Suomen sisäinen turvallisuus

Kyllä se hyödyttää kahdellakin tapaa:

- kun maksimi nousee, myös rangaistusasteikon puoliväli muuttuu. Jos jostain teosta on aiemmin tullut vaikka 50% puolivälistä (eli 25% maksimista), niin tätä kautta myös pienemmät tuomiot nousevat. Tosiasiassa kuitenkaan tuomioita ei mitata tuolla tavalla vaan vertailemalla aikaisempiin tuomioihin - paitsi jos vertailukelpoisia tuomioita ei ole, kuten silloin kun asteikko muuttuu
-vakiintunutta rangaistuskäytäntöä ei voi muuttaa ellei laki muutu. Tämä liittyy rangaistusten yhdenmukaisuuden periaatteeseen ja siihen, että samasta teosta pitäisi tulla sama tuomio. Tällä myös estetään esim poliittisten vihamiesten tai runsaasti negatiivista somejulkisuutta teoillaan saaneiden henkilöiden tuomitseminen suhteettoman koviin tuomioihin.

Lisäksi rangaistusasteikko tai sen koveneminen kertoo lainsäätäjän ajatuksesta siitä, miten teoista pitäisi rankoa. Tämän pitäisi vaikuttaa siihen, minkälaisia tuomioita teoista jaellaan. Toki voi kestää aikansa ennen kuin uusi linja löytyy, ja voi olla että juttuja viedään normaalia enemmän Hoviin ja ehkä joku jopa saa valitusoikeuden KKO:hon (tai KKO palauttaa jutun uudelleen käsiteltäväksi), jos tuomio jonkun osapuolen mielestä poikkeaa selkeästi linjasta tai siitä, minkä linjan kuuluisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi rangaistusasteikko tai sen koveneminen kertoo lainsäätäjän ajatuksesta siitä, miten teoista pitäisi rankoa. Tämän pitäisi vaikuttaa siihen, minkälaisia tuomioita teoista jaellaan. Toki voi kestää aikansa ennen kuin uusi linja löytyy, ja voi olla että juttuja viedään normaalia enemmän Hoviin ja ehkä joku jopa saa valitusoikeuden KKO:hon (tai KKO palauttaa jutun uudelleen käsiteltäväksi), jos tuomio jonkun osapuolen mielestä poikkeaa selkeästi linjasta tai siitä, minkä linjan kuuluisi olla.

Oikeuslaitoksen pitää olla vähän kankealiikkeinen, ketteriä ja dynaamisia oikeuslaitoksia löytyy vain diktatuureista.
 
Mitä merkitystä on Mykkäsenkin hokemalla maksimirangaistusten koventamisella, kun käräjäoikeudet antavat tälläisiä pelletuomioita? Sympatiseerasi, just joo.

Saahan sitä hokea. Hokeminen ja lausuntoautomatiikka vaalien alla ei tarkoita yhtään mitään.

Lyhyen ja kapean otannan perusteella tuomio on linjassa kantaväestön tuomioihin. Meidän pitäjässä valovoimaiset kalevalatekijät saivat kutakuinkin samanlaiset tuomiot. Viimeisin oli viime viikolla käräjillä ja siitä en tiedä, mitä napsahti.

Jotenkin pitäisi saada kuitenkin yhteiskunnalta viesti siitä, että pentuihin ei kosketa. Ehtoollinen ei taida luoda sitä pelotetta. Tosin näissä tapauksissa on oltava tarkkana ja todisteiden -riittävät-.

Luulen, että lausuja vetäisi pois julkisuudesta sen: heillä on täysi oikeus tutustua prinsessoihimme - jos vielä voisi.
 
Aina kun käytetään voimakeinoja, vaikka sitten passiivisen vastarinnan murtamiseen, niin niitä vammoja voi tulla. Ehkä kyseisen laitoksen pitää ohjeistaa, että passivisen vastarinnan murtamiseen käytetään kemiallisia keinoja kuten oc:ta.

