Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Ja jos oli, suorastaan rasistisesti ja ennakkoluuloisesti häirittiin heidän leppoisaa illan viettoaan.
sikajudoka
Kersantti
Olisiko ollut sitten virolaisia rakennusukkoja tai auktoriteettivastaisia ganstaräppäreitä...
ILoveEU
Kenraali
Ylemmästä viestistä tuli mieleen. Tuolla maailmalla, isommissa progressiivisissa piireissä, on naisille keksitty uusi nimitys - "Vulva owner".
Eli suomalaisittain p*lluteline.
Edit: Suomalaisia miehiä on haukuttu pitkään, mutta ei ole vain ymmärretty, kuinka edistyksellisiä he ovat koko ajan olleet.
Eli suomalaisittain p*lluteline.
Edit: Suomalaisia miehiä on haukuttu pitkään, mutta ei ole vain ymmärretty, kuinka edistyksellisiä he ovat koko ajan olleet.
Viimeksi muokattu:
Joo. Eivät sauno edes isiensä seurassa mannepojat ja tytöt varmaan ikinä.
Ennen koronaa olin perinnesaunomassa ja avantouimassa, kun kolme nuorta hevosmiestä päätti ravireissullaan poiketa saunoin. Siinä sitten metelöiden kalsareisillaan (lyhyillä) saunoivat, ja kun aiheesta huomautin, niin selittivät, että "ei ilman housuja saata saunoa, hyvä mies!" Pahoittelivat ja teitittelivät päälle. No paree niin, kun että olisivat haistatelleet.
Minä veikkaan, että tampereen saunojasakki on näitä aikuisia mopopoikia, pyssyt mukana elvistelyhengessä.
Tornisteri
Luutnantti
Olisiko ollut sitten virolaisia rakennusukkoja tai auktoriteettivastaisia ganstaräppäreitä...
Itseä lähinnä mietityttää se että mitäpä olisi sitten tehty jos tämä saunaporukka olisi seitsemällä pistoolillaan päättänyt ryhtyä ampumaan sattumanvaraisesti porukkaa? Mitäs sitten olisi tehty tai lähinnä saanut tehdä?
Tosiaan ei se aselakien tiukentaminen liiemmin näihin yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella eleleviin vaikuta. Aina löytyy tekovälineet jos vaan tarvitaan.
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Minua taas mietityttää, että miksi tämä mykkäily. Arpominen ja juorut senkun jatkuu.
Nimet tai kuvat esiin!
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Täytyy olla vieraspaikkakuntalaisia menossa jatkoille, ei muuten valitse bilepaikkaa tuollaisesta viranomaiskeskittymästä.
Vuoden kebabin leikkaaja tai vastaava. Ei kuitenkaan potentiaalisia aseenkantajia, tai jos kemut ovat Fennos-Skandia Döner Kultainen Pässi, voips ollakkin.
Olisi luullut, että joku olisi ollut
i-phonen kanssa liikkeellä.
Vuoden kebabin leikkaaja tai vastaava. Ei kuitenkaan potentiaalisia aseenkantajia, tai jos kemut ovat Fennos-Skandia Döner Kultainen Pässi, voips ollakkin.
Olisi luullut, että joku olisi ollut
i-phonen kanssa liikkeellä.
Suomessa on perheitä, joissa lapsille näytetään terroristijärjestöjen propagandavideoita: ”Kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle”
Suomessa on historiallisista syistä vaikea suhde siihen, että perheiden asioihin puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan vuoksi, sanoo lapsiasiavaltuutettuElina Pekkarinen.
Suomalainen Heli kuvattiin al-Holin leirillä Syyriassa vuoden 2019 joulukuussa.
Hän kertoi tuolloin HS:lle haluavansa palata Suomeen.KUVA: SAMI KERO / HS
Paavo Teittinen HS, Maria Manner HS
SUOMALAISTEN paluu Syyriasta al-Holin leiriltä on nostanut esiin kysymyksen lasten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta äärimielisissä perheissä.
Suojelupoliisi kertoi äskettäin olevansa huolissaan radikaalin islamismin ylisukupolvisuudesta Suomessa. Supon mukaan ongelma ei koske vain leiriltä palaajia vaan myös joitain muita perheitä.
”Meillä on lapsia ja nuoria, jotka ovat kasvaneet siihen kulttuuriin pienestä lähtien. Se on huolestuttava muutos, jota ei ollut vielä joskus kymmenen vuotta sitten ainakaan nykyisessä mittakaavassa”, sanoi Supon yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson (HS 26.12.).
ONGELMA tunnistetaan sisäministeriössä. Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen erikoistuneen kehittämispäällikön Tarja Mankkisen mukaan se koskee ääri-islamistisen radikalismin lisäksi väkivaltaista äärioikeistoa.
”Asia on noussut säännöllisesti esille jo parin vuoden ajan. Tämä kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle eikä väistellä sitä”, Mankkinen sanoo.
”Tietojeni mukaan asiassa ei ole pahemmin tapahtunut käytännön edistystä. Tämä on ollut sellainen kuuma peruna, johon ei ole haluttu puuttua. Vanhempien asema on nähty niin vahvana kasvatuksessa.”
Lastensuojelu | Suomessa on perheitä, joissa lapsille näytetään terroristijärjestöjen propagandavideoita: ”Kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle”
Suomessa on historiallisista syistä vaikea suhde siihen, että perheiden asioihin puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan vuoksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
www.hs.fi
Mankkinen kokee, että tietoisuus asiasta on lisääntynyt viime vuosina, mutta nyt tarvittaisiin kunnon ”ryhtiliike”. Hän sanoo, että rajan vetäminen ei aina ole helppoa. Mutta esimerkiksi selkeästi väkivaltaista ideologiaa ihannoivan ajattelun ruokkiminen sekä väkivallan käytön hyväksyvän ja siihen kannustavan kasvatuksen tulisi olla peruste puuttumiseen.
