Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
http://yle.fi/uutiset/puolustusmini...vulle_spekulaatiota_ja_toiveajattelua/8947047
"Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kiistää tiedon Nato-maiden mahdollisesta sotilaallisesta tuesta Suomelle ja Ruotsille.

Niinistö kuittaa Helsingin Sanomien uutisen spekulaatioksi ja toiveajatteluksi. Hänen mukaansa asia ei ole ollut esillä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

– Suomi ei ole Naton jäsen eikä Suomi pääse seuraamaan sitä keskustelua, mitä Nato-maat käyvät kokouksissaan. Toki minä puolustusministerinä osallistun Naton puolustusministerikokoukseen ensi viikolla. Joissakin aikaisemmissakin kokouksissa olen ollut, mutta mihinkään puolustussuunnitteluun tai Nato viidennen artiklan mukaiseen toimintaan sotilasliittoon kuulumattomia maita ei tietenkään päästetä, Niinistö sanoo."
Ei siis ole mitään rusinoita poimittavaksi, ilman NATO:n täysjäsenyyttä. Kyse on vain sisäpoliittisesta kusetuksesta.

Sipilä komppaa Jussi Niinistöä.

http://yle.fi/uutiset/paaministeri_...ato-keskustelu_on_lahtenyt_liikkeelle/8949473

Tämä ei ymmärrä mistä moinen spekulointi on saanut alkunsa.
 
Eipä ole menneet arviot Venäjän toiminnasta/reagoinnista/suunnitelmista ennenkään kohilleen....? :rolleyes:

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/nato_kentsu_ydinsota-51611

Kylmän sodan Nato-komentaja: Venäläiset aikoivat aloittaa ydinsodan heti
VERKKOUUTISET
2 tuntia ja 36 minuuttia sitten(päivitetty 2 tuntia ja 11 minuuttia sitten)
Brittikenraalin mukaan olisi vaarallista olettaa, että Venäjän asemahti toimisi läntisin pelisäännöin.

  • 3295dd50aa91fca562c517c895b5d6ef4979f41464068200c1091e7861046a2f

    Venäläinen mannertenvälinen Topol-M -ohjus.

    (Lehtikuva/Sari Gustafsson)
Kenraali sir Garry Johnson toimi puolustusliitto Naton Pohjois-Euroopan joukkojen komentajana 1992–94.

Pian kylmän sodan päättymisen jälkeen hän osallistui Naton ja entisen Neuvostoliiton ylimpään sotilasjohtoon kuuluneiden upseerien tapaamiseen. Keskusteluissa vertailtiin niitä suunnitelmia, joita osapuolet olivat pahimman varalle laatineet. Lopulta puheeksi tuli myös ydinaseiden käyttö.

– Kerroin, että Naton suunnitelmien mukaan ydinaseisiin oli tarkoitus turvautua taistelukentällä vain siinä tapauksessa, ettei muita keinoja enää olisi jäljellä, Johnson kertoo.

– Seurasi pitkä hiljaisuus, jonka aikana venäläiskenraalit katsoivat vakavina toisiaan. Sitten eräs heistä kertoi, että Varsovan liiton suunnitelmissa taktisia ydinaseita oli määrä käyttää sodan ensimmäisestä päivästä alkaen.

Yllättävä ja läntisestä doktriinista olennaisesti poikkeava asennoituminen ydinaseiden käyttöön oli kenraali Johnsonin mukaan tärkeä muistutus siitä, kuinka vääriä oletuksia lännessä voidaan Venäjän sotilaallisesta ajattelusta tehdä. Hän katsoo sekä omien keskustelujensa että myös sotahistorian kertovan valtavasta erosta Venäjän ja lännen asenteiden välillä.

– Lännessä on tapana tavoitella yhteisymmärrystä neuvotteluin, joista molemmat osapuolet voivat hyötyä. Venäläiset sen sijaan pitävät kompromissia heikkoutena ja halveksivat niitä, jotka kompromissia tavoittelevat. Kun lännessä halutaan käyttää sellaista voimaa, joka on tavoitteen saavuttamiseksi vähimmillään tarpeen, venäläiset uskovat murskaavaan ylivoimaan.

Venäjä katsoi saaneensa vapaat kädet
Venäjän ja lännen asenne-erot on kenraali Johnsonin mukaan välttämätöntä ymmärtää, jotta kyetään välttämään uudet ja potentiaalisesti vaaralliset virheoletukset. Hän sanoo kyvyn eläytyä vastustajan ajatteluun olevan vanha sotilaallinen periaate, josta läntisten poliitikkojen olisi syytä olla paremmin perillä.

