Minulla on hieman toinen näkemys asiasta. Noiden uppoamisten ja parin muun epäonnistuneen laivasto-operaation jälkeen Saksalaiset totesivat, että eihän noilla isoilla laivoilla tee mitään verrattuna ilmavoimiin, joten Hitler innostui määräämään, että kaikki yli hävittäjän kokoiset taistelualukset pitää romuttaa ja resurssit pitää siirtää sukellusveneille. Döniz joka tuossa vaiheessa oli saanut saksan laivaston suurimman vakanssin kuitenkin puhui Hitlerille järkeä, koska Tirpitz olemassaolollaan sitoi valtavasti resursseja liittoutuneiden puolella. Ei sen tarvinnut seilata, se teki tuhoja ilmankin.
Suomi kasvattaa asemenojaan muttei hurjasti
- Viestiketjun aloittaja Myrskyhiiri
- Aloitus PVM
Minulla on hieman toinen näkemys asiasta. Noiden uppoamisten ja parin muun epäonnistuneen laivasto-operaation jälkeen Saksalaiset totesivat, että eihän noilla isoilla laivoilla tee mitään verrattuna ilmavoimiin, joten Hitler innostui määräämään, että kaikki yli hävittäjän kokoiset taistelualukset pitää romuttaa ja resurssit pitää siirtää sukellusveneille. Döniz joka tuossa vaiheessa oli saanut saksan laivaston suurimman vakanssin kuitenkin puhui Hitlerille järkeä, koska Tirpitz olemassaolollaan sitoi valtavasti resursseja liittoutuneiden puolella. Ei sen tarvinnut seilata, se teki tuhoja ilmankin.
Suattaapa olla, suattaa olla olemattakin. Tuo Fleet in Being periaate on siitä hankala että sen tehoa on mahdotonta todentaa. Mutta esim Väinämöisen pelotevaikutus katosi 16. heinäkuuta 1944 kun Venäläiset uskoivat upottaneensa sen.
Oliko pelotteen katoamisella vaikutuksia merioperaatiohin? Maihinnousuja ei ainakaan ilmaantunut.
En oikein usko, että Väinämöisellä ja Ilmarisella olisi ollut mitään suurempaa pelotetta, ryssällä muistaakseni oli itselläänkin ihan kelpo aluksia käytössään ja melkoinen ilmaylivoima, joita ryssä olisi käyttänyt tulitukena joka tapauksessa.
Tirpitz:n tapauksessa asia taas on oikein helppo todentaa: PQ-17
fulcrum
Greatest Leader
Ei ihan noin. Talven 40-41 kaappaussesonki oli suuri menestys, saksalaiset risteilijät ja taistelulaivat upottivat paljon aluksia kärsimättä yhtään menetyksiä. Saksalaisista Raeder oli taistelulaiva-amiraali, ja Hitler oli taistelulaivaskeptikko. Detaileja rakastava Hitler ynnäili kuitenkin tonnistot yhteen ja laskeskeli että sukellusveneethän upottivat samassa ajassa paljon enemmän. Sitten pinta-aluksille alkoi tulla vaikeuksia:
-saksalaiset höyryturbiinit olivat huonoja ja hajoilivat usein
-Raeder halusi tukeuttaa alukset Ranskaan mistä niiden olisi helppo lähteä kaapparimatkoille - Grönlannin kautta kierto oli vaikeaa ja vaarallista. Mutta Ranskassa alukset olivat RAFin toimintasäteen sisällä ja niitä pommitettiin koko ajan - Hitler oli ennustanut että juuri näin käy!
-brittien meritoimintakoneiden laatu ja määrä parani koko ajan ja pinta-alukset ja sukellusveneet havaittiin yhä helpommin
-osaksi juuri tästä syystä Bismarck menetettiin (osasyynä myös Lütjensin & Raederin huono johtajuus).
-Bismarckin tuhon jälkeen britit rupesivat ULTRAn avulla tuhoamaan saksalaisten huoltoalusverkostoa Atlantilla. Ilman näitä aluksia pinta-alusten oli mahdoton toimia, ja niiden korvaaminen oli vaikeaa.
