerkiksi uudet KEVA 2010 -keskivalvontatutkat (Thales Groundmaster 403) on sijoitettu ajoneuvoalustalle. Vaihtamalla joustavasti toimintapaikkaa voidaan tutkien taistelunkestävyyttä parantaa.
Verkottunutta järjestelmää ei haittaa, vaikka sensoreista osa on koko ajan liikkeessä eikä mittaamassa. Samaten jos verkko joistain kohtaa vaurioituu, tieto ohjautuu perille vaihtoehtoista reittiä.
Järjestelmän luomaa maalitilannekuvaa voidaan verkon kautta jakaa kaikille tarvitsijoille, kuten ilmapuolustuksen johtokeskuksille ja ylimmälle johdolle. Näin asejärjestelmien vaikutusta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
Tieto liikkuu myös suoraan taistelukentälle. Esimerkiksi ammunnanhallintaa varten on TASP-tuliasemapääte tykistölle tai ilmatorjunnalle. Tulevaisuudessa yleistyvät myös yksittäisten taistelijoiden päätelaitteet, joilla uuden taistelutavan mukaista hajautettua ja liikkuvaa toimintaa voidaan johtaa.
2_johtamisjarjestelma_reservilainen_1116_terotuominen.jpg

Merivoimien alukset voivat hyödyntää yhteistä tilannekuvaa. Kuvassa miinalautta Porkkalan komentosilta. Kuva: Tero Tuominen​
Häirinnänsieto oletusarvona
Nykyaikaisella taistelukentällä elektroninen sodankäynti on keskeinen osa ympäristöä. Tämä on nähty esimerkiksi itäisessä Ukrainassa. Siksi radiotaajuuksia käyttävät johtamisjärjestelmät suunnitellaan jo lähtökohtaisesti kestämään häirintää.
Lisäksi PVJJK:lla on valmius estää ja torjua erilaisia kyberhyökkäyksiä. Keskeinen osa suojausta on muusta ympäristöstä eriytetty monikertaisesti silmukoitu tietoverkko.
Järjestelmä havaitsee, mikäli siihen pyritään fyysisesti kytkeytymään ilman valtuutusta. Laitteistoja hankittaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan turvautumaan kotimaisiin ratkaisuihin.
Kyberpuolustuksen osia ovat tiedustelu, vaikuttaminen ja suojaaminen. Ohjelmistojen koodi on testattu poikkeamien varalta. Lisäksi on valmistauduttu varajärjestelmien käyttöön. Ääritilanteessa turvaudutaan perinteisiin keinoihin eli lähetteihin.

Uusi kotimainen konsepti
Koska Puolustusvoimien johtamisjärjestelmään liittyvät laitetilat ovat pääosin kuvauskiellossa olevia turvaluokiteltuja alueita, jutun kuvitus on Morehousen Comm7 -johtamispaikan esittelyversiosta. Se edustaa uusinta suomalaista osaamista alalla. Johtamisjärjestelmän on toimittanut Navielekro.
Morehouse on erikoistunut standardimittaisiin 20 jalan merikontteihin, jotka laajenevat sivusuunnassa kolminkertaisiksi käyttöön otettaessa. Yhtiön aiempia kontteja on käytössä muun muassa Ilmavoimissa.
Comm7 esitteli uutuutena modulaariset kokoontaittuvat More7-työpisteet näyttöineen. Irrallisia tarvikkeita ei ole, joten nopeissa väistötilanteissa johtamispaikka saadaan siirrettyä entistä nopeammin. Osaa työpisteistä voidaan käyttää kontin kuljetuksenkin aikana.

Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 1/2017.
http://www.reservilainen.fi/uutiset...ttelyssa_puolustusvoimien_johtamisjarjestelma
 
Aika lailla nolla juttu toi Pesosen kirjoitus. Ne maat jotka haluaa Suomeen iskeä, niillä on omat satelliitit, joissa on varmasti resoluutio hiukka parempi kuin noissa kaupallisissa vehkeissä ja kuvissa.
Myöskin tutkat, mastot yms tuottaa elektromagneettista säteilyä, jotka venäläiset yms kaikki lähimaat kyllä näkee ihan selvästi, eli niiden sijainti ei ole mysteeri kuin siviileille.
Ja puhumattakaan Open Skyes sopimuksesta, jonka perusteella on jokanen varasto, varuskunta yms kuvattu.
 
Onko tuo Pesonen pv:n palveluksessa? Ei selvinnyt profiilista. Puolustusvoimilla ei ole kuulustelu oikeuksia eikä pv:n esittämiin kysymyksiin tarvitse vastata. Poliisilla on rikosasioissa kuulusteluoikeus. Toki jos Pesonen on PV:n palkkalistoilla niin työnantajalla on kuulemisoikeus. Tuollaisiin kysymyksiin joita kysyttiin tuossa ei tarvitse siitä huolimatta vastata. Henkilö voi tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa eikä se kuulu työnantajalle. Jos jotain laitonta tapahtuu niin asian tutkii poliisi. Vakavissa tapauksissa krp.

PV:n tutkintaosastolla on poliisivaltuudet. Tosin kyseessä ei ollut kuulustelu vaan haastattelu/keskustelu.
 
Kokeileppa puolustaa itseäsi ja kotiasi aktiivista ja agressiivista tunkeilijaa vastaan.. me pidetään sit peukkua, että montako vuotta otat koppia :)
No joo, kyllähän oikeuskäytäntö voisi Suomessa olla tässä asiassa paljon selkeämpi, mutta silti Suomessakin itseään saa puolustaa jopa aseellisesti. On tullut vapauttavia tuomioita, vaikka hyökkääjä olisi kuollut.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/su...sepuolustuksessa-vie-aina-karajille-24446624/
 
Back
Top