Suomen sisäinen turvallisuus

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö, törkeistä huumausainerikoksista tuomittu Jari Aarnio joutuu syytteeseen Volkan Ünsalin murhasta.


– Aarnion osalta on epäilty, että hän olisi laiminlyönyt estää etukäteen tapahtuvaksi tietämänsä murhan, vaikka hänellä olisi ollut sen estämiseen erityinen velvollisuus, valtakunnansyyttäjän toimisto perustelee.
 
Pelastuslaitosten arki voi mullistua maaliskuussa, kun työtuomioistuin päättää varallaoloajasta. Varallaoloon perustuva järjestelmä saattaa loppua kokonaan. Taustalla on se, että EU:n työaikadirektiivi tuntee vain työ- ja vapaa-ajan, muttei varallaoloaikaa.

 
Minusta Poliisilla voisi olla 2-3 kopteria. Mutta se raha.
Ruotsilla on omat kopterit poliisilla mutta tästä huolimatta hyöty on ollut useamman kerran heikkoa. Kopterit tukeutuneet siviilikentille joissa niitä on sabotoitu. Muunmuuassa kylkeen liimattu lappu missä lukenut POMMI. Näin silloin kun rosvot iskivät omalla kopterilla arvokuljetusyhtiön rahanlaskentaan.
 
Oleellista on myöskin pohtia mihin käyttöön koptereita poliisille haluttaisiin. Pienemmillä esim. valvontaan suunnitelluilla koptereilla (vrt. rajan Koala) ei varmaan isompia VATI-ryhmiä kohteeseen kuljetella. Toisaalta taas raskaampi Pumien tyylinen kalusto ei kuulostaisi kovin järkevältä poliisille, jos kykyä on tarjolla muilta organisaatioilta.
 
Ulkomaalaistaustaiset nuoret miehet olivat vuorotellen yhdynnässä 14-vuotiaan kanssa – käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet


LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

6B6C64CA-8088-4B85-A968-FE4159978D15-640x320.jpeg


Helsingin käräjäoikeus antoi torstaina ratkaisun seksuaalirikosjutussa, jossa oli kysymys tapahtumista kuuden ulkomaalaistaustaisen miehen ja tekoaikana 14-vuotiaan henkilön välillä. Miehistä kolme tunnusti syytteiden teonkuvausten mukaisen seksuaalisen kanssakäymisen. Kolme miehistä kiisti menettelyn. Ketään ei tuomittu.
Syytteiden teonkuvauksissa 14-vuotiaan ja miesten välillä on ollut useita anaali- ja oraaliyhdyntöjä, eli miehet ovat myös työntäneet peniksensä 14-vuotiaan suuhun. Yhdynnät ovat syytteiden mukaisesti tapahtuneet peräkkäin siten, että yhden miehen lopetettua erillisessä tilassa seuraava mies on mennyt 14-vuotiaan kanssa erilliseen tilaan. Kaikki miehet ovat enemmän tai vähemmän ystäviä keskenään.
Tapahtumat ovat sattuneet lokakuussa 2018 Helsingin Mellunkylässä sijaitsevan asuintalon pyörävarastossa ja saunatiloissa sekä Helsingin Myllypurossa ja Itäkeskuksessa sijaitsevissa asunnoissa. Syyttäjä vaati jokaiselle miehelle rangaistusta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet.
Käräjäoikeuden päätöksestä oikeudenkäynti vietiin läpi ilman yleisöjulkisuutta. Myös oikeudenkäyntiaineisto määrättiin pidettäväksi salassa 60 vuoden ajaksi, eli vuoteen 2080 saakka.
Painostettiin olemaan tekemättä rikosilmoitusta
Miehistä kolme tunnusti teonkuvausten mukaisen seksuaalisen kanssakäymisen 14-vuotiaan kanssa. Kolme syytettyä kiisti menettelyn.
Tapahtumahetkellä 14-vuotias kertoi käräjäoikeudessa tapahtumista teonkuvausten mukaisesti. Kertomansa mukaan hän ei ollut itse saanut tilanteissa mitään seksuaalista mielihyvää itselleen ja että anaaliyhdynnät eivät olleet hänen ideansa. Epäselväksi kuitenkin jäi, miksi tilanteet olivat edenneet yhdyntöihin.
Tapahtumat olivat kuitenkin aiheuttaneet 14-vuotiaalle masentuneisuutta ja itsetuhoisuutta, minkä vuoksi hän oli joutunut käymään psykologin vastaanotolla. 14-vuotiaasta oli myös levitetty koulussa videota, jossa hän harrastaa seksiä. Viimeistään video oli saanut hänet ymmärtämään, että häntä oli kohdeltu väärin. 14-vuotias kertoi myös, että häntä oli painostettu olemaan tekemättä rikosilmoitus.
Ratkaisua perustellaan osapuolien vähäisellä ikäerolla
Jutussa syytettyinä olleet ulkomaalaistaustaiset miehet olivat kaikki alle 20-vuotiaita, lukuun ottamatta yhtä, joka oli 11 vuotta 14-vuotiasta vanhempi.
Kolmen syytetyn osalta käräjäoikeus päätyi hylkäämään syytteet rikoslain rajoitussäännöksen perusteella. Kyseisen rajoitussäännöksen mukaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä tai törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä sellaista tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa.
Rajoitussäännös siis soveltuu, mikäli osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Käräjäoikeuden mukaan nuorten miesten ja 14-vuotiaan henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole ollut suurta eroa.
Käräjäoikeus katsoi, että kun tapahtumasarjaa ja 14-vuotiaan suhtautumista arvioidaan kokonaisuutena, asiassa jää varteenotettava epäilys siitä, että asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei ole teoilla loukattu.
Varteenotettava epäilys syyllisyydestä
Muiden syytettyjen osalta käräjäoikeus perusteli syytteiden hylkäämistä eri tavoilla. Yksi syytetyistä jäi tuomitsematta, koska käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi varteenotettava epäilys syyllisyydestä.
Varteenotettava epäilys on juridinen termi, joka ei suinkaan tarkoita kaikkien teoreettisten vaan todellisten ja huomioonotettavien epäilyjen sulkemista pois. Varteenotettavan epäilyksen puuttumisen on myös kutsuttu tarkoittavan eräänlaista ”käytännöllisen elämän varmuutta.”
Yksi miehistä, joka oli kiistänyt olleensa yhdynnässä 14-vuotiaan kanssa, esitti oman versionsa tapahtumista. Käräjäoikeuden mukaan miehen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumankulku on siinä määrin mahdollinen, että sitä olisi esitetyllä syytettä tukevalla näytöllä mahdotonta poissulkea riittävällä varmuudella poissulkea.
Yksi miehistä oli ollut 14-vuotiaan kanssa wc-tiloissa, mutta kiisti olleensa tämän kanssa yhdynnässä. Miehen mukaan 14-vuotias olisi halunnut yhdyntää, mutta mies sanoi kieltäytyneensä. Myös tässä tapauksessa käräjäoikeus katsoi vaihtoehtoisen tapahtumankulun siinä määrin mahdolliseksi, ettei sitä voinut esitetyllä syytettä tukevalla näytöllä poissulkea.
Syyttäjä harkitsee valittamista
Suomen Uutiset tavoitti jutussa syytteitä ajaneen aluesyyttäjä Noora Juntusen. Hänen mukaansa käräjäoikeus on sinänsä harkinnut ratkaisuaan huolellisesti sekä perustellut sen laadukkaasti.
– Ratkaisu perustuu näytön arvioimiseen, ja osan syytteistä kohdalla soveltuu rikoslain rajoitussäännös. Itse en ole vielä keskustellut ratkaisusta jutun asianomistajan kanssa, Juntunen sanoo.
Syyttäjä voi hakea käräjäoikeuden päätökseen muutosta valittamalla hovioikeuteen. Valitusaikaa on kuukausi, mutta sitä ennen on seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava tyytymättömyyttä.
– Harkitsen tätä asiaa, ja tulen seuraavaksi perehtymään tuomioon vielä syvällisemmin, Juntunen sanoo.

 
Yhteiskuntarauhan perusteita ja demokratian katoavaisuutta pohtiva artikkeli kansallisteatterin johtajalta
Tämän lukeminen on varmuudella hyödyllistä ainakin siinä mielessä, että sinä aikana ei ehdi pahantekoon. Populismia sivutaan raikkaalla tavalla.
 