Tai vaikka ampua, voisivat osua parilla laukauksella, murtuuhan se vastarinta silläkin.:solthum:

Tuossakin olisi voinut vain taluttaa ulos, eikä vääntää kättä poikki.
(Nyt poliisi ei väännä kättä ylös selkää pitkin vaan nostaa sen ylös vartalosta.
Joten seuraukset ovat täysin odotetut/toivotut)


Nämä huippu osaajat huutavat kuin mielipuolet että älä vastusta/rimpuile (raudoitettaessa asiakasta) samaan aikaan viisi muuta hakkaa ja potkii maasamakaavaa.
 
Nämä huippu osaajat huutavat kuin mielipuolet että älä vastusta/rimpuile (raudoitettaessa asiakasta) samaan aikaan viisi muuta hakkaa ja potkii maasamakaavaa.

Välillä käskyttäjä varmasti tietää, ettei käskytys tehoa kohteeseen mitenkään, mutta kuuluvalla käskytyksellä saadaan ainakin mahdollisille silminnäkijöille sanoma , että kohteelle on annettu mahdiollisuus totella ja luopua vastarinnasta. Tämä kuva on tullut itselle noista jenkkien vartalo- ja tuulilasikamera videioista.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, kyllä varsinkin nykypäivänä käskyttämisen yksi tarkoitus on parantaa suorittajan oikeusturvaa.
 
Välillä käskyttäjä varmasti tietää, ettei käskytys tehoa kohteeseen mitenkään, mutta kuuluvalla käskytyksellä saadaan ainakin mahdollisille silminnäkijöille sanoma , että kohteelle on annettu mahdiollisuus totella ja luopua vastarinnasta.


Miten ihminen jota hakataan samaan aikaan voi luopua vastarinnasta?
Sillä ihminen reagoi kipuun ja antaa oikeuden hakata lisää.:facepalm:
Samoin ammuttu ihminen on shokissa eikä tottele miten käskyttäminen hakkaaminen auttaa asiaa.:facepalm:
Lisäksi käskyttäminen on lähinnä kuorossa huutamitta, jossa jokaisella on oma kanta asiaan.





Joo, kyllä varsinkin nykypäivänä käskyttämisen yksi tarkoitus on parantaa suorittajan oikeusturvaa.

Eli poliisilla on vapaat kädet kun vain huutaa humalaiselle, lapselle, sairaalle, vammaiselle jne kun tämä ei tottele.
 
Miten ihminen jota hakataan samaan aikaan voi luopua vastarinnasta?
Sillä ihminen reagoi kipuun ja antaa oikeuden hakata lisää.:facepalm:
Samoin ammuttu ihminen on shokissa eikä tottele miten käskyttäminen hakkaaminen auttaa asiaa.:facepalm:
Lisäksi käskyttäminen on lähinnä kuorossa huutamitta, jossa jokaisella on oma kanta asiaan.

Eli poliisilla on vapaat kädet kun vain huutaa humalaiselle, lapselle, sairaalle, vammaiselle jne kun tämä ei tottele.

Ihan lähtökohtana kannattaa miettiä, miksi joku joutuu viranomasen voimakeinojen kohteeksi ja onko henkilö tehdessään jotain sellaista, että tekemiseen pitää puuttua voimakeinoin, itse luopunut oikeudestaan koskemattomuuteensa?
Se että henkilö on lapsi, sairas, humalassa tai huumeiden vaikutuksen alla ja ei kykene välttämättä ymmärtämään tekoaan, ei poista sitä tosiasiaa, että tekoon on mahdollisesti puututtava voimakeinoin, jotta muille tai hänelle itselle vaarallinen toiminta saadaan lopetettua. Jos henkilö ei ymmärrä käskytystä, ei se ole mielestäni syy olla käskyttämättä.
Tekoon puuttuvalla henkilöllä ei välttämättä ole kristallipalloa, jolla voisi tarkastaa epäillyn kyvyn ymmärtää käskytystä, mutta jos henkilö kykenee ymmärtämään ja tottelemaan puhetta, tehtävä on todennäköisesti hoidettavissa neuvoin, kehotuksin tai käskyin.