HS:n tiedossa on, että jihadistisissa perheissä lapsille on näytetty terroristijärjestöjen propagandavideoita tai lasten on annettu leikkiä vain aseilla.
Mankkisen tiedossa on vastaavia tapauksia. Hänen mukaansa ongelman mittakaavasta on vaikea sanoa, koska viranomaistietoa ei ole kootusti saatavilla.
”Tämä on joka tapauksessa niitä ongelmia, joissa määrä ei ole ratkaiseva. Olennaista on se, että on lapsia, joita kasvatetaan näin. Näin ei saisi käydä lainkaan. Lapselle aiheutuvan pitkäkestoisen haitan lisäksi se vaikuttaa koko ympäristöön ja muihin ihmisiin.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
LAPSIASIAVALTUUTETTU Elina Pekkarinen sanoo, että Suomessa on historiallisesti hyvin hankala suhde siihen, että perheen yksityisyyteen puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan perusteella. Se juontaa juurensa sisällissotaan ja vuoden 1918 tapahtumiin.
Sisällissota muokkasi Suomen lastensuojelua voimakkaasti, Pekkarinen sanoo. Sodan jälkeen oli suuri määrä punaorpoja ja punaisten lapsia, jotka olivat vailla vanhempia siksi, että nämä oli vangittu.
”Punaisten puolella oli pelko, että lapset sijoitetaan perheisiin, joissa heitä kasvatetaan vastakkaiseen ideologiaan. Toisaalta valkoisten puolella oli näkemys, että lapset täytyy kasvattaa pois haitallisesta ideologiasta. Tästä käytettiin eduskunnassakin puheenvuoroja”, Pekkarinen sanoo.
Päädyttiin kompromissiin: kuntiin perustettiin lastensuojelulaitoksia, joihin tuli ammattimaisia kasvattajia.
”Ajateltiin, että tällä tavalla lapset saavat hieman ideologiasta vapaamman kasvatuksen, eikä heitä ryhdytä aivopesemään suuntaan tai toiseen.”
TUON ajan jäänteenä Suomessa sijoitetaan yhä edelleen muihin Euroopan maihin verrattuna enemmän lapsia lastensuojelulaitoksiin kuin perheisiin. Historia näkyy Pekkarisen mukaan myös varovaisuutena puuttua perheiden asioihin ideologiaan liittyvien syiden vuoksi.
Samantapaisia kysymyksiä saatetaan joutua pohtimaan myös vaikkapa poikkeuksellisen tiukkaa ruokavaliota noudattavien tai lapsia rasistiseen ajatusmaailmaan kasvattavien vanhempien kohdalla, Pekkarinen huomauttaa.
Asia on hankala muuallakin kuin Suomessa. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyvä artikla on Pekkarisen mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaikein kohta. Lapsella on oikeus uskonnonvapauteen, mutta toisaalta vanhemmilla on oikeus antaa lapselle ohjausta. Vanhemmilla ei silti ole oikeus kasvattaa lapsia miten he haluavat.
”Valtioiden täytyy suojella lapsia kaikenlaiselta väkivallalta. Voidaan ajatella, että muiden ihmisten oikeuksista piittaamaton kasvatustapa ja sellaiseen ajatteluun kasvattaminen on henkistä väkivaltaa”, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa olisi tärkeää, että äärimielisessä perheessä kasvava lapsi saa osallistua varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen. Näin lapsella säilyy kytkös yhteiskunnan instituutioihin silloinkin, kun vanhemman arvot sotivat yhteiskuntaa vastaan.
Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu myös koulutuksen tavoitteet. Valtioiden velvollisuus on antaa lapselle koulutusta, joka tähtää ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, rauhaan ja suvaitsevaisuuteen.
PEKKARINEN muistuttaa, että varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen osallistumista voidaan käyttää avohuollon tukitoimenpiteenä. Jos niistä kieltäytyy, se voi antaa yhden perusteen jämäkämpiin toimenpiteisiin kuten huostaanottoon.
Sijoitus tai huostaanotto voivat Pekkarisen mielestä tulla kyseeseen silloin, jos lapsen kasvatus täyttää kaltoinkohtelun tunnusmerkit. Se edellyttää kuitenkin aina huolellista yksilöllistä harkintaa. Lasta ei saa myöskään rangaista vanhempien ajatuksista, Pekkarinen muistuttaa.
Hän lisäisi lastensuojelutyöntekijöiden koulutuksessa tietoa radikalisaatiosta, mutta myös eri uskonnoista ja kulttuureista. Asia on herkkä, sillä riskinä on, että lapsia ja perheitä leimataan perusteettomasti. Tiedetään esimerkiksi, että afrikkalaistaustaiset lapset ovat yliedustettuna sijoitettujen joukossa.
Lainsäädännön muutoksille Pekkarinen ei näe tarvetta.
SAMOILLA linjoilla on sisäministeriön Tarja Mankkinen. Hän ei pidä perusteltuna terrorismilainsäädännön laajentamista, vaan lähtisi purkamaan asiaa lastensuojelun käytäntöjen muuttamisesta.
Lastensuojelutyöntekijöiden tulisi Mankkisen mukaan saada selkeämmät ohjeet ja parempi selkänoja tilanteisiin puuttumiselle. Hän rakentaisi järjestelmän, jossa poliisin, Supon ja lastensuojelun välillä olisi vakiintunut yhteistyö.
”Lastensuojelun tulee saada asiantuntija-apua sen arvioimiseksi, milloin kyse on sellaisesta väkivaltaisesta ideologiasta, joka on lapsen kehityksen kannalta vaarallista ja voidaan tulkita henkiseksi väkivallaksi. Mutta lastensuojelussa on paras asiantuntemus lapsen kehityksen ja kasvun arvioinnista, eikä asiaa pidä sysätä poliisi- ja terrorismiasiaksi.”