Kotimaa
Poliisi: Turkulaisessa saattohoitoyksikössä vakavia rikosepäilyjä, liittyvät kuolemantapauksiin
Epäiltynä on myös kuusi Turun kaupungin virkamiestä.
Salla Varpula HS
Julkaistu: 2.3. 10:29

 
Poliiseista yli puolet kokee jengirikollisuuden lisääntyneen omalla alueellaan – Vastassa on yhä useammin puukkoa, astaloita ja aseita
Jaa kaverille
TILAA SEURA
Valtakunnallinen liikkuvan poliisin yksikkö lopetti toimintansa vuoden 2013 lopussa. © OM ARKISTO

Poliisin määrärahat pienenevät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan työmäärä lisääntyy. Juttu laitetaan keskeytykselle, koska niitä ei ehditä tutkimaan. Samalla ennaltaehkäisevä työ jää sivurooliin, vaikka sen avulla pelastettaisiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Poliisi kohtaa työssään kentällä yhä enemmän väkivaltaa. Samaan aikaan poliisin määrärahat eivät riitä uusien ammattilaisten palkkaamiseen

Suomen poliisijärjestöjenliiton helmikuun lopussa julkaistun jäsenkyselyn tulos oli musertava: jopa 70 prosenttia poliiseista on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Jäsenkyselyyn vastasi joka kolmas suomalainen poliisi.

”Suomessa liikkuu aseita ja huumeita koko ajan enemmän. Olemme saaneet viestiä kentältä, että vaikka tutkintaan ja rikoksia paljastavaan toimintaan on koko ajan vähemmän aikaa ja ihmisiä, aseita ja huumeita tulee jatkuvasti vastaan pelkästään niiden suuren määrän vuoksi”, kertoo järjestöpäällikkö Mika Nygård Suomen poliisijärjestöjenliitosta.

Jengirikollisuus lisääntyy, mutta sen torjuntaan on poliisin työssä vähenevässä määrin aikaa
Poliisin työ on muuttunut vuosien kuluessa vaativammaksi. Ammattimainen rikollisuus lisääntyy. Ilmiö on huomattu poliisissa sekä kentällä että tutkinnassa.

Suomeen tulee Euroopasta ammattimaisia rikollisjengejä, jotka tehtailevat huume- ja talousrikoksia, velanperintää, kiristystä ja paritusta. Samaan aikaan kotimaisten liivijengien lukumäärä ja niiden jäsenmäärät kasvavat. Tämä tekee poliisin työstä haastavaa.

”Ammattimainen rikollisuus on pääasiassa piilorikollisuutta, jota voidaan kaivaa esiin vain poliisin omalla tarkkailulla ja analyysillä. Ei kukaan tule ilmoittamaan törkeitä huumausainerikoksia meille”, Mika Nygård sanoo.

Poliisi kohtaa työssään aiempaa enemmän aseita ja huumeita.
Poliisi kohtaa työssään aiempaa enemmän aseita ja huumeita. © ISTOCK

Miehitystä on kuitenkin liian vähän sekä kentällä että tutkinnassa.

Nygård on huolissaan siitä, että poliisin määrärahat kutistuvat vuosi vuodelta, eikä satunnaisilla lisämäärärahoilla saada kuin hieman tekohengitettyä poliisin työtaakkaa.

”Rikosjuttuja joudutaan jatkuvasti keskeyttämään, koska edellistä ei ole saatu tutkittua, kun uusia juttuja tulee pöydälle.”

Monet näistä ovat Nygårdin mukaan sellaisia rikoksia, jotka pystyttäisiin selvittämään, jos tutkijalla olisi aikaa hakea esimerkiksi valvontakameran videot tai käydä puhuttamassa ihmisiä, onko joku nähnyt jotain. Henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän työmäärään nähden.

Nuorisojengit vaatisivat poliisin huomiota, jos siihen olisi resursseja – Jos poliisi pystyy kohtaamaan nuoren ajoissa, se tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi

Poliisin kentältä tulee Poliisiliittoon viestiä myös siitä, että isommissa kaupungeissa on havaittu uudempana ilmiönä nuorten muodostamia jengejä.

Nuorisojengien taustalla on osattomuus yhteiskunnasta, kun nuori ei ole päässyt kiinni töihin tai opiskeluun. Joillain nuorilla on myös huono kielitaito, jolloin yhteiskunnan osaksi pääseminen on vaikeaa.

Poliisilla on työvälineitä nuorten auttamiseksi, mutta ennaltaehkäisevä työ jää jatkuvasti poliisin ydintehtävien jalkoihin. Jos kaikki partiot pitää lähettää kentälle hälytystehtäviin, ei poliisin nuorisotyöhön eli ankkuritiimeihin riitä poliiseja.

Ankkuritiimeissä kiertävät poliisit kohtaavat nuoria yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa esimerkiksi ostoskeskusten liepeillä ja juttelevat muista vaihtoehdoista, joita rikollisen polun sijaan voisi valita.