– Naton Bukarestin huippukokouksessa 2007 lännen poliittisilta johtajilta puuttui kykyä yhteiseen päätöksentekoon. Tätä Venäjä tulkitsi niin, että se katsoi voivansa rankaisematta hyökätä Georgiaan ja sijoittaa joukkojaan sen maaperälle.

Kun Venäjä onnistui Georgiassa syksyllä 2008 ilman lännen riittävän voimakkaita vastatoimia, presidentti Vladimir Putinuskalsi Johnsonin mukaan keväällä 2014 liittää laittomasti Krimin niemimaan ja toteuttaa sotilaallisen intervention Ukrainaan.

– Siihen, mikä on tämän tanssin seuraava askel, en halua mennä.

Kenraali Johnson sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Venäjän toimiin pitää suhtautua erittäin vakavasti.

– Olen iloinen, että Naton hermot alkavat taas olla kunnossa ja että se vahvistaa nyt rivejään. On hyvä, että myös eteentyönnetyt joukot ja ydinaseet ovat nyt palanneet asialistalle, niin valitettavaa kuin se meistä onkin.

Läntisen puolustusliiton heinäkuussa järjestettävän Varsovan huippukokouksen onnistumiseen Johnson kertoo suhtautuvansa toiveikkaasti. Naton sitoutumista Baltian maiden puolustuksen vahvistamiseen hän pitää erityisen tärkeänä.

– Huomautan kuitenkin, että ehdotettu yhden taisteluosaston sijoittaminen kuhunkin kolmesta Baltian valtiosta painaa vähän niiden Moskovan suunnittelijoiden vaa’assa, jotka ovat esittämässä peräti kolmen divisioonan ryhmittämistä pelkästään Viron rajalle.

Ennen tehtäväänsä Naton Pohjois-Euroopan komentajana sir Garry Johnson (s. 1937) toimi muun muassa apulaisesikuntapäällikkönä Britannian asevoimien esikunnassa sekä Hong Kongin sotilaskomentajana.

Hän puhui äskettäin järjestetyssä korkean tason konferenssissa Tallinnassa.

Toimittaja HEIKKI HAKALA, Tallinna

 
Matti Vanhanen: Selvä ei Suomen Nato-jäsenyydelle

Tänään klo 17:33
Keskustan presidenttiehdokkaaksi Seinäjoen puoluekokouksessa asetettava Matti Vanhanen korostaa, että Suomen on annettava selkeä viesti aikomuksistaan.


Selkeä kannanotto Nato-jäsenyydestä pidättäytymiseen on Vanhasen mukaan nyt paras keino edistää vakautta Suomen lähiympäristössä.

Vanhasen mukaan on tärkeätä viestiä Suomen asema niin, että se ymmärretään lähiympäristössämme oikein.

- Pitää sanoa hyvin selvästi: Emme ole hakemassa Natoon, Vanhanen linjasi Seinäjoella ennen puoluekokouksen alkua pidetyssä paneelissa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021701519_uu.shtml

Lautakasa-Masahan vaan seuraa edeltäjiensä esimerkkiä Venäjä-myönteisyydessään. Mooses Lipponen ryhtyi venäläisten kaasuputkilobbariksi ja Kannuksen Kennedy pääsi hyville tienesteille Venäjän pankkimaailmaan.
 
Viimeksi muokattu:
Lautakasa-Masahan vaan seuraa edeltäjiensä esimerkkiä Venäjä-myönteisyydessään. Mooses-Lipponen ryhtyi venäläisten kaasuputkilobbariksi ja Kannuksen Kennedy pääsi hyville tienesteille Venäjän pankkimaailmaan.

Kauppa se on, mikä kannattaa. Yhtälailla näyttää Venäjän suunnalla olevan kovapalkkaisia huippuvirkoja tarjolla, kuten EUrostoliitossakin.

Paljon kivempi tehdä molempia osapuolia hyödyttävää bisnestä vodkanjuonnin ja suolakurkun syönnin lomassa kuin rakentaa hyödytöntä vastakkainasettelua vieraan kolmannen osapuolen hyväksi. Vodka harashoo ja Het Hato.
 
Kauppa se on, mikä kannattaa. Yhtälailla näyttää Venäjän suunnalla olevan kovapalkkaisia huippuvirkoja tarjolla, kuten EUrostoliitossakin.

