@vlad, avaatko hiukan lisää?
Kyse on siitä, että minkä linjan perussuomalaiset tulevaisuudessa ottaa - tai mihin se "ajautuu", paljon riippuu siitä, että kuinka selkeä Halla-ahon rooli puolueessa on, mutta jos puolueen jäsenet Suomessa voivat ohjailla puolueen tekemää politiikkaa, voi käydä siten, että persut ajautuu asemaan, jossa sen toiminta tukee Venäjän pyrkimyksiä. Näin on käynyt monelle äärioikeistolaiselle puolueelle Euroopassa, kyse on siitä, että mikä on persujen tulevaisuus puolueen hajottua kahtia. Tähän mennessä Halla-ahon rooli on asiallisen kriittinen, mitä tulee Venäjän toimiin - toivon sen heijastelevan vastaisuudessakin puolueen linjaan.
Toisaalta on olemassa varteenotettava mahdollisuus sille, että loppujen lopuksi puolue keskisuurena puolueena jatkaa nykyisellä linjalla - suurimpana vaarana pidän ekspotentiaalista kasvua tulevaisuudessa, jolloin puolueeseen pääsee sekalainen joukko opportunisteja sun muita. Näin kävi persujen edellisenä kasvuaikana Soinin alaisuudessa, jolloin puolueeseen onnistui soluttautumaan (?) epämäärisiä poliitikonalkuja, lähinnä paikallistasolle.
En leimaa perussuomalaisia vielä Kremlin kellokkaaksi kuten jonkun Kansalaispuolueen tai erinäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, kuten Suomen Geopoliittinen Seura. Ikävällä tapaa etenkin Huhtasaaren retoriikka on sellaista, johon on helppoa tarttua ja jota on helpohkoa käyttää propagandassa (molemmin puolin, tosin). Samalla tapaa Suomen kannalta tällä hetkellä pidän suurena ongelmana kohtalaista joukkoa pitkän linjan poliitikkoja, jotka erinäisistä syistä johtuen istuvat kahdella pallilla tai häikäilemättömästi ajavat Venäjän asiaa.
Kuten Aleksander Dugin on todennut ”
The most important factor should not be whether these groups are pro-Russian or not. What they oppose is of much greater importance here. The enemy of my enemy is my friend…”
Venäjä hyödyntää häikäilemättömästi omassa propagandassaan kaikkia sellaisia tekijöitä, jotka rikkovat vaikkapa länsimaisia organisaatioita (NATO tai EU). Eikä aina kyse ole molemminpuolisesta toiminnasta, vaan yksipuolisesta, jolla on selkeä tarkoitus. Eikä tämä taasen tarkoita sitä, etteikö erityisesti EU:ta tai suomalaisten poliitikkojen tekemiä valintoa voi arvostella, kyllä voi, tärkeää (mielestäni) on se, kuinka asian esittää.
Huhtasaari ymmärrettävästi toimii siten, että saa parhaan mahdollisen henkilökohtaisen hyödyn, samalla ainakin osa hänen toimista on sellaista, mikä hyödyttää Kremlin kellokkaita. Itse olisin toivonut Huhtasaaren tilalle jonkun toisen ehdokkaan presidenttikilpaan, mutta ymmärrettävää, että Huhtasaari tähän tehtävään valikoitui - sitä ei käy kieltäminen, että hän on persoonallinen mutta samalla kuitenkin poliitikko, jonka sanoihin on helppoa tarttua kiinni.
Toivottavasti tämä edes hiukan avaa sitä, miksi suhtaudun kriittisesti persuihin. Näen sen olevan nyt erityisen altis ulkoiselle vaikutukselle, mutta yksittäisiä puolueen jäseniä lukuunottamatta, puolue itsessään ei (vielä ole) sen ongelmallisempi kuin Keskusta. Jota by the way pidän vastenmielisimpänä puolueena suomalaisessa poliittisessa skenessä.
vlad