Veikkaan että tämän foorumin kirjoittelijoista murto-osa on joutunut viranomaisten tai järjestystävalvovan henkilön voimakeinojen kohteeksi. Yleensä ihmisen omilla valinnoilla on siihen vaikutusta, ihan samoin kuin vihattujen tolppakameroiden välähtelyyn.
 
Raiskaaja sai jäädä Suomeen, pikkurikollinen karkotettiin Venäjälle – MOT selvitti: kolmasosa seksuaalirikoksen tehneistä saa jäädä Suomeen

Joka kolmas seksuaalirikokseen syyllistynyt sai jäädä Suomeen, käy ilmi Yle MOT:n selvityksestä.

Karkotus
18.3.2019 klo 15:17
Lentokone nousee kentältä

Marko Niemi / Yle
17-6372357f4a79a13ed3.png

Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli Facebookissa14
Jaa artikkeli Twitterissä

Ylen MOT kävi läpi kaikki vuonna 2018 tehdyt päätökset, joissa esitettiin rikokseen syyllistyneen ulkomaan kansalaisen karkottamista.

Päätöksistä käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto määräsi 152:sta karkotettavaksi esitetystä ulkomaalaisesta 84 karkotettavaksi. Loput 68 saivat jäädä Suomeen toistaiseksi.

Lain mukaan rikosperusteinen karkotuspäätös voidaan tehdä kahdessa tilanteessa. Silloin, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt useaan rikokseen. Käytännössä se tarkoittaa, että ulkomaalaisen voi karkottaa lähes minkä tahansa Suomen rikoslaissa mainitun rikoksen perusteella.

MOT:n selvityksestä käy ilmi, että joka kolmas seksuaalirikokseen syyllistynyt sai jäädä maahan.

Maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 37 tapausta, joissa karkotettavaksi esitettävä oli syyllistynyt vähintään yhteen seksuaalirikokseen. 25 tapauksessa päädyttiin karkotukseen. Loput 12 henkilöä saivat jäädä Suomeen. Lue lisää tapauksista MOT:n jutusta.

Sen sijaan kaikki henkirikoksiin tai henkirikoksen yrityksiin syyllistyneet henkilöt päätettiin karkottaa. Tällaisia tapauksia Maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna yhteensä kymmenen. Henkilöt edustavat kuutta eri kansallisuutta: Irak, Venäjä, Viro, Somalia, Afganistan ja Marokko.

Huumausainerikoksesta oli maininta 54 päätöksessä. Näistä tuomituista noin puolet karkotettiin.

Viime vuonna karkotettavaksi esitettäviä henkilöitä oli yhteensä 37:ää eri kansallisuutta. Eniten joukossa oli irakilaisia (38), virolaisia (14) ja venäläisiä (12). Muutamalla henkilöllä ei ole kansalaisuutta tai sitä ei tiedetä.

Miksi seksuaalirikollista ei karkoteta?

Karkotuspäätöstä ei koskaan tehdä pelkästään rikoksen perusteella.

Hyvin vakaviin rikoksiin syyllistyneitä jätetään karkottamatta joko sen vuoksi, että heitä ei saa karkottaa kotimaahansa tai muut asiat saavat kokonaisharkinnassa suuremman painoarvon.

MOT:n selvityksen mukaan viime vuonna tehdyissä päätöksissä seksuaalirikoksiin syyllistyneiden karkotuksen esti usein tilanne kotimaassa. Laki kieltää palauttamasta ketään maahan, jossa henkilö voi joutua kuolemanvaaraan tai vainon kohteeksi. Myöskään pakolaista ei saa karkottaa valtioon, jossa hän on edelleen suojelun tarpeessa.

Myös henkilön elämäntilanteella ja olosuhteilla Suomessa voi olla merkittävä vaikutus päätökseen.

Kokonaisharkinnassa Maahanmuuttovirasto punnitsee rikosten määrän, laadun ja mahdollisen turvallisuusuhan. Niiden lisäksi se arvioi karkotusta vastaan puhuvia seikkoja: kuinka kauan tuomittu on ollut Suomessa, opiskeleeko hän tai käykö hän töissä, onko hänellä Suomessa perhettä ja millaiset siteet hänellä on kotimaahansa.