”Nuorta pystyy paljon paremmin auttamaan silloin, kun poliisi kohtaa toisen ihmisen. Siinä asetelmassa, jossa poliisi kohtaa rikollisen, auttaminen on jo huomattavasti vaikeampaa.”

Poliisi on havainnut Suomen isommissa kaupungeissa nuorten jengiytymistä.
Poliisi on havainnut Suomen isommissa kaupungeissa nuorten jengiytymistä. © ISTOCK

Ennaltaehkäisevä työ olisi mielekkäämpää kaikille osapuolille – niin poliisille kuin nuorelle itselleen. Siitä hyötyisivät myös nuoren läheiset ja koko yhteiskunta. Rikollisuutta on halvempi torjua etukäteen kuin selvitellä jo tapahtuneita rikoksia.

Siihen poliisilla ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi aikaa ja tekijöitä, koska poliisin työ on jo valmiiksi niin kiireistä.

Etenkin Ruotsissa on nähty surullisia esimerkkejä siitä, että näitä nuoria käytetään sumeilematta hyväkseen. Mika Nygård epäilee, että sama voi olla edessä Suomessa.

Alueellinen eriytyminen näkyy myös Suomessa, sillä tietynlainen rikollisuus, kuten ryöstöt sekä omaisuus- ja väkivaltarikollisuus ovat keskittyneet alueille, joissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole onnistuneet kiinnittymään yhteiskuntaan.

Nuorisoa värväävät rikolliset ajavat hienolla autolla ostarille, kellot roikkuvat ranteessa ja korut kiiltävät. Sitten kerrotaan, että rahaa on, jos haluatte töitä. Nuoret pistetään myymään huumeita tai tekemään väkivaltaista velanperintää.


”Jos nuori ei ole saanut yhteiskunnan hyväksyntää työn tai opiskelun kautta, jengeissä sitä voi saada väkivallalla ja huumeita myymällä. Siellä on mahdollisuus edetä toisenlaisilla keinoilla.”

Työturvallisuus on heikentynyt, poliisit väsyvät ja lähes puolet harkitsee alanvaihtoa
Poliisiliiton jäsenkyselyn perusteella näyttää siltä, että henkiset resurssit on kulutettu loppuun.

Poliisien työuupumuksen määrä on lisääntynyt etenkin viimeisen viiden vuoden aikana rajusti. Jopa 58 prosenttia poliiseista ilmoitti, että työhyvinvointi on heikentynyt aiempiin vuosiin nähden.

Yksittäisistä poliisin tehtävistä eniten ovat lisääntyneet liikenteeseen liittyvät tehtävät.
Yksittäisistä poliisin tehtävistä eniten ovat lisääntyneet liikenteeseen liittyvät tehtävät. © OM ARKISTO

”Kun poliisin määrärahat ovat vuodesta toiseen laskussa, poliisilaitoksilla ei ole varaa palkata lisää väkeä. Se näkyy siten, että on jatkuva kiire, töitä ei ehditä tehdä ja ihmiset väsyvät.”

Mika Nygårdin mukaan poliisissa on käytännössä yksi ainut asia, josta voidaan säästää, kun määrärahat pienenevät. Se on henkilöstö.

Vuokrat nousevat, autot ja bensa kallistuvat ja tietotekniikka syö koko ajan enemmän rahaa. Noin 80 prosenttia poliisin kuluista muodostuu ihmisten palkoista.

Edes hallituksen lupaus kasvattaa poliisien määrää nykyisestä noin 7 200 poliisista 7 500:aan ei herätä poliisin joukoissa luottamusta. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti määrää riittämättömänä.

”Kolmesataa poliisia on aika marginaalinen lisäys, koska poliisien määrä elää jatkuvasti eläköitymisen, virkavapaiden, alanvaihdon ja määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Nämä lisärahoitukset ovat silmänlumetta, kun poliisin määrärahat kokonaisuudessaan pienenevät koko ajan. Poliisin pää pysyy juuri ja juuri pinnalla.”

Moni poliisi pettyy siihen, ettei ehdi hoitaa työtään niin hyvin kuin pitäisi
Kentällä juostaan Mika Nygårdin mukaan tehtävästä tehtävään: vaikka takana olisi juuri keikka, jossa joku on kuollut, oli se sitten lapsi tai aikuinen, poliisi joutuu säntäämään suoraan seuraavan hälytyksen perään. Se kuormittaa poliisia henkisesti.

