Bushmaster
Greatest Leader
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016020521073633_uu.shtml
Ruotsissa kiinnostus Natoon kasvaa – naapurin päätöksellä vaikutuksia myös Suomeen
Tänään klo 19:43
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak uskoo, etteivät Ruotsi ja Suomi kulje Nato-jäsenyydessä yhtä matkaa.
Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut. Kuvituskuva.ERIIKA AHOPELTO/AL
Ruotsissa on keskusteltu viime viikkoina aktiivisesti maan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Maan puolustusintoa on herätellyt muun muassa Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström, joka sanoi Ruotsin tai sen lähinaapureiden voivan olla sodassa muutaman vuoden kuluttua.
Ruotsalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosina.
Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston MSB:n tuoreessa mielipidemittauksessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti 47 prosenttia vastaajista. Kannattajien määrä ylitti vastustajien määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2014.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee, että myös ruotsalaisten poliitikkojen puheissa on tapahtunut selvä muutos.
– Nyt myös oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Yleisesti poliitikkojen lausunnoissa ei puhuta Natosta yhtä negatiivisesti kuin ennen. Kaiken tämän perusteella voisi sanoa, että tuki on lisääntynyt Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
Ei itsestään selvää
Ruotsin ja Suomen on usein ajateltu kulkevan Nato-jäsenyydessä rinta rinnan. Ruotsin Nato-jäsenyyden on nähty ajavan myös Suomea sotilasliittoon.
Ruotsalainen kenraalimajuri Karlis Neretnieks kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että vastaus Ruotsin ja Suomen yhteisrintamasta Natoon ei ole kuitenkaan itsestään selvä. Tekstin on suomentanut suomalaismajuri James Mashiri.
Neretnieksin mukaan ruotsalaisesta näkökulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu. Nato-jäsenyys vahvistaisi hänen mukaansa myös Suomen turvallisuutta, vaikka Venäjä näkisikin Suomen jäsenyyden kasvaneena uhkana itselleen.
– Todennäköisyys sille, että Suomi voisi pysytellä mahdollisen Naton ja Venäjän välisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pieneltä, sillä molemmilla osapuolilla on paljon hävittävää, jos toinen saisi pääsyn Suomen alueelle, Neretnieks kirjoittaa.
Hänen mukaansa Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin Ruotsin, mikä voi johtaa Suomessa toisenlaisiin johtopäätöksiin Nato-jäsenyydestä.
Samaa mieltä on vanhempi tutkija Salonius-Pasternak. Hänen mukaansa Suomessa halutaan uskotella, että Nato-päätös tehtäisiin Ruotsin kanssa yhdessä, vaikka maiden tilanne ei todellisuudessa ole symmetrinen.
– Nato-jäsenyys merkitsee eri asioita Suomen ja Ruotsin puolustuksen suhteen sekä Natolle että Venäjälle. Tässä painavat myös historialliset syyt, Salonius-Pasternak sanoo.
Myös venäläisessä ajattelussa Suomen ja Venäjän sotien historiaa on pidetty merkittävänä seikkana.
Keskustelu voi muuttua
Kriittisenä kohtana Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta on pidetty usein vuoden 2018 vaaleja. Jos Ruotsin porvariallianssi saisi vaalivoiton, olisi mahdollista, että Ruotsi hakisi sen jälkeen Nato-jäsenyyttä. Salonius-Pasternakin mukaan päätös voisi syntyä aikaisemminkin.
– Riippuu, mikä on alueellinen ja globaalinen turvallinen tilanne.
Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi vahvasti myös Suomen ratkaisuun. Se kääntäisi Nato-keskustelun päälaelleen.
– Suomen poliittinen johto joutuisi perustelemaan, miten asiat ovat erilaisia Suomessa kuin Ruotsissa. Keskustelu kääntyisi siihen, miksi Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, jos meidän lähin verrokkimaa on tehnyt tämän päätöksen, Salonius-Pasternak sanoo.