Suomi NATOn jäseneksi - or not?

[Sardaukar]

Mielestäni Suomi on kerrankin ollut hyvällä tavalla kiero, vaikeassa tilanteessa. Tosin NATO:n täysjäsenyys pitäisi saada lukittua mahdollisimman nopeasti.

Ongelmana on, että asiat eivät valkene "impivaaralaisille" aivan heti, kun demokraattinen päätöksenteko on ohitettu. Suuri osa päätöksistä on tehty virkamiesten toimesta ehkä valvovan ministerin ja presidentin siunauksella. Mutta eihän moinen lisää luottamusta Suomen demokratiaan millään tavalla.

 

[Tähystäjä]

Ongelmana on, että asiat eivät valkene "impivaaralaisille" aivan heti, kun demokraattinen päätöksenteko on ohitettu. Suuri osa päätöksistä on tehty virkamiesten toimesta ehkä valvovan ministerin ja presidentin siunauksella. Mutta eihän moinen lisää luottamusta Suomen demokratiaan millään tavalla.

Olen täsmälleen samaa mieltä, voi olla että Suomen kansan enemmistö ei käänny NATO-jäsenyyden kannalle ikinä, koska Suomen NATO-suhteita on ajettu jatkuvasti eteenpäin epädemokraattisin keinoin kysymättä kansalta mitään missään vaiheessa.

On täysin luonnollista, että tälläinen toiminta herättää vahvaa epäluottamusta kansan syvissä riveissä, varsinkin kun taustalla ovat ikävät muistot muun muassa Suomen junailemisesta mukaan euroalueeseen kysymättä kansalta mitään.

Joku voi kysyä, että mitä väliä kansan mielipiteellä on kun päättäjät kuitenkin tekevät päätökset?

On sillä sen verran väliä, että sellainen hallinto, joka jatkuvasti toimii vastoin kansan tahtoa menettää legimiteettinsä ennen pitkää. Demokratiassa hallinnon täytyy nauttia kansalaisten luottamusta tai se lakkaa olemasta demokratia ennen pitkää.

Väitän, että jos Suomessa johtavat poliitikot olisivat avoimesti 1990-luvun alusta lähtien tehneet työtä kansalaismielipiteen kääntämiseksi NATO:lle myönteiseksi aivan samoin kuin EU:n kohdalla, niin Suomi olisi jo aikoja sitten liittynyt NATO:n jäseneksi. Näin ei kuitenkaan useistakin syistä johtuen tapahtunut, vaan Suomessa jäi vallitsemaan tälläinen puolueettomuuspolitiikan kupla, joka on vasta nyt alkanut puhjeta.

Suomen puoluettomuuspolitiikka, jota voidaan myös kutsua nimillä "hyvät naapuruussuhteet, sotilaallinen liittoutumattomuus jne...", on kuin ilmapallo, joka on tyhjää täynnä. Kun sitä joku hieman tökkäisee neulalla niin koko pallo poksahtaa riekaleiksi ja osoittautuu täysin tyhjäksi. Nyt Venäjä on jo alkanut tunnustella sitä ilmapallon pintaa neulanpäällään, enää odotetaan koska tulee lopullinen pisto, joka saa koko pallon puhkeamaan...

 

[Bushmaster]

Taitaa vaan antaa kuvan siitä miten Suomessa on asiat hoidettu ja kansalle kerrottu "läpinäkyvästä edustuksellisesta demokratiasta?"

Miksi ei voida pelata avoiminkortein vaan kaikki on tehtävä salaa ja piilossa kähmien kansalaisten silmiltä piilossa...?

 

[Sardaukar]

.....

On sillä sen verran väliä, että sellainen hallinto, joka jatkuvasti toimii vastoin kansan tahtoa menettää legimiteettinsä ennen pitkää. Demokratiassa hallinnon täytyy nauttia kansalaisten luottamusta tai se lakkaa olemasta demokratia ennen pitkää.

