Oon vähän epäileväinen, mikä sen sähkösodan vaikutus oli. Muistelen että tarvittiin paljon muita pommituksia ja viime kädessä maajoukkojen keskityksiä, sekä ennen kaikkea Venäjän tuen lopettaminen. Jos en ihan väärässä ole, niin Serbia taipui samana päivänä kun Venäjä ilmoitti, ettei se enää tue sitä. Tämän lisäksi sepot taisivat olla aika kyllästyneitä sotiin yleensä ja Miloseviciin erityisesti.
Niin....saahan sitä olla epäileväinen ja miltei samaan lauseeseen ilmoittaa, että johtaja Miloon oltiin kyllästyneitä. Kuten sodan ajan olosuhteisiin.
Itsehän olen sitä mieltä, että yli kuukauden sähköttömyys pakkasessa niin sanotusti kypsentää sitä väestöä kummasti vittuuntumaan johtajiinsa. Vuonna 1939 sähköttömyys ei olisi ollut mikään big-deal. Nyt on.
Wikipediassa pohdiskellaan että:
As for why air power should have been capable of acting alone, it has been argued that there are several factors required. These normally come together only rarely, but all occurred during the Kosovo War:[46]
- Bombardment needs to be capable of causing destruction while minimising casualties. This causes pressure within the population to end hostilities rather than prolong them. The exercise of precision air power in the Kosovo War is said to have provided this.
- The regime must be susceptible to pressure from within the population. As was demonstrated by the overthrow of Milošević a year later, Serbia's government was only weakly authoritarian and was dependent upon support from within the country.
Pääsyy skeptisyydelleni on, että tuota on kuultu ennenkin. Vielä kesällä 1939 pidettiin selvänä, että nykyaikainen, mukavuuksiin ja helppoon elämään tottunut yhteiskunta romahtaa ja antautuu viimeistään muutaman viikon kestäneiden, kaksimoottorisilla pommittajilla kaupunkeihin suuntautuneen terrorikampanjan jälkeen.
Tuosta toivoisin tarkentavia tietoja. En ole tuollaista väitettä ennen kuullutkaan minkään krediibelin lähteen suusta? Missäpäin maailmaa oli vuonna 1939 niin mukavasti elävä yhteiskunta, että sen sai sähköverkon lamauttamalla kykkyyn? (Suomi nyt ainakaan ei ollut se tarkoittamasi yhteiskunta - eikä ollut Ryssäläkä...korjaan Neuvostoliittokaan)
Ei ollut myöskään Englanti, joten mikähän se sitten oli?
No sitten esimerkiksi Strategic Bombing Survey totesi kuusi vuotta ja maailman suurin maasota myöhemmin, että siviileihin kohdistuneet pommitukset lujittivat taistelutahtoa suunnilleen yhtä paljon kuin vähensivät, joka maassa.
Strategic Bombing Survey ei mielestäni ole kovin pätevä mittailemaan Aatun Saksan taistelutahtoja. Kuten Wikikin tuossa yllä toteaa, ilmavaikutukseen vaaditaan löyhä hallinto - ja Aatun rautakourahallintoa tuskin kukaan voi sellaiseksi kuvailla. Kyllähän se oli 3. valtakunnassa se meno ja meininki, että "loppuun asti painetaan Fyhrerin vaatimuksesta, muita vaihtoehtoja ei annettu". Se se motivaatioon eniten vaikutti. Plus älytön, vuosikausia kestänyt totaalinen aivopesu. Lisäksi, ryssää ja sen kostoa pelättiin. Ihan syystäkin.
Strategic Bombingin tavoitteet muuten olivat ihan jossain muualla kuin siviiliväestön kurmuuttamisessa vai muistako väärin? Käsittääkseni tavoite oli murtaa Saksan sotateollinen kapasiteetti, minkä se sitten kyllä tekikin.
Sitten 1960-luvulla oli selvää, että jos Pohjois-Vietnamin herkkä sähköverkko ja infra lamautetaan maailman mahtavimmalla ilma-aseella, niin tokihan ne saadaan vähintään neuvottelemaan. No punalippuhan se siellä Saigonissa liehuu nykyään.
Tuokin vaikuttaa aika keksityn oloiselta argumentilta. Oliko omasi vaiko ihanko oikeasti joku löyhäpää kenu oli tota mieltä 1960-luvulla? Näin jälkiviisaana voisi todeta, että riisiä syövä, maakuopassa asustava Vietkongin jyväjemmari-sissi - paljonpa mahtaa välittää siitä että "sähköt menee"?
