Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Mutta tavoitehan voisi olla että mahdollisemman monilta löytyisi kotoaan se varavoima ja silloin mielestäni toi ei ole se kokoluokkaa mihin ihmisten olisi helppo investoida.
Viidentonnin investointi + polttoöljy päälle + pieni sähköveto... onhan sillä hintaa mutta kyllä tuo ihan investoitavissa on... jättää sen yhden etelänmatkan käymättä... toki kaikilla ei tuollaista summaa löydy... sitten istutaan pimeässä... joissain päin suomea on kylät investoineet omaan pieneen voimalaan/sähkötuotantoon...
En meinannut pelkästään taloudellista investointia. Toi on aikamoinen kynnys jos ei ole itsellä tietämystä tai kykyä muutenkaan osallistua projektiin. On täysin laitteiston myyjän armoilla.
UPS akkuvarmennuksella riittää kun kytkee virtajohdon seinäpistokkeesta UPSiin ja UPSista haluttuun laitteeseen (esim. jääkaappi). 350 € saa laitteen jolla jääkaappi (kytkentäteho n. 150W) toimii useamman tunnin ajan. 1000€ saa jo vuorokauden toiminta-aikaa. Toki tuollainen ei auta jos sähkökatko kestää päiviä/viikkoja mutta ihan esimerkkinä vaan.
Julkaisevatko muut maat sähköverkkojensa kartat netissä?
Jos sähköverkko saataisiinkin pysymään pimeänä pitkään, olisiko agregaateistakaan hyötyä? Toimisiko elintarvikeketju edes tukusta kuluttajalle? Polttoaineen jakelu agregaatteja varten, maksu käteisellä ja Nesteen tankkiauto tuo pihalle?
JOmakotitalon kulutuksen kattaminen voi viedä muutaman litran tunnissa, eli vuorokaudessa 50 litraa. Kuka haluaa kotiinsa kuution palavaa nestettä? Mitä vakuutusyhtiö sanoo, eikö jo valtio rajoita palavien nesteiden ym. säilytystä asunnoissa ja autotalleissa?
Melko typerää olisi lämmittää taloa sähköllä aggregaattia pyörittämällä, kun klapeillakin voi lämmiittää. Kriisioloissa polttoaine muuttuu sen verran kalliiksi aineeksi, ettei sitä kotivarastoakaan kannata sentään aggregaatille syöttää. Mieluummin myy vaihtokaupalla automiehille ja ottaa vastaan vaikkapa ruokaa.. Valaistus hoituu kynttilöillä ja öljylampuila ja läppärin latailee pienellä aggregaatillla, joka syö desin tai kaksi tunnissa.
Monella öljylämmittäjällä on pannuhuoneessa 2000-3000 litran tankki kevyttä polttoöljyä eli kyllä sitä säilyttää saa asuinrakennuksessakin. Pannuhuone on tietysti oma palo-osastonsa.
Siltikin koko kansa varustaminen tuon kokoluokan aggregaateilla on ajatuksena samaa luokkaa kuin Albanian bunkkerit joka pihalla.
Minä olen luullut sen tankin olevan yleensä kaivettuna maahan, mutta ehkä se sitten on siellä sisällä. Tässä on kuitenkin Nesteen taulukko, joka rajaa määrän 200 litraan palo-osastoinnista huolimatta. Tosin paloviranomaisen luvalla saa säilyttää enemmän, joten ehkä se on sitten kellarissa.
Öljymiehetkin tarvitsevat kuitenkin hyvin todennäköisesti sen generaattorin, koska kuulemma öljypolttimen säätely tapahtuu elektronisesti tänä päivänä. Toki tuo kulutus on hyvin pieni, mutta jos sitä sähköä ei siihen saa, niin ei se torppa lämpene.
Mutta noiden pitkäkestoisten sähkökatkosten puuttuminen johtui juuri siitä että ei pyritty tuhoamaan sähköverkkoa vaan vain häiritsemään. "Graphite bomb" tai CBU-94/B sisältää 202 kpl BLU-114/B tytärammusta jotka levittävät ohutta sähköäjohtavaa lankaa sähkölinjojen päälle ja tämä aiheuttaa oikosulun. Se ei tuhoa verkon komponentteja, mutta se "lanka" pitää korjata pois johtojen päältä. Tämä ei tosin toimi päällystettyihin johtoihin.
JOKO, tehdään yhdessä pieni karttaretki!
Aloitetaan vaikka Fingridin karttapalvelusta.
http://fingrid.navici.com/platform/?tab=feedback
Yritys on vuodesta 2008 tehnyt tuntuvia tappioita, mutta se on silti jatkanut saarien ja ranta-alueiden ostoa. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet ovat Venäjän kansalaisia.
"Tehdään vuosia tappiota ja pystytään siitä huolimatta hankkimaan mittavia omistuksia. Mistä se raha löytyy?" Kymäläinen ihmettelee lehdessä.
IS kertoo yrittäneensä soittaa yhtiön numeroihin, mutta niihin ei ole vastattu.