MOT:n selvityksestä käy ilmi, että päätöksissä oli hyvin suurta vaihtelua.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto esimerkiksi päätyi karkottamaan 19-vuotiaan venäläismiehen, joka oli syntynyt ja asunut koko ikänsä Suomessa.

Mies oli syyllistynyt useisiin liikennerikoksiin sekä näpistyksiin ja saanut rangaistukseksi 8–70 päiväsakon tuomioita. Miehen viimeisin tuomio oli neljän kuukauden ehdollinen vankeus nuorena henkilönä tehdyistä varkauksista ja kortitta ajosta. Sitä ennen mies sai 20 päivän ehdollisen tuomion yhteensä kymmenistä autoiluun liittyvistä rikoksista.

Miehelle tuli täytenä yllätyksenä, että hänet voitaisiin karkottaa Venäjälle.

Maahanmuuttovirasto kuitenkin totesi hänen syyllistyneen “taukoamatta” erilaisiin rikoksiin. Viraston mukaan mies ei myöskään ollut integroitunut Suomeen – hän ei opiskellut tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä hän ole ollut töissä vuosiin.

Päätöksessä todetaan, ettei miehellä ole Suomessa “sellaista asemaa, jonka menettäminen olisi karkottamisen seurauksena karkottamista painavampi peruste”.

Sen sijaan Suomessa kymmenen vuotta asunut nepalilaismies sai jäädä Suomeen, vaikka hän oli saanut kahden vuoden ehdottoman tuomion raiskauksesta.

Rikos tapahtui vuonna 2014, jolloin naimisissa ollut mies raiskasi naisen, johon hänellä oli ollut suhde. Teko tapahtui naisen asunnolla ja raiskauksen yhteydessä mies puri naista kasvoihin. Mies todettiin syylliseksi ja määrättiin maksamaan naiselle 10 000 euron korvaukset.

Mies oli oleskellut Suomessa laillisesti noin kymmenen vuotta ja käynyt koko ajan töissä. Hän on suorittanut tuomionsa ja kertoo Maahanmuuttovirastolle jatkavansa työpaikassaan.

Maahanmuuttovirasto katsoi päätöksessään, että pitkän ajan kuluessa syntyneet yksityis- ja työelämän siteet Suomeen olivat niin merkittäviä, ettei miestä karkoteta, vaikka se lain mukaan olisi mahdollista.

Kolmella karkotettavalla ei tuomiota

Kaikista viime vuoden rikosperusteisista karkotusesityksistä 56 prosenttia johti karkotuspäätökseen.

MOT:n selvityksessä rikosten perusteella tehtyjen karkotuspäätösten joukosta löytyi yllättäen kolme päätöstä, joissa henkilöillä ei ollut yhtään tuomiota. Henkilöt olivat rikoksista epäiltyjä, mutta yhtään tuomiota tai edes syytettä ei karkotuspäätöksissä mainittu.

Kaikissa tapauksissa oli kyse henkilöistä, jotka olivat äskettäin tulleet Suomessa oleskelun aikana täysi-ikäisiksi. Yksi heistä oli afganistanilainen, kaksi oli kotoisin Irakista.

Irak on ilmoittanut ottavansa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavia tai rikosperusteisesti palautettavia henkilöitä. Lue lisää tapauksista MOT:n jutusta.

Hallitus esitteli helmikuussa 51 toimenpiteen ohjelman, jolla pyritään puuttumaan maahanmuuttajataustaisten rikollisuuteen ja seksuaalirikoksiin.

Yksi toimenpiteistä oli kansainvälisen suojeluaseman purkaminen henkilöltä, joka syyllistyy törkeisiin rikoksiin. Tällä hetkellä pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Jos suojeluasema purettaisiin rikosten takia, karkottaminen helpottuisi.

Katso koko MOT:n selvitys TV1:ltä kello 20 tai Yle Areenasta.

