Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
yle 19.3.2014 klo 15:47
Amerikkalaistutkija Suomelle: "Aika liittyä Natoon"
Yhdysvaltalaisen Venäjä-tutkijan mukaan Ukrainan kriisi on jo muuttanut maailmanjärjestystä niin, että Venäjän lähipiirissä sijaitsevien maiden kannattaisi tarkastella omaa turvallisuuspoliittista asemaansa.

Kuva: Estela Silva / EPA
Washingtonilaisen George Washington -yliopiston Itä-Euroopan tutkimusinstituutin apulaisjohtaja Robert Orttung sanoo, että Venäjän käyttäytyminen tarjoaa jo nyt läksyn, josta kannattaisi ottaa opiksi.

Putin on muuttanut sääntöjä, joiden mukaan maailma on pelannut kylmän sodan jälkeen.

– Jos olisin Suomessa tai Ruotsissa, päättelisin, että nyt olisi aika liittyä Natoon. Jos alueellisen koskemattomuuden takuuna ei ole Nato-joukkoja, länsimaat tai Nato eivät voi mitään, jos presidentti Putin päättää tunkeutua maahan, sanoo professori Robert Orttung Yle Uutisille.
Yhdysvallat pohtii parhaillaan jatkopakotteita Venäjää vastaan. Venäjä-tutkija sanoo, että toistaiseksi Yhdysvallat ja EU eivät ole säätäneet mitään sellaista, joka muuttaisi Venäjän toimintatapaa.

– Lännen on iskettävä Venäjällä niihin, jotka käyttävät todellista valtaa taloudessa ja mediassa, jotta tilanne kävisi tukalaksi Putinille, arvioi Orttung.

Pelisäännöt menneet jo uusiksi
Vaikka ensimmäisissä pakotteissa Euroopan ja Yhdysvaltain askelmerkit olivat yhtenäiset, tutkijan mukaan tästä eteenpäin Yhdysvaltain on helpompaa mennä pidemmälle kuin Euroopan. Taloudelliset siteet Venäjään kaventavat Euroopan liikkumavaraa.

Jos alueellisen koskemattomuuden takuuna ei ole Nato-joukkoja, länsimaat tai Nato eivät voi mitään, jos presidentti Putin päättää tunkeutua maahan.

– Putin on muuttanut sääntöjä, joiden mukaan maailma on pelannut kylmän sodan jälkeen. Euroopan on haettava tasapaino taloudellisten ja poliittisten etujensa väliltä, sanoo Venäjä-tutkija Robert Orttung.
Orttungin mukaan Ukrainan kriisin tuolla puolen maailma saattaa näyttää muutenkin erilaiselta, jos liittolaisia ja vastustajia ryhdytään lajittelemaan uudelleen. Esimerkiksi Orttung nostaa Iranin, joka ydinohjelmassaan on tehnyt yhteistyötä Venäjän kanssa.

– Iranilla on kuitenkin Venäjästä riippumattomia etuja valvottavanaan. Jos Iran pääsee myymään öljyään ja kaasuaan Euroopan markkinoille venäläistarjontaa korvaten, se voisi tahkota rahaa ja jättää kumppaninsa Venäjän lehdelle soittelemaan. Iran saattaa nähdä, että nyt on hetki toimia toisin kuin ennen, sanoo Orttung.
 
Toisaalta, Virolla on myös Kaitseliit, puoliammattilainen suojeluskunta jolla on ymmärtääkseni torrakot kotona (onko näin?) ja reaktionopeus liikkeellelähtöön korkea.

Resurssien määrä tosin on mitä on mutta itse ajatus nopeatoimisesta paikallispuolustuksesta miellyttää ainakin minua.

Käsittääkseni Kaitseliitin aseet ovat paikallisen "aluetoimiston" yhteydessä sijaitsevassa bunkkerissa. Erot meikäläiseen MAAKK systeemiin tulevat pääosin tuosta autonomisesta organisaatiosta, jolla on suurempi vapaus organisoida asiat haluamallaan tavalla. Nämä erot ovat toki myös maantieteen sanelemia, onhan koko maa noin Itä-Suomen kokoinen. Näin pienellä maapläntilla maavoimilta vaaditaan jo vähän erilaista valmiustasoa esim. meikäläiseen verrattuna.
 