HELSINGIN lastensuojelun päällikkö Riitta Vartio sanoo, että lastensuojelussa ollaan tietoisia asiasta käydyistä keskusteluista. Hän arvelee, ettei lastensuojelun ja sisäministeriön vuoropuhelu välttämättä ole ollut kovin tiivistä.
”Aiheesta piti olla tänä vuonna koulutusta, mutta se peruuntui koronaviruksen vuoksi. Tätä pitäisi enemmän pohtia yhdessä, mikäli ministeriössä ollaan huolissaan ”, Vartio sanoo.
Hän sanoo, että ongelma ei juuri ole näkynyt Helsingin lastensuojelussa ehkä joitain yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta.
Vartion mukaan asiaan voidaan puuttua, kunhan nämä lapset ovat lastensuojelun tiedossa. Hän muistuttaa, että ennen kuin lastensuojelun asiakkaaksi päätyy, jonkun muun on pitänyt olla lapsesta huolissaan tai perheen tai lapsen olla itse yhteydessä.
Ilmoituksia tulee myös poliisilta, mutta usein ensimmäinen yhteydenotto tulee koulusta.
OMA kysymyksensä ovat kotikoulut ja kouluajan ulkopuolella tapahtuva uskonnonopetus, joita on sisäministeriön Mankkisen mukaan hankala valvoa. Euroopan unionissa on käynnissä kotikouluihin liittyvä projekti.
”Tämä on iso ongelma monessa maassa. Se on ollut pinnalla Ranskassa, ja esimerkiksi Britanniassa ja Belgiassa on kanssa ollut huonoja esimerkkejä”, Mankkinen sanoo.
Näissä maissa vanhemmat ovat kasvattaneet lapsia kotikoulussa demokraattisen yhteiskunnan arvojen vastaisesti, Mankkinen kuvaa. Lisäksi on ollut ongelmia ääriliikkeiden perustamien koulujen kanssa.
Esimerkiksi Britanniassa ääri-islamistinen liike levitti joitain vuosia sitten oppilaille propagandaa ja pyrki värväämään heitä, mutta koska lapsia ja nuoria ei suoraan yllytetty väkivaltaan, viranomaisten oli vaikea puuttua.
Tällaisten koulujen vaikutuspiirissä olleita on matkustanut paljon Syyrian konfliktialueelle, Mankkinen sanoo.
TURVALLISUUSVIRANOMAISET ovat olleet huolissaan al-Holilta palaavien lasten radikalisoitumisesta. Al-Holin leirille päätyneet naiset ja lapset olivat eläneet terroristijärjestö Isisin hallitsemilla alueilla sen kukistumiseen asti.
Viime vuonna Mankkisen vetämä laaja viranomaisryhmä kävi läpi eri vaihtoehdot palaajien suhteen. Ryhmään kuului turvallisuusviranomaisten lisäksi lastensuojeluviranomaisia ja sosiaalitoimen asiantuntijoita.
Etenkin turvallisuusviranomaisissa oli niitä, jotka pitivät lasten huostaanottoa vääjäämättömänä. Huostaanotosta päättää aina yksilöllisen harkinnan perusteella lastensuojeluviranomainen.
Ryhmän tekemässä selvityksessä todettiin muun muassa seuraavasti: Mikäli lapsia ei kyetä ottamaan huostaan ja erottamaan vanhemmistaan, lasten kasvatus todennäköisesti jatkuu samojen periaatteiden mukaisesti Suomessa kuin konfliktialueella.
Keskusteluissa tuotiin Mankkisen mukaan esiin toisaalta sekin, että huostaanotto voi lisätä riskiä lapsen radikalisoitumisesta.
Mankkinen huomauttaa, että Syyrian konfliktialueelle lähteneissä naisissa on isoja eroja. Hän ei halua kommentoida palanneiden tilannetta tarkasti.
Hänen mukaansa turvallisuusviranomaisissa ajattelu on kuitenkin muuttunut siihen suuntaan, että lapsia voidaan tukea myös muilla keinoin kuin huostaanotolla.
”Suhtautuminen on muuttunut, kun lapsia on palannut ja on nähty, miten he ovat päässeet eteenpäin. On nähty se kehitys, kun lapsi on päässyt tavalliseen elämänrytmiin sekä saanut hyvän ympäristön ja tukea perheeltä”, Mankkinen sanoo.
”Mahdollisuuksia on enemmän kuin osasimme aavistaa.”
HS:n tiedossa on, että jihadistisissa perheissä lapsille on näytetty terroristijärjestöjen propagandavideoita tai lasten on annettu leikkiä vain aseilla.
Mankkisen tiedossa on vastaavia tapauksia. Hänen mukaansa ongelman mittakaavasta on vaikea sanoa, koska viranomaistietoa ei ole kootusti saatavilla.
”Tämä on joka tapauksessa niitä ongelmia, joissa määrä ei ole ratkaiseva. Olennaista on se, että on lapsia, joita kasvatetaan näin. Näin ei saisi käydä lainkaan. Lapselle aiheutuvan pitkäkestoisen haitan lisäksi se vaikuttaa koko ympäristöön ja muihin ihmisiin.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
LAPSIASIAVALTUUTETTU Elina Pekkarinen sanoo, että Suomessa on historiallisesti hyvin hankala suhde siihen, että perheen yksityisyyteen puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan perusteella. Se juontaa juurensa sisällissotaan ja vuoden 1918 tapahtumiin.
Sisällissota muokkasi Suomen lastensuojelua voimakkaasti, Pekkarinen sanoo. Sodan jälkeen oli suuri määrä punaorpoja ja punaisten lapsia, jotka olivat vailla vanhempia siksi, että nämä oli vangittu.
”Punaisten puolella oli pelko, että lapset sijoitetaan perheisiin, joissa heitä kasvatetaan vastakkaiseen ideologiaan. Toisaalta valkoisten puolella oli näkemys, että lapset täytyy kasvattaa pois haitallisesta ideologiasta. Tästä käytettiin eduskunnassakin puheenvuoroja”, Pekkarinen sanoo.