.....

Tämä on juuri se asia. Kun luottamus menee, se menee.

 

[Benelli]

Taitaa vaan antaa kuvan siitä miten Suomessa on asiat hoidettu ja kansalle kerrottu "läpinäkyvästä edustuksellisesta demokratiasta?"

Miksi ei voida pelata avoiminkortein vaan kaikki on tehtävä salaa ja piilossa kähmien kansalaisten silmiltä piilossa...?

Aika paljon on kyllä kyse ihan vain siitä että kansalaiset eivät vaivaudu ottamaan asioista selvää jolloin politiikkojen retoriikka ja media jotka ovat osittain kohtuullisen vasemmalle taipuvia pääsevät ajamaan omaa versiotaan.
Kuten isäntämaasopimus on täysin julkinen asiakirja mutta siitä levitettiin kohtuu vapaasti disinformaatiota joka ei kestänyt lähempää tarkastelua.

 

[YliKoo]

Olen täsmälleen samaa mieltä, voi olla että Suomen kansan enemmistö ei käänny NATO-jäsenyyden kannalle ikinä, koska Suomen NATO-suhteita on ajettu jatkuvasti eteenpäin epädemokraattisin keinoin kysymättä kansalta mitään missään vaiheessa.

Tästä eri mieltä. Venäjä näyttää todellisen luonteensa parin kolmen vuoden sisällä ja kun kriisistä miten kuten on selvitty, unohtuvat Halosen näkemykset Suomen ja Venäjän yhteisistä ihanteista. Silloin muistellaan niitä, jotka pitivät suhteita Yhdysvaltoihin yllä.

Ruotsin liittyessä tai liityttyä on mahdollista järjestää kansanäänestys, jossa Presidentti, Kokoomus ja Perussuomalaiset suosittelevat liittymistä, 60% kannattaa. Kepu hajanaisena kärvistelee kolmen vaiheilla, juu-ei-Paavon housut. Tämän pitäisi tapahtua tämän hallituskauden lopulla.

Kuvio tietenkin kyykähtää, jos homma menee vaalien yli ja Rinteen vetämät demarit ovat päähallituspuolueena. Sitten harasoo.

 

[Benelli]

Tästä eri mieltä. Venäjä näyttää todellisen luonteensa parin kolmen vuoden sisällä ja kun kriisistä miten kuten on selvitty, unohtuvat Halosen näkemykset Suomen ja Venäjän yhteisistä ihanteista. Silloin muistellaan niitä, jotka pitivät suhteita Yhdysvaltoihin yllä.

? On täysin julkista tietoa että Venäjän nykyinen doktriini oikeuttaa sotilaalliset hyökkäykset naapurimaihin ja yksipuolisen maa-alueiden liittämisen itseensä. Eikä viimeisenä kohteena ollut mikään vihamielinen valtio vaan veljeskansa jonka kanssa ovat olleet paremmissa väleissä kuin meidän kanssa. Seuraavassa vaiheessa pallovarjoa sataa Ahvenanmaalle kurssilta poikenneesta Aeroflotin koneesta tai jotain muuta vastaavaa.
Sitten ollaan hakemassa jäsenyyttä Venäjän miehittäessä osaa valtiosta kuten Georgia ja Ukraina.
Joko Natoon tai Kekkosen malli mutta nykyinen pyllistely kumpaankin suuntaan on suorastaan itsetuhoista.

 

[Nuijamies]

"On täysin luonnollista, että tälläinen toiminta herättää vahvaa epäluottamusta kansan syvissä riveissä, varsinkin kun taustalla ovat ikävät muistot muun muassa Suomen junailemisesta mukaan euroalueeseen kysymättä kansalta mitään."

