Suomenmaa ylistää Kekkosen aikaa

Pitäisi se Kekkonen kaivaa sanomaan näille, että saatanan tunarit.

Kepun suhteen esitän aina saman kysymyksen, kukas sitten? Pelkästään Kokoomukselle ja Perussuomalaisille en kaikkea valtaa antaisi mitenkään eikä missään olosuhteissa, demarit saisi työntää vähäksi aikaa kunnolla luiskaan. RKP ja Kristilliset eivät kanna tarpeeksi pitkälle, eli kepuakin perkele tarvittaisiin tasapainottamaan tätä touhua.

Mutta ei. Pitää tärvätä koko juttu, kepulla olisi ollut loistava rako ottaa paikkansa puolueena jolla on riittävä tilaus ja kannatus tasapainottamaan puoluekenttää. Hiukan vastahakoisesti joudun myöntämään @yrjö :n mietteissä olevan jotakin perää :mad:

Tarkennan vielä, että jonkinasteinen kepumyönteisyys pohjautuu lähinnä poissulkemismenetelmään. Huolimatta Soinista, osa Perussuomalaisista alkaa tosin vetää hyvää profiilia. Jos Vapaavuori palaa kesällä ja saa kunnon tuen, se saattaa kääntää asetelmaa. Joo, tiedän kyllä mutta edelleen että kukas sitten?
 
Onhan tämä nyt jumankauta kamalaa tekstiä luettavaksi. Että vuonna 2016 vielä haikaillaan Kekkosen aikoja, käytännössä siis paluuta YYA- ajan Suomeen. Kuinka hyvin asiat olivatkaan silloin, talous kasvoi kohisten ja Neuvostoliitto oli ylin ystävämme joka ei empinyt antaa porkkanaa (ja välillä keppiäkin). Jos nyt jättäisivät historian sinne historiaan. Väyrynen ei ole uusi Kekkonen eikä edes kuningas.
 
Onhan tämä nyt jumankauta kamalaa tekstiä luettavaksi. Että vuonna 2016 vielä haikaillaan Kekkosen aikoja, käytännössä siis paluuta YYA- ajan Suomeen. Kuinka hyvin asiat olivatkaan silloin, talous kasvoi kohisten ja Neuvostoliitto oli ylin ystävämme joka ei empinyt antaa porkkanaa (ja välillä keppiäkin). Jos nyt jättäisivät historian sinne historiaan. Väyrynen ei ole uusi Kekkonen eikä edes kuningas.

Seuraavassa Kepun puoluekokouksessa ja vaaleissa varmaa aletaan myymään "Kekkos-pyhäinjäännös" amuletteja ja "Pyhän Urhon" rukousnauhoja kun "talukaukauppojen" hyvä maine on mennyt pilalle...?
 
Tuo on itse Olga, josta Saara Jantunen kirjoittaa kirjassaan. Nainen tekee yhteistyötä Johan Bäckmanin kanssa muiden muassa näissä lapsikaappausasioissa. Näyttää siltä, että tämä sakki on Paavon viimeinen oljenkorsi. Jospa heidän avullaan tulisi Murmanskin ja Karjalan oblastin kuninkaaksi eikä Sipilä sitten enää tylyttäisi.

Voipi olla näinkin. Kun katsoo tätä Minutemanin liittämää kuvaa, saa käsityksen ainakin erään tukijoukon demografisesta rakenteesta. Porukka vaikuttaa siltä, että dosentti porukoineen on EVVK, Internet jotain, joka tapahtuu ihan muille ja YYA on pop.

Selitys löytyy väykän kansalaispuolueen nimienkeruukokousten kuvituksessa: Tapahtumat ovat rollaattorien kokoontumisajoja joissa alle kansaneläkeikäiset loistavat lähinnä poissaolollaan.

Ilmiö on ihan sama kuin Saksassa DDR:n haikailussa ja itärajan takana putinismissa: Voi miten ihanaa oli kun oltiin nuoria Neuvostoliitossa. Elämä oli yhtä juhlaa.

image.jpg

Toisaalta tämä Paavon porukka ei voi olla vetämättä "I"PU:n hörhösiipeä* puoleensa kuin lehmän ööteri pörriäisiä. Siinä vaiheessa voi osapuilleen täysijärkinen henkilö, jolla on polittisia ambitioita, ryhtyä funtsimaan, että onkohan tämä nyt sittenkään ihan niin varma voittajatiimi, että siihen kannattaa satsata kaikki nykyiset ja tulevatkin pelimerkit.