Raeder olisi halunnut kuitenkin jatkaa kaapparisodankäyntiä, perustellen sitä mm. sillä että ne tukivat sukellusvenesodankäyntiä - missä Raeder olikin oikeassa: pinta-alukset hajoittivat saattueita, jonka jälkeen ne olivat helppoja kohteita sukellusveneille ja lentokoneille. Hitler veti kuitenkin esiin Bismarck-kortin ja sanoi ettei ne enää onnistu ja antoi vaihtoehdoksi joko siirtää laivat Norjaan puolustamaan sitä, tai sitten romutus. Raeder tietysti valitsi Norjan, siellä niitä käytettiin Jäämeren saattueita vastaan mutta aika varovaisesti, ja huonojen tulosten jälkeen Hitler suuttui laivastolle lopullisesti, mistä seurasi tuo kuuluisa Hitler-Raeder-Dönitz -episodi. Käytössä olevien alusten määrä hupeni pikkuhiljaa koska Hitlerin käskyjen vuoksi sukellusveneillä oli prioriteetti telakkakapasiteetissa, joten jäljelläolevia laivoja käytettiin vielä varovaisemmin koska niiden päätehtäväksi oli annettu Norjan puolustus, ja Jäämeren saattueet olivat vain sivubisnes.
Lienemme samaa mieltä, että taistelulaivat tekivät eniten vahinkoa, kun pakottivat britit suojaamaan saattueitaan suurilta laivoilta ja noilta naamioiduilta kaappareilta, eikä suinkaan upottamalla laivoja?
fulcrum
Greatest Leader
Taistelulaivat sitoivat toisia taistelulaivoja (ja lentotukialuksia): jokainen taistelulaiva jota piti pitää toimintavalmiudessa taas tarvitsi hävittäjiä suojakseen, jotka olivat sitten pois saattueista. Kun saksalaiset taistelulaivat alkoivat vähetä, sitä mukaa britit poistivat vanhempia käytöstä tai siirsivät ne Kaukoitään Japania vastaan.
Saksan pintalaivaston perusongelma oli että monet heidän aluksistaan olivat teknisesti huonoja: suurin osa hävittäjistä ja torpedoveneistä oli epäluotettavia, merikelvottomia tai muuten vain huonoja. Kevyet risteilijät olivat huonoja aluksia joita saattoi käyttää vain Itämerellä ja rajoitetusti Pohjanmerellä. Risteilijöiden koneistot olivat epäluotettavia. Niinpä ne alukset jotka sitten jotenkuten toimivat olivat ylityöllistettyjä, koneistot kuluivat ja saattoalusten puutteessa isot alukset kärsivät tappioita. Etenkin Scharnhorstin tuho johtui suoraan siitä etteivät saksalaiset hävittäjät voineet toimia tehokkaasti huonossa merenkäynnissä. Ja kun aluksia alettiin menettää niin jäljelläolevia ruvettiin käyttämään yhä varovaisemmin.
Saksan pintalaivaston perusongelma oli että monet heidän aluksistaan olivat teknisesti huonoja: suurin osa hävittäjistä ja torpedoveneistä oli epäluotettavia, merikelvottomia tai muuten vain huonoja. Kevyet risteilijät olivat huonoja aluksia joita saattoi käyttää vain Itämerellä ja rajoitetusti Pohjanmerellä. Risteilijöiden koneistot olivat epäluotettavia. Niinpä ne alukset jotka sitten jotenkuten toimivat olivat ylityöllistettyjä, koneistot kuluivat ja saattoalusten puutteessa isot alukset kärsivät tappioita. Etenkin Scharnhorstin tuho johtui suoraan siitä etteivät saksalaiset hävittäjät voineet toimia tehokkaasti huonossa merenkäynnissä. Ja kun aluksia alettiin menettää niin jäljelläolevia ruvettiin käyttämään yhä varovaisemmin.
Viimeksi muokattu:
Saksan laivaston toimintaa pohtiessa pitää ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen liityttyä sotaan kaikki toiminta oli lähinnä kriisihallintaa tai kansituolien uudelleenjärjestelyä. Ylivoima 1942-1945 oli niin merkittävä, ettei mitään merkittävää olisi kuitenkaan ollut saavutettavissa. Sen sijaan voidaan kritisoida Saksan kapasiteetin käyttöä suuren määrän suurten pinta-alusten ja suuren sukellusvenelaivaston rakentamiseen. Sukellusvenelaivastohan oli sinänsä tehokas, mutta laajentamisvaihe 1939-1942 sitoi suuren määrän sukellusveneitä ja henkilöstöä kouluttamiseen juuri silloin kun silloiset sukellusveneet olivat vielä teknisesti käyttökelpoisia ja USA ei ollut tullut mukaan sotaan. Dönitz oli ehkä toisen maailmansodan surkein amiraali.