Eikös kansanäänestys ole kysymistä kansalta? Minä aiankin äänestin ja onneksi ollaan EU:ssa. Mielestäni Natosta tosin ei tarvita kansanäänestystä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansanäänestys

 

[YliKoo]

? On täysin julkista tietoa että Venäjän nykyinen doktriini oikeuttaa sotilaalliset hyökkäykset naapurimaihin ja yksipuolisen maa-alueiden liittämisen itseensä. Eikä viimeisenä kohteena ollut mikään vihamielinen valtio vaan veljeskansa jonka kanssa ovat olleet paremmissa väleissä kuin meidän kanssa. Seuraavassa vaiheessa pallovarjoa sataa Ahvenanmaalle kurssilta poikenneesta Aeroflotin koneesta tai jotain muuta vastaavaa.
Sitten ollaan hakemassa jäsenyyttä Venäjän miehittäessä osaa valtiosta kuten Georgia ja Ukraina.
Joko Natoon tai Kekkosen malli mutta nykyinen pyllistely kumpaankin suuntaan on suorastaan itsetuhoista.

Mietin kysymysmerkkiä viestisi alussa. Asiasta olen samaa mieltä, tarkennan vielä että pidän Natoon liittymistä mahdollisena ja jopa todennäköisenä mutta vasta kun nykyvenäjä on kosahtanut. Jos Halosen-Tuomiojan demarilinja pääsee valtaan, valitsemme YYA-tien. Siksi ajoitus on tärkeää ja luulen, että myös Ruotsille on viestitty tästä. Väykkä ei saa aikaan muuta kuin turhaa parran pärinää ja kepun kappaleiksi, ulkopolitiikkaan asti se ei ulotu.

 

[Geronimo]

Taitaa vaan antaa kuvan siitä miten Suomessa on asiat hoidettu ja kansalle kerrottu "läpinäkyvästä edustuksellisesta demokratiasta?"

Miksi ei voida pelata avoiminkortein vaan kaikki on tehtävä salaa ja piilossa kähmien kansalaisten silmiltä piilossa...?

Aika paljon on kyllä kyse ihan vain siitä että kansalaiset eivät vaivaudu ottamaan asioista selvää jolloin politiikkojen retoriikka ja media jotka ovat osittain kohtuullisen vasemmalle taipuvia pääsevät ajamaan omaa versiotaan.
Kuten isäntämaasopimus on täysin julkinen asiakirja mutta siitä levitettiin kohtuu vapaasti disinformaatiota joka ei kestänyt lähempää tarkastelua.

Onkohan tuo politiikkojen ja virkamiesten salailun taustalla pitkä suomettumisen ja Kekkosen kausi kun kaikki merkittävät asiat piti salata ja todelliset tavoitteet peitellä. kyse on vain siitä että levy on jäänyt päälle vasemmistolle kuten tuossa Amerikkalais koneiden harjoitus keississä kävi älämölö alkaa heti vaikkei toimijat edes taida itsekkään enään ymmärrä miksi mölisevät ja virkamiehet joutuvat tämän älyttömän mölinän säestämänä tekemään ratkaisuja Suomen edun kannalta.

Oman mausteensa tekee tähän toimintaan Venäläisten liekanarussa olevat joiden intressissä on tarve ilmoittaa idässä olevalle isännälleen tekeillä olevista ratkaisuista.

 

[fyysikko]

"On täysin luonnollista, että tälläinen toiminta herättää vahvaa epäluottamusta kansan syvissä riveissä, varsinkin kun taustalla ovat ikävät muistot muun muassa Suomen junailemisesta mukaan euroalueeseen kysymättä kansalta mitään."

