Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Siis aivan naurettavista summista puhutaan, kun tiedetään miten ryssä rajan takana varustautuu koko ajan. Ei voi jumaliste, kuin päätä puistella....
Suomi kasvattaa asemenojaan muttei hurjasti
- Viestiketjun aloittaja Myrskyhiiri
- Aloitus PVM
Laamanator
Eversti
Tässäkin asiassa kysymys on jälleen kerran ensisijaisesti rahasta, tai paremminkin sen puuteesta. Jo pelkästään rauhanajan joukkotuotanto syö vuosittain yllättävän suuren määrän rk-patruunaa, vaikka yksittäisen talttahampaan kiintiö onkin sinänsä aika maltillinen. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin suuri joki. Kun vaikka sen legendaarisen "10 laukauksen kilpasarjan" kertoo parillakymmenellätuhannella, minkä kertoo edelleen patruunan hinnalla, niin kyllä siinäkin saa kaivaa perstaskusta joutavaa valtion velkarahaa useamman rypistyneen tonnin setelin verran. Tavallisetkin ampumatarvikkeet ovat yllättävän kalliita, mitä ei välttämättä tule aina ajatelleeksi.
Helppo lyhyen tähtäimen ratkaisu olisi ryhtyä käyttämään DDR-kaupan yhteydessä hankittuja itäblokin rk-patruunoita, joita ei nykyään saa käyttää rauhanajan koulutuksessa, johtuen patruunoiden kotimaista kovemmasta koostumuksesta ja niiden sisältämästä elohopeasta. Sotatekniikan näkökulmasta itäblokin patruunat ovat lähestulkoon oman kehityskaarensa huipulla ja sellaisinaan parhaita patruunoita, mitä 7.62x39 kaliiperissa on koskaan valmistettu.
Jo muinaiset suursaksalaiset 1940-luvulla ymmärsivät lebensraumiaan laajentaessaan sen, mitä suomalaiset eivät ymmärrä vielä tänäkään päivänä - jalkaväen kv-aseiden patruunoita ei kannata tehdä kalliista sekä erityisesti kriisiaikana hankalasti saatavilla olevista materiaaleista, kuten 24-karaatin kullasta, messingistä, lyijystä, platinasta tai timanteista, vaan miehekkäästä teräksestä ja muista halvemmista tai muuten helposti saatavilla olevista materiaaleista. Tällä periaatteellisella tavalla on mahdollista saavuttaa kohtuullisin kustannuksin tarvittava suoritus- ja vaikuttamiskyky, riittävä lukumäärä sekä optimaalinen hyötysuhde.
Kaikesta huolimatta edes itäblokin patruunoiden käyttäminen ei ratkaisuna silti lopulta poistaisi sitä tieteellisesti yhteen- ja vähennyslaskun avulla todistettua tosiasiaa, että jos säkistä kauhoo vain tavaraa ulos ilman, että kukaan koskaan laittaa sinne mitään lisää, niin jossain vaiheessa tulee väkisinkin säkin pohja vastaan. Säkin täyttämisen perusedellytys on riittävä rahoituskehys, joka mahdollistaa säkin täyttämisen. Köyhillä on yleensä taskut ja pankkitilit tyhjänä eikä niitä suinkaan täytetä kourimalla tyhjäksi myös housujen takataskut, vaan jonkun pitäisi jossain vaiheessa ansaita taskuihin lisää täytettä.
Vaikka ruokahalu kasvaa syödessä, niin liikaa ei tietenkään kannata rk:n patruunoita hamstrata, vaan hankintojen määrä on tarkasti mitoitettava lasketun tarpeen ja nykyisen rk-kaluston jäljellä olevan elinkaaren mukaan. Muuten jossain vaiheessa herätään tilanteeseen, jossa rk-kalusto on mennyt aikoja sitten hylkyyn ja vaihtunut polymeerirunkoisiin skifistisiin sädeaseisiin, mutta varastot pursuavat ylimääräisiä ampumatarvikkeita, joiden varastoiminen ja hävittäminen maksaa jälleen kerran "turhaan" kallista kansallisomaisuutta.