”Poliisin työhön kuuluu paljon sellaista tärkeää työtä, joka jää nyt tekemättä. Ei työ ole vain sitä, että pistetään joku putkaan. Esimerkiksi sellaisella keikalla, jossa joudutaan puuttumaan perheväkivaltaan, ihmisiä pitäisi ohjata hoitoon tai väkivaltaa ehkäiseviin ohjelmiin.”


Nyt auttamistyölle ei jää aikaa ja keikalla on entistä useammin vastassa astaloita ja väkivaltaa, poliisit turhautuvat, koska eivät voi tehdä työtään riittävän hyvin.

Turhautuminen näkyy myös jäsenkyselyn vastauksissa. Lähes puolet poliiseista oli harkinnut alanvaihtoa. Joka kuudes vastaaja murehtii jatkuvasti sitä, kannattaako alalle vielä jäädä.

Lopulta tästä kaikesta kärsii kansalainen, kun rikokset jäävät tutkimatta, eikä poliisipartio ehdi paikalle, kun ihminen apua tarvitsee.

Kaunistellaanko tilastoja, kun keikoille ehditä?
Poliisijärjestöjenliitto on saanut myös huolestuttavaa viestiä siitä, miten tehtäviä priorisoidaan.

Tämä näkyy Poliisihallituksen raportissa Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tila.

Näyttää siltä, että sellaisia hälytystehtäviä, joissa pitäisi käydä paikan päällä, siirretään odottamaan alhaisemman kiireellisyystason tehtäviin.


Kenttäjohtaja päättää, mille keikoille lähdetään. Jos partiota ei pysty lähettämään, keikka voi joutua odottamaan. © OM ARKISTO
Poliisin tehtävät on jaettu kolmeen luokkaan: A-tehtävät on hoidettava välittömästi, B-luokan tehtävissä on käytävä paikan päällä heti, kun ehditään ja C-luokan tehtävät voidaan jättää odottamaan myöhempää selvittämistä.

Raportin mukaan B-luokan tehtävät ovat vähentyneet lähes 100 000:lla. Samaan aikaan odotustilaan laitettuja C-tehtäviä on tullut lisää yli 38 000 kappaletta. Nygårdilla on aavistus siitä, mistä tässä on kyse.

”Kyllä me saamme Poliisiliittoon kentältä sellaista viestiä, että ihmiset kokevat, että näitä tilastoja kaunistellaan. Kun on liian kiire, kenttäjohto joutuu priorisoimaan tehtäviä ja laittamaan vähäisemmän kiireellisyysluokkaan sellaisia tehtäviä, joissa pitäisi oikeasti käydä paikan päällä.”


 
Poliiseista yli puolet kokee jengirikollisuuden lisääntyneen omalla alueellaan – Vastassa on yhä useammin puukkoa, astaloita ja aseita
Jaa kaverille
TILAA SEURA
Valtakunnallinen liikkuvan poliisin yksikkö lopetti toimintansa vuoden 2013 lopussa. © OM ARKISTO

Poliisin määrärahat pienenevät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan työmäärä lisääntyy. Juttu laitetaan keskeytykselle, koska niitä ei ehditä tutkimaan. Samalla ennaltaehkäisevä työ jää sivurooliin, vaikka sen avulla pelastettaisiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Poliisi kohtaa työssään kentällä yhä enemmän väkivaltaa. Samaan aikaan poliisin määrärahat eivät riitä uusien ammattilaisten palkkaamiseen

Suomen poliisijärjestöjenliiton helmikuun lopussa julkaistun jäsenkyselyn tulos oli musertava: jopa 70 prosenttia poliiseista on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Jäsenkyselyyn vastasi joka kolmas suomalainen poliisi.

”Suomessa liikkuu aseita ja huumeita koko ajan enemmän. Olemme saaneet viestiä kentältä, että vaikka tutkintaan ja rikoksia paljastavaan toimintaan on koko ajan vähemmän aikaa ja ihmisiä, aseita ja huumeita tulee jatkuvasti vastaan pelkästään niiden suuren määrän vuoksi”, kertoo järjestöpäällikkö Mika Nygård Suomen poliisijärjestöjenliitosta.

Jengirikollisuus lisääntyy, mutta sen torjuntaan on poliisin työssä vähenevässä määrin aikaa
Poliisin työ on muuttunut vuosien kuluessa vaativammaksi. Ammattimainen rikollisuus lisääntyy. Ilmiö on huomattu poliisissa sekä kentällä että tutkinnassa.

