6.3.2 Mozaika/Mosaiikki
Mosaiikki/Mozaika –aikakauslehteä julkaistaan sekä paperisena että (vähän suppeampana) internet-versiona ja sen julkaisijana on vuonna 2003 Jyväskylässä rekisteröity Mosaiikki ry. Lehden tuottaminen on vain yksi yhdistyksen lukuisista toimintamuodoista. Yhdistyksen inter- net-sivu
http://mosaiikki.info/index.php on varsinaista lehteä informatiivisempi ja esittelee muuta yhdistyksen toimintaa.
Nettisivu esittelee Mosaiikki-julkaisun taustayhteisönsä sääntöjen mukaiseksi, maahanmuut- tajien ja koko yhteiskunnan integraation parantamiseen tähtäävänä toimintana: ”Yhdistyksen toiminnan päätarkoitus on auttaa suomalaista yhteiskuntaa muuttumaan parempaan suun- taan välittämällä tietoa sekä suomen että venäjän kielillä. Yhdistyksen hankkeet auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen sekä edistävät yhteistyötä maahanmuuttajatyötä tekevien järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Hankkeet ehkäisevät syrjäytymistä ja edis- tävät vuorovaikutusta kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.” Mosaiikki-julkaisu on
yksi yhdistyksen hankkeista. Hankkeiden rahoittajien joukossa eri vuosina ovat olleet Suo- men puolelta Raha-automaattiyhdistys3, maakuntaliitot, kaupungit, kunnat, Suomen kulttuuri- rahasto, Opetusministeriö, Suomen pakolaisapu, Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry, eri säätiöt, yritykset, sekä Venäjän puolelta Venäjän suurlähetystö, Russkij Mir- säätiö sekä muita rahoittajia.
Mosaiikki ry:n projektitoiminnan koordinaattori Tatjana Doultseva toimii lehden päätoimittaja- na. Julkaisu ilmestyy paperisena kymmenen kertaa vuodessa. Sen lisäksi painetaan Vaasan, Tampereen, Helsingin, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan omia lehtiä neljä kertaa vuodessa. Toisinaan lehti ilmestyy kaksoisnumerona. Esimerkiksi vuonna 2015 ilmestyi seitsemän pää- lehden numeroa, vuosina 2014 ja 2013 yhdeksän numeroa. Kaikki lehden materiaalit julkais- taan sekä suomeksi että venäjäksi rinnakkain. Lehti on mustavalkoinen ja sen kansi on väril- linen. Ulkoasultaan ja teksteiltään se sijoittuu lähemmäs omakustannejulkaisua kuin toimitet- tua sanoma- tai aikakauslehteä.
Lehti tiedottaa maahanmuuttajille tarkoitetuista palveluista, laeista ja työelämästä. Päätoimit- taja Tatjana Doultseva korostaa, että lehti on tarkoitettu iäkkäille, työttömille ja niille, jotka eivät käytä internetiä. Lehden julkaisemat aineistot ovat tiiviitä tietopaketteja koskien sosiaa- lietuuksia, eläkkeitä, lasten huoltoa, avioliittoa ja -eroa ja muista vastaavia asioita. Näiden lisäksi julkaistaan kuvallisia selostuksia joistakin venäjänkielisten järjestöjen kulttuuritilaisuuk- sista, esimerkiksi voitonpäivän4 tai laskiaisen juhlinnasta. Näitä kirjoittavat tavallisesti järjestö- jen aktiivit. Selostusten joukossa voi olla kirjoituksia Venäjän viranomaisten järjestämistä ”maanmiehille” tarkoitetuista tilaisuuksista. Mosaiikki tekee yhteistyötä venäjänkielisten järjes- töjen kanssa ja julkaisee sivuillaan raportteja niiden toiminnasta.
Venäjänkielisten tekstien rinnalla julkaistaan suomennokset, joita tekevät Suomi-Venäjä- seuran Itä-Suomen piirin työntekijät. Venäjänkielisten aineistojen suomennosten voidaan ajatella palvelevan jonkinlaisina opetusmateriaaleina suomea opiskeleville, tai niiden avulla rahoittajat ja viranomaiset voivat seurata lehden sisältöä. Juttujen sävy on enimmäkseen toteava, kertova, eikä niinkään keskusteleva/kyseenalaistava tai pohtiva. Lehden vois sanoa edustavan viranomaisvetoista maahanmuuttajien kotouttamismallia, jossa valtion järjestämillä palveluilla ja niistä tiedottamisella nähdään olevan johtava merkitys ja maahanmuuttajille varataan lähinnä kulttuuristetun vähemmistön edustajien rooli (ks. Armila & Kontkanen 2016; Saukkonen 2013a). Lehden käsittelemät ”omaehtoiset” asiat keskittyvät lähinnä lasten kaksi- kielisyyden ja venäläisyyden tukemiseen.