Eikös kansanäänestys ole kysymistä kansalta? Minä aiankin äänestin ja onneksi ollaan EU:ssa. Mielestäni Natosta tosin ei tarvita kansanäänestystä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansanäänestys

€ eli euro ei todellakaan tarkoita samaa kuin EU kuten varmasti tiedätkin. Eu-kansanäänestys ei mitenkään liittynyt € käyttöönottoon suomessa tilivaluutan osalta 1.1.1999 ja käteisvaluutan osalta 1.1.2002, eli molemmissa ensimmäisten joukossa. Ruotsissa kysyttiin molempia asioita, liittyivät EU:hun, mutta säilyttivät kruununsa, eli pysyivät erossa eurosta. Tähystäjä siis viittasi siihen, että suomestakin löytyy henkilöitä jotka olisivat äänestäneet samoin kuin ruotsalaiset, mikäli olisi ollut mahdollisuus molemmista asioista äänestää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euro#Euron_k.C3.A4ytt.C3.B6.C3.B6notto

EDIT: Korjattu Nuijamiehen lainaamaan Tähystäjän tekstiin liittyvä viittaus oikealle nimimerkille.

 

[Laamanator]

Ostan ajatuksesi aina siihen asti, missä "otetaan kilpaileva yhteistyötarjous Venäjältä." Osana EU:ta olemme jo puolemme valinneet.

Sinällään, kiitos laajan reservimme, olemme ensisijaisesti nimenomaan materiaalituen tarpeessa. Siinä mielessä komppaan tätä puolta kommentistasi. Nykyaikainen sotilasmateriaali on kallista pienen maan varastoida sodan ajan tarpeiksi asti. Isäntämaasopimuksen puitteissa kun saisimme esimerkiksi jo sovittua materiaalihuollosta, kenties esivarastointia myöten. Samoin Ruotsin kanssa olisi hyvä sopia varuste- ja materiaalisaannista ja -huollosta etukäteen. Talvisodassa esimerkiksi Ruotsi antoi kolmasosan ilmavoimistaan, 12 patteristoa tykistöä (no nykyään niillä taitaa olla 12 kpl tykkiä...), käytännössä kaiken panssarintorjuntakalustosta, ja oliko se tyyliin 140 000 kiväärikaliberin asetta. Tällaisella sopimuksellahan saisimme käytännössä sodan ajan joukkomme nostettua takaisin 350 000 nykyisestä 230 000:sta.

Deterrent-näkökulmasta niin kauan kun NATO on peikko, niin EU- ja Ruotsi-yhteistyöstä kaikki irti. Ja NATO-option ehdot neuvottelun alle, niin että tiedetään (ja tiedotetaan) miten jäsenyys tiukassa paikassa saataisiin sisään. Mutta sillon pitäisi olla proseduurit kyllä EU:n, Ruotsin erikseen ja Yhdysvaltain kanssa erikseen sovittuna miten varmasti näkyy joka suuntaan mikä hinta Suomen koskemattomuuden loukkaamisella olisi.

Tai sitten vaan liityttäisiin Euroopan puolustusliitto NATO:on.

Ilman sitoumuksia Suomi on halutessaan vapaa tekemään myös poliittisia suunnanmuutoksia ja tarvittaessa ryhtymään yhteistyöhön myös Venäjän kanssa, mikäli se vallitsevassa tilanteessa on Suomen omien etujen kannalta parempi vaihtoehto. Tilanteet ja suhdanteet voivat muuttua, minkä vuoksi osapuolen sementoiminen etukäteen voi olla hyvinkin lyhytnnäköistä, vaikka se juuri päätöksentekohetkellä näyttäisikin fantastiselta ja siltä, että me tienataan tällä. Entäs sitten kun ei tienatakaan?

