Suomi mukaan Islannin ilmavalvontaan

kimmo.j kirjoitti:
Meinaatteko, että jos Nato maat ajautuvat konfliktiin Venäjän kanssa, me voimme jäädä puolueettomuuden turvin tänne turvaan ja veli venäläinen kunnioittaa sitä?

Kekkosen ajan liturgiaa, uskoo ken tahtoo.

Varsinkin kun Suomi ei ole enää puolueeton. Kuulumme Euroopan Unioniin, joka on jenkkien liittolainen ja EU:n puolustus nojaa NATO:on.

Eipä silti, ei se YYA-sopimuskaan ulkopuolisista näyttänyt puolueettomalta, vaikka liturgiassa muuta väitettiinkin. Kukaan ei uskaltanut nostaa kissaa pöydälle ja vaatia Suomea eroamaan moisesta sopimuksesta.
 
Tvälups kirjoitti:
Mitään kotimaan puolustamisen hyötynäkökulmaa en asiasta löydä, per..lisen uuden menoerän kylläkin, mutta onhan meillä varaa...

Niin, tämä antaa hiukan perspektiiviä siihen, että varusmiesten maastovuorokausia on samaan aikaan tingittävä alle kipurajan, koska rahaa ei vain ole...
 
Tvälups kirjoitti:
Eipä Sveitsikään koe nato-jäsenyyttä ihan pakolliseksi. Niin, geopoliittinen asemamme on eri ja siksi Paasikiven linja jo aikoinaan.

Miksi nato ei kye omin voimin huolehtimaan Islannin ilmavalvonnasta vaan tarjoaa tätä helmeä persaukisten Suomen ja Ruotsin hoidettavaksi? -Suomi on taloudellisesti ja Ruotsi taas puolustuksellisesti pa.

Islanti kuten Norjakin ovat naton, mutteivät eu:n jäseniä. Suomi ja Ruotsi taas eu:n muttei naton. Synergiaako tässä haetaan?

Mitään kotimaan puolustamisen hyötynäkökulmaa en asiasta löydä, per..lisen uuden menoerän kylläkin, mutta onhan meillä varaa...

Sveitsillä on suurempi bruttokansantuote ja aivan erilainen asema kansainvälisesti. He ovat kyenneet brändäämään puolueettomuutensa, me emme. Toki Sveitsiläisilläkin meni siihen muutama sata vuotta.

Islannin ilmatilan turvaamisesta olemme samoilla linjoilla. Kommenttini oli tarkoitettu yleisemmälle tasolle. Kuitenkin nostit hyvän pointin, meiltä halutaan ja me harkitsemme erilaisia ulkomaan operaatioita, vaikka emme ole Natossa. Jos haluamme olla mukana näissä operaatioissa, miksi sitten ei täysvaltaisena jäsenenä.

Ilmavoimat tuskin saisi suurta hyötyä Islannin operaatioista. Paitsi tietysti kokemusta kansainvälisiin operaatioihin. Mitä en pidä kovin suuren panostuksen arvoisena.
 
SuomiNeito kosii milloin kenenkin suulla muita pohjoismaita edes keskusteluun puolustusyhteistyöstä, noin puolen vuoden välein tämä toistuu. Ruotsi vastaa: "Näj, we want inte", norjalaiset eivät vastaa ollenkaan ja juutit eivät taida edes huomata koko asiaa. Noh. Asia etenee hitusen ja asia käännetäänkin toisinpäin: pohjoismaat "kutsuvat" suomalaisia kuin seireenit yhteistyöhän Islannissa ja sen ilmatiloissa. SuomiNeito on vänkäraossa: halutaan yhteistyötä, johon muut eivät halua ryhtyä, mutta tarjotaan edes jotain täkyä....johon on sitten tartuttava paremman puutteessa. Eli vähän niinkuin se mainittu ahven kuivalla kivellä, sätkii, kun sitä vähän sormella tökitään. Hmmmm.

