yle 17.3.2014 klo 13:13
Lenita Toivakka: Nyt tarvitaan kiihkotonta keskustelua Natosta – mitä me suomalaiset oikeastaan haluamme
"Päätösten aika ei ole nyt, kun kriisi on päällä. Natoon liittyminen on ajankohtaista vain, jos sillä on Suomen kansan vahva tuki."
Lenita Toivakka Kuva: Juho Liukkonen / Yle
Kokoomuksen mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka seuraa huolestuneena Krimin tilannetta. Hän on suuren valiokunnan jäsen ja kuullut viime viikolla myös Venäjä-asiantuntijoita Suomen Pankissa. Yhtenä suurena huolenaiheena on Euroopan turvallisuus. - Turvallisuus on huolestuttavaa EU:n kannalta ja erityisesti se askarruttaa meitä täällä Suomessa, Venäjän naapurissa.
Toinen huolestuttava asia on talouskasvu. - Olemme juuri saaneet heiveröisen talouskasvun Eurooppaan ja Suomeen, tällä kriisillä voi olla todella suuria talousvaikutuksia.
"Jos Natoon mennään, sille on oltava kansan vahva tuki"
Tällaisessa tilanteessa Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys nousee helposti keskustelunaiheeksi.
- Nyt on varmasti aika keskustella vakavasti Suomen turvallisuudesta ja siitä, minkälaista puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa harjoitetaan.
- Mutta ei juuri nyt, Lenita Toivakka korostaa. - Oikea aika Nato-päätöksille ei ole silloin, kun kriisi on päällä.
- Jos Nato-asia etenee, sille tarvitaan Suomen kansan vahva tuki. Ihmiset kaipaavat asiallista, rauhallista keskustelua ilman kiihkoa.
- Meidän on keskusteltava, mitä mahdollinen Natoon liittyminen merkitsisi kustannusmielessä, mitä se merkitsisi omille puolustusvoimille ja mitä se merkitsi kustannusmielessä.
- Toivon rauhallista keskustelua siitä, mitä me suomalaiset haluamme, sanoo Lenita Toivakka.
Osa läntistä arvoyhteisöä
Lenita Toivakka muistuttaa, että Suomi on ollut 20 vuotta EU:n jäsen ja vahvasti osa läntistä arvoyhteisöä.
- EU on meidän tukemme ja turvamme. Se on hyvä.
Venäjän tilanteista keskusteltaessa nousevat lähipäivinä esiin vaiheittaiset talouspakotteet.
- Silloin Suomen rooli on merkittävä. Varmasti meitä kuunnellaan.
- Joudumme mahdollisesti kovien pakotteiden tielle. Taloudellisten pakotteiden käytössä ei kukaan voita. Venäjän lisäksi suuri kärsijä on Suomi. Joudumme miettimään, mitä pakotteet merkitsevät matkailulle, elinkeinotoiminnalle, yrittäjyydelle. Näitä asioita on rakennettu paljon Venäjän varaan.
Ainekset pitkään jäätyneeseen konfliktiin
- Ratkaisun avaimet ovat Venäjän käsissä, mutta he eivät ole halukkaita neuvottelemaan. EU:n tuella Venäjä ja Ukraina voisivat löytää neuvotteluyhteyden ja hakea ratkaisua nyt, kun tämä Krimin päätös jo on, jotta se ei eskaloituisi Itä-Ukrainaan.
- Tätä seurataan Suomessa todella tarkasti. EU:ssa haetaan rauhanomaista ratkaisua.
- Voi olla, että tästä tulee pitkä jäätynyt konflilkti, joka jollakin tavalla piinaa meitä pitempäänkin, Lenita Toivakka aprikoi.