Päädyttiin kompromissiin: kuntiin perustettiin lastensuojelulaitoksia, joihin tuli ammattimaisia kasvattajia.
”Ajateltiin, että tällä tavalla lapset saavat hieman ideologiasta vapaamman kasvatuksen, eikä heitä ryhdytä aivopesemään suuntaan tai toiseen.”
TUON ajan jäänteenä Suomessa sijoitetaan yhä edelleen muihin Euroopan maihin verrattuna enemmän lapsia lastensuojelulaitoksiin kuin perheisiin. Historia näkyy Pekkarisen mukaan myös varovaisuutena puuttua perheiden asioihin ideologiaan liittyvien syiden vuoksi.
Samantapaisia kysymyksiä saatetaan joutua pohtimaan myös vaikkapa poikkeuksellisen tiukkaa ruokavaliota noudattavien tai lapsia rasistiseen ajatusmaailmaan kasvattavien vanhempien kohdalla, Pekkarinen huomauttaa.
Asia on hankala muuallakin kuin Suomessa. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyvä artikla on Pekkarisen mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaikein kohta. Lapsella on oikeus uskonnonvapauteen, mutta toisaalta vanhemmilla on oikeus antaa lapselle ohjausta. Vanhemmilla ei silti ole oikeus kasvattaa lapsia miten he haluavat.
”Valtioiden täytyy suojella lapsia kaikenlaiselta väkivallalta. Voidaan ajatella, että muiden ihmisten oikeuksista piittaamaton kasvatustapa ja sellaiseen ajatteluun kasvattaminen on henkistä väkivaltaa”, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa olisi tärkeää, että äärimielisessä perheessä kasvava lapsi saa osallistua varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen. Näin lapsella säilyy kytkös yhteiskunnan instituutioihin silloinkin, kun vanhemman arvot sotivat yhteiskuntaa vastaan.
Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu myös koulutuksen tavoitteet. Valtioiden velvollisuus on antaa lapselle koulutusta, joka tähtää ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, rauhaan ja suvaitsevaisuuteen.
PEKKARINEN muistuttaa, että varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen osallistumista voidaan käyttää avohuollon tukitoimenpiteenä. Jos niistä kieltäytyy, se voi antaa yhden perusteen jämäkämpiin toimenpiteisiin kuten huostaanottoon.
Sijoitus tai huostaanotto voivat Pekkarisen mielestä tulla kyseeseen silloin, jos lapsen kasvatus täyttää kaltoinkohtelun tunnusmerkit. Se edellyttää kuitenkin aina huolellista yksilöllistä harkintaa. Lasta ei saa myöskään rangaista vanhempien ajatuksista, Pekkarinen muistuttaa.
Hän lisäisi lastensuojelutyöntekijöiden koulutuksessa tietoa radikalisaatiosta, mutta myös eri uskonnoista ja kulttuureista. Asia on herkkä, sillä riskinä on, että lapsia ja perheitä leimataan perusteettomasti. Tiedetään esimerkiksi, että afrikkalaistaustaiset lapset ovat yliedustettuna sijoitettujen joukossa.
Lainsäädännön muutoksille Pekkarinen ei näe tarvetta.
SAMOILLA linjoilla on sisäministeriön Tarja Mankkinen. Hän ei pidä perusteltuna terrorismilainsäädännön laajentamista, vaan lähtisi purkamaan asiaa lastensuojelun käytäntöjen muuttamisesta.
Lastensuojelutyöntekijöiden tulisi Mankkisen mukaan saada selkeämmät ohjeet ja parempi selkänoja tilanteisiin puuttumiselle. Hän rakentaisi järjestelmän, jossa poliisin, Supon ja lastensuojelun välillä olisi vakiintunut yhteistyö.
”Lastensuojelun tulee saada asiantuntija-apua sen arvioimiseksi, milloin kyse on sellaisesta väkivaltaisesta ideologiasta, joka on lapsen kehityksen kannalta vaarallista ja voidaan tulkita henkiseksi väkivallaksi. Mutta lastensuojelussa on paras asiantuntemus lapsen kehityksen ja kasvun arvioinnista, eikä asiaa pidä sysätä poliisi- ja terrorismiasiaksi.”
HELSINGIN lastensuojelun päällikkö Riitta Vartio sanoo, että lastensuojelussa ollaan tietoisia asiasta käydyistä keskusteluista. Hän arvelee, ettei lastensuojelun ja sisäministeriön vuoropuhelu välttämättä ole ollut kovin tiivistä.
”Aiheesta piti olla tänä vuonna koulutusta, mutta se peruuntui koronaviruksen vuoksi. Tätä pitäisi enemmän pohtia yhdessä, mikäli ministeriössä ollaan huolissaan ”, Vartio sanoo.
Hän sanoo, että ongelma ei juuri ole näkynyt Helsingin lastensuojelussa ehkä joitain yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta.
Vartion mukaan asiaan voidaan puuttua, kunhan nämä lapset ovat lastensuojelun tiedossa. Hän muistuttaa, että ennen kuin lastensuojelun asiakkaaksi päätyy, jonkun muun on pitänyt olla lapsesta huolissaan tai perheen tai lapsen olla itse yhteydessä.
Ilmoituksia tulee myös poliisilta, mutta usein ensimmäinen yhteydenotto tulee koulusta.
OMA kysymyksensä ovat kotikoulut ja kouluajan ulkopuolella tapahtuva uskonnonopetus, joita on sisäministeriön Mankkisen mukaan hankala valvoa. Euroopan unionissa on käynnissä kotikouluihin liittyvä projekti.
”Tämä on iso ongelma monessa maassa. Se on ollut pinnalla Ranskassa, ja esimerkiksi Britanniassa ja Belgiassa on kanssa ollut huonoja esimerkkejä”, Mankkinen sanoo.