Vähä vähältä SuomiArmi kytkeytyy entistä useammalla lonkerolla erilaisiin kv-yhteistyökuvioihin, oltiinpa Natossa tahi ei. Luvataanko suomalaisille jotain? Mitä ovat lupaukset silloin, kun rockenroll paukkuu ja kopterit jytisevät, ohjustimet saapuvat kyliin ja kaupunkeihin, leppoisasti lepattavat liekinheittimet ja kumeasti mötkivät tykistöpatterit telaketjujen kitinän muodostaessa varsinaisen perusoopperan rungon?

Tämä kehitys silloinkin, kun rahoitus pätkii ja asevoimien kovaa sisältöä ajetaan jos ei alas niin ainakin sitä "uudistetaan". Mitä tästä pitää ajatella?
 
Tvälups kirjoitti:
Eipä Sveitsikään koe nato-jäsenyyttä ihan pakolliseksi.

Eivätpä ole sveitsiläiset taistelleet natsien aseveljinä tai olleet puolihämärässä puolustusliitossa Neuvostoliiton kanssa. Sveitsiläiset eivät myöskään sodi Afganistanissa tai pimeimmässä Afrikassa.

Vain suomalaiset voivat olla niin sinisilmäisiä, että pitävät Suomea puolueettomuuden tai edes liittoumattomuuden mallimaana.

Ulkomailta asiaa tarkkailevat eivät todellakaan päädy sellaiseen johtopäätökseen, vaan pitävät Suomea vähintään kaksilla korteilla pelaavana luikurina. Samaa perinnettä jatkamme Afganistanissa, jossa emme virallisesti ole sodassa, vaikka kaikki liittolaisemme sen tunnustavatkin.

Ei tuollainen poliittinen liturgia uppoa muualla kuin kotimaan poliitikassa.
 
Hyvin puhuttu Skärdis.

Haluan lainata veli Baikalin kirjoittamaa kappaletta.
"Vähä vähältä SuomiArmi kytkeytyy entistä useammalla lonkerolla erilaisiin kv-yhteistyökuvioihin, oltiinpa Natossa tahi ei. Luvataanko suomalaisille jotain? Mitä ovat lupaukset silloin, kun rockenroll paukkuu ja kopterit jytisevät, ohjustimet saapuvat kyliin ja kaupunkeihin, leppoisasti lepattavat liekinheittimet ja kumeasti mötkivät tykistöpatterit telaketjujen kitinän muodostaessa varsinaisen perusoopperan rungon? "

Onpa hyvin ja mahtipontisesti kirjoitettu, olen suorastaan kateellinen(oikeasti).


Nythän meille ei luvata mitään Natossa olisi ainakin se lupaus auttaa liittolaista hädässä. Se että osa ei usko lupaksia pidettävän on sitten uskonasia ja niistä lienee turha kiistellä.
 
kimmo.j kirjoitti:
Nythän meille ei luvata mitään Natossa olisi ainakin se lupaus auttaa liittolaista hädässä. Se että osa ei usko lupaksia pidettävän on sitten uskonasia ja niistä lienee turha kiistellä.

No ei millään pahalla mutta tuo "uskominen" on ollut Suomen ulkopolitiikan helmasynti jo aivan itsenäistymisen alku ajoista lähtien.

Suomihan uskoi ja luotti siihen, että kansainliitto turvaa pienten valtioiden itsenäisyyden. Osa suomalaisista myös luotti siihen, että voimistuvan Saksan mahti turvaisi Suomen aseman kun kansanliitto horjui ja paljastui paperinpyöritystehtaaksi. Ajatus olin perin pateettinen "Saksalaiset ja suomalaiset kun olivat olleet aseveljiä suuressa sodassa". Ylipäätänsä koko ajatusmalli osoitti melkoista arvostelukyvyn puutetta- suomalaisen näkivät oman sisällisodan jonain barbarian, slaavilaisuuden ja bolshevismin vastaisena ristiretkenä ja kuvittelivat, että tuo Saksan lilliputtivoimilla hoidettu sivusotatoimi olisi luonut jonkinlaisen voimakkaan kohtalonyhteyden.