Alikäytettyjä kapasiteetteja olivat kaapparilaivat jotka olivat erittäin halpoja ja käyttökelpoisia vuosina 1939-1941, miinat ja kevyet pinta-alukset.
Tärkein tekemättä jäänyt operaatio olisi voinut olla Kriegsmarinen käyttö idän sotaretkellä. Saksalla olisi ollut riittävästi suorituskykyä Baltian maiden valtaamisen avustamiseksi heti sodan alkupäivinä. Saarenmaa, Hiidenmaa haltuun ja merikoukkaus Riianlahdelle. Suursaaren ja Koiviston valtaaminen merisivustan varmistamiseksi ja Suomen kannaksen valtauksen nopeuttamiseksi. Painopistettä Leningradin valtaamiseksi jotta tämä tärkeä huoltosatama päätyisi Saksan haltuun.
Alikäytettyjä kapasiteetteja olivat kaapparilaivat jotka olivat erittäin halpoja ja käyttökelpoisia vuosina 1939-1941, miinat ja kevyet pinta-alukset.
Tärkein tekemättä jäänyt operaatio olisi voinut olla Kriegsmarinen käyttö idän sotaretkellä. Saksalla olisi ollut riittävästi suorituskykyä Baltian maiden valtaamisen avustamiseksi heti sodan alkupäivinä. Saarenmaa, Hiidenmaa haltuun ja merikoukkaus Riianlahdelle. Suursaaren ja Koiviston valtaaminen merisivustan varmistamiseksi ja Suomen kannaksen valtauksen nopeuttamiseksi. Painopistettä Leningradin valtaamiseksi jotta tämä tärkeä huoltosatama päätyisi Saksan haltuun.
Sehän on kyllä totta, että Saksa lähti sotaan huonosti valmistautuneena. Döniz lupasi sotaa ennen, että hän laittaa 300 suklarilla Englannin polvilleen. Hänellä ei niitä ollut sodan alkaessa, mutta oli lähellä tehdä sen siitä huolimatta. Miinat oli toki alikäytettyjä, lähinnä siksi, että Göring ei pelannut yhteen Döniz:n kanssa ja ilmasta laskettavat miinat piti lennättää miten sattuu kohteeseen. Siitäkin huolimatta sodan alkuvaiheessa miinat upottivat enemmän laivoja kuin sukellusveneet.
Näinhän se on, Briteillä oli eniten hävittäjiä laivastossaan, mutta samalla myös isoimmat alueet mitä partioida niillä, joten niistä oli huutava pula.
fulcrum
Greatest Leader
Yhdysvalloilla oli täysi työ Japanin kanssa ja Atlantin laivastossa oli aika vähän todella moderneja aluksia. Lähinnä niitä käytettiin saattamaan joukkojenkuljetuksia Eurooppaan ja sitten tukemaan sotatoimia Pohjois-Afrikassa ja Välimerellä. Saksan meririntamilla jenkkilaivoja näkyi suht vähän. Amerikkalaisia taistelulaivoja oli joskus Jäämeren saattueiden kaukosuojana.
En oikein ymmärrä Dönitz-heittoasi? Totta kai sukellusvenelaivastoa piti laajentaakin ja koulutus vie resursseja, ei voi mitään. Koulutukseen käytetyt veneet olivat lähinnä Tyyppi II:sia, joita ei muutenkaan olisi voinut käyttää Atlantilla.