Rikosten perusteella karkotettavien irakilaisten määrä kolminkertaistui – mukana myös henkilöitä, joilla ei ollut yhtään rikostuomiota
Yksi tarjosi 12-vuotiaalle olutta ennen yhdyntää, toinen puri raiskaamansa naista kasvoihin – muun muassa näitä seksuaalirikollisia Suomi ei karkottanut

 
Miten ihminen jota hakataan samaan aikaan voi luopua vastarinnasta?
Sillä ihminen reagoi kipuun ja antaa oikeuden hakata lisää.:facepalm:
Samoin ammuttu ihminen on shokissa eikä tottele miten käskyttäminen hakkaaminen auttaa asiaa.:facepalm:
Lisäksi käskyttäminen on lähinnä kuorossa huutamitta, jossa jokaisella on oma kanta asiaan.







Eli poliisilla on vapaat kädet kun vain huutaa humalaiselle, lapselle, sairaalle, vammaiselle jne kun tämä ei tottele.
Järkevä ihminen luopuu vastarinnasta ennen kuin alkaa tulemaan kipua. Eli ihan omaa syytä.

Mitä tulee niihin sairaisiin, päihtyneisiin ja lapsiin, niin niihin sairaisiin jotka päätyvät poliisin voimakeinojen kohteeksi kipu on varsin hyvä lääke.
Päihtymys ei ole mikään selitys huonolle käytökselle ja riehumiselle, kivulla saattaa olla positiivinen vaikutus seuraavaa kertaa ajatellen, ei mene siis hukkaan.
Lapset, nämä lapset joihin poliisin tarvitsee käyttää voimakeinoja voivat syyttää vanhempiaan, kasvatusprosessi on mennyt pieleen ja lopulta paikan näyttäminen jää poliisin tehtäväksi, jälleen ei mene hukkaan tämäkään kipu.

Huomaa hiukan kieli poskella kirjoitettu toinen kappale.
 
Järkevä ihminen luopuu vastarinnasta ennen kuin alkaa tulemaan kipua. Eli ihan omaa syytä.

Niin järkevä ihminen luopuisi, mutta Suomessa on melko tavallista, että käsirautoihinkin laitettu henkilö jatkaa vastarintaa.

Yhdysvalloissa on monissa paikoissa mahdollista murtaa passiivinenkin vastarinta kemiallisesti. Esimerkiksi tuon mental case teinin tapauksessa olisi ollut parempi vain hieroa oc:ta kohdehenkilön silmiin (varsinkin jos aine vaahtona tai geelinä). Tai sitten antaa esimerkiksi taserilla sähköä kosketuksesta (siis ampumatta).

Suomessa ikävä kyllä ollaan sitä mieltä, että kohdehenkilön kanssa vääntäminen on jotenkin parempi vaihtoehto, vaikka usein vastarinnan murtaminen sähköllä tai oc:lla olisi huomattavasti turvallisempi vaihtoehto sekä suorittajalle että pokalle.

Suomen oikeuskäytönnöt tuntien tuollaisissa työtehtävissä toimivien kannattaa opiskella hermopisteiden manipulointia. Esimerkiksi painitilanteissa niitä on mahdollista manipuloida painamalla eikä siitä jää mitään jälkiä kohdehenkilöön.
 
järkevä ihminen luopuisi, mutta Suomessa on melko tavallista, että käsirautoihinkin laitettu henkilö jatkaa vastarintaa.
Samaa kummastelen itsekin. Mutta toisaalta kyllä Poliisi antaa johtavaa ohjausta yleensä ihan syystä. Henkilö joka ei usko annettua määräystä, kyllä ihan varmasti tietää miksi häneen kohdistetaan ohjausta.
Periaatteessa pitää vaan vastustaa vaikka raudoissa, kun ei kuitenkaan ole mitään selitettävää eikä menetettävää. Näitä sekopäisiä pässejä on Suomi täynnä.
.
 
Ei hyvää päivää....