Näissä maissa vanhemmat ovat kasvattaneet lapsia kotikoulussa demokraattisen yhteiskunnan arvojen vastaisesti, Mankkinen kuvaa. Lisäksi on ollut ongelmia ääriliikkeiden perustamien koulujen kanssa.
Esimerkiksi Britanniassa ääri-islamistinen liike levitti joitain vuosia sitten oppilaille propagandaa ja pyrki värväämään heitä, mutta koska lapsia ja nuoria ei suoraan yllytetty väkivaltaan, viranomaisten oli vaikea puuttua.
Tällaisten koulujen vaikutuspiirissä olleita on matkustanut paljon Syyrian konfliktialueelle, Mankkinen sanoo.
TURVALLISUUSVIRANOMAISET ovat olleet huolissaan al-Holilta palaavien lasten radikalisoitumisesta. Al-Holin leirille päätyneet naiset ja lapset olivat eläneet terroristijärjestö Isisin hallitsemilla alueilla sen kukistumiseen asti.
Viime vuonna Mankkisen vetämä laaja viranomaisryhmä kävi läpi eri vaihtoehdot palaajien suhteen. Ryhmään kuului turvallisuusviranomaisten lisäksi lastensuojeluviranomaisia ja sosiaalitoimen asiantuntijoita.
Etenkin turvallisuusviranomaisissa oli niitä, jotka pitivät lasten huostaanottoa vääjäämättömänä. Huostaanotosta päättää aina yksilöllisen harkinnan perusteella lastensuojeluviranomainen.
Ryhmän tekemässä selvityksessä todettiin muun muassa seuraavasti: Mikäli lapsia ei kyetä ottamaan huostaan ja erottamaan vanhemmistaan, lasten kasvatus todennäköisesti jatkuu samojen periaatteiden mukaisesti Suomessa kuin konfliktialueella.
Keskusteluissa tuotiin Mankkisen mukaan esiin toisaalta sekin, että huostaanotto voi lisätä riskiä lapsen radikalisoitumisesta.
Mankkinen huomauttaa, että Syyrian konfliktialueelle lähteneissä naisissa on isoja eroja. Hän ei halua kommentoida palanneiden tilannetta tarkasti.
Hänen mukaansa turvallisuusviranomaisissa ajattelu on kuitenkin muuttunut siihen suuntaan, että lapsia voidaan tukea myös muilla keinoin kuin huostaanotolla.
”Suhtautuminen on muuttunut, kun lapsia on palannut ja on nähty, miten he ovat päässeet eteenpäin. On nähty se kehitys, kun lapsi on päässyt tavalliseen elämänrytmiin sekä saanut hyvän ympäristön ja tukea perheeltä”, Mankkinen sanoo.
”Mahdollisuuksia on enemmän kuin osasimme aavistaa.”
Solidsnake
Respected Leader
Äärioikeisto mainittu, punaorvot mainittuSuomessa on perheitä, joissa lapsille näytetään terroristijärjestöjen propagandavideoita: ”Kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle”
Suomessa on historiallisista syistä vaikea suhde siihen, että perheiden asioihin puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan vuoksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu
Elina Pekkarinen.
Suomalainen Heli kuvattiin al-Holin leirillä Syyriassa vuoden 2019 joulukuussa.
Hän kertoi tuolloin HS:lle haluavansa palata Suomeen.KUVA: SAMI KERO / HS
Paavo Teittinen HS, Maria Manner HS
SUOMALAISTEN paluu Syyriasta al-Holin leiriltä on nostanut esiin kysymyksen lasten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta äärimielisissä perheissä.
Suojelupoliisi kertoi äskettäin olevansa huolissaan radikaalin islamismin ylisukupolvisuudesta Suomessa. Supon mukaan ongelma ei koske vain leiriltä palaajia vaan myös joitain muita perheitä.
”Meillä on lapsia ja nuoria, jotka ovat kasvaneet siihen kulttuuriin pienestä lähtien. Se on huolestuttava muutos, jota ei ollut vielä joskus kymmenen vuotta sitten ainakaan nykyisessä mittakaavassa”, sanoi Supon yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson (HS 26.12.).
ONGELMA tunnistetaan sisäministeriössä. Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen erikoistuneen kehittämispäällikön Tarja Mankkisen mukaan se koskee ääri-islamistisen radikalismin lisäksi väkivaltaista äärioikeistoa.
”Asia on noussut säännöllisesti esille jo parin vuoden ajan. Tämä kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle eikä väistellä sitä”, Mankkinen sanoo.
”Tietojeni mukaan asiassa ei ole pahemmin tapahtunut käytännön edistystä. Tämä on ollut sellainen kuuma peruna, johon ei ole haluttu puuttua. Vanhempien asema on nähty niin vahvana kasvatuksessa.”
Lastensuojelu | Suomessa on perheitä, joissa lapsille näytetään terroristijärjestöjen propagandavideoita: ”Kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle”
Suomessa on historiallisista syistä vaikea suhde siihen, että perheiden asioihin puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan vuoksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Mankkinen kokee, että tietoisuus asiasta on lisääntynyt viime vuosina, mutta nyt tarvittaisiin kunnon ”ryhtiliike”. Hän sanoo, että rajan vetäminen ei aina ole helppoa. Mutta esimerkiksi selkeästi väkivaltaista ideologiaa ihannoivan ajattelun ruokkiminen sekä väkivallan käytön hyväksyvän ja siihen kannustavan kasvatuksen tulisi olla peruste puuttumiseen.
HS:n tiedossa on, että jihadistisissa perheissä lapsille on näytetty terroristijärjestöjen propagandavideoita tai lasten on annettu leikkiä vain aseilla.
Mankkisen tiedossa on vastaavia tapauksia. Hänen mukaansa ongelman mittakaavasta on vaikea sanoa, koska viranomaistietoa ei ole kootusti saatavilla.
