Täytyy olla rauhoittava tieto tällä hetkellä, ettemme ole Natossa. Turkin ja Venäjän välillä on nyt täysin realistinen tie sotaan, joka ei vaadi kummaltakaan mitään erityisen poikkeuksellista käyttäytymistä. Riittää, kun seuraava venäläinen kone eksyy Turkin ilmatilaan tai että Turkki uskoo niin, ja yrittää ampua koneen alas. Venäläiset tietenkin reagoi siihen tällä kertaa, kun siellä on S-400, Slava-risteilijä ja hävittäjät valmiudessa sitä varten, joten syntyy taistelu, jonka on enemmän kuin helppo nähdä eskaloituvan siihen, että Turkki iskee esim. ristelijää tai S-400-järjestelmää vastaan, mikä lähes varmasti johtaa iskuihin Venäjältä Turkin sotilaskohteisiin. Sen jälkeen, jos Nato haluaa säilyttää uskottavuutensa, sen on reagoitava myös, joka voi tarkoittaa jo sotatilaa Venäjän ja Naton välillä. Pelkkä diplomaattinen huutelu tuskin vakuuttaisi ketään tilanteessa, jossa Venäjä on tehnyt ohjusiskuja Nato-maahan. Nato-Suomi 1300km Venäjärajan kanssa olisi suhteellisen hikisessä tilanteessa.
- Status
jurppi
Ylipäällikkö
Luin kirjan. Mielestäni siinä pyritään vain puolustelemaan henkilökohtaista NATO-kielteisyyttä. Käytännössä Vanhanen myös hyväksyy Venäjän oikeudet omaan etupiiriinsä. Hyvin pitkälle hän ymmärtää ja myötäilee myös suurvallan "oikeutta" toimia lähipiirissään vastoin Venäjän itsensä tekemiä kv. sopimuksia. Eikä hän myöskään näe ongelmana Venäjä autoritääristä ja diktatuuriin perustuvaa hallintojärjestelmää. Sen kanssa pitää vain tulla toimeen. Vanhanen oikeastaan sivuuttaa koko Venäjän yhteiskunnan sisäpoliittisen toiminnan, toimittajien ja oppositiojohtajien murhat jne. Ikään kuin ne kuuluisivat luonnollisena osana Venäjän suurvaltahistoriaan ja ovat siten osaltaan jatkumoa nykyaikaan.
Vanhanen pyrkii myös pitkällä selvityksellä perustelemaan Suomen vesittämää EU:n Lissabon'in sopimuksen turvatakuun määrittelyä. Vanhanen oli yhtenä vääntämässä niitä maanpetturi tuomiojan sekä halosen ohella. Kuinka se on muka hyvä Suomelle jne. Hänen mukaansa alkuperäiseen esitykseen sisältynyt velvoite myös "sotilaallisista tukitoimista" vain unohtui pois sopimustekstistä.
Vanhanen unohtaa myös Suomen ja NATO:n välisen ns. isäntämaasopimuksen jossa on omat sitoumuksensa. NATO:n ideologisena vastustajana hän todennäköisesti haluaa olla täysin hiljaa tämän sopimukseen liittyvien poliittisten merkitysten osalta.
Tämä Vanhasen kirja myötäilee todennäköisesti Kepun ja SDP:n (jopa vihreiden ja vasemmistoliiton) näkemyksiä NATO:n suhteen. Rivien välistä käy ilmi Vanhasen harmi siitä että Ruotsissa Kepun veljespuolue on ottanut positiivisen kannan puolustusliiton jäsenyyteen. Kirjan näkemysten pohjalta pitäisin melko todenköisenä ettei Vanhanen haluaisi Suomen seuraavan Ruotsin mukana jos Ruotsissa päädytään jättämään jäsenyyshakemus.
Muuten Vanhanen näkee Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön positiivisena. Ilmeisesti hän ei ole huomannut sitä ettei Venäjä todennäköisesti hyväksyisi ainakaan virallista, sopimukseen perustuvaa puolustusliittoa Ruotsin ja Suomen välillä. Tämä ei kylläkään tyydytä myöskään Ruotsin näkemyksiä oman maanpuolustuksensa/turvallisuuspolitiikkansa osalta. Ilmeisesti Ruotsalaiset eivät pidä liittoa Suomen kanssa riittävän uskottavana. Vaikka se voi edesauttaa puolustusvälineiden kauppaa. Varsinkin kun Suomi on hankkimassa uutta kalustoa ilmavoimille.
jurppi
Ylipäällikkö
Todennäköisesti venäläisten koneet eivät enää eksy yhtä helposti Turkin ilmatilaan kuin aikaisemmin. On enemmän kuin todennäköistä ettei Venäjä tee iskujaan NATO:n jäsenmaan alueelle. Käytännössä Venäjä kykenee painostukseen ja aseellisiin operaatioihin vain ja ainoastaan puolustusliittoon kuulumattomia valtioita kohtaan.