*Siis lähes koko "I"PU.
 
Väykälle on käynyt sellainen devalvaatio joka on tapahtunut korvienvälissä se on kuulemmakovasti yleistynyt vanhemman sukupolven keskuudessa ja Kepu muuttaa varmaan nimensä aikaamyöten ja yhdistyy SDP`n kanssa jolloin muodostuu uusi SDP joka uloskirjoitettuna on Suomen Dementia Puolue
 
Väykälle on käynyt sellainen devalvaatio joka on tapahtunut korvienvälissä se on kuulemmakovasti yleistynyt vanhemman sukupolven keskuudessa ja Kepu muuttaa varmaan nimensä aikaamyöten ja yhdistyy SDP`n kanssa jolloin muodostuu uusi SDP joka uloskirjoitettuna on Suomen Dementia Puolue

Ainakin "huonomuistisia" poliitikkoja Suomessa riittää joita voi Väykkä yrittää värvätä mukaansa viemään Suomea menneisyyteen...:rolleyes:
 
Väykällä ja Kepulaisilla on hokema UKK mutta sen merkitys on päässyt unohtumaan...?

UKK = "Usein Kysytyt Kysymykset" eli niitä joita dementikkopoliitikot tekevät pystyäkseen päivän askareista selviämään...:p
 
Viimeksi muokattu:
Luukkasella on sana hallussa...:solthum:

http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211840-takaisin-paavostoliittoon

Takaisin paavostoliittoon!
13.2.2016 15:15 Arto Luukkanen
Olemme laskeutuneet paastonaikaan ja karnevaalit ovat ohitse.

Myös Rion karnevaalit ovat vähitellen hiljenemässä. Puvut riisutaan, ilmeet kelmenevät, narrien kuninkaat ojentavat pois kruununsa ja faveloiden väki alkaa sen tavallisen raadantansa.

Kaduilla rieuhuilevaa sambaajaa ei enää katsota hyvällä sillä nyt eletään jo normaalia aikaa.

Tämä pätee kaikkialla maailmassa - paitsi ei Suomessa.

Suomalaisen politiikan Don Quijote se vaan jatkaa.

Kun muut ahertavat jo arjessa, niin Paavo Väyrysen - tämän kansankunnan kestosulhasen- paljetti yhä kiiltelee.

Yhä vielä härsyy hiki tämän kovin vanhan voimapoliitikon otsalla.

Paavo haluaa jatkaa karnevaaleja.

Ilmoitus omasta puolueesta ei riittänyt. Nyt Paavo Väyrynen vaatii uusia vaaleja. Koska nykyinen hallitus on menettänyt hänen luottamuksensa.

Millainen olisi paavostoliitto?

Paavolla on omat sääntönsä, universuminsa ja perustuslakinsa.

Sen mukaan vaalit on järjestettävä silloin kun hän on todennut hallituksen menettäneen valtuutuksensa. Kyse ei ole kansanvallasta vaan ihan tavallisesta paavonvallasta tai paavostoliitosta.

Mitä sitten tilalle?

Otaksun, että jotain paavolaista. Ehkä Paavostoliitto, jossa hallitsisi paavonvaltainen hallitus.

Paavostoliitossa ei olisi työttömyyttä, eikä rikollisuutta tahi edes omanvoitonpyyntiä. Kaikilla olisi asunto ja hyvinvointia...kuten siinä entisessä Neuvostoliitossa.

Paavostolainen hallitus toimisi ihan toisin. Se lähenisi Venäjää, puhuisi luottamuksesta, päätyisi markkaan ja pakenisi 1970-luvulle. Siellä olisi YYA ja aina vain YYA.

Siellä kansa ei koskaan menettäisi Paavon luottamusta.

Paavostojen hallituksen lähtökohtana olisi jonkinlainen paavolainen yksinvaltius: uudenlainen kekkoslovakia, jossa nyhrättäisiin voimapolitiikkaa ja palvottaisiin johtajaa, joka kaikesta huolimatta - pilkasta ja vastutuksesta huolimatta pääsi perille.

Sen uutena kansallislauluna olisi: Oi suuri ja mahtava paavostoliitto!