”Tämä on joka tapauksessa niitä ongelmia, joissa määrä ei ole ratkaiseva. Olennaista on se, että on lapsia, joita kasvatetaan näin. Näin ei saisi käydä lainkaan. Lapselle aiheutuvan pitkäkestoisen haitan lisäksi se vaikuttaa koko ympäristöön ja muihin ihmisiin.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
LAPSIASIAVALTUUTETTU Elina Pekkarinen sanoo, että Suomessa on historiallisesti hyvin hankala suhde siihen, että perheen yksityisyyteen puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan perusteella. Se juontaa juurensa sisällissotaan ja vuoden 1918 tapahtumiin.
Sisällissota muokkasi Suomen lastensuojelua voimakkaasti, Pekkarinen sanoo. Sodan jälkeen oli suuri määrä punaorpoja ja punaisten lapsia, jotka olivat vailla vanhempia siksi, että nämä oli vangittu.
”Punaisten puolella oli pelko, että lapset sijoitetaan perheisiin, joissa heitä kasvatetaan vastakkaiseen ideologiaan. Toisaalta valkoisten puolella oli näkemys, että lapset täytyy kasvattaa pois haitallisesta ideologiasta. Tästä käytettiin eduskunnassakin puheenvuoroja”, Pekkarinen sanoo.
Päädyttiin kompromissiin: kuntiin perustettiin lastensuojelulaitoksia, joihin tuli ammattimaisia kasvattajia.
”Ajateltiin, että tällä tavalla lapset saavat hieman ideologiasta vapaamman kasvatuksen, eikä heitä ryhdytä aivopesemään suuntaan tai toiseen.”
TUON ajan jäänteenä Suomessa sijoitetaan yhä edelleen muihin Euroopan maihin verrattuna enemmän lapsia lastensuojelulaitoksiin kuin perheisiin. Historia näkyy Pekkarisen mukaan myös varovaisuutena puuttua perheiden asioihin ideologiaan liittyvien syiden vuoksi.
Samantapaisia kysymyksiä saatetaan joutua pohtimaan myös vaikkapa poikkeuksellisen tiukkaa ruokavaliota noudattavien tai lapsia rasistiseen ajatusmaailmaan kasvattavien vanhempien kohdalla, Pekkarinen huomauttaa.
Asia on hankala muuallakin kuin Suomessa. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyvä artikla on Pekkarisen mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaikein kohta. Lapsella on oikeus uskonnonvapauteen, mutta toisaalta vanhemmilla on oikeus antaa lapselle ohjausta. Vanhemmilla ei silti ole oikeus kasvattaa lapsia miten he haluavat.
”Valtioiden täytyy suojella lapsia kaikenlaiselta väkivallalta. Voidaan ajatella, että muiden ihmisten oikeuksista piittaamaton kasvatustapa ja sellaiseen ajatteluun kasvattaminen on henkistä väkivaltaa”, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa olisi tärkeää, että äärimielisessä perheessä kasvava lapsi saa osallistua varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen. Näin lapsella säilyy kytkös yhteiskunnan instituutioihin silloinkin, kun vanhemman arvot sotivat yhteiskuntaa vastaan.
Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu myös koulutuksen tavoitteet. Valtioiden velvollisuus on antaa lapselle koulutusta, joka tähtää ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, rauhaan ja suvaitsevaisuuteen.
PEKKARINEN muistuttaa, että varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen osallistumista voidaan käyttää avohuollon tukitoimenpiteenä. Jos niistä kieltäytyy, se voi antaa yhden perusteen jämäkämpiin toimenpiteisiin kuten huostaanottoon.
Sijoitus tai huostaanotto voivat Pekkarisen mielestä tulla kyseeseen silloin, jos lapsen kasvatus täyttää kaltoinkohtelun tunnusmerkit. Se edellyttää kuitenkin aina huolellista yksilöllistä harkintaa. Lasta ei saa myöskään rangaista vanhempien ajatuksista, Pekkarinen muistuttaa.
Hän lisäisi lastensuojelutyöntekijöiden koulutuksessa tietoa radikalisaatiosta, mutta myös eri uskonnoista ja kulttuureista. Asia on herkkä, sillä riskinä on, että lapsia ja perheitä leimataan perusteettomasti. Tiedetään esimerkiksi, että afrikkalaistaustaiset lapset ovat yliedustettuna sijoitettujen joukossa.
Lainsäädännön muutoksille Pekkarinen ei näe tarvetta.
SAMOILLA linjoilla on sisäministeriön Tarja Mankkinen. Hän ei pidä perusteltuna terrorismilainsäädännön laajentamista, vaan lähtisi purkamaan asiaa lastensuojelun käytäntöjen muuttamisesta.
Lastensuojelutyöntekijöiden tulisi Mankkisen mukaan saada selkeämmät ohjeet ja parempi selkänoja tilanteisiin puuttumiselle. Hän rakentaisi järjestelmän, jossa poliisin, Supon ja lastensuojelun välillä olisi vakiintunut yhteistyö.
”Lastensuojelun tulee saada asiantuntija-apua sen arvioimiseksi, milloin kyse on sellaisesta väkivaltaisesta ideologiasta, joka on lapsen kehityksen kannalta vaarallista ja voidaan tulkita henkiseksi väkivallaksi. Mutta lastensuojelussa on paras asiantuntemus lapsen kehityksen ja kasvun arvioinnista, eikä asiaa pidä sysätä poliisi- ja terrorismiasiaksi.”
HELSINGIN lastensuojelun päällikkö Riitta Vartio sanoo, että lastensuojelussa ollaan tietoisia asiasta käydyistä keskusteluista. Hän arvelee, ettei lastensuojelun ja sisäministeriön vuoropuhelu välttämättä ole ollut kovin tiivistä.
”Aiheesta piti olla tänä vuonna koulutusta, mutta se peruuntui koronaviruksen vuoksi. Tätä pitäisi enemmän pohtia yhdessä, mikäli ministeriössä ollaan huolissaan ”, Vartio sanoo.