Suomeen tulee Euroopasta ammattimaisia rikollisjengejä, jotka tehtailevat huume- ja talousrikoksia, velanperintää, kiristystä ja paritusta. Samaan aikaan kotimaisten liivijengien lukumäärä ja niiden jäsenmäärät kasvavat. Tämä tekee poliisin työstä haastavaa.

”Ammattimainen rikollisuus on pääasiassa piilorikollisuutta, jota voidaan kaivaa esiin vain poliisin omalla tarkkailulla ja analyysillä. Ei kukaan tule ilmoittamaan törkeitä huumausainerikoksia meille”, Mika Nygård sanoo.

Poliisi kohtaa työssään aiempaa enemmän aseita ja huumeita.
Poliisi kohtaa työssään aiempaa enemmän aseita ja huumeita. © ISTOCK

Miehitystä on kuitenkin liian vähän sekä kentällä että tutkinnassa.

Nygård on huolissaan siitä, että poliisin määrärahat kutistuvat vuosi vuodelta, eikä satunnaisilla lisämäärärahoilla saada kuin hieman tekohengitettyä poliisin työtaakkaa.

”Rikosjuttuja joudutaan jatkuvasti keskeyttämään, koska edellistä ei ole saatu tutkittua, kun uusia juttuja tulee pöydälle.”

Monet näistä ovat Nygårdin mukaan sellaisia rikoksia, jotka pystyttäisiin selvittämään, jos tutkijalla olisi aikaa hakea esimerkiksi valvontakameran videot tai käydä puhuttamassa ihmisiä, onko joku nähnyt jotain. Henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän työmäärään nähden.

Nuorisojengit vaatisivat poliisin huomiota, jos siihen olisi resursseja – Jos poliisi pystyy kohtaamaan nuoren ajoissa, se tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi

Poliisin kentältä tulee Poliisiliittoon viestiä myös siitä, että isommissa kaupungeissa on havaittu uudempana ilmiönä nuorten muodostamia jengejä.

Nuorisojengien taustalla on osattomuus yhteiskunnasta, kun nuori ei ole päässyt kiinni töihin tai opiskeluun. Joillain nuorilla on myös huono kielitaito, jolloin yhteiskunnan osaksi pääseminen on vaikeaa.

Poliisilla on työvälineitä nuorten auttamiseksi, mutta ennaltaehkäisevä työ jää jatkuvasti poliisin ydintehtävien jalkoihin. Jos kaikki partiot pitää lähettää kentälle hälytystehtäviin, ei poliisin nuorisotyöhön eli ankkuritiimeihin riitä poliiseja.

Ankkuritiimeissä kiertävät poliisit kohtaavat nuoria yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa esimerkiksi ostoskeskusten liepeillä ja juttelevat muista vaihtoehdoista, joita rikollisen polun sijaan voisi valita.

”Nuorta pystyy paljon paremmin auttamaan silloin, kun poliisi kohtaa toisen ihmisen. Siinä asetelmassa, jossa poliisi kohtaa rikollisen, auttaminen on jo huomattavasti vaikeampaa.”

Poliisi on havainnut Suomen isommissa kaupungeissa nuorten jengiytymistä.
Poliisi on havainnut Suomen isommissa kaupungeissa nuorten jengiytymistä. © ISTOCK

Ennaltaehkäisevä työ olisi mielekkäämpää kaikille osapuolille – niin poliisille kuin nuorelle itselleen. Siitä hyötyisivät myös nuoren läheiset ja koko yhteiskunta. Rikollisuutta on halvempi torjua etukäteen kuin selvitellä jo tapahtuneita rikoksia.

Siihen poliisilla ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi aikaa ja tekijöitä, koska poliisin työ on jo valmiiksi niin kiireistä.

Etenkin Ruotsissa on nähty surullisia esimerkkejä siitä, että näitä nuoria käytetään sumeilematta hyväkseen. Mika Nygård epäilee, että sama voi olla edessä Suomessa.

Alueellinen eriytyminen näkyy myös Suomessa, sillä tietynlainen rikollisuus, kuten ryöstöt sekä omaisuus- ja väkivaltarikollisuus ovat keskittyneet alueille, joissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole onnistuneet kiinnittymään yhteiskuntaan.

Nuorisoa värväävät rikolliset ajavat hienolla autolla ostarille, kellot roikkuvat ranteessa ja korut kiiltävät. Sitten kerrotaan, että rahaa on, jos haluatte töitä. Nuoret pistetään myymään huumeita tai tekemään väkivaltaista velanperintää.