Huvittavaa kyllä Suomessa laiminlyötiin sotatalouden suunnittelua - varmuusvarastoista puhumattakaan sen takia, että Suomi oli kansainliitossa ajamassa kansainvälistä rahoitusmallia jonka mukaan puolustussotaan joutuvat valtiot saisivat edullista lainaa.

Nyt aivan samalla tavalla kuuhastellaan ja oletellaan, että "kyllä sieltä varmasti tulee apua kun vaan ollaan uskossa vahvoja". Siis mitä peeerkelettä??? Yhdysvalloilla ei ole laittaa edes yhtä hävittäjä parvea liittolaisensa avuksi ja tämä siis tapauksessa jossa on kolme sormea perseessä vannottu huolehtia armeijattomaan maan puolustuksesta.

Huomautan myös sellaisesta asiasta, että suomalainen media vääristelee eu:hun liittyviä asioita. Puhutaan suu vaahdossa "yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta" vaikka sokea reettakin näkee ettei se monissa asioissa toimi. Venäjä ei juurikaan tunnusta EU:ta yhteisenä valtiojärjestönä ja se on onnistunut kahdenvälisellä politikoinnilla estämään minkään yhtenäisen eu-politiikan luomisen Venäjän suuntaan. Kannattaa miettiä vaikka sellaisten eu-maiden kuten Saksan ja Viron venäjänpolitiikan eroja.

Eu ja Nato eivät myöskään ole yhteydessä sillä tavoin toisiinsa kuin Suomessa toivotaan. Suomessa toivottiin ja luotettiin Eu:n yhteisen puoluksen syntymiseen mutta jostain syystä Eu nähnyt tälläistä kaksoisjärjestelyä tarpeelliseksi.

Norjasta vuotaneet analyytikoiden arviot joiden mukaan Nato ei tule tarjoamaan apuaan Norjalle mikäli pohjoisen luonnonvaroista tulee kiistoja ovat varmasti ainakin oikean suuntaisia. Suomessa ei tahdota edes myöntää, että "EU:n turvatakuut" ovat poliittista paskapaperia tilanteessa jossa Suomi ajautuu kahdenväliseen kriisiin Venäjän kanssa? Olisiko tosiasioiden tunnustaminen tässäkin asiassa viisauden alku???

Nato option nimellä tunnettu suomessa hellitty aivopieru katosi nopeasti kuvioista Georgian Nato-option osoittauduttua roska-osakkeeksi.

Venäjä on onnistunut poliittis- taloudellisilla keinoilla jo valmiiksi hajoittamaan eu:n yhtenäisyyden sen suuntaan. Suomessa ei vaan voida julkisesti tätä myöntää.
 
kimmo.j kirjoitti:
Islannin ilmatilan turvaamisesta olemme samoilla linjoilla. Kommenttini oli tarkoitettu yleisemmälle tasolle. Kuitenkin nostit hyvän pointin, meiltä halutaan ja me harkitsemme erilaisia ulkomaan operaatioita, vaikka emme ole Natossa. Jos haluamme olla mukana näissä operaatioissa, miksi sitten ei täysvaltaisena jäsenenä.

Tämänhän voi helposti kääntää toisinpäin, eli kun kerran voimme osallistua erinäisiin operaatioihin olematta Naton jäsen, niin miksi liittyä täysjäseneksi kaikkine velvollisuuksineen joista voi helposti tulla ongelmia?

Tietysti voitaisiin kyynisesti olettaa että mikäli tilanne on Suomen kannalta erityisen hankala, niin voisimme antaa Naton artikloille piupaut - niinkuin muuten uskon joka tapauksessa tositilanteessa käyvän - mutta tällöin emme voi sitten odottaa muidenkaan niitä pitävän, jolloin allianssi on arvoton.
 
Ja mikä on lopultakin Venäjän "ääni" tässä asiassa? Venäjä ei varmasti asein estä Suomea liittymästä, mutta sillä on sen seitsemän keinoa panna maksuun lunnaat tästä ratkaisusta. Venäläinen mentaliteetti taitaa olla sellainen, että se kostaa kaikki sellaiset liikkeet, jotka katsoo etunsa vastaisiksi. Eli joku hinta liittoutumisesta varmasti maksetaan. Onko sen väärti?