Hän sanoo, että ongelma ei juuri ole näkynyt Helsingin lastensuojelussa ehkä joitain yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta.
Vartion mukaan asiaan voidaan puuttua, kunhan nämä lapset ovat lastensuojelun tiedossa. Hän muistuttaa, että ennen kuin lastensuojelun asiakkaaksi päätyy, jonkun muun on pitänyt olla lapsesta huolissaan tai perheen tai lapsen olla itse yhteydessä.
Ilmoituksia tulee myös poliisilta, mutta usein ensimmäinen yhteydenotto tulee koulusta.
OMA kysymyksensä ovat kotikoulut ja kouluajan ulkopuolella tapahtuva uskonnonopetus, joita on sisäministeriön Mankkisen mukaan hankala valvoa. Euroopan unionissa on käynnissä kotikouluihin liittyvä projekti.
”Tämä on iso ongelma monessa maassa. Se on ollut pinnalla Ranskassa, ja esimerkiksi Britanniassa ja Belgiassa on kanssa ollut huonoja esimerkkejä”, Mankkinen sanoo.
Näissä maissa vanhemmat ovat kasvattaneet lapsia kotikoulussa demokraattisen yhteiskunnan arvojen vastaisesti, Mankkinen kuvaa. Lisäksi on ollut ongelmia ääriliikkeiden perustamien koulujen kanssa.
Esimerkiksi Britanniassa ääri-islamistinen liike levitti joitain vuosia sitten oppilaille propagandaa ja pyrki värväämään heitä, mutta koska lapsia ja nuoria ei suoraan yllytetty väkivaltaan, viranomaisten oli vaikea puuttua.
Tällaisten koulujen vaikutuspiirissä olleita on matkustanut paljon Syyrian konfliktialueelle, Mankkinen sanoo.
TURVALLISUUSVIRANOMAISET ovat olleet huolissaan al-Holilta palaavien lasten radikalisoitumisesta. Al-Holin leirille päätyneet naiset ja lapset olivat eläneet terroristijärjestö Isisin hallitsemilla alueilla sen kukistumiseen asti.
Viime vuonna Mankkisen vetämä laaja viranomaisryhmä kävi läpi eri vaihtoehdot palaajien suhteen. Ryhmään kuului turvallisuusviranomaisten lisäksi lastensuojeluviranomaisia ja sosiaalitoimen asiantuntijoita.
Etenkin turvallisuusviranomaisissa oli niitä, jotka pitivät lasten huostaanottoa vääjäämättömänä. Huostaanotosta päättää aina yksilöllisen harkinnan perusteella lastensuojeluviranomainen.
Ryhmän tekemässä selvityksessä todettiin muun muassa seuraavasti: Mikäli lapsia ei kyetä ottamaan huostaan ja erottamaan vanhemmistaan, lasten kasvatus todennäköisesti jatkuu samojen periaatteiden mukaisesti Suomessa kuin konfliktialueella.
Keskusteluissa tuotiin Mankkisen mukaan esiin toisaalta sekin, että huostaanotto voi lisätä riskiä lapsen radikalisoitumisesta.
Mankkinen huomauttaa, että Syyrian konfliktialueelle lähteneissä naisissa on isoja eroja. Hän ei halua kommentoida palanneiden tilannetta tarkasti.
Hänen mukaansa turvallisuusviranomaisissa ajattelu on kuitenkin muuttunut siihen suuntaan, että lapsia voidaan tukea myös muilla keinoin kuin huostaanotolla.
”Suhtautuminen on muuttunut, kun lapsia on palannut ja on nähty, miten he ovat päässeet eteenpäin. On nähty se kehitys, kun lapsi on päässyt tavalliseen elämänrytmiin sekä saanut hyvän ympäristön ja tukea perheeltä”, Mankkinen sanoo.
”Mahdollisuuksia on enemmän kuin osasimme aavistaa.”
. Ja lastensuojelu ei tule tekemään asialle yhtään mitään, johan tuossa oli sivun verran kautta rantain selitetty miksi se ei onnistusikajudoka
Kersantti
Lastensuojelun arkea, kiitos lainsäätäjien..
www.mtvuutiset.fi
Nuoret karkaavat lastensuojelusta eivätkä työntekijät voi tehdä mitään – kokenut päihdetyöntekijä: "Takaisin tulee raiskattu tyttö tai poika, jonka elämä on tärvelty"
Pitkän linjan päihdetyöntekijä Sari Franken on tehnyt töitä muun muassa nuorisokodissa ja huumeiden takia huostaanotettujen lasten kanssa. Hän on nähnyt urallaan erittäin karuja kohtaloita.
www.mtvuutiset.fi
Bwana
Kenraali
Joo. Kyllä vaan. Natsien kasvattamaa Hitlerjugendia juoksee täälläkin joka paikassa. Kyllä kyllä. Mitä sitten jos Valtioneuvosto on todennut 2019 että pääasiassa PVL:stä koostuvaan jengiin kuuluu satakunta henkeä. Sivu 16: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162174/SM__2020_08.pdf Lähtökohtaisesti porukka on jo leimattu "yksinäisiksi ja syrjäytyneiksi". Mistä helvetistä näille nyt sitten tuon Mankkisen mukaan on perheet pöyhtyneet? Perheet, joissa aivopestään lapsia Horst Wesselin-tahdissa?
rty19
Greatest Leader
Europol julkaisee vuosittain terrorismitilastoja Euroopasta. esim. https://www.europol.europa.eu/activ...rorism-situation-and-trend-report-2019-te-sat
Em. raportista otetussa kuvassa näkyy eri ryhmien hyökkäyksien määrä 4 vuoden ajalta. Siitä näkee kuinka paljon eri ryhmät ovat asialla. Silti Suomessa kun asiasta mainitaan yksi ryhmä yleensä jää kokonaan mainitsematta.
Vuoden 2019 raportin mukaan suurin terrori-iskujen määrä menee ryhmälle etnonationalistit ja separatistit ja nämä olivat käytännössä 3 maassa: UK, Ranska ja Espanja.