Saksalaiset nimenomaan laittoivat paljon resursseja kevyisiin laivastovoimiin. Usein syntyy kuva että Kriegsmarine oli vain Bismarck, Scharnhorst ja muutama hassu sukellusvene. Todellisuudessa se oli suunnaton armada joka operoi valtavaa määrää sota-aluksia. Suuri osa niistä vain oli jotain M-luokan raivaajien kaltaisia ei-niin-mediaseksikkäitä työmyyriä. Siinä muuten näkyy millaiset resurssit suurvallalla oli verrattuna johonkin Suomeen: näitä noin 800-900 tonnin aluksia rakennettiin yli 200 kappaletta. Suomella ei ollut varaa rakentaa yhtään tämän luokan alusta. Pienempiä R-veneitä tehtiin noin 400. Eli näiden raivaajien rakentamiseen yksistään meni muutaman taistelulaivan verran rakennusresursseja ja miehistöresursseja moninkertainen määrä. Lisäksi KM operoi valtavaa määrää muilta mailta kaapattuja aluksia. Pelkästään Välimerellä saksalaisilla oli satoja pinta-aluksia, suurin osa pieniä mutta myös kymmeniä raivaajan, torpedoveneen tai hävittäjän kokoisia aluksia.
Suomenlahden meririntamasta on puhuttu saksalais-suomalaisena operaationa, mutta kyllä siitä saksalaisten osuus oli varmaan lähemmäs 90%. Suomen merivoimat olivat yksinkertaisesti aivan riittämättömät jatkosodan tehtäväkenttään: paljon pärisytetään partaa panssarilaivoista, mutta unohtuu että laivastolaki säädettiin 1927. Ja sen jälkeen rahoitushanat kuivuivat laivastolta melko lailla täysin. Merivoimien komentaja jätti eronpyynnön 1939 koska oli niin tuskastunut huonoon rahoitustilanteeseen, ja Valve oli sentään täysi maakrapu ja armeijan mies jota tuskin voi syyttää liiallisesta merihurmoksellisuudesta.
Luulisi että tätäkin varmaan mietittiin. Ajatuksesta luovuttiin ehkä kuitenkin siksi että Norjan maihinnousu oli tullut laivastolle jo hyvin kalliiksi. Tuollaisen maihinnousun suojaus olisi vaatinut vahvoja laivastovoimia jotka olisivat sitten olleet alttiita miinoille, torpedoveneille ja sukellusveneille joita kaikkia neuvostolaivastolla oli käytössä yllin kyllin.
fulcrum
Greatest Leader
Tornion maihinnousu perustui enemmän yllätyksellisyyteen ja pieneen havaittavuuteen: operaatio oli niin "taiteen sääntöjen vastainen" ettei sitä odotettu. Sota-alusten läsnäolo olisi ehkä hälyttänyt saksalaiset. Tosin ilmatorjuntakykyisille aluksille olisi kyllä ollut käyttöä myöhemmissä vaiheissa.
Jälkiviisasti, Lavansaari olisi ehdottomasti pitänyt vallata, joko ensimmäisenä sotatalvena tai sitten maihinnousuna 1941. Panssarilaivoilla sitä oltaisiin voitu tulittaa pitkältä matkalta tarvitsematta pelätä rannikkotykistöä. Jos meillä olisi ollut pari saattoalusta omasta takaa, raivaajat mukana ja saksalaisilta pari torpedovenettä yhteisoperaatioon niin eiköhän se olisi saatu.
Millainen alus olisi sitten pitänyt hankkia? Laivasto olisi halunnut saattajiksi hävittäjiä, jotka tietysti hyvin hyödyllisiä olisivat olleetkin. Mutta ne olivat kalliita ja siksi niihin ei oikein tahtonut herua rahaa, lisäksi laivastolla tuntui olevan aika epärealistiset (mutta ajan hengen mukaiset) nopeusvaatimukset. Taas jälkiviisauden avulla, meille olisi riittänyt tällainen konfiguraatio:
-900-1000 tonnia
-10 000 hevosvoimaa, diesel. 22-23 solmua
-3-4 * 105mm yleistykki (kenties kaksi kaksoistornia a'la panssarilaivat, tai 1* kaksoistorni ja kaksi yksittäistykkiä)
-syvyyspommit, miinakiskot ja raivausvälineet
Ei olisi maksanut mahdottomia: 20-luvulla arvioitiin että panssarilaivan hinnalla oltaisiin saatu kolme 700 tonnin hävittäjää (käytännössä torpedovenettä). Arvio voi olla alakanttiin koska tuolloin mietitty panssarilaivamalli oli kai hiukan pienempi kuin sittemmin toteutettu. Yo. alustyyppi olisi ollut torpedovenettä halvempi. Todennäköisesti puolen panssarilaivan hinnalla oltaisiin saatu kaksi tuon tyyppistä saattajaa. Mielellään tietysti enemmän (laivasto arvioi minimimääräksi kuusi saattajaa) mutta huonot määrärahat huomioon ottaen kaksi tai kolmekin alusta olisi ollut melkoinen parannus.
