Jussi Niinistö / NATO-asiaa:
"Puolustusministeri
Jussi Niinistö (ps.) odottaa keväällä valmistuvaa Nato-selvitystä, jossa neljä asiantuntijaa ynnää Nato-jäsenyyden plussat ja miinukset.
– Suomen Nato-suhde on tiivis. Olemme olleet yli 20 vuotta Naton kumppanimaa. Alussa puhuttiin rauhankumppanista. Esimerkiksi Ukraina on Naton rauhankumppani, mutta viimeistään Ukrainan-kriisi on opettanut, että kumppanimaa ei nauti mitään turvatakuita, Niinistö aloittaa Nato-analyysinsa.
Suomessa pelkkä N-sanan lausuminen aiheuttaa usein äläkän.
– Selvityksestä tulee monialainen analyysi, joka jää ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle keskusteltavaksi. Johdon tehtäväksi jää päättää, miten jatketaan. Nato-kivi on syytä kääntää ja katsoa syvällisesti. Raportti antaa faktoja kansalaiskeskustelulle, joka on juuttunut kylmän sodan juoksuhautoihin. Natohan on muuttunut, Niinistö huomauttaa.
Nato perustettiin vuonna 1949 Washingtonissa patoamaan puna-armeijan voima Euroopassa. Neuvostoliitto loi sen vastustajaksi Varsovan liiton, johon unkarilaiset, puolalaiset, tshekit ja lukuisat muut itäisen Keski-Euroopan kansat pakotettiin kuulumaan.
Neuvostoliiton hajottua Nato joutui pohtimaan rooliaan.
– Se löysi roolinsa kriisinhallinnasta. Nato selviytyi Jugoslavian hajoamissodista, mutta sotkeutui pahemman kerran Afganistaniin. Nyt on nähtävissä paluu perustehtävään eli jäsenmaiden puolustamiseen.
Naton harjoitukset ovat Suomen kannalta nyt houkuttelevampia
Baltiassa ja Itämerellä Nato-maiden joukot harjoittelevat aktiivisesti.
– Painopiste on siirtymässä harjoitustoimintaan, joka palvelee 5. artiklaa ja sen tarkoitusperiä. Aiemmin harjoitustoimintakin keskittyi pitkälti siihen, miten kriisinhallinnassa toimitaan, Niinistö vertailee.
Muutos Naton harjoituksien luonteessa tekee niistä Suomelle houkuttelevampia, koska puolustusvoimien tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen.
– Olemme olleet jo jonkin aikaa Naton kehittyneessä kumppaniohjelmassa yhdessä Ruotsin, Australian, Georgian ja Jordanian kanssa. Voisi sanoa, että olemme kultapossukerhossa, jossa harjoitustoiminnasta on tarkoitus saada yhä enemmän irti. Vastaavaa toimintaa emme saisi aikaan yksin tai pohjoismaisella tasolla, Niinistö perustelee.
”Emme ole puolueeton maa”
Sodan jälkeen Suomi oli puolueeton vuoteen 1995 asti.
– EU:hun liittymisen jälkeen emme enää ole olleet puolueeton maa. Olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta poliittisesti olemme liittoutunut EU-maa. Tässä mielessä emme ole Sveitsin kaltainen maa.
Niinistö huomauttaa, että muut perinteiset verrokkimaamme Ruotsi, Itävalta ja Irlanti ovat EU:ssa, mutta Naton ulkopuolella.
– Koko ajan täytyy seurata tilannetta ja hakea Suomelle parasta ratkaisua.
– Ei pidä maalata Nato-mörköä seinälle, mutta ei toisaalta pidä kuvitella, että Nato olisi taikasana, jolla kaikki kansallisen puolustuksen ongelmat ratkaistaisiin. Asia ei ole ollenkaan yksiselitteinen, eli senkin takia Nato-selvitys on tarpeellinen, Niinistö arvioi.
Puolustusministeri: Suomi saisi tosipaikassa aseisiin puoli miljoonaa sotilasta
Inhorealistisessa maailmassa Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti nojaavat lähiympäristössämme vallitsevaan tietoisuuteen, että rynnäkkökivääri RK 62 pysyy 900 000 reserviläisen kädessä.
– Reserviläiskirje oli suomalaista informaatiosodankäyntiä parhaimmillaan, vaikkei sitä alun perin sellaiseksi tarkoitettu. Viestitimme maailmalle, että pohjoisessa on maa, joka ei ole luopunut yleisestä asevelvollisuudesta, toisin kuin lähes kaikki Euroopan maat.
Suomi kertoi naapureilleen, että säästöjen takia 230 000:een laskettu sodan ajan joukkojen virallinen vahvuus on pelkkä osatotuus.
– Usein unohdetaan, että vahvuuden kasvattaminen on vain hallinnollinen päätös. Sen verran voin sanoa, vaikka valmiudellisista asioista puhutaan, että sodan ajan joukoille riittää kivääri ja tarvittaessa myös vararynnäkkökivääri ja vielä jää jotain kalustoa varastoon, Niinistö sanoo.
Jatkosodan pahimmissa paikoissa Suomi kykeni aseistamaan puoli miljoonaa miestä, mikä pelasti itsenäisyytemme. Kylmän sodan oloissa sama valmius säilyi, ja hyökkääjän kannalta raastavaa aluepuolustuksen oppia kehitettiin ja harjoiteltiin.
Niinistö korostaa, että Suomi pystyy yhä aseistamaan puoli miljoonaa miestä ja naista, millä on arvoa heikentyneessä tilanteessa.
– Perinteisen sodankäynnin keinoin tänne on erittäin vaikeata minkään maan pahoissa aikeissa tulla. Tämä on viesti, jonka Suomi haluaa lähettää maailmalle.
Puolustusliiton solmiminen Ruotsin kanssa on samaan aikaan mahdollista.
– Valtiosopimusta ei ole suljettu pois. Paljon konkreettista tapahtuu Suomen ja Ruotsin välillä, mutta pitkä polku on edessämme."
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...si-aseisiin-puoli-miljoonaa-sotilasta/720819/