Suhdanteiden epäsuotuisan muutoksen riskiä nostaa erityisesti niiden perustuminen globaaliin suurvaltapolitiikkaan. Siihen liittyvät ratkaisut tehdään Suomen kartan ulkopuolella eikä Suomi voi niihin vaikuttaa muuten kuin vieraan piikkiin toisten hyväksikäyttämänä pelinappulana. Tästä syystä kaikkia sitoumuksia on vältettävä kaikin keinoin viimeiseen asti ja siitä on myös annettava selkeä poliittinen signaali sekä itään, että länteen. Suomi voi osallistua tai olla osallistumatta, mikäli se on kansallisten etujen mukaista, mutta lähtökohtaisesti Suomi seisoo omalla maallaan ja huolehtii omasta tontistaan. Tämän politiikan harjoittaminen vaatii tietysti rautahousuja ja geopoliittisesti merkittävää asemaa, koska muuten diplomatialla ja sanoilla ei ole mitään painoarvoa. Tällä hetkellä Suomella on geopoliittisesti merkittävä asema ja jonkinlaiset rautahousun aihiotkin löytyy, mutta rautainen poliittinen päätöksenteko- ja toimeenpanokyky puuttuvat. Ei ole mitään visiota ja sellaiseksi ei surullisenkuuluisaa sinistä satukirjaa lasketa.

Tällä hetkellä Suomi on Nato-yhteistyössä selkeän nettohyötyjän asemassa, kiitos Yhdysvaltojen erikoisten intressien Itämeren suunnalla. Rusinoita voi noukkia pullasta tasan niin kauan kuin nämä intressit ovat voimassa ja Suomella on jokin geopoliittinen merkitys Yhdysvaltojen ja Venäjän näkökulmasta, mikä näyttää asetelmana jatkuvan ainakin vuosikymmenen loppuun asti. Suomen kannalta ei ole nyt mitään järkevää syytä ryhtyä muuttamaan tätä itselleen edullista tilannetta. Kun suhdanteet jälleen muuttuvat tai Yhdysvaltojen painopiste siirtyy kokonaan toisaalle, niin rusinat voivat yllättäen loppua. Sen jälkeen mallioppilas tsuhnan syötäväksi jää pelkkä pulla, mikä ei välttämättä maistukaan niin hyvälle - ainakaan ilman niitä rusinoita. Hyödyt lähtevät, mutta jäsenyyden tuomat velvoitteet jäävät rasitteiksi. Silloin Suomi muuttuu jälleen nettohyötyjästä nettomaksajaksi, kuten on käynyt myös EUrostoliiton jäsenyyden kanssa. Jostain erikoisesta syystä Suomelle on aina ulkopoliittisesti kovin vaikeaa irtautua itselleen hankalista rasitteista.

Tällaisia asioita on tarkasteltava pitkällä aikajänteellä eikä vain hetkessä tai parin kvartaalin ajanjaksolla. Samalla tavalla Leningradin hävittäminen maantasalle saattoi tuntua Suomen sodanjohdon näkökulmasta hyvältä idealta vielä syksyllä 1941, mutta vuoden 1944 syksyllä maailmanpoliittiset suhdanteet olivat kääntyneet jo sen verran uuteen asentoon, että tästä alunperin saksalaisten hankkeesta pidättäytyminen saattoi sittenkin osoittautua viisaksi valinnaksi.

 

[OldSkool]

<snip>
Sattumalta kuuntelin juuri viime viikolla Laajavan YLE Puheen Politiikkaradiolle toukokuussa 2015 antaman haastattelun. Siinä hän peräänkuulutti huolellista analyysia Suomen kansainvälisen aseman kehittymisestä ja muistutti Yhdysvaltojen roolista nykyisenkaltaisen kansainvälisen järjestelmän takuumiehenä.

Linkkejä
Jaakko Laajavan haastattelu:

http://areena.yle.fi/1-2775846

Tässä tråådissa tapahtuu nyt niin vauhdilla että en ole lukenut näitä uusimpia, mutta kommentoin vanhempiin nimim. V.Levolan linkkaamaan kahteen areena-haastatteluun. Kiitos linkeistä, mielenkiitoiset haastattelut!
Laajava on diplomaatti ja sanavalinnat ovat varovaisia. Sellaisia joita virallinen Suomi puhuu kansainvälisillä foorumeilla.
Jukka Tarkan haastattelussa http://areena.yle.fi/1-3110843 sen sijaan puhutaan voimapolitiikan paluusta ja käy ilmi se miten Suomen kommentointi saa vastakaikua EU-maissa. Tai sitten ei.
Lisäksi Tarkka heittää että Nato on meillä "vanhatestamentillinen" kysymys, tarkoittanee opinkappaleen asemassa olevaa asiaa johon ei saa koskea.
Johtopäätökseni näistä kahdesta on että selvitys on tärkeä teksti ulkomailla, ei vain sisäpolitiikkaan.