Arto Luukkanen

Järvenpää




Arto Luukkanen
13.2.2016 15:25
Ps. verratkaapa Venäjän edustajien ja Paavon kannanottojen aktivoitumista ja samankaltaisuutta...)))
 
Aivan järkyttävä, suorastaan irvokas pääkirjoitus Keskustan lehdessä. Tämähän on ihan kuin suoraan Väyrysen kynästä. Tai paremminkin, kuin pohjoiskorealaisesta palvontatoimistosta. Nauttikaa! Puolet siitä porukasta on edelleen syvällä K-linjan menneisyydessä ja nykyisin Yrjön-nauha taskussa.

Kekkosen vuodet olivat hyvää aikaa Suomelle

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDir...t=Kekkosen_vuodet_olivat_hyvaa_aikaa_Suomelle

Eilen ehdin twitteriin kommentoida lyhyelti Suomenmaan kirjoitusta: Suomenmaa: "Kekkosen vuodet olivat hyvää aikaa Suomelle" - pääkirjoitus on tuulahdus menneisyydestä.

Jota seurasi muutama muu viesti, jossa linkitin hyvin voimakkaasti tämän kirjoituksen ja Kekkosen ajan ihailun suomettumiseen ja sen synnyttämiin tuntemuksiin - eivätkä ne vuodet välttämättä niin hyviä Suomelle olleet. Eivät etenkään sen jälkeen kun Kekkonen alkoi sementoida valtaansa ja toimia autoritaarisen johtajan tapaan - otettu oivallisesti oppia Kremlin suunalta.

Keskustassa viitoitetaan suuntaa nyt äärimmäisen mielenkiintoisella tavalla, samalla niskavillat nousevat pystyyn koska osa ulostuloista on voimakkaan ideologisia ja menneitä aikoja ylistäviä ja ihailevia - valkopesua parhaimmillaan. Tälle porukalle on liene turha mennä puhumaan mitään lustraatiosta tai suomettuneisuuden aikakauden läpikäymisestä - Tiitisen listakin pysynee siellä kassakaapissa siiheksi kunnes Väyrynen on kuollut ja kuopattu. *sarkasmia*

Tuleva kevät tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoinen kun pitää mielessä Medvedevin sanat, hallituksen hyvin epävarman toiminnan ja halun toimia yksin - neuvotella yksin Venäjän kanssa, tähän päälle Väyrysen puoluehanke ynnä kepulin taholta selkeän ideologiset painotukset, joissa menneitä aikoja valkopestään ja halutaan käyttää neutraaleita tai jopa totuutta kierteleviä sanamuotoja. Tässä kuviossa on syytä tarkastella tarkoin Vanhasen Ulkopolitiikkaa-teosta.

vlad
 
Älkää nyt aikuiset ihmiset vaahdotko.

Kepu siellä vaan yrittää kalastella rollaattoriporukkaa pysymään puolueessa, eikä hairahtumaan Paavo Suuren kelkkaan. Tällainen "Oi niitä aikoja" - muistelo sopii sihen oikein hyvin. Mitään massiivista linjan muutosta tämä tuskin ennakoi.

Paavon ja Kremlin suhmurointia sen sijaan sietää seurata tarkasti.
 
Kepu vaikutti lupaavalta ennen vaaleja, mutta niinhän sitä kaikki muutkin lupasivat sun seitsemän hyvää. Näennäisliberaali, mutta L+ -taustainen rahapiirejä symppistelevä klikki on ottanut kepun hallintaansa ja on osoittanut osaavansa takin kääntämisen jalon taidon. Samassa lajissa ovat persut osoittaneet kiitettävää osaamista. Kokoomuksen vanhoista arvoista, "koti, uskonto ja isänmaa", ei ole enää mitään jäljellä joten ei ole ihme, että samaan laariin mahtuvat.

Esikoinen sattui taaperona seuraamaan eduskunnan kyselytuntia Esko Ahon aikaan kun televisio oli jäänyt päälle. Vähän myöhemmin hän virkkoi osuvasti ruokapöydässä: "Poliitikot ovat sellaisia likaisia, ilkeän miehen kynsikäsiä"

Poliitikkojen taso on vajonnut suorastaan ällistyttävän heikoksi. "Vinttikoirajohtajuus" eli egosentrinen selfiesporttailu riittää nykyään siihen, että on kykenevä hoitamaan vastuullisesti kansakunnan asioita. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että nykyoloissa Paavo tuntuu jopa erittäin hyvältä vaihtoehdolta kunnes muistin tylsät luistimet musertavat orastavan toivon.