Viimeksi muokattu:
Raportti listaa etnonationalisteina IRAn eri vivahteita (nämä irlantilaisten touhut on ihan omalla tasollaan), Baskiseparaattorit ja kurdien PKKn. Eli, tämä kategoria ei liity "ääri" - oikeistoon, vaikka nimessä ovatkin sanat etno, nationalisti ja separatisti.
rty19
Greatest Leader
Ei liity ei. Mutta kuten raportissa mainittiin näitä separatistien tekemiä iskuja oli pääasiassa 3 EU-maassa. Muiden maiden osalta tilanteen näkee aika hyvin kun unohtaa tämän separatisti-rivin kuvasta. Äärioikeisto oli hyvin pieni osa vaikka poliitikkojen puheiden perusteella voisi muuta luulla.
Em. raportti on yli 80 sivua ja siinä on asioita tarkasteltu paljon tarkemmin, mm. kuinka paljon iskuja tapahtui ja paljonko niitä onnistuttiin estämään ennakkoon. Paljonko tapahtui eri maissa jne.
rty19
Greatest Leader
Muistelen jossain vasta luki että tuo luku on Ranskan poliisilta. Mikä sitten viharikokseksi lasketaan?
sikajudoka
Kersantti
Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien voimankäytön liioittelusta laaja juttu.
yle.fi
Järjestyksenvalvoja pahoinpiteli kaksi asiakasta viikon sisällä, poliisi ei perunut lupia – Henna, 18, oli toinen uhri: ”Sairasta”
Yksityisen turva-alan valvonnassa on Ylen selvityksen perusteella selviä puutteita. Juttu on julkaistu tammikuussa 2021.
yle.fi
Huhta
Greatest Leader
@hansai taisi kysellä jossakin vaiheessa tästä Suutarilan tapauksesta? No, nyt on viimein käräjillä.
www.iltalehti.fi
Syyttäjä: Helsinkiläismies aikoi esiintyä poliisina ja räjäyttää tuhoisan pommin
Räjähdemiehen hallusta löytyi runsaasti alan muistiinpanoja.
www.iltalehti.fi
Syyttäjä: Helsinkiläismies aikoi esiintyä poliisina ja räjäyttää tuhoisan pommin
Eilen klo 13:17 (muokattu eilen klo 16:04)
Räjähdemiehen hallusta löytyi runsaasti alan muistiinpanoja.
- Helsingin käräjäoikeus käsittelee Suutarilan pommilöydöksiä.
- Syyttäjän mukaan räjähteitä haalinut mies valmisteli yleisvaarallista pommia.
- Miestä syytetään myös törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Miehen hallusta takavarikoitiin runsaasti ammoniumnitraattia. Kuvituskuva. EPA/AOP
Syyttäjä vaatii helsinkiläismiehelle ehdollista vankeusrangaistusta muun muassa yleisvaarallisen rikoksen valmistelusta, törkeästä ampuma-aserikoksesta ja räjähderikoksesta. Mies asui tekoaikaan 2015–2016 Suutarilassa.
Käräjäoikeus on käsitellyt juttua tiistaina. Oikeudenkäyntiä siirrettiin useaan otteeseen, kun asia ei esimerkiksi pakkokeinojen takia ollut kiireellinen. Mies joutui ainoastaan kiinniotetuksi marraskuussa 2016, kun poliisi tutki tapausta.
Syyttäjän mukaan mies valmisteli yleisvaarallista räjäytystä. Hänellä oli runsaasti räjähteitä, putkipommeja ja vaarallisia aineita asunnossaan ja sen autotallissa. Syytetyllä oli hallussaan muun muassa reilut 11 kilogrammaa ammoniumnitraattia. Kyse on samasta aineesta, joka aiheutti Beirutin valtaisan räjähdyksen viime elokuussa. Ammoniumnitraatti ei ole itsessään räjähdysaine, mutta joidenkin aineiden kanssa yhdistyessään se voi muodostaa sellaisen.
Haastehakemuksessa väitetään, että miehellä oli hallussaan lähes 30 erilaista metallista putkipommiaihiota. Mies oli varustautunut myös erilaisilla ajastimilla ja laukaisujärjestelmillä. Syyttäjän mukaan mies hankki opetusmateriaalia ja etsi tietoa räjähteistä. Miehellä oli syyttäjän mielestä tarvittava osaaminen räjähteiden valmistamiseen ja räjäyttämiseen.
Muutti pistoolin sarjatuliaseeksi?
Syyttäjän mukaan mies oli itse ommellut valepoliisiasun, jonka tarkoituksena oli auttaa räjäytyksen toteuttamisessa. Asu jäljitteli poliisin virkahaalaria ja -liiviä.
Miestä syytetään myös törkeästä ampuma-aserikoksesta. Haastehakemuksen mukaan hän hankki aseiden osia ja valmisti niistä rynnäkkökivääreitä. Aseet olivat väitetysti sarjatulitoimisia. Syyttäjän mukaan mies muunsi myös luvallisen, itselataavan pistoolinsa sarjatulella käyväksi.
Syyttäjän mukaan räjäytyksen toteuttaminen olisi ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen ja terveyden vaaraa ihmisille. Syyttäjä katsoo ampuma-aserikoksen törkeäksi, koska aseet olivat erityisen vaarallisia.
Mies myöntää törkeän ampuma-aserikoksen, mutta kiistää yleisvaarallisen rikoksen valmistelun. Kirjallisessa vastauksessaan hän myöntää poliisiasun hallussapidon, mutta väittää, ettei se ollut olemassa tuhotyön tekemistä varten. Syytetty kertoo omistavansa myös natsiupseerin asun.
Juttua täydennetty 5.1.2021 kello 16.03: Lisätty tiedot vastaajan vastauksesta iltapäivällä saapuneen asiakirjan mukaisesti.
Solmu Salminen
[email protected]