 

[baikal]

Tässä tråådissa tapahtuu nyt niin vauhdilla että en ole lukenut näitä uusimpia, mutta kommentoin vanhempiin nimim. V.Levolan linkkaamaan kahteen areena-haastatteluun. Kiitos linkeistä, mielenkiitoiset haastattelut!
Laajava on diplomaatti ja sanavalinnat ovat varovaisia. Sellaisia joita virallinen Suomi puhuu kansainvälisillä foorumeilla.
Jukka Tarkan haastattelussa http://areena.yle.fi/1-3110843 sen sijaan puhutaan voimapolitiikan paluusta ja käy ilmi se miten Suomen kommentointi saa vastakaikua EU-maissa. Tai sitten ei.
Lisäksi Tarkka heittää että Nato on meillä "vanhatestamentillinen" kysymys, tarkoittanee opinkappaleen asemassa olevaa asiaa johon ei saa koskea.
Johtopäätökseni näistä kahdesta on että selvitys on tärkeä teksti ulkomailla, ei vain sisäpolitiikkaan.

Juuri näin, mielestäni. Fantastista, että en ole yksin pyrkiessäni erottamaan eri asioiden merkitystä suhteessa ulkomaailmaan ja toisaalta sisäpolitiikkaan. Se tuntuu hyvältä. Aivan liian usein jätetään pohtimatta eri asioiden ja pyrkeiden sisäpoliittiset ulottuvuudet tai ainakin se, että mitä niillä sisäpoliittisesti yritetään hakea.

 

[V. Levola]

Nähdäkseni tässä kiteytyy myös Itämeren turvallisuuspoliittinen ongelma: se, kuinka asiat todellisuudessa ovat on toissijaista sen rinnalla, kuinka Venäjä ne tulkitsee. Asetelma ei ole paljoa muuttunut neuvostoajoista: silloinkin Kremlillä oli käytössään rutkasti tiedustelutietoa, mutta sen analysoinnissa oli puutteita.

Neuvostoliiton luulottelemasta hyökkäyksestä, joka liittyi NATO:n Able Archer 83 -harjoitukseen oli juttua Washington Postissa viime syksynä. Jutusta löytyy myös linkki yhdysvaltalaisarvioon, jossa käydään läpi N-liiton reaktioita:

https://www.washingtonpost.com/worl...a289b4-7904-11e5-a958-d889faf561dc_story.html

Sattumoisin televisiossa pyörii parhaillaan aiheeseen liittyvä sarja "Deutschland 83".

Kappas, Matti Pesu kirjoittaa juuri tästä aiheesta The Ulkopolitisttissa. Koko juttu on lukemisen arvoinen, mutta nostan esille pari kohtaa:

