miheikki
Greatest Leader
Ne naiset.
07.04.2015 http://reservilainen.fi/uutiset/enemmisto_reservilaisista_nato-jasenyyden_kannalla
Enemmistö reserviläisistä Nato-jäsenyyden kannalla
Reserviläiskenttä on hyvin yhtenäinen puhuttaessa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän, Suomen puolustamisen ja puolustusvoimien määrärahojen korottamisen suhteen. Eriävät mielipiteet löytyvät Nato-kysymyksestä.
Tuomas Kaarkoski
Reserviläinen suoritti yhdessä Reserviupseeri- ja Reserviläisliiton kanssa kyselyn, jossa tiedusteltiin liiton jäsenten mielipiteitä maanpuolustuksellisiin ja turvallisuuspoliitisiin kysymyksiin. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 8432 ihmistä, joista Reserviläisliiton jäseniä oli 3898 ja Reserviupseeriliiton jäseniä 4534. Kysymykset vastausvaihtoehtoineen olivat samoja, joita Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) käyttää vuosittaisissa kyselyissään.
Naton suosio kasvaa
Kyselyn eniten mielipiteitä jakanut kysymys oli ”Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?”. Kyselyyn vastanneista 53,1 prosenttia on Natoon liittymisen kannalla ja liittymistä vastustaa 30 prosenttia vastaajista. 16,9 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Liittojen väliltä löytyy hajontaa. RES:n jäsenistä kyllä-äänen antaa 48,6 prosenttia, kun RUL:n vastaava luku on 57 prosenttia. RES:n jäsenistä kielteisellä kannalla on 33,9 prosenttia ja RUL:n jäsenistä taas 26,7 prosenttia.
Maantieteellisesti Nato-kannatus on selvästi voimakkainta Uudellamaalla, jossa 61,8 prosenttia liittojen jäsenistä kannattaa liittoumaan liittymistä. Penseimmin Natoon suhtaudutaan Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla Naton kelkkaan olisi valmis hyppäämään vain 35,2 prosenttia vastaajista ja Etelä-Pohjanmaallakin kannatus jää alle 40 prosentin (39,6%).
Ikäjakauman puolesta nuoret suhtautuvat kriittisimmin Nato-jäsenyyteen. Alle 25-vuotiaista liittymistä kannattaa 44 prosenttia, kun taas yli 60-vuotiaissa vastaava luku 58,3 prosenttia, joka on samalla suurin kannatusprosentti kaikista kyselyn ikäluokista.
Jos asiaa haluaa peilata koko kansan mielipiteeeseen, MTS:n joulukuussa julkaistussa kyselyssä Natoa kannatti 30 prosenttia ja vastusti 60 prosenttia kaikista vastaajista.
Reserviläisliitto kysyi Natosta jäseniltään myös viime vuonna. Tuolloin reilut 40 prosenttia jäsenistä kannatti liittymistä.
Tulevaisuus huolettaa
Kyselyn perusteella reserviläiset eivät näe tulevaisuutta kovin ruusuisena. ”Jos ajattelet nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?” –kysymykseen vastanneista vain 3,1 prosenttia uskoo turvallisempaan tulevaisuuteen. Peräti 64,3 prosenttia on sitä mieltä, että tulemme lähitulevaisuudessa elämään turvattomammassa maailmassa. Vastauksissa heijastuu epäilemättä sotimisen takaisin Eurooppaan tuoneen Ukrainan tapahtumat sekä Venäjän arvaamattomammaksi muuttunut ulkopolitiikka.
Kyselyssä tiedusteltiin myös mielipiteitä Suomen roolista Ukrainan tapahtumien keskellä. ”Miten arvioitte Suomen toimintaa Ukrainan kriisin yhteydessä? Suomi on toiminut..” –kysymyksen mukaan 16,8 prosenttia arvioi Suomen toimineen erittäin hyvin kriisin yhteydessä. Enemmistö eli 58,3 prosenttia ilmoittaa Suomen toimineen melko hyvin. Kriittisesti Suomen tekoihin suhtautuu 14,3 prosenttia (Melko huonosti 12% ja erittäin huonosti 2,3%).
Yhtenäinen rintama
Muissa kyselyn kysymyksissä reserviläiskenttä näyttäytyy hyvin yhtenäisenä kokonaisuutena. Suurin yksimielisyys liittyi kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”. Peräti 95,8 prosenttia vastaajista oli kyllä-vastauksen kannalla.
Myös nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nauttii yli 90 (91%) prosentin suosiota. Valikoivasti asevelvollisuutta pienentäsi 6,8 prosenttia vastaajista ja 1,7 prosenttia haluaisi siirtyä kokonaan ammattiarmeijan käyttöön.
Vankkaa enemmistön suosiota nauttii myös idea puolustusvoimien käytettävien resurssejen kasvattamisesta. ”Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?” –kysymykseen vastanneista määrärahojen kasvattamista kannatti 89,5 prosenttia, ennallaan säilyttämistä 8,8, prosenttia ja rahojen vähentämistä tuki vain 0,6 prosenttia.