Kaksoiskansalaisten virkakieltoa koskeva lakiluonnos menee yllättäen uusiksi – Oikeusoppineet: Kiellossa olisi perustuslaillisia ongelmia
Perustuslailliset ongelmat pakottivat kirjoittamaan uuden esityksen.
Valtion virkamiesten kaksoiskansalaisuutta rajoittavan lakimuutoksen valmistelu on mennyt yllättäen uusiksi.
Valtiovarainministeriössä kirjoitetaan paraikaa uutta lakitekstiä, joka lähtee lausuntokierrokselle muutaman viikon kuluttua.
Lakimuutoksen valmistelu on jo nyt myöhässä, sillä sen piti valmistua viime syksynä. Nyt tavoitteena on saada lakiesitys eduskuntaan keväällä.
Lainmuutoshankkeesta oli jo olemassa valmis tekstiluonnos, joka ehti käydä lausuntokierroksellakin viime vuoden lopulla. Hallitus oli siinä muuttamassa virkamieslakia siten, että siihen olisi tullut säädökset niistä viroista, joita voi hoitaa vain ja ainoastaan Suomen kansalainen.
Käytännössä tämä olisi tarkoittanut virkakieltoa kaksois- tai monikansalaisille. Kielto olisi saattanut koskea tuhansia virkoja.
Lakihanketta valtiovarainministeriössä vetävä hallitusneuvos Kirsi Äijälä sanoo, että lakiluonnoksen lausunnoista saatu palaute vaikutti siihen, että esitys pitää kirjoittaa uusiksi.
”Kaksoiskansalaisten kategorisessa virkakiellossa on perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten näkökulmasta ongelmia. Se on tärkeä asia”, Äijälä sanoo.
”Nyt pyritään löytämään sellainen ratkaisu, jossa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla pystytään toteuttamaan tämä tavoite, jossa turvallisuusnäkökulmat otetaan riittävällä tavalla huomioon.”
Valmisteilla on nyt pakettiratkaisu, jossa tehdään muutoksia sekä virkamieslakiin että turvallisuusselvityslakiin.
Lainmuutoshankkeen tavoitteena on ollut ehkäistä toimintaa, joka vahingoittaisi Suomen kansallista etua, kuten yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita.
Tavoitteeseen pyritään muun muassa estämällä sellaiset virkanimitykset, joihin voi liittyä lojaliteetti- tai luotettavuusriskejä muihin valtioihin.
Puolustusministeriö ja sisäministeriö tiedottivat keskiviikkona, että ne ovat aloittaneet omat lakihankkeensa, joilla rajataan kaksoiskansalaisten pääsyä puolustushallinnon ja Rajavartiolaitoksen virkoihin.
Tarkoitus on, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin voitaisiin pääsääntöisesti nimittää vain henkilö, jolla on vain Suomen kansalaisuus.
HS:n haastattelemien valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden mukaan kaksoiskansalaisten kategorinen virkakielto on perustuslain näkökulmasta ongelmallinen.
”Siinä nousee kysymyksiä ennen muuta perustuslain kuudennen pykälän yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltonormien näkökulmasta. Kysymys on ihmisistä, joilla on Suomen kansalaisuus”, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
”Meillä on mahdollista rajoittaa tiettyihin virkoihin pääsyä siten, että asetetaan vaatimus Suomen kansalaisuudesta.”
Esimerkiksi EU-oikeus sallii sen, että tiettyihin virkoihin voidaan vaatia asianomaisen maan kansalaisuutta. Suomessa tyypillisesti sellaisia virkoja ovat esimerkiksi tuomarin virat.
Ojanen muistuttaa, että perustuslaissa sanotaan, ettei ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta erilaiseen asemaan.
”Mikä olisi hyväksyttävä peruste? Ehkä jossain tilanteessa puolustushallinnon virkoihin vaaditaan jotain erityistä luotettavuutta ja lojaalisuutta Suomi-nimiselle valtiolle”, Ojanen sanoo.
”Yksi keskeinen perusteiden joukko voi liittyä tavalla tai toisella turvallisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja puolustuspoliittisiin intresseihin. Ne ovat perinteisesti olleet verraten painavia perusteita tehdä erilaisia rajoituksia perusoikeuksiin, muttei niidenkään nimissä ihan mitä tahansa voida tehdä, kuten kategorisesti rajata joidenkin virkojen ulkopuolelle jokin tietty Suomen kansalaisuuden sinänsä omaava ihmisryhmä”, Ojanen pohtii.
”Ei ole perusteita operoida sellaisella lähtökohta-ajattelulla, että jos on kaksoiskansalainen, on lähtökohtaisesti kyseenalainen ja jos on Suomen kansalainen, niin on lähtökohtaisesti lojaali ja muutenkin kaikin puolin ok.”
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta arvioi, että kaksoiskansalaisten rajaaminen virkojen ulkopuolelle ei ole mikään läpihuutojuttu.
”Kyllä se varmaan on sellainen kysymys, jota perustuslakivaliokunta joutuu miettimään. Siinä tietysti on se kysymys, että Suomen kansalaiset asetetaan kansalaisuuden perusteella erityisasemaan”, Viljanen sanoo.
”Kysymys on siitä, miten tulkitaan perustuslain yhdenvertaisuussäännöksiä. Tässä asetettaisiin henkilöt eri asemaan toisen kansalaisuuden perusteella. Meillä on lähdetty siitä, että Suomen kansalaisilla on lähtökohtaisesti samat oikeudet. Tämä olisi merkittävät poikkeama tästä linjauksesta.”
Viljanen muistuttaa, että Suomen hallituksessakin on ministeri, joka on kaksoiskansalainen eli liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk). Hänellä on Suomen ja Sveitsin kaksoiskansalaisuus.