Ulkomaisen yrityksen jatkuvassa tappiollisuudessa ei ole välttämättä mitään hämärää (no, hämärämpää kuin yleensä). On itse asiassa hyvin tavallista että muissa maissa toimivat tytäryhtiöt pistetään tekemään tappiota ettei niiden tarvitse maksaa veroa voitoistaan sijaintimaahan. Kirjanpitokikkailulla sitten siirretään tulot kotimaahan. Tunnetuin tämän tyylin operoija Suomessa on McDonalds joka on tehnyt tappiota melkein joka vuosi. Rahat valutetaan 'laskutuksella' emoyhtiölle.
Ulkomaisen yrityksen jatkuvassa tappiollisuudessa ei ole välttämättä mitään hämärää (no, hämärämpää kuin yleensä). On itse asiassa hyvin tavallista että muissa maissa toimivat tytäryhtiöt pistetään tekemään tappiota ettei niiden tarvitse maksaa veroa voitoistaan sijaintimaahan. Kirjanpitokikkailulla sitten siirretään tulot kotimaahan. Tunnetuin tämän tyylin operoija Suomessa on McDonalds joka on tehnyt tappiota melkein joka vuosi. Rahat valutetaan 'laskutuksella' emoyhtiölle.
Justiinsa.
"Mistä se raha löytyy?" - IS: Tappiollinen venäläisfirma ostaa saaria Suomen huoltovarmuusreitiltä
Talouselämä
Turun edustalla useita saaria omistava venäläistaustainen yritys huolettaa demarikansanedustaja Sanna Kymäläistä, kertoo Ilta-Sanomat.
Lehden mukaan venäläistaustainien Airisto Helmi - niminen matkailuyritys on ostanut useita saaria tärkeän kauppamerenkulun pääväylän lähistöltä.
"Se on ainoa siinä saaristossa oleva syväväyläreitti, joten se on huoltovarmuusreitti", Kymäläinen sanoo IS:ssä. Väylää pitkin kulkee muun muassa raakaöljyä Naantalin Neste Oilin jalostamoon.
Yritys on vuodesta 2008 tehnyt tuntuvia tappioita, mutta se on silti jatkanut saarien ja ranta-alueiden ostoa. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet ovat Venäjän kansalaisia.
"Tehdään vuosia tappiota ja pystytään siitä huolimatta hankkimaan mittavia omistuksia. Mistä se raha löytyy?" Kymäläinen ihmettelee lehdessä.
IS kertoo yrittäneensä soittaa yhtiön numeroihin, mutta niihin ei ole vastattu.
http://www.talouselama.fi/uutiset/mista se raha loytyy is tappiollinen venalaisfirma ostaa saaria suomen huoltovarmuusreitilta/a2267072
Jotain koetetaan tehdä asioiden eteen:
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköyhtiöiden-suurhäiriöharjoitus-katkaisee-sähköt-Rovaniemellä-23-9.aspx
Sähköyhtiöiden suurhäiriöharjoitus katkaisee sähköt Rovaniemellä 23.9.2014
22.9.2014 9:05 - Ajankohtaista, Lehdistötiedotteet, Häiriötiedotteet, Voimajärjestelmä
Sähköyhtiöt ja viranomaiset järjestävät yhteistyössä VALVE 2014 -häiriöharjoituksen (Valot verkkoon 2014), jossa testataan kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa.
Harjoituksen toteuttaminen edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä - sähköt katkeavat Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä (Muurolan alueella lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen). Sähkökatkojen arvioidut kestot ovat 15 - 45 minuuttia, jonka jälkeen sähköt palautetaan alueelle hallitusti vaiheittain. Harjoitus on tärkeä sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Harjoitus järjestetään sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi häiriötilanteiden varalta. Harjoituksen tavoitteena on varmistaa, että mahdollisesti koko Suomea koskevassa sähkökatkossa sähköjen palautus onnistuu Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Harjoitus edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä. Harjoitus testaa kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa osapuolten välillä, mutta myös valmiuksia toimia kriisitilanteissa. Harjoitukseen osallistuvat Huoltovarmuuskeskus, voimatalouspooli, Fingrid Oyj, Fortum Power & Heat Oy, Kemijoki Oy, Rovakaira Oy, Rovaniemen Energia Oy, Rovaniemen Verkko Oy ja Tenergia Oy.
Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antaa tärkeätä tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua suurhäiriöön sähkönjakelussa. Todellisessa häiriötilan-teessa varautumisen on oltava ajan tasalla ja parhaimpaan mahdolliseen varautumistasoon pyritään harjoittelun avulla.
Harjoitus vaikuttaa rovaniemeläisten perusarkeen Harjoitus alkaa kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä, joka johtaa todelliseen sähköjen katkeamiseen Rovaniemen alueella. Sähköjen katkeamisen jälkeen alan toimijat toimivat häiriöohjeiden mukaisesti ja palauttavat sähköt käyttöön. Harjoituksessa testataan häiriöohjeistusta käytännössä, toimijoiden välistä johtamisjärjestelyä ja yhteistyötä sekä eri toimijoiden yhteydenpitovälineiden käyttöä ja niiden toimivuutta. Lisäksi harjoitellaan sähkönsiirtoverkon kokoamisessa tarvittavien kytkentöjen tekemistä ja voimalaitoksien toimivuutta verkon kokoamisessa. Sähköt palautetaan alueelle vaiheittain.