Hankalia juttuja, kun ei tiedä tarpeeksi mistään. Wanha konservatiivin ohje on, että silloin kun ei tiedä niin pitää odottaa rauhassa, vähän katsoa mitä tuleman pitää.

Kuulin tänään radiosta wanhan konservatiivin haastattelua, Wirkkunen nimeltään. Kovasti fiksu mies mielestäni ja allekirjoitan kaiken mitä hän lausui.
 
Kun ei tee mitään, ei satu mitään, niinkö? Onhan se totta jostain näkövinkkelistä.
On oikein miettiä mikä hinta liittoutumisella maksetaan, mutta samalla pitäisi miettiä mikä on nykyisen poliitikan hinta, tästä syntyy vertailu joka "paljastaa" vaihtoehtojen edut ja haitat. Ongelma tässä on tieto, tai paremminkin sen puute. Aihe on tunteita nostattava ja faktat jäävät jalkoihin, puoli sun toisin.
 
Ei muuta kuin nokka tuhisten Islantia auttamaan, natoon ja maailmalle. Samalla kotimaassa on meininkinä -viimeinen sammuttaa valot- kun varikoita yksityistetään ja varuskuntia lakkautetaan säästöjen nimissä. Varmasti hyvä näin.
 
Niin onhan tuohon jo porukka valmiina. Homma on sitten varmaan halpaa kuin saippua...
----------------------------------------------------------------------------------------------

Ilmavoimat valmiina kansainvälisiin tehtäviin

Ilmavoimilla on ollut vuoden 2010 alusta alkaen kyky osallistua Hornet-lentoyksilöllä kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Valtioneuvoston vuoden 2004 ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antoi Ilmavoimille tehtäväksi luoda kyky osallistua kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin 6000 kilometrin säteellä kotimaasta.

Kansainvälinen toiminta on yksi kolmesta puolustusvoimien lakisääteisestä tehtävästä, ja Ilmavoimien tehtäväkentäksi määritettiin lentokieltoalueen valvonta ja turvaaminen Hornet -lento-osastolla. Valtionjohto tekee aina erillisen päätöksen osallistumisesta kriisinhallintatehtäviin, ja Ilmavoimien suorituskyky on poliittiselle johdolle yksi mahdollisuus harkittaessa kriisinhallinnan vaihtoehtoja.

Ilmavoimat sai vuoden 2004 selonteossa asetetun tehtävän päätökseen syksyllä 2009. Ilmavoimien valmiusyksikkö sertifioitiin tuolloin kolmenkymmenen vuorokauden lähtövalmiuteen osana monikansallista lento-osastoa.

Yksikön vahvuus on enimmillään kuusi Hornet-hävittäjää sekä 250 henkilöä. Yksikölle osoitettua lentokalustoa ja muuta materiaalia käytetään kriisinhallintatehtävien ulkopuolella normaalisti Ilmavoimien jokapäiväisessä toiminnassa kotimaassa. Sen henkilöstö rekrytoidaan puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta ja reserviläisistä, jotka kutsutaan valmiusyksikön palvelukseen tarvittaessa.

Valmiusyksikköön kuuluu lentävän henkilöstön lisäksi muun muassa lento- ja viestiteknillistä henkilöstöä, turvallisuus- ja huoltohenkilöstöä sekä yhteysupseereita. Operaatioon lähetettävän henkilöstön lopullinen kokoonpano ja varustus vaihtelevat sen mukaan, minkälaista tukea yksikön tukikohdassa operaatioalueella on valmiina tarjolla.

Kansainvälinen valmiusyksikkö siirtää tarvittaessa toimintatukikohtaansa huomattavan määrän materiaalia ilma- ja maakuljetuksin, mutta esimerkiksi vartio- ja tukitoimintoja tuotetaan paikalle myös monikansallisen organisaation kautta.