Fencer
Kenraali
Vasemmistoliiton Annika Lapintie kertoi näkemyksiään turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Yle Puheen Politiikkaradio-ohjelmassa. http://areena.yle.fi/radio/2450259/#/play
Lapintie kehaisi heti alkuun, että he saivat runnottua hallitusohjelmaan PV:n budjettileikkaukset. Samassa haastattelussa tuodaan noin kymmenen kertaa esiin, miten Vasemmistoliitto ratkaisee Suomen ja maailman sotilaalliset kriisit aina samalla tavalla: toimimalla rauhan lähettiläänä, pysymällä pois kaikista liittoumista ja pitämällä puolustusmenot minimissään. En muista milloin joku poliitikko olisi ollut niin kaukana todellisesta maailmasta kuin Lapintie - meinasin ohjelmaa kuunnellessa ajaa auton sivuun ja vetää henkeä bussipysäkillä.
Lapintie kehaisi heti alkuun, että he saivat runnottua hallitusohjelmaan PV:n budjettileikkaukset. Samassa haastattelussa tuodaan noin kymmenen kertaa esiin, miten Vasemmistoliitto ratkaisee Suomen ja maailman sotilaalliset kriisit aina samalla tavalla: toimimalla rauhan lähettiläänä, pysymällä pois kaikista liittoumista ja pitämällä puolustusmenot minimissään. En muista milloin joku poliitikko olisi ollut niin kaukana todellisesta maailmasta kuin Lapintie - meinasin ohjelmaa kuunnellessa ajaa auton sivuun ja vetää henkeä bussipysäkillä.
Vonka
Supreme Leader
Airoa haastateltiin vanhoilla päivillään. Toimittaja kysyi, mitä mieltä hän on Suomen puolustuskyvystä.
Airo muistaakseni mainitsi osapuilleen, että jos hän olisi N-liiton luoteisosan puolustuksesta vastaavan esikunnan esikuntapäällikkö, hän miettisi kovastikin tai jopa kysyisi suomalaisilta, että minkälaiset värkit teillä on puolustaa maatanne. Kysymys on geopoliittisista syistä pysyväisluontoinen.
Lapintie ei palvele rauhaa - eikä Venäjää eikä Suomea.
Vain olemalla riittävän vahvoja ja suoraselkäisiä - sanalla sanoen luotettavia - voimme saavuttaa rauhan. Kumpikin homma ontuu.
pstsika
Haukka
Inhottavaa, että tuollainen kehtaa ylpeillä maanpetoksellisella toiminnallaan! Kyllä olisi "Lissulle" käyttöä...
neme
Kapteeni
Suomen tulevan vuoden sodanajan kokoonpano on 230 000 sotilasta, josta todellista maavoimaa on noin 150 000. Riippuen laskentatavasta. Minusta tuo määrä ei todellakaan saisi enää laskea, kun itänaapurin suunnitelmissa on 200 nopeasti liikkuvaa maavoimien prikaatia ja kaikilla 10 vuoden sisään hankitut varusteet vuonna 2020. 50 miljoonaa (jos toteutuu) on naurettava summa. Venäjän toiminta huomioiden todelliset asevoimien määrärahat pitäisi tuplata. Siihen ei kuitenkaaan lähdetä, joten nykyisten lisäksi pitäisi saada rahaa 10 000 sotilaan palkkaamiseksi yllätysiskun varalta ja hankitamäärärahat 1,5 miljardiin, sillä vuosikausien laiminlyönnit asevarustelussa ja puolustuksessa pitää kattaa ja pikasesti. Nykyvalossa käsittämätöntä, mutta jos nyt hiukan katsotaan eteenpäin, niin minimi. Ts. kyllä määrärahat pitäisi olla 4-5 miljardin välissä.
Minusta Suomessa tehdään lähivuosina käytännön päästös siitä, aiotaanko armeija pitää. Nykyinen pääkalusto vanhenee käsiin ja lasku putkahtaakin sitten rajuksi ensi vuosikymmenelle hävittäjien, merivoimien ja maavoimien massahankinnoilla. Eikä kaikkea voi ostaa kerralla. Asejärjestelmät pitää ajaa sisäänkin.