Ja näin Venäjä toimii jo tälläkin hetkellä. Se miehittää asevoimin osaa Ukrainasta, Georgiasta, Moldoviasta. Venäjällä on lisäksi sotilastukikohtia Valko-Venäjällä, Kazakstanissa, Abhasiassa, Armeniassa jne. Näissäkään maissa Venäjän tukikohdat eivät ole heidän omasta halustaan.
Suomea Venäjä pyrkii painostamaan lähinnä taloudellisesti ja poliittisesti sekä ns. hybridisodan keinoin. Euroopan puoleisista rajanaapureista Suomi on ainoa itsenäinen valtio (joka ei ole NATO:n jäsenmaa) jonka alueita Venäjän asevoimat eivät vielä toistaiseksi miehitä tai ole muuten läsnä.
Suomella on huomattavasti hikisemmät oltavat yksinään kuin olisi puolustusliiton jäsenmaana. Jos Venäjä jostain syystä (esim. sisäpoliittisista) päättää vielä laajentaa sotavoimiensa toimia rajanaapureidensa alueelle, niin jäljellä on enää vain yksi vaihtoehto.
JR49
Respected Leader
Minulla on sellainen näkemys politiikan teosta (perustuu kunnallispolitiikan läheltä seuraamiseen) että siinä yksi vahva persoona taluttaa narusta isoa joukkoa pässejä. Kun kirjan on tehnyt näin iso keskustavaikuttaja, se ei ole pelkästään henkilökohtainen ulostulo, vaan määrittää puolueen linjaa. Vanhanen on tarpeeksi isokenkäinen, että hän voi ajaa näkemyksensä puolueen yleiseksi toimintaohjeeksi. Ja kuka hänellä olisi vastavoimana, toisena tarpeeksi isona persoonana, kiistämään näkemyksiä? Rehn voisi olla, mutta hänen kantansa ei ole minulle selvinnyt.
Ja tulee tämä ajallisesti niin lähellä sattumoisin Sipilän Moskovan-matkaa, ettei voi olla sattumaa. Ettei tässä vaan viestitettäisi kansalle ja myös itänaapurille, miten maamme makaa jatkossa.
Bushmaster
Greatest Leader
Jo tätä ihmettelee muutkin...
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ nato arvio-46249
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ nato arvio-46249
Nato-ryhmä herättää hämmennystä: "Kokoonpano on vähän erikoinen"
SATU SCHAUMAN
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen arvostelee Nato-arviointiryhmän kokoonpanoa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) kummastelee Nato-jäsenyyden arviointityöryhmän kokoonpanoa. Hänestä se herättää kysymyksen, miten objektiivista lopputulosta ryhmältä voidaan odottaa.
Pertti Salolainen.
(Martti Kainulainen/Lehtikuva)
– Kokoonpano on vähän erikoinen. Siinä ei sellaista voimakkaan leimallisesti Nato-myönteistä henkilöä taida olla lainkaan, Salolainen arvioi.
Ulkoministeriö julkisti viime viikolla asiantuntijaryhmän, jonka tarkoitus on arvioida Nato-jäsenyyden edut ja haitat Suomelle. Hanke pohjautuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä laaditaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
Työryhmään kuuluvat eläkkeellä oleva suurlähettiläs Mats Bergqvist Ruotsista, Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (ISS) ja Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen (GCSP) puheenjohtaja Francois HeisbourgRanskasta, eläkkeellä oleva suurlähettiläsRené Nyberg Suomesta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Tiilikaista pidetään Nato-myönteisenä, vaikka hän ei asemansa vuoksi ole ottanut voimakkaita kantoja. Mats Bergqvistiä Salolainen luonnehtii "Nato-vastaiseksi". Bergqvist julkaisi yhdessä René Nybergin kanssa reilu vuosi sitten Helsingin Sanomissa kirjoituksen, jonka viesti oli, että Suomen ja Ruotsin olisi syytä pysytellä nyt Naton ulkopuolella.
Kanerva: Uusia näkökulmia odotetaan
Salolaisen mielestä työryhmän koostumus antaa viitteitä kielteisestä lopputuloksesta.
– Jos tältä työryhmältä pitäisi odottaa objektiivisempaa ja tasapuolisempaa kantaa, se ei täytä näitä edellytyksiä, Salolainen arvioi.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.)ei halua ottaa vielä voimakkaita kantoja:
– Nyt täytyy antaa heille ikään kuin mahdollisuus näyttää kyntensä, miten he saavat tästä uutta tematiikkaa viritettyä. Uusia näkökulmia pitäisi kyllä voida kohtuudella odottaa heiltä, Kanerva kuitenkin painottaa.
Lista esitelty utvassa
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toteaa työryhmän kokoonpanosta, että kyseessä on "ulkoministeriön valmistelun alainen asia".