Helppo lyhyen tähtäimen ratkaisu olisi ryhtyä käyttämään DDR-kaupan yhteydessä hankittuja itäblokin rk-patruunoita, joita ei nykyään saa käyttää rauhanajan koulutuksessa, johtuen patruunoiden kotimaista kovemmasta koostumuksesta ja niiden sisältämästä elohopeasta. Sotatekniikan näkökulmasta itäblokin patruunat ovat lähestulkoon oman kehityskaarensa huipulla ja sellaisinaan parhaita patruunoita, mitä 7.62x39 kaliiperissa on koskaan valmistettu.
Jo muinaiset suursaksalaiset 1940-luvulla ymmärsivät lebensraumiaan laajentaessaan sen, mitä suomalaiset eivät ymmärrä vielä tänäkään päivänä - jalkaväen kv-aseiden patruunoita ei kannata tehdä kalliista sekä erityisesti kriisiaikana hankalasti saatavilla olevista materiaaleista, kuten 24-karaatin kullasta, messingistä, lyijystä, platinasta tai timanteista, vaan miehekkäästä teräksestä ja muista halvemmista tai muuten helposti saatavilla olevista materiaaleista. Tällä periaatteellisella tavalla on mahdollista saavuttaa kohtuullisin kustannuksin tarvittava suoritus- ja vaikuttamiskyky, riittävä lukumäärä sekä optimaalinen hyötysuhde.
Kaikesta huolimatta edes itäblokin patruunoiden käyttäminen ei ratkaisuna silti lopulta poistaisi sitä tieteellisesti yhteen- ja vähennyslaskun avulla todistettua tosiasiaa, että jos säkistä kauhoo vain tavaraa ulos ilman, että kukaan koskaan laittaa sinne mitään lisää, niin jossain vaiheessa tulee väkisinkin säkin pohja vastaan. Säkin täyttämisen perusedellytys on riittävä rahoituskehys, joka mahdollistaa säkin täyttämisen. Köyhillä on yleensä taskut ja pankkitilit tyhjänä eikä niitä suinkaan täytetä kourimalla tyhjäksi myös housujen takataskut, vaan jonkun pitäisi jossain vaiheessa ansaita taskuihin lisää täytettä.
Vaikka ruokahalu kasvaa syödessä, niin liikaa ei tietenkään kannata rk:n patruunoita hamstrata, vaan hankintojen määrä on tarkasti mitoitettava lasketun tarpeen ja nykyisen rk-kaluston jäljellä olevan elinkaaren mukaan. Muuten jossain vaiheessa herätään tilanteeseen, jossa rk-kalusto on mennyt aikoja sitten hylkyyn ja vaihtunut polymeerirunkoisiin skifistisiin sädeaseisiin, mutta varastot pursuavat ylimääräisiä ampumatarvikkeita, joiden varastoiminen ja hävittäminen maksaa jälleen kerran "turhaan" kallista kansallisomaisuutta.
Millainen lie kenttäbordellin taktinen merkki? Ja meneekö jako komppania-pataljoona-tsto-prikaati?
Tuskin ketään oikeasti kiinnostaisi.
Me ollaan sanottu isoon ääneen että me ei haluta apua, ja että me ei autetan ketään
Sotalaitoksessa voi olla se ongelma että rauhan aikana se dynamisyys katoaa.
Kun ei ole kiire minnekkään, niin miksi hötkyillä
STI_Tactical9mm
Kenraali
http://www.eduskunta.fi/triphome/bi...DS}=0.2/1421802422_383516&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps
ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 2/2013 vp:
Missä vaiheessa Puolustusvoimien rynnäkkökiväärien uusiminen tällä hetkellä on,
onko siirtyminen Nato-maille tyypilliseen kaliiperiin suunnitteilla ja
aikooko hallitus painottaa kotimaista tuotantoa, kun uusiminen tulee ajankohtaiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Puolustusvoimat ei suunnittele rynnäkkökiväärin uusimista tämän vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä käynnissä on nykyisen 762 RK 62-mallin modernisointihanke, jossa osa olemassa olevista 762 RK 62 aseista uudistetaan perän ja lisävarustekiinnitysten osalta.
Puolustusvoimissa ei suunnitella siirtymistä NATO-maille tyypilliseen kaliiberiin rynnäkkökiväärin uudistamisessa. Nykyisten rynnäkkökiväärien mahdollinen korvaaminen toteutetaan 2020-luvun loppupuolella.
Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2013
Puolustusministeri Carl Haglund
neme
Kapteeni
Tuossa olet pahasti väärässä. Suomi on osa EU:ta ja sen kansainvälinen poliittinen asema ei ole sama, kuin vaikkapa Ukrainan oli.
pstsika
Haukka
Minä olen jossain yhdeydessä lukenut, että kevyiden jv-aseiden patruunoiden osalta tavoitetila olisi joskus ollut 100 tuliannosta / ase. Liekkö enää kuranttia tietoa. Sotilaskiväärin osalta tuo olisi tarkoittanut 3000 varattua patruunaa per ase ja RK:n osalta tuo tarkoittaisi 9000 patruunaa.
Lähde: SML 2005
Tuolla yllä Laamanator kosketteli asioita, kommentoin hiukan.
Sankarillisen puolustustaistelun oloissa lienee se ja sama, onko patruunoissa elohopeaa vai ei. Taitaa olla aika pieni harmi siinä kohtaa. Yleensä paukuttelusta suurin osa tapahtuisi kuitenkin raittiissa ulkoilmassa, sekin edesauttaa sitä, ettei terveysongelmia synny. Terveysongelma on tietysti tässä kohtaa aika korni juttu, kun pohtii sodan muita terveysvaikutuksia jopa lyhyellä tähtäimellä. Kaupuntijääkäreitä varten pitää tietysti olla ympäristömerkittyä tavaraa, koska paukutellaan sisätiloissa ja toiseksi Helsingissä on vahva vihreä liike.
Oletan, että tässä tosiaan ammutaan tyhjäksi vanhoja varastoja, jotka uusitaan tai jätetään uusimatta. Tarkoitan tässä erityisesti niitä tiloja.
Erikoiseksi ajatus kiertyy, jos ollaan sillä vedenjakajalla, että käsiaseiden patruunoita ei kyetä edes rauhan oloissa uusimaan ja hankkimaan. Harmaa-vaihe-ajattelun helmi, oikea kukkanen, on jalostunut lihaksi. Maksetaan budjetti sileeksi vaan palkkoja, osallistumista ja immellmannia...kuka niitä kiväärinpatruunoita tarvii.....muuta kuin reijitetyissä lootissa, jotta kestävät lentokuljetuksen.
Tässä voi olla takana sekin, että on kiveen hakattu joku tietty taistelijoiden lukumäärä per sota ja on hoksattu, että fantsua.....patruunoita on liikaa. Tykin ammusmateriaaliakaan ei tarvi, kun pistää vanhimmasta päästä putkea kattilaan.
Tuossa yllä Pst-sika arvioi patruunoiden sa-varastoja. Näppituntumalta sanoisin, että paksuksi arvioit patruunamäärän per kivääri. Toisaalta en tiedä kivääreiden määrääkään......tietääköhän sitä kukaan?
Sankarillisen puolustustaistelun oloissa lienee se ja sama, onko patruunoissa elohopeaa vai ei. Taitaa olla aika pieni harmi siinä kohtaa. Yleensä paukuttelusta suurin osa tapahtuisi kuitenkin raittiissa ulkoilmassa, sekin edesauttaa sitä, ettei terveysongelmia synny. Terveysongelma on tietysti tässä kohtaa aika korni juttu, kun pohtii sodan muita terveysvaikutuksia jopa lyhyellä tähtäimellä. Kaupuntijääkäreitä varten pitää tietysti olla ympäristömerkittyä tavaraa, koska paukutellaan sisätiloissa ja toiseksi Helsingissä on vahva vihreä liike.
Oletan, että tässä tosiaan ammutaan tyhjäksi vanhoja varastoja, jotka uusitaan tai jätetään uusimatta. Tarkoitan tässä erityisesti niitä tiloja.
Erikoiseksi ajatus kiertyy, jos ollaan sillä vedenjakajalla, että käsiaseiden patruunoita ei kyetä edes rauhan oloissa uusimaan ja hankkimaan. Harmaa-vaihe-ajattelun helmi, oikea kukkanen, on jalostunut lihaksi. Maksetaan budjetti sileeksi vaan palkkoja, osallistumista ja immellmannia...kuka niitä kiväärinpatruunoita tarvii.....muuta kuin reijitetyissä lootissa, jotta kestävät lentokuljetuksen.