Minusta Suomessa tehdään lähivuosina käytännön päästös siitä, aiotaanko armeija pitää. Nykyinen pääkalusto vanhenee käsiin ja lasku putkahtaakin sitten rajuksi ensi vuosikymmenelle hävittäjien, merivoimien ja maavoimien massahankinnoilla. Eikä kaikkea voi ostaa kerralla. Asejärjestelmät pitää ajaa sisäänkin.
Kansalta löytyy maksuhaluja, kun asia perustellaan ja esitellään oikein, faktoissa pysyen ja jykevästi paaluttaen.
Oletan, että seuraava hallitus joutuu hellittämään kukkaronnyöriä joka tapauksessa. Nythän olemme nauttineet jo vuosia sellaisesta päätöksentekotavasta, ettei siitä jatkossa tule kyllä mitään.
Naputtelisin nykyiset käytössä olevat suorituskyvyt "täyteen" sotavalmiuteen materiaalinsa puolesta. Samoin harjoittelu on mahdollistuttava, jos se vaatii mm. lisäväen palkkaamista, niin antaa mennä vaan.
Uskon siis, että halua tulee löytymään. Mutta toinen tarina on sitten se, onko paremminvointivaltiolla kohta varaa kustantaa mitään? Liuku on ollut aika rento ja monta taloudellista vaaraa vaanii edessä.
Kaikkinaiseen materiaaliin ja muihin vaatimuksiin liittyvät tekijät ovat kuitenkin tulossa siihen malliin, että ei näytä helpolta. Kirottua on tuo hintojen jatkuva nouseminen ja todennäköisesti muutkin innostuvat samoihin aikoihin ostoksille. Kysyntä luo hintapaineita ja ralli on hirmuinen. Ei ole helppo yhtälö.
Oletan, että seuraava hallitus joutuu hellittämään kukkaronnyöriä joka tapauksessa. Nythän olemme nauttineet jo vuosia sellaisesta päätöksentekotavasta, ettei siitä jatkossa tule kyllä mitään.
Naputtelisin nykyiset käytössä olevat suorituskyvyt "täyteen" sotavalmiuteen materiaalinsa puolesta. Samoin harjoittelu on mahdollistuttava, jos se vaatii mm. lisäväen palkkaamista, niin antaa mennä vaan.
Uskon siis, että halua tulee löytymään. Mutta toinen tarina on sitten se, onko paremminvointivaltiolla kohta varaa kustantaa mitään? Liuku on ollut aika rento ja monta taloudellista vaaraa vaanii edessä.
Kaikkinaiseen materiaaliin ja muihin vaatimuksiin liittyvät tekijät ovat kuitenkin tulossa siihen malliin, että ei näytä helpolta. Kirottua on tuo hintojen jatkuva nouseminen ja todennäköisesti muutkin innostuvat samoihin aikoihin ostoksille. Kysyntä luo hintapaineita ja ralli on hirmuinen. Ei ole helppo yhtälö.
neme
Kapteeni
Varaahan Suomella ei ole edes ja varsinkaan esimerkiksi ulkomaille lahjoituksiin ja nykyisen malliseen maataloustukeen, joka pyörii kokonaisuudessaan lähes 5 miljardissa eurossa vuosittain. Suomi elää velasta ja mielestäni Suomen armeijan tarpeet tulisi nostaa esille Euroopan Unionissa. Etkun tuettu on muita niin ei ole enää rahaa ja tossa on naapurissa sekopäävaltio, joka vaarantaa kaikki. Jos jollekkin maalle löytyy 100 miljardia tuosta vaan, niin kyllä 10-20 miljardia pitäisi löytyä EU:n ainoaan Natotukemattomaan Venäjän vastaisella rajalla nököttävän valtion puolustamiseksi.
Fencer
Kenraali
Nyt kun Kainuun prikaatin komentaja on kunnostautunut tänään ehdottamalla maavoimien valmiuden kohottamista, tulee samaan syssyyn toteamus "sotatyökalujen loppumisesta".