Kekkonen halusi ja hänestä myös tuli kalifi kalifin paikalle. Vallan turmelus ei säästänyt häntäkään.
 
Naamani venyi asken ja koin sokin. Laitoin 1 päälle, pitkäästä aikaa - uutiset venäjäksi, murtoosa minuuttia näytetään jotenkin tyhmän näköisen tuntuisen (vaivautuneen?) kääpiö-Meddun ja Niinistön.. Päällä puhuu juontaja ja jotenkin kömpelösti että juu tavattu, sitten siirrytään Ditrichsenin museon, jossa "keräilijä mihail" joku ylistää taivaseen jotain neuvostomaalaria, joka on nerojen nero ja arkkitehti ja vielä kymmenen ammattia samassa miehessä, ja kuulemma ei millään tavalla propagandistinen tuotanto tuottu Suomeen, vaikka minusta se on on - kolhoosi ja miehet kyykyssä kirzasaappaissa, propagandistiset liian kirkkaat värit, kaikkien silmistä paistaa onni ja nyt kuulemma näistä nähdäään eritiikkakin (?!). Ai ei propaganda taideko? Esimerkiksi Aleksander Deinekalle kelpasi bolshevikkien ja massamurhaja Stalinin miellyttäminen ja varmaan kaikille muillekin näistä taitelijoista, joita siellä näyttelyssä esitetään:
Tämä alla on tyyppillinen Deinekan maalaus, eikä alastomat miehet rannalla. Se sitä tuntemattomista neuvostotaiteilijoista, tuotteliat olivat Stalinin aikana.
"Kiina imperialismista vapautumistiellä"
PaCi+

Näyttelyn "suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Lisäksi Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov kunnioittaa näyttelyä tervehdyksellään" tietenkin!

Rajan takana sitä neukkula ihannoinnilla mentyy jo liian pitkälle - fasismi siellä on täyttä totta, "me pakottamme kunnioittamaan meitä" kuuluu joka paikasta. Ja eikun tänne Suomeen sitä sama paska! Että ottaa päähään :mad:

Ja minä en astuu enää jalallakaan sinne Dietrichsenin museoon.

Sitten samat Putlerin propagandalla myrkytetyt paikalliset putinistit vielä kerran todistavat "suomen olevan venäläinen" - "kaikilla kanavalla puhutaan venäjää, ja Neuvostoliittoa näytetään museoissa, koska se on parasta, siihen Putin meitä kaikkia vie - valoon".
 
Viimeksi muokattu:
Kekkosen aikana rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Silloin ei ollut johtamisvajetta, valtiolla oli velkojen sijaan omaisuutta ja myös kansan työllisyydestä pidettiin huolta. Haastavat idänsuhteet käännettiin Suomen voitoksi ja Suomi vaurastui. Homma meni todella kovaa eteenpäin.

Viimeisen 20 vuoden aikana kaikkia näitä saavutuksia on ajettu määrätietoisesti uusliberalismin oppien mukaisesti alas. Valtion johtaminen on täysin pilipalipelleilyä, kansallisomaisuus on myyty pilkkahinnalla ulkomaille ja itsenäinen päätösvalta on vapaaehtoisesti luovutettu Suomen ulkopuolelle. Mitään ei tule jäämään jäljelle, sillä ulkomaiset sijoittajat tulevat viemään vielä tuhkatkin pesästä.

Sitä Suomea, jota niin moni suomalainen rakasti sekä sitoutui rakentamaan ja puolustamaan ei enää ole. Ei ole mikään ihmekään, että alkaa itse kullakin olemaan kohta Kekkosen aikaa ikävä.
 
Kekkosen aikana rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Silloin ei ollut johtamisvajetta, valtiolla oli velkojen sijaan omaisuutta ja myös kansan työllisyydestä pidettiin huolta. Haastavat idänsuhteet käännettiin Suomen voitoksi ja Suomi vaurastui. Homma meni todella kovaa eteenpäin.