”Jos nuori ei ole saanut yhteiskunnan hyväksyntää työn tai opiskelun kautta, jengeissä sitä voi saada väkivallalla ja huumeita myymällä. Siellä on mahdollisuus edetä toisenlaisilla keinoilla.”

Työturvallisuus on heikentynyt, poliisit väsyvät ja lähes puolet harkitsee alanvaihtoa
Poliisiliiton jäsenkyselyn perusteella näyttää siltä, että henkiset resurssit on kulutettu loppuun.

Poliisien työuupumuksen määrä on lisääntynyt etenkin viimeisen viiden vuoden aikana rajusti. Jopa 58 prosenttia poliiseista ilmoitti, että työhyvinvointi on heikentynyt aiempiin vuosiin nähden.

Yksittäisistä poliisin tehtävistä eniten ovat lisääntyneet liikenteeseen liittyvät tehtävät.
Yksittäisistä poliisin tehtävistä eniten ovat lisääntyneet liikenteeseen liittyvät tehtävät. © OM ARKISTO

”Kun poliisin määrärahat ovat vuodesta toiseen laskussa, poliisilaitoksilla ei ole varaa palkata lisää väkeä. Se näkyy siten, että on jatkuva kiire, töitä ei ehditä tehdä ja ihmiset väsyvät.”

Mika Nygårdin mukaan poliisissa on käytännössä yksi ainut asia, josta voidaan säästää, kun määrärahat pienenevät. Se on henkilöstö.

Vuokrat nousevat, autot ja bensa kallistuvat ja tietotekniikka syö koko ajan enemmän rahaa. Noin 80 prosenttia poliisin kuluista muodostuu ihmisten palkoista.

Edes hallituksen lupaus kasvattaa poliisien määrää nykyisestä noin 7 200 poliisista 7 500:aan ei herätä poliisin joukoissa luottamusta. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti määrää riittämättömänä.

”Kolmesataa poliisia on aika marginaalinen lisäys, koska poliisien määrä elää jatkuvasti eläköitymisen, virkavapaiden, alanvaihdon ja määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Nämä lisärahoitukset ovat silmänlumetta, kun poliisin määrärahat kokonaisuudessaan pienenevät koko ajan. Poliisin pää pysyy juuri ja juuri pinnalla.”

Moni poliisi pettyy siihen, ettei ehdi hoitaa työtään niin hyvin kuin pitäisi
Kentällä juostaan Mika Nygårdin mukaan tehtävästä tehtävään: vaikka takana olisi juuri keikka, jossa joku on kuollut, oli se sitten lapsi tai aikuinen, poliisi joutuu säntäämään suoraan seuraavan hälytyksen perään. Se kuormittaa poliisia henkisesti.

”Poliisin työhön kuuluu paljon sellaista tärkeää työtä, joka jää nyt tekemättä. Ei työ ole vain sitä, että pistetään joku putkaan. Esimerkiksi sellaisella keikalla, jossa joudutaan puuttumaan perheväkivaltaan, ihmisiä pitäisi ohjata hoitoon tai väkivaltaa ehkäiseviin ohjelmiin.”


Nyt auttamistyölle ei jää aikaa ja keikalla on entistä useammin vastassa astaloita ja väkivaltaa, poliisit turhautuvat, koska eivät voi tehdä työtään riittävän hyvin.

Turhautuminen näkyy myös jäsenkyselyn vastauksissa. Lähes puolet poliiseista oli harkinnut alanvaihtoa. Joka kuudes vastaaja murehtii jatkuvasti sitä, kannattaako alalle vielä jäädä.

Lopulta tästä kaikesta kärsii kansalainen, kun rikokset jäävät tutkimatta, eikä poliisipartio ehdi paikalle, kun ihminen apua tarvitsee.

Kaunistellaanko tilastoja, kun keikoille ehditä?
Poliisijärjestöjenliitto on saanut myös huolestuttavaa viestiä siitä, miten tehtäviä priorisoidaan.

Tämä näkyy Poliisihallituksen raportissa Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tila.

Näyttää siltä, että sellaisia hälytystehtäviä, joissa pitäisi käydä paikan päällä, siirretään odottamaan alhaisemman kiireellisyystason tehtäviin.


Kenttäjohtaja päättää, mille keikoille lähdetään. Jos partiota ei pysty lähettämään, keikka voi joutua odottamaan. © OM ARKISTO
Poliisin tehtävät on jaettu kolmeen luokkaan: A-tehtävät on hoidettava välittömästi, B-luokan tehtävissä on käytävä paikan päällä heti, kun ehditään ja C-luokan tehtävät voidaan jättää odottamaan myöhempää selvittämistä.