Mitenkäs uhrin oikeudet....tällaista kun tulee....niin pottunokatkin alkaa radikalisoitumaa....
Raiskaaja säästyi vankilalta, koska ”sosiaalinen selviytyminen” oli uhattuna - professori kysyy, miettikö kukaan raiskattua tyttöä

Tänään klo 18:56
Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu Joensuussa tapahtuneessa raiskausjutussa on herättänyt arvostelua. Ehdollisen vankeuden perusteet eivät vakuuta rikosoikeuden professori Matti Tolvasta.
  • Itä-Suomen hovioikeus päästi raiskaajan ehdollisella vankeudella, koska tuomittu olisi joutunut vaikeisiin olosuhteisiin vankilassa. Istuttu aika olisi todennäköisesti ollut 8 kuukautta.
  • Tuomittu vetosi väitettyyn päihteettömyyteensä ja opiskelupaikkaansa.
  • Rikosoikeuden asiantuntijan mukaan jutussa voisi olla aineksia valituslupaan KKO:lta.









Katso video

Video: Miten toimia, jos on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi?
Itä-Suomen hovioikeuden tuore ratkaisu nuoren miehen raiskaussyytteessä on aiheuttanut runsasta keskustelua ja myös kritiikkiä.
Iltalehti kertoi sunnuntaina, että vuonna 1998 syntynyt miestuomittiin 15-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneesta raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomittu käytti lievää, mutta sinnikästä väkivaltaa päästäkseen sukupuoliyhdyntään uhrin kanssa ja onnistui rikoksessaan.
Tuomio oli kaksi vuotta ehdollista vankeutta ja 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Arvostelun kohteeksi joutui käräjä- ja hovioikeuden näkemys siitä, että rangaistus voitiin tuomita vielä ehdollisena. Ehdottoman vankilatuomion raja on Suomessa käytännössä kaksi vuotta.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mukaan rikokseen vaikutti tekijän ”ikään liittyvä kypsymättömyys”.Tuomioistuin arvioi, että vankeudesta voisi olla olennaista ja merkityksellistä haittaa tuomitun sosiaaliselle selviytymiselle.
Ehdollista tuomiota tukeviksi perusteluiksi huomioitiin myös tekijän opiskelu ammattikoulussa sekä se, että hän ei ollut aiemmin joutunut poliisin kanssa tekemisiin.Oikeus otti huomioon myös tekijän väitteen, jonka mukaan hän ei kärsinyt päihdeongelmasta.
"Vankeus aiheuttaa aina ongelmia”
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää tuomioistuinten näkemyksiä ongelmallisina.Tolvasen mukaan mainittu rikos on luonteeltaan vakava, eikä hän muista kuulleensa hovioikeuden käyttämiä perusteita muissa vastaavissa rikosjutuissa.
– Melkein kannustaisin syyttäjälaitosta hakemaan valituslupaa, Tolvanen sanoo.
– Kun rangaistus määrätään teon mukaan, tämän tyyppisissä rikoksissa ei pitäisi olla vaikuttava seikka, onko tekijällä alkoholiongelmaa tai ei.
Professori Matti Tolvanen.

Professori Matti Tolvanen.

Professori Matti Tolvanen.
Professori Tolvasen mukaan hovioikeuden mainitsemat asiat eivät riittäne ”erityisen painaviksi perusteiksi” kahden vuoden ehdolliselle vankeudelle. Järkevänä perusteluna hän pohtii teorian tasolla lähinnä sitä, jos tapaus nostattaisi esitutkintavaiheessa poikkeuksellista julkisuutta.
Selviytymisongelmat vankilassa voivat olla joissakin rikosjutuissa hyvä argumentti ehdolliselle tuomiolle, mutta nyt perustetta ei ehkä voi soveltaa. Näin arvelee Tolvanen.
– Se voisi olla nuorten kohdalla relevanttia ja otetaankin huomioon alle 18-vuotiaiden tapauksessa.
– Enpä ole kuullut täysi-ikäisen osalta tuollaista perustetta käytettävän. Vankeus aiheuttaa aina ongelmia. Ainakaan korkein oikeus ei ole tuollaista argumentaatiota käyttänyt, kun vastaaja on ollut täysikäinen.
Professorin mukaan rikoksentekijän voi olettaa ymmärtävän, mihin hän ryhtyy ja että mahdollinen vankilatuomio voi heikentää hänen elämäänsä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Joensuussa tapahtunut raiskaus johti 2 vuoden vankeustuomioon, mutta se määrättiin ehdollisena. Kuvituskuva.