Viimeisen 20 vuoden aikana kaikkia näitä saavutuksia on ajettu määrätietoisesti uusliberalismin oppien mukaisesti alas. Valtion johtaminen on täysin pilipalipelleilyä, kansallisomaisuus on myyty pilkkahinnalla ulkomaille ja itsenäinen päätösvalta on vapaaehtoisesti luovutettu Suomen ulkopuolelle. Mitään ei tule jäämään jäljelle, sillä ulkomaiset sijoittajat tulevat viemään vielä tuhkatkin pesästä.

Sitä Suomea, jota niin moni suomalainen rakasti sekä sitoutui rakentamaan ja puolustamaan ei enää ole. Ei ole mikään ihmekään, että alkaa itse kullakin olemaan kohta Kekkosen aikaa ikävä.

Nostalgian määrä hämärtää varttuneiden objektiivisuutta. Kaikki kaipaavat nuoruuttaan, jolloin talvet olivat muka talvia ja kesät kesiä, oli naisia ja vielä hymyilytti.

1960-luvulla äitiyslomaa oli kaksi kuukautta. Isyyslomaa ei ollut. Työviikot olivat kuusipäiväisiä. Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta eikä esikoulua. Ei ollut koululaisilla mopoja mopoautoista puhumattakaan. Ei ollut 18-vuotiailla omia autoja. Ei ollut joka lapsella omaa puhelinta, tietokonetta ei kenelläkään ja televisiokin vain harvoilla. Lukiolaiset asuivat kotona ja kävivät lähintä lukiota kolme vuotta. Opiskelijat asuivat vaatimattomasti, ottivat opintolainaa ja maksoivat sen pois valmistuttuaan. Ei ollut valtion opintotukia eikä asumistukia. Opiskelijoilla ei ollut omia autoja. Uima- ja liikuntahalleja oli vähän ja vähäistä oli myös matkustelu ulkomaille.

Kekkosen aikana n. 300 000 suomalaista nosti kytkintä ja kaunisti työttömyystilastoja, mutta Ruotsi vaurastui. Koimme öljykriisiä sun muuta ja Hector lauloi, että vesi oli mustaa kuin aikakin. Neuvostoliittoon vietiin kakkoslaatua ja jäimme tuotekehittelyssä pahasti jälkeen. Vielä 1970-luvulla sellaisen pikkuveneen, jonka nyt saa kahden kuukauden palkalla, maksamiseen tarvittiin kymmenen kuukauden markka-ansio.

Jos nyt palattaisiin realistisesti vanhaan, syntyisi aivan hirveä huuto ja valitus. Mutta siinä, missä tukka ohenee ja pili kutistuu, kalloihin tosiaan tulee nostalgian sumentamaa höpöajattelua.
 
Yksi puhkaistava kupla on ehdottomasti Neuvostoliiton kanssa käyty tavaranvaihtokauppa jonka siunauksellisuutta en suostu purematta nielemään.

Hommahan hoitui niin että neukkulaan tavaraa vieville yrityksille maksettiin rahalla tililtä jolle markat oli kerätty myymällä suomalaisille neukuista tuotua tavaraa, erityisesti öljypohjaisia polttoaineita. Raha kiersi suomalaisten kesken, itärajan takaa sitä ei tullut latin latia. Kun tietää miten Suomessa pidettiin hintataso keinotekoisesti korkeana säännöstelemällä ja rajoittamalla länsikauppaa sekä pitämällä polttonesteiden kauppa nesteen monopolina niin olisin taupuvainen uskomaan että vastoin yleistä uskomusta idänkauppa oli Suomelle kokonaisuudessaan tappiollista ja jopa vahingollista.

Kyllähän idänkaupalla muutama vuorineuvos pääsi rikastumaankin mutta hinnan maksoi suomen kansa jonka elitaso pysyi pitkään hyvin alhaisena muuhun Eurooppaan nähden. Kekkosen aikaan Suomi oli halpatyömaa.

Pidetäänpä mielessä että sodan päättyessä Suomi oli kaikesta huolimatta kohtuu hyvässä iskussa, suorastaan erinomaisessa verrattuna useimpiin Keski-Euroopan maihin. Meillä kaupungit ja tehtaan olivat suurimmaksi osaksi säästyneet sodan tuhoilta eikä maata oltu miehitetty. Teknologian tasossakaan ei ollut mitään häpeämistä, olivathan suomalaiset valmistaneet läpi sodan monenlaisia aikansa huipputeknologiatuotteita joiden saatavuus muualta oli sodan vuoksi tyrehtynyt. Esimerkiksi se, että tampella pystyi sodan olosuhteissa valmistamaan englantilaisen Bristol Mercury lentokonemoottorin kopiota on huikea saavutus ja todiste korkeasta osaamisesta.