Harjoituksessa Rovaniemen keskustan aluetta käsittävä sähkökatko alkaa vaiheittain Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä, jolloin Muurolan alueella esiintyy lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 alkaen ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen. Sähkökatkon kokonaiskesto on noin 15 - 45 minuuttia.
Katkon ulkopuolelle on rajattu muun muassa seuraavat tärkeät kohteet:
• Lapin keskussairaala
• Rovaniemen Sairaalakadun terveyskeskus
• Tervolan terveyskeskus
• Suosiolan voimalaitos
Sähkökatkon aikana kaikki järjestelmät, joissa tarvitaan sähköä pysähtyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavien toimintojen keskeytymistä tai häiriintymistä:
• kauppojen kassajärjestelmät
• huoltoasemien polttoaineenjakelu
• veden jakelu
• matkapuhelin- ja internetyhteydet
• hissit (suositellaan ettei hissejä käytettäisi klo 21 - 23 välisenä aikana)
• pankkiautomaatit
• liikennevalot, katuvalot
• ilmastointi
Häiriöitä esiintyy myös muun muassa seuraavissa kohteissa:
• sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin palvelut
• terveyskeskukset, lääkärikeskukset
• teatterit, elokuvateatterit
• liikuntapaikat
• pysäköintihallit
• ravintolat
Harjoitukseen osallistuva sähköyhtiöiden henkilökunta palauttaa sähköjä suunnitelman mukaisesti alueittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osaan kaupunkia saadaan palautettua sähköt nopeammin kuin toiseen osaan. On myös mahdollista, että jo kertaalleen palautetut sähköt katkeavat uudelleen hetkeksi.
Toimintaohjeita asukkaille, viranomaisille ja alueen eri toimijoille
Rovaniemen alueen asukkaat voivat käyttää sähköä normaalisti aina sähkökatkoon asti, jotta tilanne on mahdollisimman todenmukainen. On tärkeätä, että sähkökuormitus pysyy normaalilla tasolla harjoituksen alkaessa. Laitteet, jotka saattavat jäädä huomaamatta päälle sähköjen palauduttua, on syytä katkaista. Tällaisia kodinkoneita voivat olla esimerkiksi liesi ja silitysrauta.
Alueen sähköyhtiöt tiedottavat harjoituksesta verkkosivuillaan. Myös tiedotusvälineet uutisoivat harjoituksesta. Twitterissä voi etsiä tietoa harjoituksesta #VALVE2014-hashtagilla. Viranomaisia ja alueen yrityksiä pyydetään tiedottamaan asiasta omissa organisaatioissaan sekä valmistautumaan sähkönjakeluhäiriöön oman ohjeistuksensa mukaisesti.
Asukkaiden ei tarvitse ottaa yhteyttä hätäkeskukseen tai muihin viranomaisiin harjoituksen aikana sähköjen katkeamisen vuoksi, ellei siihen ole todellista tarvetta.
Lisätietoja:
Reima Päivinen, Fingrid Oyj, johtaja, käyttötoiminta puh. 030 395 5160
Arto Pahkin, Fingrid, valvomopäällikkö puh. 030 395 4315
Marjaana Kivioja, Fingrid, viestintäpäällikkö puh. 030 395 5267
Petri Nieminen, Huoltovarmuuskeskus, puh. 02950 51060
Erja Saraste, Huoltovarmuuskeskus, viestintäpäällikkö, puh. 02950 51038
Arvo Torkkola, Rovaniemen Verkko Oy, puh. 040 501 0193
Aleksi Sarajärvi, Rovaniemen Verkko Oy, puh. 040 511 8835
Arto Miettinen, Rovakaira Oy, puh. 016 331 6200
Erkki Nuortio, Kemijoki Oy, puh. 020 703 4462
Janne Ala, Kemijoki Oy, puh. 020 703 4423
Tatu Kulla, Fortum Power & Heat Oy, puh. 0400 294 499
Juha Happonen, Fortum Power & Heat Oy, puh. 050 454 8218
Jarno Lumimäki, Tenergia Oy, puh. 040 544 0266
Häiriöharjoituksen organisoi voimatalouspooli. Voimatalouspooli on viranomaisten ja yritysten välinen yhteistyöelin, joka johtaa energian tuotannon, siirron ja jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua. Pooli on perustettu Fingrid Oyj:n ja Huoltovarmuuskeskuksen välisellä sopimuksella ja sen muodostavat sitä johtava poolitoimikunta, poolin toimisto, alueorganisaatio ja energiahuoltoyritykset.
Yhteistyöterveisin Reima Päivinen Arto Pahkin
Voimatalouspooli puheenjohtaja Voimatalouspooli sihteeri
puh. 030 395 5160 puh. 030 395 4315