Kriisinhallintaoperaatioissa Ilmavoimilla on kyky osallistua ilmapuolustustehtäviin, joihin voi kuulua esimerkiksi lentokieltoalueen valvontaa ja erilaisia ilma-alusten ja alueiden suojaustehtäviä. Ilmavoimille vuoteen 2016 mennessä luotavaa ilmasta maahan -toimintakykyä ei ole suunniteltu käytettävän kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa.


Materiaali ja koulutus kuntoon


Valmiutta kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumiseen alettiin rakentaa Ilmavoimissa vuonna 2005, jolloin käynnistettiin Muuttolinnuksi nimetty valmistautumisprojekti. Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö koottiin, koulutettiin ja varustettiin seuraavien neljän vuoden aikana.

Valmiusyksikön perustaminen on vaikuttanut sekä Ilmavoimien käyttämään materiaaliin että henkilöstön koulutukseen. Omalta osaltaan kansainvälisen toimintakyvyn syntymistä ovat tukeneet erilaiset viesti-, johtamis-, omasuoja-, ja asejärjestelmäpäivitykset, joita Hornet-kalustoon on tehty ja tehdään Mid-Life Update 1 ja 2 -elinkaaripäivityksien yhteydessä.

Samalla ohjaajien koulutuksessa on huomioitu monikansallisissa lento-operaatioissa sekä kansainvälisessä ilmatilassa tapahtuvilla siirtolennoilla tarvittavia valmiuksia.

Eräs näkyvimpiä kansainvälistä toimintakykyä luovia koulutustoimenpiteitä on ollut Hornet-ohjaajille annettava ilmatankkauskelpuutuskoulutus, jota järjestetään vuosittain koti- ja ulkomaisissa harjoituksissa. Kyky vastaanottaa polttoainetäydennystä ilmassa on tärkeä operaatioissa, joissa lentotoimintaan kuuluu pitkiä siirtymiä ja esimerkiksi ilmapäivystystä toiminta-alueella.

Lisäksi lentävälle henkilöstölle on luotu valmius yhteistoimintaan onnettomuus- tai vauriotilanteissa operaatiota tukevan CSAR-pelastusosaston kanssa.

Ilmavoimien henkilöstöä on myös koulutettu työskentelemään kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden ilmakomponentin johtoportaissa, joihin operaation aikana on tarkoitus sijoittaa suomalaista henkilöstöä.

Myös yksikön toiminnalle välttämättömien lentotukikohdan toimijoiden kuten pelastus- ja yleishuollon sekä vartio- ja turvallisuushenkilön koulutus on ollut huomattava urakka.



Valmiusyksikkötoiminnan opit ovat usein suoraan hyödynnettävissä kotimaassa. Esimerkiksi kansainvälisen lentotukikohdan tarvitseman materiaalin logistiikka on hyvin samanlaista kuin Ilmavoimien kriisiajan hajautetussa maantietukikohtatoiminnan.


Evaluoitu ja osaavaksi havaittu


Kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen edellytyksenä on, että operaatioon lähetettävä joukko kykenee toimimaan kansainvälisten vaatimusten mukaisesti, jotka kansainvälisessä sotilasilmailussa perustuvat useimmiten Naton jäsenmailleen asettamiin kriteereihin.

Myös Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön kyvyt todennettiin osallistumisella Naton lentoyksiköille suorittamaan Tactical Evaluation -prosessiin, jonka kautta saatiin varmuus yksikön kansainvälisestä suorituskyvystä. Naton ensilinjan taisteluyksiköiden tulee läpäistä TACEVAL kolmen vuoden välein.

Valmistautuminen TACEVALiin alkoi Ilmavoimissa osallistumisella lokakuussa 2006 järjestettyyn Naton taktiseen lentotoimintaharjoitukseen Norjassa. Tässä harjoituksessa Ilmavoimien rooli oli arvioida itse omaa toimintaansa evaluaatiohenkilöstön ohjauksessa ja kerätä siten eväitä ulkopuolisen arvioinnin varalle.