– Puolustusministeriöllä ei ole asian kanssa ollut tekemistä. Toki tämä lista (työryhmän kokoonpano) on kuitenkin esitelty utvassa (ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta), Niinistö huomauttaa.
Niinistön mielestä ryhmässä on "runsaasti kokemusta ja näkemystä asioista, niin kansallista kuin kansainvälistäkin".
Niinistön mukaan nähtäväksi jää, minkälainen selvitys on tulossa ja miten se suhteutetaan kahteen selontekoon, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen sekä puolustusselontekoon.
Juuri 5 päivää sitten Turkki väitti venäläisen koneen loukanneen taas Turkin ilmatilaa... Kuvitelmasi siitä, että kuvailemassani skenaariossa Venäjä vain alistuisi ja antaisi Turkin nöyryyttää Venäjää tuhoamalla sen järjestelmät Syyriassa, ei ole realistinen. Mutta ymmärrän kyllä, että on ikävä myöntää tuo, koska se on painaa vaakakuppia Nato-jäsenyyttä vastaan.
Lisäksi luulenpa, että esim. Armenia on hyvin tyytyväinen siihen että siellä on venäläinen tukikohta. Azerbaidzhanin presidentti on uhkaillut Armeniaa sodalla mm. twitterissä ja ottaen huomioon miten voimatasapaino azereiden ja armenialaisten välillä on keikahtanut, Venäjä lienee tärkein syy miksei sota ole syttynyt.
jurppi
Ylipäällikkö
En oli sanonut että Turkki nöyryyttäisi Venäjän järjestelmiä Syyriassa..mistä tämä väitös? Olen kirjoittanut jo ainakin sata kertaa näilläkin sivuilla että Venäjällä ei todellisuudessa ole pienintäkään pelkoa siitä että NATO:n jäsenmaat loukkaisivat aseellisesti Venäjän koskemattomuutta. Venäjän johto tietää tämän erinomaisen hyvin. Juuri sitä varten on luotu tiedonvälitysjärjestelmät ettei edes vahingossa pääsisi syntymään väärinkäsityksiä NATO:n ja Venäjän välille.
Tämä ei kuitenkaan estä Putinia tekemästä propagandaa siitä kuinka NATO uhkaa Venäjää. Sille on omat syynsä. Propaganda on suunnattu ennen kaikkea venäläisille itselleen. Sillä perustellaan tavallisille musikoille Venäjän asevoimien huomattavan suurta varustautumista sekä osuutta maan budjetista...Ja, toden totta Venäjällä on ihan oikeasti tarvetta varustautumiseensa: http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/venajan-asevoimat/venajan-asevoimat-maan-rajojen-ulkopuolella
Kuten oheisesta linkistä näkyy niin tarvetta sotilaalliseen läsnäoloon on sekä naapurimaissa kuin vielä enemmän maan sisäisen turvallisuuden suhteen. Tuossa ei ole läheskään kaikki kohteet joita/joissa Venäjä ylläpitää sotavoimiaan ja kalustoaan.
En lähde tässä spekuloimaan sitä mikä merkitys on Armeniassa olevilla venäläisjoukoilla. Se ei kuulu tämän topic'in aiheisiin. Mutta joitakin tukikohtia löytyy myös Azerbaidzanin puolelta. Minä ymmärrän että Venäjämieliset näkevät sotilasosastot vain ja ainoastaan Venäjän ystävällisenä apuna naapurimailleen. Juuri kuten omassa esimerkissäsi totesit Armenian osalta. Mutta, toisenlaisiakin mielipiteitä on uutisoinnissa näkynyt. Kaikki rajanaapureina olevat itsenäiset valtiot eivät suinkaan ole halunneet Venäjän sotavoimia ja tukikohtia alueilleen.
Toistan vielä sen tosiasian että Venäjän sotavoimat ovat läsnä kaikkien itsenäisten rajanaapurimaiden alueella, lukuun ottamatta NATO:n jäsenmaita ja Suomea. Joissain maissa venäläiset sotilaat (sekä FSB ja miliisit) ovat miehittäjinä ja toisissa Venäjä ylläpitää sotilastukikohtia.
jurppi
Ylipäällikkö
Suomen hallituksen NATO-selvitys on poliittinen tilaustyö. Sitä tarvitaan vain ja ainoastaan pohjustamaan hallituksen näkemystä puolustusliiton jäsenyyden sekä maamme uskottavan puolustusvalmiuden suhteen. Sekä luonnollisesti myös tukemaan hallituksen suunnittelemia toimenpiteitä sotilaallisen varustautumisen ja turvallisuuspolitiikan osalta. Tarkoituksena ei ole missään tapauksessa selvittää puolueettomasti ja neutraalisti Suomen turvallisuuspoliittista asemaa Venäjän naapurivaltiona.