"Huomionarvoista on myös Kremlin sisäpiiristä tulleet muut kommentit, jotka kielivät jotain siitä todellisuudesta, missä Venäjän johto elää. Putinin pitkäaikainen luottomies, nykyinen Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Nikolai Patrushev on muun muassa todennut Yhdysvaltain haluavan, että Venäjää ei olisi olemassa viittaamalla Madeleine Albrightin kommentteihin siitä, että Kaukoitä ja Siperia eivät kuuluisi Venäjälle. Patrushevin, joka kuuleman mukaan oli yksi läsnäolleista päätettäessä Krimin anneksoinnista Venäjään, väitteestä tekee entistä sakeamman se, että Albrightin kommentti oli saatu aikanaan ”tunkeutumalla” hänen alitajuntaansa valokuvan kautta. Patrushevin vetoaminen kyseisellä tavalla saavutettuun ”tietoon” kertoo karua kieltään Venäjän johdon arvostelukyvystä."
---
"Se, että erilaisten maailmankatsomusten ja uhkakäsitysten merkitys tunnustetaan, ei todellakaan tarkoita, että Venäjän uhkanäkemykset pitäisi jotenkin hyväksyä tai että sen intresseihin tulisi myöntyä. Sitä ei tässä kirjoituksessa millään muotoa esitetä. Kuitenkin sen ymmärtäminen, miten Kreml mankeloi maailmanpoliittiset tapahtumat ja käsittää lännen politiikan on keskeinen osa toimintaympäristön ja politiikan seuraamusten arviointia, minkä myös vuoden 1983 tapahtumat osoittivat."

http://ulkopolitist.fi/2016/02/15/putinin-paakopan-maailmanpoliittinen-merkitys/

 

[jurppi]

Vähentääkö Britannian mahdollinen ero myös NATO:n sotilaallista voimaa ja uskottavuutta?

YLE Ulkomaat 17.2.2016 klo 15:37 | päivitetty 18.2.2016 klo 12:12
Brexitin suuret seuraukset: EU:n sotavoima heikkenisi, opiskeluvaihto voi vaikeutua
Britannian ero EU:sta voisi ainakin hetkellisesti vaikeuttaa suomalaisten työskentelyä maassa ja keskeyttäisi myös opiskelijoiden Erasmus-ohjelman. EU-ero vähentäisi myös unionin sotilaallista voimaa.

Muutamaan maata(Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti + joku muu pieni valtio) lukuun ottamatta kaikki EU:maat ovat NATO:n jäseniä. Joutuvatko ne nyt pulaan Britannian mahdollisesti erotessa?

Mitä Suomen tulisi tehdä kun maamme sotilaallinen turvallisuus heikkenee?

 

[Myrskyhiiri]

Tää NATO-keskustelu on jo niin last season että älkää enää viitsikö. Se on vähän niinkus käyttäisi vielä älytöntä kännykkää tai puhuisi että Suomi elää metsästä.

Nääs kun meille on jo annettu paljo parempaa. Isoveli itse tulee panssariarmadallaan ja kotkillaan turvaamaan aseittemme menestyksen idän antikristusta vastaan. Nyt jos koskaan on oikea aika alkaa uhoamaan ryssille kuin pikkupoika isin selän takaa! Paha juttu että noitten siirtolaisten tulolle kukaan ei uskalla mitään, koska se on lännen isojen poikien Meta-Agenda, mutta nyt ollaan itää vastaan voiman oikealla puolella! Uraliin, niin että nuppi tutisee! Ha haa! Ei olla enää köyhiä eikä kipeitä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016021721132669_ul.shtml

Suomen puolustaminen esillä myös USA:n presidenttitaistossa
Keskiviikko 17.2.2016 klo 13.11

Suomen turvallisuuspoliittinen asema on noussut pari kertaa esille Yhdysvaltain republikaanipuoleen presidenttitaistoissa.


Molemmilla kerroilla asialla on ollut kisan altavastaajiin kuuluva Ohion kuvernööri John Kasich.

Marraskuussa hän puhui Baltian ja Suomen tukemisen tärkeydestä Venäjää vastaan. Tämä tulkittiin osin erehdykseksi, jossa Suomi niputettiin yhteen Nato-liittolaisten kanssa.

Viime viikonvaihteessa Kasich otti asian jälleen esiin. Tällä kertaa faktat olivat paremmin kohdillaan kommentissa, joka kuulosti suoranaisilta turvatakuilta:

- Mikä tahansa hyökkäys Natoa vastaan, jollain tekaistulla syyllä venäjänkielisestä väestöstä, joko Nato-maissa tai Suomessa tai Ruotsissa, olisi hyökkäys meitä vastaan, Kasich sanoi New York Timesin mukaan.