Ja Serbiakin piti saada parin viikon ilmakampanjalla polvilleen. Ei vaan tietääkseni mennyt.
Pari viikkoa lienee sinun väritystäsi vai onko tuolle joku fakta? Ihan parissa viikossa se ei polvilleen mennyt, mutta parissa kuukaudessa kyllä.
Nyt sitten varmana tietona esitetään, että siviileihin epäsuorasti vaikuttavat pommitukset murskaisivat taistelutahdon ja lopettaisi sodan, kun edes suorilla siviilejä tappavilla pommituksilla siihen ei ole kyetty.
Ei ole kyetty? Välllä on, välillä ei. Esim. Japanin sotiminen loppui kuin seinään sen jälkeen kun USAF oli kärventänyt parilla ydinpommilla pari pientä japskikaupunkia savuna ilmaan. Kummallakaan kaupungilla ei ollut MINKÄÄNlaista sotilaallista merkitystä. Ne olivat täysin puhtaita siviilimaaleja - ja siksi säästyneetkin liki kokonaan sodan aikana muilta ilmapommituksilta.
Olisin nyt kuitenkin odottanut nyansoidumpaa ja sofistikoituneempaa keskustelua tässä yhteydessä arvostamaltani nimimerkki Deeiiltä. Kovin oli mielestäni kankea vastaus tällä kertaa. Esimerkit olivat esihistoriallisia (Vietnamin sota) jne.
Ehdotan, että enemmän riitelyn välttämiseksi erotamme tässä asiassa kaksi eri kysymystä toisistaan. Tarkastelkaamme siviiliyhteyskunnalle aiheutuvaa vahinkoa omana kysymyksenään. Siinä asiassa lienee helpompaa saavuttaa yhteysymmärrystä. Samalla varmaan modernin yhteiskunnan kriisinkestokyky hahmottuu kaikille paremmin. Senjälkeen on ehkä helpompi yhdessä arvioida, kestäisikö siviiliväestö tai talous sitä.
Sitäkin pitää miettiä, että kaikkihan on suhteutettava siihen,
mitä vihollinen vaatii. Banaalilla esimerkillä: 2 metrinen korsto, jonka tiedät taikwondon Suomen mestariksi, kiilaa edellesi snagarijonossa. Näet, että kaveri on agressiivisessa humalassa. Annatko kaverin etuilla vai rupeatko haastamaan? Versus että kaveri käy päällesi rappukäytävässä haasten sinut "Mä tapan sut". Jolloinka sulla ei oikeastaan ole vaihtoehtoja. Aivan sama yrittää tapella ja katsoa onnistuuko - vaihtoehtohan on varma kuolema.
Eli jos vaikka vihollinen vaatii jotain aika "pientä" kuten vaikkapa NATO-hakemuksestasi luopumista, niin Deejii on sitä mieltä että "Kansa taistelee katkeraan loppuun asti saadakseen jättää jonkun hakemuksen jonnekin - joka ehkä tai aika todennäköisestikin tulee bumerankina takaisin"?
Kaipaisin siis nyansseja tähän keskusteluun
Yllättävän monella suomalaisella on ihan perskohtaista kokemustakin sähköttömästä elämästä jossain maaseudun rauhassa. Kaupungissa tuo ei välttämättä onnistuisi mutta kesäpaikkoja ja sukulaisiakin löytyy todella monelta. Paikkoja joihin voidaan evakuoitua hyvinkin nopealla aikataululla. Itsekin olen näitä perheen näkövinkkelistä miettinyt ja kaksikin erinomaista evakkopaikkaa löytyy lännen suunnalta.
Ellei tarkoittamasi "länsi" ole eufemismi Ruotsille, niin rohkenen epäillä, ettet ihan asiasta puhu sinäkään.
Käydäänhän sitä tosiaan mökillä leikkimässä sähkötöntä elämää, mutta eihän se mitään
omavaraista elämää ole. Ruoka tuodaan sinne kaapunnin marketista fossiilista polttoainetta tupruttevalla ladalla.
Mites muuten niiden pitäisi toimia, joilla sitä mökkiä ei ole?
Siitä varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että "kansan massapako mökille" --> yhteiskuntamme total sekaisin ja talous liki pysähtyy. Jos siviiliyhteiskuntamme lamauttaminen oli vihulaisen tavoite, niin eikös se tuossa ole saavutettu? (Se, että mökillä ei palella, ei paljoa lohduta jos nälkä kurnii ja talous seisoo - ja kilpailijat vie markkinat)