Jokainen meistä tietää että EU:n jäsenmaat (muutamaa lukuunottamatta) ovat valinneet valtiollinen koskemattomuutensa turvaksi NATO:n jäsenyyden. Tämä turvallisuuspoliittinen rakenne näkyy vahvasti myös EU:n Lissabonin sopimuksessa. Monet näistä EU:n jäsenvaltioista sijaitsevat huomattavasti suojatummassa geopoliittisessa asemassa, suhteessa EU:n ainoaan mahdolliseen viholliseen, kuin Suomi(Venäjän rajanaapuri). Jo tämä edellä mainittu ja paljon mainostettu geopoliittinen sijainti osoittaa että Suomi on EU:n jäsenmaista kaikkein eniten yhteisen turvallisuusjärjestelmän tarpeessa, kuin mikään muu yksittäinen jäsenmaa. Ehkä Baltianmaita lukuun ottamatta jotka ovat jo puolustusliiton jäseniä.
Tästä em. perussyystä johtuen NATO-selvitykseen tarvitaan jo etukäteen hyvin tarkkaan määritelty tavoite, jotta voidaan löytää sekä osoittaa sopivat perustelut sille että Suomen tulee huomioida Venäjän "turvallisuuspoliittiset tarpeet" oman maanpuolustuksensa osalta. Jotta selvityksen lopputulos olisi varmasti halutun mukainen on sen tekijätkin jouduttu valitsemaan "tarkalla kammalla". Lienee vaikea löytää sellaisia asiantuntijoita jotka kykenevät uskottavasti osoittamaan että 94 %:ia Euroopan unionin kansalaisista on vääränlaisen turvallisuusjärjestelmän piirissä.
Mutta, vanha totuus on että "rahalla saa ja hevosella pääsee..kenen leipää syöt sen lauluja laulat". Me kaikki tiedämme jo etukäteen minkälainen on kyseisen selvityksen lopputulos.
Bushmaster
Greatest Leader
Minä esitin tuon nähdäkseni realistisen skenaarion, joka veisi Nato-Turkin ja Venäjän sotaan. Ensiksi vastasit siihen, niin että mielestäsi on "enemmän kuin todennäköistä ettei Venäjä tee iskujaan NATO:n jäsenmaan alueelle". Ja esitit jopa, ettei venäläiset koneet enää eksyisi Turkin ilmatilaan, vaikka juuri alle viikko sitten Turkki väitti niin taas tapahtuneen. Vastattuani tuohon kohtaan, väität nyt ettei "ole pienintäkään pelkoa siitä että NATO:n jäsenmaat loukkaisivat Venäjän koskemattomuutta". Ottaen huomioon, että Turkki vasta pari muutama kuukausi sitten pudotti Venäjän hävittäjän 17 sekunnin ilmatilaloukkauksen vuoksi, ja on muutenkin jokseenkin hämärä valtio Erdoganin käsissä, esität sinä hämmästyttävää luottamusta Turkkia kohtaan tässä asiassa.
Toisaalta pakko kai sinun on, jos kannatat Nato-jäsenyyttä eli sotilasliittoa tuon valtion kanssa. Minun on kyllä hyvin vaikea nähdä rationaalisia perusteita noin järkähtämättömälle luottamukselle Turkin rationaalisuuteen ja rauhanomaiseen luonteeseen. Edelleenkin, siinä tilanteessa, jos/kun Turkki yrittää seuraavan kerran ampua alas ilmatilaa loukkaavan venäläisen hävittäjän, on kaikki perusteet odottaa Venäjältä välittömiä vastatoimia alueelle sijoitettujen ilmatorjuntajärjestelmien ja hävittäjien toimesta. Jos Turkki ei kohdista toimenpiteitä noita järjestelmiä kohtaan, niin se mitä ilmeisimminkin häviää taistelun ja käytännössä luovuttaa raja-alueen ilmatilansa Venäjän valtaan. Minusta ei ole millään muotoa varmaa, että Erdoganin Turkki luovuttaa noin, ja jos se ei luovuta, niin sota on täysin looginen seuraus.
Mitä tulee tuohon Armenia-asiaan, niin se kertoo ainoastaan sinun "mielisyydestäsi". Se realiteetti, että Venäjä on imperialistinen roistovaltio, ei kuitenkaan tarkoita että kaikki Venäjän vaikutus ja kaikki mitä se tekee olisi negatiivista. Venäjän Armenian tukikohdan pidäkevaikutus Azerbaidzhanin suhteen on täysin selvä asia, sitä on länsimaisissakin julkaisuissa käsitelty, eikä tuossa ole paljon argumentoinnin varaa. Lisäksi Venäjällä ei ole tukikohtia Azerbaidzhanin puolella, siellä oli aiemmin Venäjän ennakkovaroitustutka, mutta ei enää sitäkään.
Panssari Salama
Respected Leader
Nyt myös suomeksi James Mashirin kääntämänä:
http://blogit.image.fi/somesotilas/suomi-ja-ruotsi-kasi-kadessa-natoon/
Käykeepä lukemassa. Tässä se NATO-selvitys on.