Suomi Natoon vai ei - neljä asiantuntijaa vastaa

Keskustelu Suomen liittymisestä Natoon on ryöpsähtänyt jälleen.
Mikko Stig
is: 20.3.2014 6:54

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin sai luvan asevoimien käyttöön Ukrainan Krimillä ja paikalle marssi venäläissotilaita, myös Suomessa on alkanut keskustelu sotilasliitto Natoon liittymisestä.

IS kysyi neljältä asiantuntijalta, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.

Tyrmäys Nato-jäsenyydelle

Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja, Aleksanteri-instituutti.

- Ukrainan tilanne kertoo, että Venäjä suhtautuu erittäin allergisesti Naton laajenemiseen. Suomen asema ja poliittinen sijainti on harvinaisen onnistunut. Totta kai Suomi tekee Nato-ratkaisunsa itse. Liikkumavaran säilyttäminen turvallisuuspolitiikassa on ehdottomasti meidän etu.

Kangaspuro muistuttaa, ettei Suomi ole entinen neuvostomaa.
KUVA: Mikko Stig

Markku Kangaspuro.


- Meidän hyvä kansainvälinen asemamme on perustunut siihen, että emme ole sijoittaneet itseämme osaksi geopoliittisia kiistelyjä. Emme ole edelleenkään kiistelyssä mukana. Tyhmintä, mitä voisimme tehdä, olisi, että rinnastaisimme itsemme entiseen neuvostotasavaltaan, Ukrainaan.

Kangaspuron mukaan Suomen Nato-jäsenyydelle ei ole minkäänlaisia perusteita.

- Jos haluaisimme luoda jännitystä näillekin rajoille, siitä vaan Natoon, ei nyt meitä uhkaa mikään. Parasta meille on säilyttää liittoutumattomuutemme.

Heikki Patomäki, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori.

- Olennainen kysymys on tietenkin se, että mikä tilanneanalyysi on. Kysymys on ollut siitä, että yksi vaikuttava tekijä on ollut Naton ja Venäjän vuorovaikutus. Ainakin Venäjän puolelta sitä tilannetta on tulkittu jonkinlaiseksi etupiirikilpailuksi, silloin ei missään nimessä pitäisi liittyä, Nato-jäsenyys vain pahentaisi tilannetta.

Heikki Patomäki.


Patomäen mukaan etupiiriä ikään kuin työnnettäisiin lähemmäs Venäjän keskeisiä kaupunkeja.

- Kokonaisuuden näkökulmasta se vaan pahentaa tilannetta. Suomi on samanlaisessa asemassa kuin kylmän sodan aikana. Silloin Suomella oli puolueettomuuspolitiikka ja pyrittiin varjelemaan Suomen etua juuri sitä kautta, että pyrittiin estämään, ettei idän ja lännen konflikti pahene.

Ei tyrmäystä Nato-jäsenyydelle

Tuomas Forsberg, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori

Forsberg ei halua suoraa ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

- On syytä olla dramatisoimatta tilannetta, Suomelle ei ole koitunut Ukrainan tilanteesta välitöntä haittaa eikä seurauksia, mutta Venäjä on mennyt Georgiaan ja nyt Ukrainaan. Totta kai kysytään, että koska on se, milloin tämäntyyppiset toiminnat voi heijastua Suomeenkin, hän sanoo.
KUVA: Timo Kirves

Tuomas Forsberg.


- Kukaan ei odota, että se olisi lähiaikoina, mutta ei Nato-jäsenyyskään ole ensi vuoden asia, hän lisää.

Hän ei usko, että Ukrainan kriisin takia ihmiset juurikaan muuttavat mielipidettään siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

- Luulen, että tämän tyyppisten kriisien takia harva ikinä muuttaa mielipidettään, vaan hakee lisävahvistusta sille mielipiteelleen, joka hänellä on aiemminkin ollut. Se on psykologinen taipumus: ihmisten on helpompi suhteuttaa uusi tieto vahvistamaan olemassa olevia mielipiteitä kuin vaihtaa omia mielipiteitä.

Mika Aaltola, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja.