15.1.2015 klo 16:24 | päivitetty 15.1.2015 klo 16:24
Puolustusvoimien uudistus on saatu kasaan vuodenvaihteessa. Vuonna 2012 aloitettu toiminnan uudistaminen tarkoittaa Kainuun prikaatin kohdalla isoa muutosta. Kainuun prikaatin hallinnollinen alue laajeni Kainuusta Suomi-neidon vyötärön alueelle. Muutos ei kuitenkaan vaikuta prikaatissa tapahtuvaan sotilaskoulutukseen, joka jatkuu entiseen malliin. Rahaa rakenteellisessa puolustusvoimauudistuksessa säästyy 115–135 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksella saavutetaan toiminnan tasapaino, kun rahat ja tehtävät ovat rauhanajan toiminnan kanssa oikeassa suhteessa. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen.
– Koska materiaalisesta valmiudesta on tingitty, niin pitkällä aikavälillä meiltä loppuvat välineet. Viidestä kymmeneen vuoteen menee aikaa siihen, kun olemme melkoisessa pulassa, kun meillä ei ole sotatyökaluja, ja se on se heikkous tällä hetkellä, sanoo Kainuun prikaatin komentaja Jukka Sonninen.
Puolustusvoimissa ensimmäisenä kuluvat ajoneuvot ja seuraavana vuorossa ovat viestivälineet. Jo nyt Kainuun prikaatissa ollaan tilanteessa, jossa kolmea tankkiautoa ei voida käyttää, koska autojen jarrut eivät ole lain vaatimassa kunnossa, ja rahaa niiden kunnostamiseen ei ole. Puolustusvoimien lisärahoituksen päätökset olisi tehtävä nopeasti.
– Ne pitäisi tehdä seuraavalla hallituskaudella, koska hankinnat ja suunnittelu kestävät vuosia. Päätöksien on tultava nyt, jotta ne vaikuttavat viiden ja kymmenen vuoden päästä, kertoo prikaatikenraali Jukka Sonninen.
Puolustusvoimissa rahaa kuluu helposti muuhunkin kuin palkkoihin. Esimerkiksi rynnäkkökiväärien luoteja ammutaan vuoden aikana Kainuun prikaatin harjoituksissa 4 miljoonaa patruunaa, myös polttoaineisiin kuluu vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa.
15.1.2015 klo 16:24 | päivitetty 15.1.2015 klo 16:24
Puolustusvoimien uudistus on saatu kasaan vuodenvaihteessa. Vuonna 2012 aloitettu toiminnan uudistaminen tarkoittaa Kainuun prikaatin kohdalla isoa muutosta. Kainuun prikaatin hallinnollinen alue laajeni Kainuusta Suomi-neidon vyötärön alueelle. Muutos ei kuitenkaan vaikuta prikaatissa tapahtuvaan sotilaskoulutukseen, joka jatkuu entiseen malliin. Rahaa rakenteellisessa puolustusvoimauudistuksessa säästyy 115–135 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksella saavutetaan toiminnan tasapaino, kun rahat ja tehtävät ovat rauhanajan toiminnan kanssa oikeassa suhteessa. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen.
– Koska materiaalisesta valmiudesta on tingitty, niin pitkällä aikavälillä meiltä loppuvat välineet. Viidestä kymmeneen vuoteen menee aikaa siihen, kun olemme melkoisessa pulassa, kun meillä ei ole sotatyökaluja, ja se on se heikkous tällä hetkellä, sanoo Kainuun prikaatin komentaja Jukka Sonninen.
Puolustusvoimissa ensimmäisenä kuluvat ajoneuvot ja seuraavana vuorossa ovat viestivälineet. Jo nyt Kainuun prikaatissa ollaan tilanteessa, jossa kolmea tankkiautoa ei voida käyttää, koska autojen jarrut eivät ole lain vaatimassa kunnossa, ja rahaa niiden kunnostamiseen ei ole. Puolustusvoimien lisärahoituksen päätökset olisi tehtävä nopeasti.
– Ne pitäisi tehdä seuraavalla hallituskaudella, koska hankinnat ja suunnittelu kestävät vuosia. Päätöksien on tultava nyt, jotta ne vaikuttavat viiden ja kymmenen vuoden päästä, kertoo prikaatikenraali Jukka Sonninen.
Puolustusvoimissa rahaa kuluu helposti muuhunkin kuin palkkoihin. Esimerkiksi rynnäkkökiväärien luoteja ammutaan vuoden aikana Kainuun prikaatin harjoituksissa 4 miljoonaa patruunaa, myös polttoaineisiin kuluu vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa.