Ei se Ilkka Remes uusinta kirjaansa kirjoittaessaan ihan kuutamolla ollut.
Kotimaa 13.4.2016 klo 17:36
Sähköverkot nurin, puhelimet mykiksi tai vakava pandemia – VTT: Näin Suomi saadaan sekaisin
Helmikuussa julkaistiin Suomen kansallinen riskiarvio, jossa Suomeen kohdistuvia uhkia ja niiden vakavuutta arvioitiin. Nyt julkaistu raportti paljastaa, kuinka osasta näistä selvittäisiin. Esimerkiksi useamman kuin yhden sähköntuottajan lamautuminen voisi kaataa koko sähköverkon. Raportti myös paljastaa, että myös Suomessa on havaittu viitteitä tietoisten aukkojen tekemisestä yritysten tietoturvaan.
Vakava häiriö kantaverkossa voisi pahimmillaan kaataa koko sähköverkon, jos useampi kuin yksi sähköntuottaja on toimintakyvytön. Kuva: Fingrid
raportti nostaa esiin useita vakavia uhkakuvia, joihin varautumiseen liittyy Suomessa merkittäviä ongelmia tai puutteita. Hankkeessa analysoitiin sähkönjakelun häiriötilanteiden, kuljetusten häiriintymisen ja pandemiatilanteen hallintaa.
Uhkissa ja niihin varautumisessa on toisaalta kyse vakavista poikkeustapauksista, jotka eivät välttämättä ole todennäköisiä ja joihin varautumisen laajuuden tarpeesta on erimielisyyttä. Niiden toteutuminen haittaisi kuitenkin merkittävästi yhteiskunnan normaalia toimintaa.
Sähköverkko voi kaatua kahdenkin voimalan puuttumiseen
Raportin mukaan häiriö kantaverkossa voi pahimmillaan kaataa koko sähköverkon, jos useampi kuin yksi keskeinen sähköntuottaja on toimintakyvytön.
Suomessa on viitteitä siitä, että yritykset itse tai heidän tietojärjestelmiensä alihankkijat voivat tehdä omia järjestelmiään varten aukkoja yritysten palomuureihin.
– VTT:n raportti
Tämä johtuu siitä, että kantaverkon tehopulan tasauksen on suunniteltu toimivan tilanteessa, jossa yksi keskeinen sähköntuottaja, esimerkiksi ydinvoimala, ei kykenisi toimittamaan sähköä verkkoon. Useamman kuin yhden toimijan lamaantuminen voisi sen vuoksi raportin mukaan kaataa koko verkon, jolloin se pitäisi ajaa vähitellen takaisin ylös alueittain lisäämällä voimalaitoksia hallitusti verkkoon.
Raportissa esitetään muitakin havaintoja ja puutteita varautumisessa. Esimerkiksi laajasta sähkönjakelun häiriöstä tiedottaminen on lakisääteinen velvollisuus. Kuitenkin vain kaksi sähkönjakeluyhtiötä kertoi kyselyssä olevansa yhteydessä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeimpiin asiakkaisiin suoraan. Sen sijaan useimmiten tiedotusta sähkönjakelun häiriöstä hoidettiin internetin kautta.
Raportti myös paljastaa, että "myös Suomessa on viitteitä siitä, että yritykset itse tai heidän tietojärjestelmiensä alihankkijat voivat tehdä omia järjestelmiään varten aukkoja yritysten palomuureihin". Syynä tähän on palvelun toiminnan nopeuttaminen tai tehostaminen. Samaten huomautetaan, että "myös laitetoimittajat voivat tehdä laitteisiinsa tietoisesti takaportteja omien taustatahojensa vaatimusten mukaisesti".
Maahan tarvittaisiin 69 varavoimalla varustettua jakeluasemaa, jotta tärkeät toiminnot olisi turvattu häiriötilanteessa. Raportintekohetkellä tällaisia huoltoasemia oli neljä.
Lisäksi hakkeroinnilla voisi olla mahdollista aiheuttaa häiriöitä sähköverkkoon syöttämällä virheellistä tietoa tasejärjestelmään.
Ei polttoainetta, tietoliikennettä tai puhelinyhteyksiä
Jos sähkönjakelu häiriintyisi pidemmäksi aikaa, voisi polttoainehuolto muodostua ongelmaksi. Raportissa huomautetaan, että maahan tarvittaisiin ainakin 69 varavoimalla varustettua jakeluasemaa, jotta tärkeät toiminnot olisi turvattu häiriötilanteessa.