Aaltola sanoo, että vaikka Natoon liittyminen ratkaisisi joitakin ongelmia, Suomen Venäjä-suhteeseen se ei kuitenkaan tuo muutosta.

- Lähestyn Natoa välineenä ratkaisuksi joihinkin ongelmiin Suomen näkökulmasta. Se ei ratkaise meidän Venäjä-suhdetta, mutta se voisi ratkaista monia käytännön asioita. Kuten kriisinhallintaan liittyvissä kysymyksissä ja myös huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä Nato on ratkaisu.
KUVA: Jussi Nukari

Mika Aaltola.


Aaltola sanoo, että Natoon liittymisestä löytyy sekä plussia että miinuksia, mutta plussia on vähän enemmän.

- Ne eivät liity Venäjä-suhteisiin, sen Suomi joutuu itse ratkaisemaan. Nato ei myöskään ole mikään säästövaihtoehto. Hinta Natoon on, joudutaan joka tapauksessa korottamaan puolustusmenoja.
 
Ei meitä siis mikään uhkaa, paitsi Venäjä jos liitymme NATOon. Mutta vain ja ainoastaan silloin, ei muuten... :eek:
 
Nato puhuttaa
Kirjoittanut Jussi Niinistö

Ukrainan kriisistä johtuen Suomen mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen ympärillä pyörivä keskustelu on viime päivinä ollut mediassa vilkasta.

Totesin Suomen Kuvalehdelle, että Nato-jäsenyyden kannatus saattaa hieman kasvaa lähiaikoina, mutta tärkeämpää olisi kuitenkin keskustella siitä, miten Suomen omasta puolustuksesta pidetään huolta. Oman puolustuksemme on oltava kunnossa, vaikka Natoon joskus ehkä liittyisimmekin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olen inhorealisti. Suhtaudun melko skeptisesti siihen, saisimmeko Natolta toden tullen apua – turvatakuista huolimatta. Maantieteellisen sijaintimme vuoksi Naton rooli kriisissä saattaisi rajoittua lähinnä ilma-avun antamiseen.

Nykypäivälle annoin haastattelun koskien Suomen ja Ruotsin välistä mahdollista puolustusliittoa. Ajatus puolustusliitosta Ruotsin kanssa on periaatteessa kehittämiskelpoinen, mutta poliittisesti asia ei näytä tällä hetkellä realistiselta Ruotsin asenteesta johtuen. Hankkeelle on viimeisimmän Ylen mittauksen mukaan kansan kannatusta.

Puheilta yhteisestä puolustusliitosta putoaa pohja, mikäli Ruotsi lähettää Nato-jäsenhakemuksen. Pidän mahdollisena, että syksyn vaalien jälkeen Ruotsissa pohditaan vakavasti Nato-jäsenyyttä.

Verkkouutisille pohdin Hornet-hävittäjien korvaamisen ja Nato-jäsenyyden suhdetta. Myönnän, että materiaalihankinnat, etenkin Hornetien korvaaminen, ovat haaste uskottavalle puolustuskyvylle.

En kuitenkaan usko, että Nato-jäsenyys asiaa helpottaisi, päinvastoin se voisi jopa hankaloittaa tilannetta. Naton jäsenenä Suomen harteille saattaisi sälyttyä ainakin osittain Baltian maiden ilmavalvonta – heillä kun omia hävittäjiä ei ole. Tarve hävittäjälentokoneisiin voisi siis jopa kasvaa.

Esiin nousi loppuviikosta myös keskustelu siitä, millä tavoin upseerit voivat osallistua turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, esimerkiksi juuri Nato-kantojen muodossa.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén arvioi viime viikolla, että Suomi saa uskottavan sotilaallisen pidäkkeen Venäjää vastaan vain Naton kautta.

Kritisoin Siréniä tästä lausunnosta, minkä huomioivat ainakin Iltalehti printtiversiossaan, Kainuun Sanomat ja Verkkouutiset. Myös Twitterissä asiasta keskusteltiin.

Pysyn kannassani, sillä suomalaiseen käytäntöön ei kuulu, että virassa olevat upseerit antavat suoraviivaisia ohjeita turvallisuuspoliittisten ratkaisujen tekemiseen. Sotilaat voivat antaa lausuntoja asiantuntijoina, sananvapaus on heilläkin, mutta pitää tehdä selväksi, milloin esiintyy omissa nimissään ja milloin edustaa Puolustusvoimien virallista kantaa. Puurot ja vellit eivät saa mennä sekaisin.
 
