Ei ihan noin. Talven 40-41 kaappaussesonki oli suuri menestys, saksalaiset risteilijät ja taistelulaivat upottivat paljon aluksia kärsimättä yhtään menetyksiä. Saksalaisista Raeder oli taistelulaiva-amiraali, ja Hitler oli taistelulaivaskeptikko. Detaileja rakastava Hitler ynnäili kuitenkin tonnistot yhteen ja laskeskeli että sukellusveneethän upottivat samassa ajassa paljon enemmän. Sitten pinta-aluksille alkoi tulla vaikeuksia:
-saksalaiset höyryturbiinit olivat huonoja ja hajoilivat usein
-Raeder halusi tukeuttaa alukset Ranskaan mistä niiden olisi helppo lähteä kaapparimatkoille - Grönlannin kautta kierto oli vaikeaa ja vaarallista. Mutta Ranskassa alukset olivat RAFin toimintasäteen sisällä ja niitä pommitettiin koko ajan - Hitler oli ennustanut että juuri näin käy!
-brittien meritoimintakoneiden laatu ja määrä parani koko ajan ja pinta-alukset ja sukellusveneet havaittiin yhä helpommin
-osaksi juuri tästä syystä Bismarck menetettiin (osasyynä myös Lütjensin & Raederin huono johtajuus).
-Bismarckin tuhon jälkeen britit rupesivat ULTRAn avulla tuhoamaan saksalaisten huoltoalusverkostoa Atlantilla. Ilman näitä aluksia pinta-alusten oli mahdoton toimia, ja niiden korvaaminen oli vaikeaa.
Raeder olisi halunnut kuitenkin jatkaa kaapparisodankäyntiä, perustellen sitä mm. sillä että ne tukivat sukellusvenesodankäyntiä - missä Raeder olikin oikeassa: pinta-alukset hajoittivat saattueita, jonka jälkeen ne olivat helppoja kohteita sukellusveneille ja lentokoneille. Hitler veti kuitenkin esiin Bismarck-kortin ja sanoi ettei ne enää onnistu ja antoi vaihtoehdoksi joko siirtää laivat Norjaan puolustamaan sitä, tai sitten romutus. Raeder tietysti valitsi Norjan, siellä niitä käytettiin Jäämeren saattueita vastaan mutta aika varovaisesti, ja huonojen tulosten jälkeen Hitler suuttui laivastolle lopullisesti, mistä seurasi tuo kuuluisa Hitler-Raeder-Dönitz -episodi. Käytössä olevien alusten määrä hupeni pikkuhiljaa koska Hitlerin käskyjen vuoksi sukellusveneillä oli prioriteetti telakkakapasiteetissa, joten jäljelläolevia laivoja käytettiin vielä varovaisemmin koska niiden päätehtäväksi oli annettu Norjan puolustus, ja Jäämeren saattueet olivat vain sivubisnes.