Keskustaa ja muitakin puolueita ohjaa loppujen lopuksi lkm pieni kabinetti. Aho, Vanhanen, Sipilä, Rehn....siinä se rupeaa olemaan. Wanha litto on selvästi jo ohjattu jäähylle. Sos.Demin jymyvaikuttaja on Heinäluoma. Kokoomuksen liuta on vähän isompi, mutta vähän yli yhteen käteen sopii sekin. Persu on edelleen yhden miehen luisessa otteessa.
Turvallisuuspolitiikan isot päätökset tehdään silti yhdessä. Tietty sisäpolitikointi on tullut siihen uutena mausteena, kuten näimme viime vaalien alla. Keskustelu osoittautui "qesqusteluxi" näin jälkikäteen katsottuna. Vaalien alla on näköjään lupa pieneen irrotteluun lähinnä siksi, että tietty uskottavuus koko showhun säilyisi ainakin jollain tasolla. Ja vielähän reilu 60 prosenttia äänioikeutetuista onkin mukana leikissä. Suomalaiskansalliseen tapaan äänestäjien pääosa äänestää suht varmoja voittajia.....siitä tulee hyvä mieli sitten, kun saa likottaa itseään sellaisena pikkuvoittajana.
Panssari Salama
Respected Leader
Putinin röllikät ovat ehtineet jo RAND corporationiinkin?
Linkki
uutiset myös Foreign Policyssä ja Iltalehdessä
Artikkeli vaikuttaa varsin asiantuntevalta, en tiedä tästä RAND järjestöstä mitään, mutta tämä lopputulema joka raflaavasti on tuotu meidänkin mediassa esiin on heidän pelaamien eri skenaarioita testaavien sotapelien johtopäätös. Toimenpidesuosituskin on sangen selkeä:
Fortunately, avoiding such a swift and catastrophic failure does not appear to require a Herculean effort. Further gaming indicates that a force of about seven brigades, including three heavy armored brigades—adequately supported by airpower, land-based fires, and other enablers on the ground and ready to fight at the onset of hostilities—could suffice to prevent the rapid overrun of the Baltic states.
Eli toisinsanoen balttien pitäisi kunkin laittaa pystyyn yksi mekanisoitu prikaati ja yksi jv prikaati, niin seisoisivat omillaan. Ei kuulosta ylitsepääsemättömältä ponnistukselta, varsinkin jos osa kalliista raskaasta kalustosta voitaisiin laskea NATO:n alueelle perustettavien esivarastojen varaan.
Edit: ja siis yksi ulkopuolinen prikaati alueelle, esim yhdistelmä muiden Euroopan NATO-maiden ja USA:n osastoista koottuina, nostamaan Venäjän kynnystä hyökätä alueelle, koska se vaikuttaisi myös suoraan näihin maihin.
RAND:in artikkeli tässä: http://www.rand.org/content/dam/rand/pubs/research_reports/RR1200/RR1253/RAND_RR1253.pdf
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Turkilla ja Venäjällä on oma keskinäinen historiallinen yhteytensä. Ne pohjautuvat pitkälle historiaan ja viime vaiheissaankin jo 1600 luvulta alkaen Venäjän tavoitteisiin päästä hallitsemaan Bosborin-salmea ja yhteyttä Välimerelle. Tällä Venäjän valloituspolitiikalla oli aikanaan omat yhteneväisyytensä myös Ruotsiin ja Itämeren suuntaan. Myöhemmässä vaiheessa jopa Suomen päätymisessä Venäjän imperiumin alaisuuteen. Eli Putinin halu laajentua tai tällä kertaa oikeastaan palauttaa Venäjän hallintaan Neuvostoliiton aikaiset satelliittivaltiot ja alueet ei ole mitenkään ainutlaatuista Euroopan historiassa.
Mutta esim. "realistisen skenaarioosi" osalta on hyvä huomioida se ettei Turkin ja Venäjän suhteissa ole kysymys NATO:n ja Venäjän suhteista. Ei siitäkään huolimatta että Turkki on puolustusliiton jäsenmaa. Se mitä tapahtuu Turkin ja Syyrian rajaseuduilla on lähinnä Turkin ja Venäjän keskinäistä alueellista kisailua. Tähän vaikuttaa vahvasti Turkin tukemien kapinallisryhmien asema taistelussa Syyrian hallituksen asevoimia vastaan. Putinin kovista puheista huolimatta en jaksa uskoa että Venäjä ryhtyisi laajemmin uhmaamaan Turkkia, puhumattakaan varsinaisesta sodankäynnistä. Toki kyseisellä, Turkin ja Syyrian, raja-alueilla saatetaan jokunen lentokone pudottaa puolin tai toisin. En myöskään ole erityisemmin puolustanut Turkin/Erdoganin musliminationalistista politiikkaa..Siinä on, varsinkin sisäpoliittisesti, paljon samaa kuin Putinin yksinvaltaa tavoittelevassa politiikassa.