Raportin mukaan B-luokan tehtävät ovat vähentyneet lähes 100 000:lla. Samaan aikaan odotustilaan laitettuja C-tehtäviä on tullut lisää yli 38 000 kappaletta. Nygårdilla on aavistus siitä, mistä tässä on kyse.

”Kyllä me saamme Poliisiliittoon kentältä sellaista viestiä, että ihmiset kokevat, että näitä tilastoja kaunistellaan. Kun on liian kiire, kenttäjohto joutuu priorisoimaan tehtäviä ja laittamaan vähäisemmän kiireellisyysluokkaan sellaisia tehtäviä, joissa pitäisi oikeasti käydä paikan päällä.”


Seura liikkuu vaarallisilla vesillä kyllä nyt, vai on huonosti suomea osaavia nuorisojengejä.. Onko ne jengiläiset sitten rannikon suomenruotsalaisia?
 
"Menkää päälle!” - Nuorisojoukko hakkaa sivullisen kadulla Vaasassa netissä leviävällä videolla

Tänään klo 9:38
Poliisi tutkii viikonloppuna Vaasassa tapahtunutta epäiltyä pahoinpitelyä.
Poliisi tutkii Vaasassa epäiltyä pahoinpitelyä, joka tuli julki nettivideolla. Kuvituskuva.
Poliisi tutkii Vaasassa epäiltyä pahoinpitelyä, joka tuli julki nettivideolla. Kuvituskuva.

Poliisi tutkii Vaasassa epäiltyä pahoinpitelyä, joka tuli julki nettivideolla. Kuvituskuva. JENNI GÄSTGIVAR

Netissä levisi viikonloppuna video, jossa nuorisoporukka pahoinpitelee pyöräilijän Vaasassa.

Toistakymmentä nuorelta vaikuttavaa miestä juoksee polkupyörää taluttavan miehen perään, huutelevat ja nauravat.
– Menkää päälle, videolla kuuluu ja jahti alkaa.

Osa porukasta kaataa polkupyörää taluttaneen miehen ja alkaa potkia ja lyödä tätä. Osa etäämmällä seisovista nuorista miehistä nauraa ja taputtaa käsiään yhteen.

Kerrostalon parvekkeella kuvatulta videolta näkyy, kuinka kuvan ulkopuolella olevat naiset huutavat hätääntyneinä pahoinpitelijöitä lopettamaan.

Poliisi tutkii
Pohjanmaan poliisin tilannekeskuksen johtaja, komisario Pauli Latvanen vahvisti sunnuntaina, että poliisi on aloittanut tapauksen tutkinnan sosiaalisessa mediassa leviävän aineiston perusteella.
– Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä, Latvanen kertoo.

Juttu oli maanantaina vielä esikäsittelyn asteella, eikä varsinaista tutkinnanjohtajaa tapaukselle ollut nimetty. Poliisi selvittelee aikanaan, liittyykö tapaukseen jotain aiempaa tai muuta kuin netissä levinnyt lyhyt videonpätkä.

Esimerkiksi jutun mahdollinen asianomistaja, pahoinpidelty pyöräilijä, ei toistaiseksi ollut ilmoittautunut poliisille.

Poliisi tiedottanee tapauksesta myöhemmin. Epäilty pahoinpitely tapahtui lauantaina illalla Hitsaajankadulla Ristinummella, todennäköisesti ennen yhdeksää.
Tapauksesta uutisoi aiemmin Ilkka-Pohjalainen.

 
Ottamatta sen enempää kantaa, Ristinummi on hyvin maahanmuuttajavoittoinen asuinalue.
En tunne seutua ja kuvan tai äänenlaatukaan ei juurikaan mahdollista oikeastaan minkäänlaista profilointia, mutta kyllä tässä kovasti on viitteitä länsinaapuriamme vaivaamaan kulttuuriin..
 
Toistakymmentä nuorelta vaikuttavaa miestä juoksee polkupyörää taluttavan miehen perään, huutelevat ja nauravat.
– Menkää päälle, videolla kuuluu ja jahti alkaa.

Osa porukasta kaataa polkupyörää taluttaneen miehen ja alkaa potkia ja lyödä tätä. Osa etäämmällä seisovista nuorista miehistä nauraa ja taputtaa käsiään yhteen.
Mikäli tälläinen käytös on suomalaisen nuorison parissa yleistä, niin Suomesta on tulossa shithole-maa.
 
Back
Top