Noin sitä heti ollaan helisemässä kun lauotaan faktoja tiskiin. Pitääkö noille hemmetin herroille kertoa vain mitä ne itse haluaa kuulla?

On silti hyvä että Niinistö ottaa maanpuolustuksen tosissaan. Mutta tiedä vaikka NATO maana saataisiinkin Baltian maissa lennellä, tietenkin sillä ehdolla että koneille lätkästään alennusta JA me saadaan siitä myös jotain hyötyäkin. Vaikka hyvää "ylijäämää" jossei nyt muuta.
 
Jos Suomi olis NATO:ssa, niin kyl mä olen ihan sata varma, et ne muut NATO-maat kyl hyväksyisi ja tajuaisi sen jos Suomi vetäis muita varovaisempaa linjaa Venäjän suhteen. Suomi esim. voisi ihan hyvin Natossa "jäävätä" itsensä Baltian ilmapolisoinnista ja osallistua toimintaan jossain Suomelle paljon "neutraalimmalla" alueella. Vaikka kannatankin Suomen jäsenyyttä vaikka kuinka innokkaasti, kannatan myös sitä, et Venäjää ei tosiaankaan ärsytetä. Sille ei vaan voi mitään et jos suvereenin maan liittoutumisratkaisuista joku ärsyyntyy niin siitä vaan. Venäjä antaa aihetta, et turha parkuu jos ja kun NATO laajenee. Mitäs ovat niin kyrpiä...
 
Olen melko varma, että suomen hakiessa NATO-jäsenyyttä venäjä suorittaisi ennaltaehkäisevän iskun suomeen, ei venäjä todellakaan anna naton asettua näin lähelle pietaria ja samalla riistävän itämeren hallinnan käytännössä venäläisiltä. Mikäli NATOon liityttäisiin olisi hyv ENSIN laittaa oma puolustuslaitos kuntoon ja se puolustusbudjetti sinne 2% bkt;stä..
 
Olen melko varma, että suomen hakiessa NATO-jäsenyyttä venäjä suorittaisi ennaltaehkäisevän iskun suomeen, ei venäjä todellakaan anna naton asettua näin lähelle pietaria ja samalla riistävän itämeren hallinnan käytännössä venäläisiltä. Mikäli NATOon liityttäisiin olisi hyv ENSIN laittaa oma puolustuslaitos kuntoon ja se puolustusbudjetti sinne 2% bkt;stä..

Et sitten ole huomannut että Viro on ollut NATOssa vuodesta 2004 ja yhtä lähellä jos ei lähempänä Pietaria...
 
Jos Suomi olis NATO:ssa, niin kyl mä olen ihan sata varma, et ne muut NATO-maat kyl hyväksyisi ja tajuaisi sen jos Suomi vetäis muita varovaisempaa linjaa Venäjän suhteen.

Eikö NATO ylipäätään ole käyttäytynyt sopuisasti Venäjää kohtaan? Vanjat itse käyttäytyvät kuin pahaiset katupojat eli lättähatut.
 
Natointoilijat ostivat uuden tutkimuksen joka tänään uutisoitu. Mielipidekysymys ei ollutkaan enään suomi natoon vai ei, vaan nyt kysyttiinkin hyväksytkö Natojäsenyyden jos hallitus niin päättää. Enemmistö hyväksyy. Joten nyt uutisoidaan pitkin suomenniemeä kuinka enemmistö kannattaa Natoa......jos valtio niin päättää.
On ne ovelaa sakkia.
 
^Ottaako koville?
 
Ehkä venäjä on valmis hyväksymään pienen viron nato-jäsenyyden mutta laitatko itsenäisyyden panokseksi siitä että se hyväksyy suomen samaan liittoon, eristäen venäjän itämereltä?
 