Tässä voi olla takana sekin, että on kiveen hakattu joku tietty taistelijoiden lukumäärä per sota ja on hoksattu, että fantsua.....patruunoita on liikaa. Tykin ammusmateriaaliakaan ei tarvi, kun pistää vanhimmasta päästä putkea kattilaan.
Tuossa yllä Pst-sika arvioi patruunoiden sa-varastoja. Näppituntumalta sanoisin, että paksuksi arvioit patruunamäärän per kivääri. Toisaalta en tiedä kivääreiden määrääkään......tietääköhän sitä kukaan?
Meilläpäin onkin jo näkynyt opasteviitat olevan paikoillaan.
pstsika
Haukka
Niin, se on siis ollut tavoitetila joskus ennenmuinoin. Liekkö siihen ikinä päästy, mutta ei se nyt varsinaisesti mikään mahdoton määrä olisi, vaikka onkin kappaleina aikamoinen. Tuossa puhuttaisiin kuitenkin vain aikaluokkaa "kuukausien tarpeesta" ilman sodan aikaista tuotantoa tai ostoja. Tietenkään kulutus per ase ei ole 1:1 sama kuin esitetty, mutta toisaalta osa joukoista käyttää enemmän patruunoita ja aseen mukana varmasti jaetaan aina vähintään se yksi tuliannos olipa sitten mikä tahansa paskakaivon vartija kyseessä.
Jos vertailukohdaksi asetetaan Talvisotaa edellyttänyt tväl-materiaalin tilanne, niin sitten tuolla kaavalla kivääreitä (250 628 kivääriä, tuliannos 30 patr.) varten olisi pitänyt olla varattuna 751 884 000 patruunaa, pikakivääreitä (4872 asetta, tuliannos 200 patr.) varten 97 440 000 patruunaa ja konekivääreitä (2479 asetta, tuliannos 600 patr.) 148 740 000 patruunaa eli yhteensä kutakuinkin miljardi patruunaa. Kiväärin patruunoita oli varastoitu kuitenkin vain 156 200 000 kappaletta.
Kertatäyttö (tuliannos per ase) kaikkiin kiväärikalipeerisiin olisi vienyt 9 980 240 patruunaa ja asetta, olipa kiv, pk tai kk, varten olisi ollut noin 15 tuliannosta varattuna.
Joskus on ollut puhetta asemiesten iltamissa asekaappiin sijoitettavasta varausmateriaalista ja yleinen konsensus on ollut, että 10 tuliannosta per ase on ehdoton minimi.
Armotta ja täysin riippumatta kaliberista.
pstsika
Haukka
Aivan, mutta toki pitää huomioida varausmateriaalin tarve kaikille taisteluvälineille kaikissa ammuttavissa kaliipereissa ja erottaa se harjoituskäyttöön jyvitetyistä ampumatarvikkeista, joita pitää myös olla.
Pulttilukkoisissa kivääreissä minimimäärä on siis 300 patruunaa per ase, "reserviläiskivääreissä" 900 patruunaa ja pistooleissa 250 patruunaa. On suotavaa ylittää em. minimimäärät, sillä kotonahan saa pitää nykyisellään 20 000 patruunaa.
Me ollaan reilun 5 miljoonan asukkaan pieni saari Venäjän vieressä.
Ollaan vittuiltu ja kaadettu melkein Euro.
En usko että meillä on mittään erikoista merkitystä.
Monella ihmisellä on paha talvisodan henki.
Muistelisin että esim. jatkosodassa Suomen oma tuotanto ei saanut muuten korvattua kulutusta ammuksien osalta, paitti että asemasota aikana saatiin kirittyä jonkunlaiset varastot.
Ei se ollut Kanerva vaan parlamentaarinen ryhmä, jossa lopputulema oli että vuodesta 2015 alkaen nostettaisiin hankintamenoja 2016 alkaen 50 miljoona ja päätyen 150 miljoonan tasolle + inflatiokorjaus.
Niitä kyllä voitaisiin jo 2015 laittaa lisää lisäbudjetilla, tässä maailmantilassa.
Erimilisiä olivat vasurit. vihreät olivat korotuksesta samaa mieltä mutta kirjoittivan jonkun tekstin jonka mukaan sodanajan PV:ien koko piti olla 100k. Vasenryhmä ei tainnut olla edustettuna
katso http://yle.fi/uutiset/ukrainan_sota...iljoonaa_lisarahaa_aseiden_uusimiseen/7502270