 

[Rajajääkäri]

Pakko laittaa tämä, koska niin hauska. Kuvaa hyvin tilannetta, jos Suomi ei koskaan reagoi idän karhun tekemisiin, vaan antaa aina kaikessa myöten.

Makaa hiljaa ja leiki kuollutta, niin idän karhu antaa sinun olla rauhassa, sanottiin....

 

[baroni]

Mietin, että mihin ketjuun tekstini suollan ja päädyin ruksaamaan aivoitukseni tänne.

Me suomalaiset olemme olleet jo pitkään ylpeitä turvallisuuspolitiikastamme. Media on muistuttanut tasaisin väiajoin kuinka osaamme toimia Venäjän ja lännen välissä. Tämä illuusio on romahtamassa ja joudumme toteamaan, että emme tiedä mihin Venäjä pyrkii tai mikä on Venäjän seuraava siirto. Myöskin ajatus siitä, että olemme "sotilaallisesti liittoutumaton" on enemmän toiveikas ajatus kuin puolustuspoliittinen fakta. Haluamme kuulua länteen muttei liian tiiviisti. Siksi maassamme vaikuttaa median lisäksi poliittisia tahoja (esim. demareissa) jotka pitävät Natoa pahana ja siihen liittymistä vakavana virheenä. Monet pitävät Suomen vahvuutena sitä, että olemme sopimusyhteiskunta. Mielestäni se on myös maamme heikkous. Luotamme sokeasti sopimuksiin Venäjän kanssa. Venäjä ei tarvitse teoilleen rationaalista syitä. Siellä ratkaisut tehdään tunteella ja voimalla.

Nyt kun maassamme harjoittelee muutama jenkki niin lehdistö kylvää kauhua: mitä ne nyt Venäjällä meistä ajattelee? Olemme salaa liukumassa Natoon? Tuomioja ja muut wanhat kommarit yrittävät raapia poliittisia pisteitä Natovastaisuudellaan ja toitottavat tätä "Suomen erikoisasemaa ja puolueettomuutta".

Olisi järkevää jos seuraavissa eduskuntavaaleissa yksi pääteemoista olisi Nato.

 

[Mikoyan]

? On täysin julkista tietoa että Venäjän nykyinen doktriini oikeuttaa sotilaalliset hyökkäykset naapurimaihin ja yksipuolisen maa-alueiden liittämisen itseensä. Eikä viimeisenä kohteena ollut mikään vihamielinen valtio vaan veljeskansa jonka kanssa ovat olleet paremmissa väleissä kuin meidän kanssa. Seuraavassa vaiheessa pallovarjoa sataa Ahvenanmaalle kurssilta poikenneesta Aeroflotin koneesta tai jotain muuta vastaavaa.
Sitten ollaan hakemassa jäsenyyttä Venäjän miehittäessä osaa valtiosta kuten Georgia ja Ukraina.
Joko Natoon tai Kekkosen malli mutta nykyinen pyllistely kumpaankin suuntaan on suorastaan itsetuhoista.

Itä-Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt niin vikkelästi, ettei nyt ehditä käymään vuosia kestäviä natojäsenyysneuvotteluja, vaan kaivataan nopeita toimia. Kansalle ei tarvitse kertoa mitä suljettujen ovien takana on sovittu. Onhan lyhyessä ajassa yhteensovitettu kalustoa, pidetty yhteisiä sotaharjoituksia ja pystytetty isäntämaasopimus, jonka kokretisoituu jo ensi toukokuussa, kun jenkit saapuvat tänne harjoittelemaan maihinnousua. Suomalaisten hyväksyntä hallinnon toimille tulee aina lopulta hiljaa hymisten ja yleensä on tullut.