Varsinainen TACEVAL alkoi lokakuussa 2008. Tuolloin kansainvälisen valmiusyksikön toimintaa tutkittiin Tampere-Pirkkalan tukikohdassa reilun sadan hengen vahvuisen ulkomaisen arviointiryhmän voimin.

Arviointiprosessi huipentui elo–syyskuussa 2009 Saksan Trollenhagenissa järjestettyyn loppuarviointiin. Arviointiharjoituksessa simuloitiin tilannetta, jossa valmiusyksikkö saa pyynnön osallistua kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon, aloittaa siirtymisen kokoamistukikohdastaan Tampere-Pirkkalasta kohdemaahan ja käynnistää siellä ympärivuorokautisen lentotoiminnan.

Onnistuneen TACEVAL-prosessin lopputuloksena Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö sai ensimmäisenä Naton ulkopuolisena lentoyksikkönä kelpuutuksen kriisinhallintaoperaatioiden ilmapuolustustehtäviin, mikä on merkittävä osoitus Ilmavoimien suorituskyvystä.

Kansainvälisen valmiusyksikön luominen ja evaluointeihin osallistuminen on ollut Ilmavoimille opettavainen ja hyödyllinen prosessi. Kansainvälisiin toimintatapoihin tutustuminen ja niiden omaksuminen ovat kasvattaneet kansallisen ilmapuolustuksen tehokkuutta, henkilöstön koulutustasoa sekä materiaalin yhteensopivuutta.

Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan tietoa maailmalla hyviksi havaituista sotilasilmailun toimintatapamalleista ja niitä voidaan soveltaa myös Ilmavoimien toimintaan kotimaassa.


http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZBbb6pAFIV_S3-AzoVhpvNIZRyRi1xF5sWgx6IgSkMLwq8_Jk1Och7qU-Neb3tl7y9rAQXuuuTdqcg_T9dLfgYboOhWYvq6WELEJfJeobWKfSzDOZRCAynYQLKNyqGxxmoMyzF0Inhz2tLoXVP0cVLhiEXQFWcvrsgthrrbVsXQsgCilqP1PBDG_Bzely_3X-o_2sp23-40B66Z46OZhI99iL59qglbeJIg6c8ItCIz4XHCNJnQh_erkH378IcxIMiAYj-2wSiIf7GNhyyPPJH1zFz6E1nsV1lLoE67etrv6ymccqzrCGEMGeIUMgbSXdYys7V6IaIuuDafhGLdyJdvQXUSt_M1MoZuR4fysJXULwLrCPeae8BuDsdbMhlgQczR99a81PLM-nKDQu6M96R4zyplf3WB11a0iD31R0u9aG9kk8uYzt1s31P9dL4tbdSZ_rHDZG1d0AeRfVM3pDL4EKl0ltmOIDg99mlzmJiXdbm1eL1RPqoiwjFXNY-JUWt29zFTjArHfQHe4lofQFN3jQgX4-afDsZfHx9Syw!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=6fafb800405dc6a984eccd7cab8b6993
 
kimmo.j kirjoitti:
Kun ei tee mitään, ei satu mitään, niinkö? Onhan se totta jostain näkövinkkelistä.
On oikein miettiä mikä hinta liittoutumisella maksetaan, mutta samalla pitäisi miettiä mikä on nykyisen poliitikan hinta, tästä syntyy vertailu joka "paljastaa" vaihtoehtojen edut ja haitat. Ongelma tässä on tieto, tai paremminkin sen puute. Aihe on tunteita nostattava ja faktat jäävät jalkoihin, puoli sun toisin.

Mikähän on sitten se puuttuva tieto?
 
SS: Lennoston komentaja ei veisi Horneteja Islantiin

Jussila muistuttaa, että Ilmavoimilla on edessä useamman vuoden säästökuuri, jolloin Hornetien lentotunteja joudutaan muutenkin leikkaamaan.
- Jos ulkomaille lähdetään, antakaa meille myös resursseja siihen, Jussila vetoaa.