Raportintekohetkellä tällaisia huoltoasemia oli kuitenkin vain neljä.
Teleoperaattoreilta puolestaan edellytetään neljän tunnin varavoimajärjestelyjä, mutta tämäkään ei välttämättä toteudu esimerkiksi kovilla pakkasilla tai kesäaikaan. Lisäksi poikkeustilanteessa mobiiliverkon arvioidaan tukkeutuvan nopeasti, kun viestintä on tavallista runsaampaa. Viranomaisten yhteydenpitoa ei markkinaehtoisissa verkoissa kuitenkaan pystytä asettamaan etusijalle.
Pandemia eskaloituisi liikenteeseen ja kouluihin
Pandemian tapauksessa erityisesti lääkkeiden ja tarvikkeiden saatavuudessa voisi olla ongelmia kansainvälisen kysynnän kasvaessa ja tarvittavien lääkkeiden valmistuksen loppuminen Suomesta. Pandemian yhdistyminen muiden vakavien uhkien toteutumiseen aiheuttaisi vakavia kerrannaisvaikutuksia.
Potilastieto- ja kommunikointijärjestelmät tai röntgen- ja analyysilaitteet eivät toimisi sähköjen puuttuessa.
Jos Suomea kohtaisi vakava pandemia ja samaan aikaan esimerkiksi kuljetukset lamautuisivat, estyisi lääkkeiden, tarvikkeiden, henkilökunnan, potilaiden, ruuan ja jätteiden kuljetus. Pandemia voisi toisaalta haitata merkittävästi myös terveydenhoitohenkilökunnan pääsyä työpaikoilleen, jos joukkoliikenteen henkilöstö sairastuisi eikä korvaavaa henkilöstöä olisi.
Sähkökatkon aikana puolestaan ainoastaan kriittisimmät järjestelmät saataisiin pidettyä toiminnassa. Tällöin raportin mukaan "muun muassa potilastieto- ja kommunikointijärjestelmät tai röntgen- ja analyysilaitteet eivät toimi".
Arvion mukaan pandemiatapaus eskaloituisi muun muassa päivähoitoon, kouluun, liikenteeseen ja muuhun yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen infrastruktuurin toimintaan. Lisäksi elintärkeää hoitohenkilökuntaa tulee myös sairastumaan, jolloin henkilökunnan loppumisen vuoksi jouduttaisiin raportin mukaan tekemään "priorisointiin liittyviä vaikeita päätöksiä".
Kuljetusalalla kolmannes ei varaudu häiriöihin
Kuljetusalaa luonnehtii selvitykseen mukaan pirstaleisuus ja toimintojen jakautuminen useille eri kokoisille toimijoille, joista monet ovat ulkomaisessa omistuksessa. Kuljetusala on kriittinen toimija erityisesti materiaalikuljetusten mutta myös ihmisten liikkumisen turvaamisessa.
Erityisesti pienten toimijoiden varautuminen mahdollisiin häiriöihin on raportin mukaan toteutettu vaihtelevasti. Kolmannes vastaajayrityksistä ei ollut kyselyn mukaan erityisesti varautunut häiriötilanteisiin, vaikka kuljetusten ohjaus on yhä riippuvaisempaa tietojärjestelmistä, joihin kohdistuvat häiriöt vaikuttavat nopeasti ja laajasti eri toimintoihin.
Kuljetusalan varautumisen haasteiksi luetaan esimerkiksi riippuvuus kansainvälisestä logistisesta järjestelmästä sekä ulkomaisen omistajuuden mukanaan tuomat riskit. Merikuljetukset ovat erityisen tärkeitä yhteiskunnalle mutta satamaoperaattorit ulkomaisia, jolloin päätöksenteko toiminnasta voi siirtyä ulkomaille ja varastojärjestelmat voivat sijaita ulkomailla.
http://yle.fi/uutiset/sahkoverkot_n...emia__vtt_nain_suomi_saadaan_sekaisin/8807850
Lue myös
Suomeen kohdistuvat riskit arvioitu – Näihin kuuteen laajaan uhkaan Suomi varautuu
11.2.
Varautumisen kehitystarpeet turvallisessa yhteiskunnassa