Niinistö tuntuu kummalla tavalla olettavan että suomen ja ruotsin natojäsenyys kulkee käsi kädessä - jota se varmastikin jossain määrin tekeekin. Kummalla tavalla siksi, että en vaan ymmärrä että jos kerran oletetaan suomen olevan jäsenenä vain sellaisessa NATOssa jossa myös ruotsi on, niin millä logiikalla balttiassa ei pörräisi Ruotsalaisia koneita vaan Suomalaisia. Ruotsalaiset itse asiassa varmastikin ottaisivat suhteellisen mielellään vastuuta balttian ilmatoiminnasta, onhan heillä ollut suunnitelmissa taistella ilmavoimin Vanjaa vastaan nimenomaaan balttiassa jo 50-luvulta saakka. Suureellisimmissa suunnitelmissaan svenskit olivat jo pudettelemassa taktisia ydinaseita balttiaan Vanjan niskaan.

Niin että minkä maan koneita siellä Balttiassa olisikaan?
 
Taidanpa vielä kerran korostaa etta mahdollisen tulevan Nato-suomen joukot puolustavat balttiaa jo ihan olemassaolollaan suomenlahden pohjoispuoleltakin.
 
VU Kotimaa
Timo Soini: Tarvitsemme Natosta perinpohjaisen kansalaiskeskustelun
Satu Schauman
4 tuntia ja 41 minuuttia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 46 minuuttia sitten)

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) pitää Verkkouutisten Nato-gallupin tuloksia mielenkiintoisina.

  • 88726f77568e5d65185130e2198c897b121abd5677c1e5ecffedadf348b5db44

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

    (Jussi Nukari/Lehtikuva)
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini luonnehtii Verkkouutisten ja Nykypäivän Nato-gallupin kysymyksenasettelua ja tuloksia sanalla "mielenkiintoinen".

– Tämä on sikäli mielenkiintoista, että jos ylin valtiojohto eli merkittävät puolueet ottavat asiassa jonkun kannan, sillä on merkitystä, Soini kommentoi asiaa eduskunnassa Verkkouutisille.

Gallupissa kysymykseen "Jos Suomen valtiojohto päätyisi Nato-jäsenyyden kannalle, niin olisitteko valmis tukemaan ratkaisua? " vastasi myöntävästi 53 prosenttia suomalaisista. Kolmannes eli 34 prosenttia vastustaisi jäsenyyttä myös siinä tapauksessa, että valtiojohto sitä kannattaa.

TNS Gallup selvitti asiaa Verkkouutisten ja Nykypäivän pyynnöstä.

Soini korostaa, että gallupeista ei sinänsä pidä tehdä koskaan mitään erityisiä johtopäätöksiä, mutta asioista sen sijaan pitää.

– Tarvitsemme ennen pitkää tästä asiasta eli Natosta perinpohjaisen kansalaiskeskustelun, Soini arvioi.

Nato-optio säilytettävä
Soini ei suoraan tyrmää mahdollisuutta, että perussuomalaiset voisi harkita uudelleen Nato-kantaansa mahdollisissa hallitusneuvotteluissa.

– Jos Nato-kysymys tulee hallitusohjelmapöytään käsiteltäväksi, niin sitten se käsitellään. En sano tässä vaiheessa mitään muuta.

– Tällä hetkellä meillä on olemassa Nato-optio, ja sen haluan säilyttää. Kaikki muu täytyy ryhmän ja puolueen asianomaisissa elimissä päättää, Soini sanoo.

Verkkouutisten ja Nykypäivän gallupissa perussuomalaisten kannattajista suunnilleen yhtä suuri osa kannatti (45 prosenttia) ja vastusti (44 prosenttia) Suomen Nato-jäsenyyttä tilanteessa, jossa valtiojohto päätyisi jäsenyyden kannalle.
 
Katos, katos. NATO-OPTIOhan se siellä taas komeilee.. Ehkä sitten sodan keskellä kysästään ja petytään.
 
http://yle.fi/uutiset/obama_venajan_krimin_toimet_kertovat_maan_heikkoudesta/7155722

Artikkelissa pistää silmään yksi kohta:

Obama vakuutti myös Venäjän toimista huolestuneille Naton jäsenmaille, että jokaisella on artikla viiden takaamat turvatakeet, että Nato tulee heidän avukseen kriisitilanteessa. Muiden osalta käytettäisiin kansainvälistä painostusta.

Aika suoraan sanotaan, että ilman jäsenyyttä on turha odotella apua.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top