Islanti-operaatio ei kehitä millään tavalla lentäjien taktista suorituskykyä, Jussila sanoo.

http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=95579295
 
fulcrum kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Kun ei tee mitään, ei satu mitään, niinkö? Onhan se totta jostain näkövinkkelistä.
On oikein miettiä mikä hinta liittoutumisella maksetaan, mutta samalla pitäisi miettiä mikä on nykyisen poliitikan hinta, tästä syntyy vertailu joka "paljastaa" vaihtoehtojen edut ja haitat. Ongelma tässä on tieto, tai paremminkin sen puute. Aihe on tunteita nostattava ja faktat jäävät jalkoihin, puoli sun toisin.

Mikähän on sitten se puuttuva tieto?

Pitävätkö liittolaiset lupauksensa vai ei, tuleeko Venäjä hyökkäämään Suomeen vai ei. Halutaanko meitä edes Natoon, Millaiset suunnitelmat Natolla on jos Venäjä hyökkäisi jonkun sen jäsenen kimppuun? Onhan näitä vaikka millä mitalla.
 
Handen uutinen kokonaisuudessaan:

Komentaja SS:lle Islanti-operaatiosta: "Ei kehitä millään tavalla"
Savon Sanomat Il Tiistai 15.5.2012 klo 05.25

Karjalan lennoston komentaja, eversti Ari Jussila suhtautuu Savon Sanomissa kriittisesti suomalaishävittäjien käyttämiseen Islannin ilmatilan valvonnassa.

Jussila muistuttaa, että Ilmavoimilla on edessä useamman vuoden säästökuuri, jolloin Hornetien lentotunteja joudutaan muutenkin leikkaamaan.

- Jos ulkomaille lähdetään, antakaa meille myös resursseja siihen, Jussila vetoaa.

Ilmavoimien lentokoulutukseen käyttämä aika on putoamassa vuosina 2013-2015 noin 8 000 tuntiin, kun viime vuonna lentotunteja oli 9 200.

- Islanti-operaatio ei kehitä millään tavalla lentäjien taktista suorituskykyä, Jussila sanoo.

Satakunnan lennoston lakkauttamisen jälkeen torjuntahävittäjien tukikohdiksi ovat jäämässä Rovaniemi ja Kuopio.

Suomi aikoo selvittää mahdollista osallistumista Islannin ilmatilan valvontaan yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Asevoimattoman Islannin puolustuksesta huolehti aiemmin Yhdysvallat.
 
Poliitikot ja ylin kenraalikunta (ovat muuten virkaansa näiden poliitikkojen nimittämiä...) hahmottavat jopa suurempia kokonaisuuksia...
 
- Jos ulkomaille lähdetään, antakaa meille myös resursseja siihen, Jussila vetoaa.

Eiköhän lennoston tasan motivaatio ulostuloon ole aika tiiviisti tässä.

Sinällään ymmärrettävää: jos kaikki rahat käytetään Atlantilla lentelyyn, muu lennosto voi esim. tuijottaa seinään tai keskustella lomautusvaroituksesta. Mikä ei puolestaan kehitä muuta kuin tattia otsaan.

Jos KARLSTOlle annettaisiin UM:n momentilta nettomääräisesti se raha mitä meripuluoperaatioon tarvitaan, ja saisi pitää kotimaan valmiustehtävään tarvittavat rahat kokonaan, niin mitäs luulisitte - laulaisiko Jussila ylistyslaulua tehtävän välttämättömyydestä ja huikeasta oppimisesta?
 
kimmo.j kirjoitti:
fulcrum kirjoitti:
Mikähän on sitten se puuttuva tieto?

Pitävätkö liittolaiset lupauksensa vai ei, tuleeko Venäjä hyökkäämään Suomeen vai ei. Halutaanko meitä edes Natoon, Millaiset suunnitelmat Natolla on jos Venäjä hyökkäisi jonkun sen jäsenen kimppuun? Onhan näitä vaikka millä mitalla.

Eli se puuttuva tieto on siis kykenemättömyys ennustaa tulevaisuutta, joka on tunnetusti hankalaa koska sitä ei ole vielä tapahtunut. Ei tuosta nyt hirveästi apua ole.
 
Back
Top