Toisekseen olen sitä mieltä että tällä hetkellä "kaikki Venäjän vaikutus" lähtee sen pyrkimyksistä palauttaa hallintaansa Venäjän imperiumin ja Neuvostoliiton aikaiset alusmaansa. Vaikkei yksikään näistä kansoita ja valtioista halua päätyä takaisin Venäjän poliittiseen ja sotilaalliseen hallintaan.
Ikävä sanoa, mutta nykyisen Putinin johtaman "Venäjän vaikutuksesta" en löydä mitään positiivista. Ei edes venäläisille itselleen ja vielä vähemmän sen naapurimaille.
P.S. Koetaan pitää keskustelu yleisellä tasolla ja välttää keskinäistä kiistelyä vaikka näkemyksemme suhteessa puolustusliittoon ja Venäjään ovat mitä ilmeisimmin täysin eri laidoilta.
jurppi
Ylipäällikkö
Mitä ilmeisimmin Ruotsin NATO-jäsenyyden hakemisen osalta ovat poliittiset pyörät alkaneet hiljakseen rullaamaan. Tämä tulee lisäämään juuri tämän em. artikkelin kaltaisia avauksia ja näkemyksiä. Ensimmäisessä vaiheessa tietenkin Ruotsissa mutta Suomessakin seurataan tilannetta tiukasti..
Ensimmäisen vaiheen taistelu käydään siitä pitäisikö Ruotsin ja Suomen hakeutua yhdessä ja samanaikaisesti NATO:n.
Suomessa puolustusliiton vastustajat ovat jo alkaneet liikehtiä. Vanhasen kirja on hyvä esimerkki tästä. Veikkaisin että saamme pian myös Paavo Väyryseltä ulkopoliittisen kannanoton jossa ainakin Venäjän näkemykset tullaan ottamaan hyvin huomioon. Veikkaan myös että myös Ruotsissa tullaan esittämään kritiikkiä sitä vastaan että jäsenhakemus jätettäisiin yhdessä Suomen kanssa. Lusikkansa soppaan tulevat työntämään myös nykyiset NATO:n jäsenmaat omilla näkemyksillään ja mahdollisesti itänaapurin suunnalta tulevilla ehdotuksilla höystettynä.
Sellainen hytinä on että Venäjä lienee jo antanut omat ohjeensa Suomen poliittiselle johdolle. Nyt sitten mietitään kuinka asiat saadaan esitettyä Suomen kansalle. Hallituksen tilaama puolustuspoliittinen (NATO-selvitys) saattaa tulla oikeaan ajankohtaan. Suurin pelko Suomen hallituksella lienee kuitenkin siinä miten pitkään Ruotsin demarivetoinen vähemmistöhallitus kykenee jatkamaan. Todennäköisesi jo lähivuosina Ruotsia tulee hallitsemaan varsin NATO-myönteiset puolueet. Muutos voi tulla yllättävänkin nopeasti.
Suomen osalta saattaa nousta eteen äärimmäisen tärkeä valinta jossa maamme johtajat päättävät lopullisesti siitä mihin kansainväliseen yhteisöön/valtapiiriin Suomi-niminen valtio kuuluu/sitoutuu tulevaisuudessa.
Panssari Salama
Respected Leader
Mielenkiintoista artikkelissa on etenkin se, että tämä Ruotsi-yhteistyö jota Suomessa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn olisi kirjoittajan mielestä vaihtoehdoista huonoin: Ruotsilla ei ole resursseja auttaa Suomea, mutta valtioliiton kautta Suomi ajautuisi konflikteihin Ruotsin esim Gotlannin tilanteen myötä.
Suora johtopäätös, mikä tuli jo toisaalla todettua: NATO on ainoa vaihtoehto täyttämään Suomen turvallisuusvajeeseen, koska alueellisessa konfliktissa Suomi joka tapauksessa joutuu mukaan vedetyksi, mutta toisaalta ei joutuisi enää kohtaamaan Venäjän uhkaa ja vaatimuksia yksin.
Vaikea tuohon on vasta-argumenttejä keksiä. Epäilemättä se Suomen virallinen NATO-selvitys sellaisia kyllä sitten löytää tai on löytävinään.
Suora johtopäätös, mikä tuli jo toisaalla todettua: NATO on ainoa vaihtoehto täyttämään Suomen turvallisuusvajeeseen, koska alueellisessa konfliktissa Suomi joka tapauksessa joutuu mukaan vedetyksi, mutta toisaalta ei joutuisi enää kohtaamaan Venäjän uhkaa ja vaatimuksia yksin.
Vaikea tuohon on vasta-argumenttejä keksiä. Epäilemättä se Suomen virallinen NATO-selvitys sellaisia kyllä sitten löytää tai on löytävinään.
Bushmaster
Greatest Leader
Keskusteluun liittyen....!