Mosaiikin painetussa versiossa ja erityisesti sen kotisivulla on näkyvissä järjestön ja Venäjän viranomaisten tekemä yhteistyö. Tatjana Doultseva kertoi, että Russkij Mir -säätiö tukee lap- sille tarkoitettua RuFi -hanketta, joka julkaisee lapsille tarkoitettuja aineistoja venäjäksi ja suomeksi. Venäjän ulkoministeriö tukee suurlähetystön kautta Mosaiikin jakamista maan- miesjärjestöille. Vuonna 2015 Mosaiikki sai tukea Ulkomailla asuvien maanmiesten oikeuksi- en tuki- ja puolustamissäätiöltä maanmiesten oikeuksia koskevien aineistojen julkaisemiseen Mosaiikissa sekä yhdistyksen internet-sivulla (
http://www.mosaiikki.info/lakiasiat_ru.php).
Mosaiikki ry tuottaa omalla internet-sivullaan Venäjän maanmiespolitiikkaa toteuttavaa Suo- messa asuville Venäjän maanmiehille tarkoitettua tiedotusportaalia (
http://mosaiikki.info/rusinfofinland/). Muualla sivustolla kuitenkin kerrotaan, ettei siellä ole poliittista ja uskonnollista propagandaa. Sivulta löytyy linkkejä kaikkiin Venäjän maanmiespo-
litiikkaa toteuttaviin virastoihin ja tahoihin, tiedotusta maailmanlaajuisesti harjoitettavasta maanmiestyöstä, kutsuja osallistua erinäisiin tilaisuuksiin ja kilpailuihin. Samasta portaalista löytyy linkkejä myös maanmiespolitiikan puitteissa julkaistaviin julkaisuihin, esimerkiksi ”venä- läistä maailmaa” luovaan RuVek -internetlehteen sekä Prava sootetshestvennikov v Severnoi Evrope (Maanmiesten oikeudet Pohjois-Euroopassa) -lehteen. Tähän maanmies-julkaisuun kirjoittaa Suomea koskevia juttuja sama lakimies kuin Mosaiikkiin, Igor Hitruhin NordLex Oy:stä. Sivulta löytyy myös lista maanmiehille suositeltavasta mediasta, johon kuuluu Venä- jän virallinen media, sekä linkkejä internet-pohjaisiin televisiopalveluihin, joista löytyy venäläi- siä valtavirtatelevisiokanavia. Portaalista löytyy myös linkkejä Maanmiesten koordinointineu- vostoihin sekä maanmiestyötä tukeviin ja rahoittaviin säätiöihin (Russkij mir, Maanmiesten tukisäätiö sekä Gortshakov-säätiö).
Haastatellut venäjänkieliset mediatoimijat kummeksuvat julkaisua. He eivät pidä sitä tiedo- tusvälineenä ja sanovat, että sitä ”julkaistaan itsensä takia”, epäillen näin lehden hyödyllisyyt- tä. Eräs haastateltava sanoi, että vaikka Mosaiikin levikki on suuri, ”en ole koskaan kuullut, että joku olisi käyttänyt sitä”. ”Sillä on ehkä vahvin asema niiden tiedotusvälineiden joukossa, jotka saavat joitakin tukia valtiolta, mutta samalla se ei ihan täytä lupauksiaan. En ole kuullut, että se olisi suosittu ihmisten keskuudessa”. Toisaalta Tatjana Doultseva on kertonut, että Mosaiikkiin tulee paljon myönteistä palautetta lehdestä, mikä hänen mukaansa todistaa, että sitä luetaan ja pidetään tarpeellisena.
Mosaiikki ry yhdistää taitavasti Suomen integraatiopolitiikkaa ja sen tarjoamia taloudellisia resursseja Venäjän maanmiespolitiikkaan. Lehden tai Maanmiesten informaatioportaalin vai- kuttavuudesta ei tämän tutkimuksen puitteissa voi tehdä johtopäätöksiä. Jos lehteä tarkaste- lee suomalaisen venäjänkielisen yhteisön luomisen välineenä, ei voi sanoa, että se kannus- taisi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lehden julkaisemien juttujen sävy on joko viranomais- tyylinen, etäinen, ”ylhäältä alas” suunnattu, tai päinvastoin harrastelijamainen, silloin kun juttujen kirjoittajina ovat tavalliset ihmiset. Maanmiesportaalin julkaisemien juttujen sävy on usein paternalistinen ja ikään kuin edustaa Venäjän huolenpitoa ulkomailla asuvista venäjän- kielisistä. Toisaalta Mosaiikin paikalliset julkaisut voidaan nähdä yrityksinä kehittää paikalli- sesti toimivaa etnistä mediaa, mikä periaatteessa voisi edistää paikallisten venäjänkielisten yhteisöjen muotoutumista.
Sovok-tanta asunut Suomessa omien sanojen mukaan 21 vuotta 