Jos suomalaiset olisivat saaneet 1945 alkaen käydä vapaasti kauppaa länsimaihin ja viedä tuotteitaan soraläjäksi pommitetun Keski-Euroopan jälleenrakennusmarkkinoille, Suomi olisi tänään hyvin toisenlainen maa. Ruotsalaiset pääsivät heti aseiden vaijettua aktivoimaan vanhoja kauppasuhteitaan ja luomaan uusia ja nämä suhteet ovat tuottaneet Ruotsille kasaantuvaa varallisuutta ja jatkuvuutta tähän päivään saakka. Ei Ruotsin menestys ole seurausta kruunusta vaan siitä että Ruotsin teollisuus on monipuolisempaa ja laajempaa kuin meidän. Jos Suomi olisi 1945 alkaen suuntautunut länteen olisimme tänään vähintään yhtä hyvässä vedossa kuin Ruotsi.

Suomi kyllä koheni ja vaurastui Kekkosen aikana mutta Kekkosen valtapelit Kremlin kanssa eivät tuota kehitystä tukenut vaan jarrutti sitä. Suomi ei noussut Kekkosen ansiosta vaan Kekkosesta huolimatta.
 
Suomi kyllä koheni ja vaurastui Kekkosen aikana mutta Kekkosen valtapelit Kremlin kanssa eivät tuota kehitystä tukenut vaan jarrutti sitä. Suomi ei noussut Kekkosen ansiosta vaan Kekkosesta huolimatta.

1960-luvun lopussa Kekkonen luovutti (vaikka ketku oli aikaisemminkin). Hän luovutti liki kokonaan.

Jotta joku edes jollain lailla tolkussaan oleva kepulainen saa äänen, siteeraan Olli Rehniä:

Teoksessa "Tässä sitä ollaan" vuodelta 1944 Pekka Peitsi (Urho Kekkonen) valitti pienvaltioromanttista idealismia ja kaipasi sellaista valtioiden välistä yhteenliittymää, joka estäisi suurvaltojen ylivaltapyrkimykset. Koska tällaista ei ollut, oli pienen maan itse puhallettava puurolusikkaansa, ettei suu palaisi rakoille. Suomeksi sanottuna: Laajentumishalunsa näyttäneen suuren ja mahtavan Neuvostoliiton kanssa piti rakentaa sellaiset suhteet, että sen kanssa pärjättäisiin ilman "staatsräsonia" rajoittavaa valtioiden yhteenliittymääkin. Silloin ei tiedetty Euroopan unionista mitään.

1968 syksy oli käännekohta. Kekkonen luovutti täysin ja tuli pessimistiseksi. Euroopan opiskelijaliikehdinnän ja Tshekkoslovakian miehityksen jälkitunnelmissa sosialismi näytti saavan yliotteen maailmanpolitiikassa niin ideologisesti kuin sotilaallisesti.

Rehn jatkaa:

Tshekkoslovakian miehitys otettiin Suomessa raskaasti, vaikka valtiovallan julkiset kannanotot olivatkin pidättyväisiä. Kekkonen koki elämäntyönsä murentuneen. Pääministeri Mauno Koivisto joutui kyyneliltään pysähtymään tien varteen, kun ei pystynyt pidättelemään syvää pettymystään siihen, että Prahan kevään virittämä toivo yhteiskuntajärjestelmien rauhanomaisesta rinnakkainelosta ja kahden vasemmiston aatteellisesta yhdentymisestä oli romahtanut Brezhnevin oppiin.

Pian myös Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa koettiin puolueettomuuskriisi. Sisäpolitiikassa Suomi puolestaan muuttui rauhanomaisen rinnakkainelon kapitalistisesta näyteikkunasta rauhanomaiseen sosialismiin siirtymisen koekentäksi. Kansainvälinen kommunistinen liike kohdisti toimintansa ennen kaikkea Suomeen, joka oli sen arvion mukaan kapitalistisen maailman heikoin lenkki.

http://www.paasikivi-seura.fi/63
 
Back
Top