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...-harvinaisen-kutsun-nato-illalliselle/2229208
Suomi sai kumppanimaana harvinaisen kutsun Nato-illalliselle
03:36 (04:38)
Suomella ja Ruotsilla on ensi viikolla harvinainen tilaisuus edistää Nato-kumppanuuttaan. Niin sanotun edistyneen kumppanuusohjelman maat on kutsuttu ensi kertaa mukaan Naton ministeritason tapaamiseen.
Kyseessä on puolustusministerien kesken pidettävä työillallinen, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne. Tapaaminen järjestetään ensi viikon keskiviikkona Brysselissä. Suomesta paikalle on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.
Suomen ja Ruotsin kumppanuudessa huomio on kohdistunut Itämeren alueelle. Nato-maat ovat ottaneet Suomen ja Ruotsin mukaan laatimaan kahta Itämeren turvallisuuteen liittyvää arviota.
- Itämeri-prosessi on paras osoitus edistyneiden kumppanimaiden ohjelmasta, sanoo Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa STT:lle.
Asunmaan mukaan prosessi on tarjonnut hyvän mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun Nato-maiden kanssa. Itämeri-arviot eivät ole julkisia.
- Itämeren alue on muuttunut Naton kannalta strategisesti tärkeämmäksi. Natolle kyse on totta kai Baltian puolustuksesta.
Asunmaan mukaan Nato ei laske sen varaan, että Suomi ja Ruotsi olisivat mukana puolustamassa Baltian maita. Kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta ja siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät niin halutessaan toimimaan yhteisissä operaatioissa Naton kanssa.
"Rajat saavutettu"
Suomi on voinut kumppanimaana osallistua Naton harjoitusten suunnitteluun.
- Pystymme vaikuttamaan siihen, että harjoitukset myös hyödyttäisivät meitä.
Nato-maat keskittyvät harjoituksissaan keskinäisen puolustuksen vahvistamiseen eli Naton turvatakuisiin. Suomi taas osallistuu harjoituksiin kehittääkseen Suomen omaa kansallista puolustuskykyä.
Asunmaa ei odota, että lähiaikoina tehtäisiin uusia merkittäviä avauksia kumppanuuden kehittämisessä.
- Kumppanuuden poliittisessa syventämisessä on aika pitkälle rajat saavutettu, suurlähettiläs arvioi.
Ukrainan sodan seurauksena Nato on kääntynyt yhä enemmän sisäänpäin ja kumppanimaiden merkitys on vähentynyt. Aiemmin, kun Naton päähuomio oli kriisinhallinnassa, kumppanimaiden rooli oli keskeisempi.
Samaan aikaan Nato-kumppanuuden merkitys Suomelle on Asunmaan mukaan kasvanut.
- Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että tiedämme, mitä Natossa tapahtuu.
Suurlähettilään mukaan Suomi toivoo Natolta enemmän poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa. Tässä mielessä ensi viikon ministeritapaaminen on merkittävä.
Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994. Asunmaa ei näe Naton puolelta mitään esteitä sille, että Suomi pysyisi eteisessä vaikka ikuisesti.
- Nato ei ole rekrytoimassa uusia jäseniä. On jokaisen eurooppalaisen maan oma ratkaisu, hakeako jäsenyyttä Natossa vai ei.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...-harvinaisen-kutsun-nato-illalliselle/2229208
Suomi sai kumppanimaana harvinaisen kutsun Nato-illalliselle
03:36 (04:38)
Suomella ja Ruotsilla on ensi viikolla harvinainen tilaisuus edistää Nato-kumppanuuttaan. Niin sanotun edistyneen kumppanuusohjelman maat on kutsuttu ensi kertaa mukaan Naton ministeritason tapaamiseen.
Kyseessä on puolustusministerien kesken pidettävä työillallinen, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne. Tapaaminen järjestetään ensi viikon keskiviikkona Brysselissä. Suomesta paikalle on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.
Suomen ja Ruotsin kumppanuudessa huomio on kohdistunut Itämeren alueelle. Nato-maat ovat ottaneet Suomen ja Ruotsin mukaan laatimaan kahta Itämeren turvallisuuteen liittyvää arviota.
- Itämeri-prosessi on paras osoitus edistyneiden kumppanimaiden ohjelmasta, sanoo Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa STT:lle.
Asunmaan mukaan prosessi on tarjonnut hyvän mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun Nato-maiden kanssa. Itämeri-arviot eivät ole julkisia.
- Itämeren alue on muuttunut Naton kannalta strategisesti tärkeämmäksi. Natolle kyse on totta kai Baltian puolustuksesta.
Asunmaan mukaan Nato ei laske sen varaan, että Suomi ja Ruotsi olisivat mukana puolustamassa Baltian maita. Kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta ja siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät niin halutessaan toimimaan yhteisissä operaatioissa Naton kanssa.
"Rajat saavutettu"
Suomi on voinut kumppanimaana osallistua Naton harjoitusten suunnitteluun.