Joensuussa tapahtunut raiskaus johti 2 vuoden vankeustuomioon, mutta se määrättiin ehdollisena. Kuvituskuva.

Joensuussa tapahtunut raiskaus johti 2 vuoden vankeustuomioon, mutta se määrättiin ehdollisena. Kuvituskuva.OSSI AHOLA
KKO ollut eri linjoilla
Suomen oikeuskäytäntöä säätelevistä ennakkopäätöksistä vastaava korkein oikeus on useaan otteeseen ottanut kantaa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden rajoihin. Yksi tuoreimmista ennakkopäätöksistä on ratkaisu 2018:91, mikä menee osin yksiin Itä-Suomen hovioikeuden jutun kanssa.
Jutussa hovioikeus oli lieventänyt raiskaajan saaman vuoden ja 8 kuukauden tuomion ehdottomasta ehdolliseksi. Tuomittu vetosi muun muassa siihen, että hänellä oli avopuoliso, lapsi ja vakituinen työpaikka. Tuomittu oli myös maksanut vahingonkorvauksensa raiskauksen uhrille.
KKO:n mukaan tällaiset henkilökohtaiset olosuhteet eivät olleet sillä tavoin poikkeuksellisia, että ne olisivat antaneet aihetta ehdolliseen. KKO huomautti myös, että tuomiosta johtuvat kiusallisetkaan seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen.
Tuomio langetettiin ehdottomana, vaikka sen pituus oli lyhyempi kuin käsillä olevassa Joensuun rikosasiassa.
– Korkein oikeus on todennut, että mitä lähempänä kahta vuotta ollaan, sitä painavammat perusteet ehdolliselle vankeudelle pitäisi olla, Tolvanen lisää.

Tuomitun selviytymistä pohtiessaan professori nostaa esiin vielä Joensuun raiskaajan vaaditun vankilatuomion pituuden. Tuomittu oli alle 21-vuotias rikoksentekijä sekä oletettavasti ensikertalainen.Tällöin hän istuisi rangaistuksestaan kolmasosan, eli 8 kuukautta.

Hovioikeuden ratkaisu mietityttää Tolvasta myös asianomistajan näkökulmasta.
Uhrin tulevaisuuteen ja selviytymiseen tällainen rikos vaikuttaa aina. Pitäisi ottaa tämäkin puoli huomioon.

 
Periaatteessa pitää vaan vastustaa vaikka raudoissa, kun ei kuitenkaan ole mitään selitettävää eikä menetettävää. Näitä sekopäisiä pässejä on Suomi täynnä.

Sitten on vielä se porukkaa joka vahingoittaa itseään kiinnioton tai jonkun muun vastaavan tilanteen yhteydessä. Motiivina on joko putkaan joutumisen välttäminen tai toimenpiteen suorittajan syyttäminen "poliisiväkivallasta".

Tiedän eräänkin tapauksen jossa nuori nainen oli poistettu ravintolasta ja muu seurue oli jatkanut ravintolassa. Nuori nainen oli mennyt nurkan taakse ja oli hakannut päätään seinään. Soitti sitten hysteerisenä hätäkeskukseen ja väitti, että poke oli hakannut. Itki sitten poliisisedille ja kertoi kuinka hakkaamista oli jatkettu vaikka oli ollut maassa. Ei pipari kuitenkaan tiennyt, että kyseisellä seinustalla oli ravintolan valvontakamera. Poliisit ja järkkäri oli alkaneet nauraa kun olivat nähneet tallenteet. Pipari oli seonnut aivan raivoksi ja se oli vietyn polin tikkien jälkeen vielä putkaan yöksi "rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi".
 
Back
Top