- Pystymme vaikuttamaan siihen, että harjoitukset myös hyödyttäisivät meitä.
Nato-maat keskittyvät harjoituksissaan keskinäisen puolustuksen vahvistamiseen eli Naton turvatakuisiin. Suomi taas osallistuu harjoituksiin kehittääkseen Suomen omaa kansallista puolustuskykyä.
Asunmaa ei odota, että lähiaikoina tehtäisiin uusia merkittäviä avauksia kumppanuuden kehittämisessä.
- Kumppanuuden poliittisessa syventämisessä on aika pitkälle rajat saavutettu, suurlähettiläs arvioi.
Ukrainan sodan seurauksena Nato on kääntynyt yhä enemmän sisäänpäin ja kumppanimaiden merkitys on vähentynyt. Aiemmin, kun Naton päähuomio oli kriisinhallinnassa, kumppanimaiden rooli oli keskeisempi.
Samaan aikaan Nato-kumppanuuden merkitys Suomelle on Asunmaan mukaan kasvanut.
- Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että tiedämme, mitä Natossa tapahtuu.
Suurlähettilään mukaan Suomi toivoo Natolta enemmän poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa. Tässä mielessä ensi viikon ministeritapaaminen on merkittävä.
Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994. Asunmaa ei näe Naton puolelta mitään esteitä sille, että Suomi pysyisi eteisessä vaikka ikuisesti.
- Nato ei ole rekrytoimassa uusia jäseniä. On jokaisen eurooppalaisen maan oma ratkaisu, hakeako jäsenyyttä Natossa vai ei.
jurppi
Ylipäällikkö
Tässä näkyy se periaate ettei NATO ole mihinkään laajentumassa, vaan jokainen itsenäinen valtio päättää omalta kohdaltaan haluaako se hakea jäsenyyttä. Kysymys on nimenomaan jäsenmaiden yhteisestä puolustusliitosta.
sotaylijumala
Alikersantti
Tuo James Mashirin blogi oli hyvä. Suomi NATOssa ei selvästikkään ole yksiselitteinen asia, vaan vaatii asian tarkastelua todella monelta kantilta.
Toivottavasti päättäjät pystyvät tarpeen tullen näkemään nopeita päätöksiä, tarvittaessa röyhkeästi ja itsekkäästi Suomen etu edellä. Tuntuu vaan, että Suomalaisia vaivaa huono itsetunto tms. Politiikassa ja taloudessa yleisestikkin välillä tehdään niin hölmiä päätöksiä että voi moro. Ei uskalleta tehä itselle parhaita ratkaisuja, tuntuu että mietitään " että mitä jos kaverille tulee paha mieli?" Vihaan Suomalaista sananlaskua "se joka kuuseen kurkoittaa, se katajaan kapsahtaa." Korkeimman tikkaan tavoittelu ei ole ikinä huono asia, jos sinne ei pääse saattaa olla lähellä. Jos tavoitteet ovat korkeimmillaan puolivälissä, ei tule ikinä pääsemään sitä ylemmäs, aka jos ei tavoittele kuuseen ei pääse katajaa ylemmäs Tästä pitäisi ottaa amerikkalaisilta mallia tavoitteellisuudesta ja muuttaa asenteita. Olen sitä mieltä että meistä Suomalaisista on niin paljon enempään jos niin halutaan. Harmi vaan että politiikassakaan ei osata muuta kuin harmistua ja haukkua muita. (Meni vähän topikin otsikosta ohi mutta silti)
Toivottavasti päättäjät pystyvät tarpeen tullen näkemään nopeita päätöksiä, tarvittaessa röyhkeästi ja itsekkäästi Suomen etu edellä. Tuntuu vaan, että Suomalaisia vaivaa huono itsetunto tms. Politiikassa ja taloudessa yleisestikkin välillä tehdään niin hölmiä päätöksiä että voi moro. Ei uskalleta tehä itselle parhaita ratkaisuja, tuntuu että mietitään " että mitä jos kaverille tulee paha mieli?" Vihaan Suomalaista sananlaskua "se joka kuuseen kurkoittaa, se katajaan kapsahtaa." Korkeimman tikkaan tavoittelu ei ole ikinä huono asia, jos sinne ei pääse saattaa olla lähellä. Jos tavoitteet ovat korkeimmillaan puolivälissä, ei tule ikinä pääsemään sitä ylemmäs, aka jos ei tavoittele kuuseen ei pääse katajaa ylemmäs Tästä pitäisi ottaa amerikkalaisilta mallia tavoitteellisuudesta ja muuttaa asenteita. Olen sitä mieltä että meistä Suomalaisista on niin paljon enempään jos niin halutaan. Harmi vaan että politiikassakaan ei osata muuta kuin harmistua ja haukkua muita. (Meni vähän topikin otsikosta ohi mutta silti)
Viimeksi muokattu:
- Status