Paljon kivempi tehdä molempia osapuolia hyödyttävää bisnestä vodkanjuonnin ja suolakurkun syönnin lomassa kuin rakentaa hyödytöntä vastakkainasettelua vieraan kolmannen osapuolen hyväksi. Vodka harashoo ja Het Hato.
Mehän tässä miehitämme Moldovaa, Georgiaa ja Ukrainaa sekä käymme sotaa Ukrainassa sekä uhkailemme eri maita ydinaseilla. Parempi että jätämme tällaiset toimet pois, että rauhantahtoinen Venäjä rauhanaseineen saa elää rauhassa ilman että puutumme Moskovan hallitukseen ja Moskovan turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Eikö joo?
 
Sipilä komppaa Jussi Niinistöä.

http://yle.fi/uutiset/paaministeri_...ato-keskustelu_on_lahtenyt_liikkeelle/8949473

Tämä ei ymmärrä mistä moinen spekulointi on saanut alkunsa.

Ei tuota ymmärrä kukaan muukaan. Ilmeisesti joissakin piireissä hihna luistaa pahemman kerran, kun tunnustavat, että liittolaisia tarvittaisiin, mutta samaan aikaan takaraivossa kolkuttaa vanha totuus siitä, että NATO on jotain hirveää.

Ettäkö jonkinlainen kahdenkeskinen puolustussopimus USA:n kanssa olisi jees, mutta NATO suoraan perkeleestä?!? Yhteistyö Norjan, Tanskan, Viron, Hollannin, Saksan ym. kanssa olisi jotain ei-toivottavaa, mutta jenkki olisi jees?!?

Venäjälle olisi ok Suomen liittosuhde USA:n kanssa, mutta NATO ei tulisi kyseeseen? NATO-jäsenyyteemme Venäjä vastaisi voimalla ja hybriditoimilla, mutta jenkkien kanssa liittoutuminen olisi ok?

On tämä viime vuosien pahimpia olkiukkoja turvallisuuspolitiikan saralla, jota tässä ollaan rakentelemassa.
 
Ei tuota ymmärrä kukaan muukaan. Ilmeisesti joissakin piireissä hihna luistaa pahemman kerran, kun tunnustavat, että liittolaisia tarvittaisiin, mutta samaan aikaan takaraivossa kolkuttaa vanha totuus siitä, että NATO on jotain hirveää.

Ettäkö jonkinlainen kahdenkeskinen puolustussopimus USA:n kanssa olisi jees, mutta NATO suoraan perkeleestä?!? Yhteistyö Norjan, Tanskan, Viron, Hollannin, Saksan ym. kanssa olisi jotain ei-toivottavaa, mutta jenkki olisi jees?!?

Venäjälle olisi ok Suomen liittosuhde USA:n kanssa, mutta NATO ei tulisi kyseeseen? NATO-jäsenyyteemme Venäjä vastaisi voimalla ja hybriditoimilla, mutta jenkkien kanssa liittoutuminen olisi ok?

On tämä viime vuosien pahimpia olkiukkoja turvallisuuspolitiikan saralla, jota tässä ollaan rakentelemassa.

Nyt taas Iltalehden aamu-uutisessa puolustusministeri Niinistö pohdiskelee, että voitaisiin ihan hyvin solmia samanlainen aiesopimus USA:n kanssa minkä Ruotsi juuri äsken allekirjoitti.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021700852_uu.shtml

Korostaa tosin, että Suomella ei ole Ruotsin tavoin (vielä) hinkua NATOn keihäänkärkijoukkoihin.

- En pidä poissuljettuna, etteikö me tehtäisi Yhdysvaltojen kanssa samanlaista statement of intentiä kuin ruotsalaiset ovat nyt tehneet. Sehän on pääasiassa harjoitustoiminnan ja yhteensopivuuden tiivistämistä eikä näillä ei ole mitään oikeudellista merkitystä, Niinistö sanoo.

Materiaaliyhteistyö sen sijaan kiinnostaa.
 
Nyt taas Iltalehden aamu-uutisessa puolustusministeri Niinistö pohdiskelee, että voitaisiin ihan hyvin solmia samanlainen aiesopimus USA:n kanssa minkä Ruotsi juuri äsken allekirjoitti.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021700852_uu.shtml

Korostaa tosin, että Suomella ei ole Ruotsin tavoin (vielä) hinkua NATOn keihäänkärkijoukkoihin.

- En pidä poissuljettuna, etteikö me tehtäisi Yhdysvaltojen kanssa samanlaista statement of intentiä kuin ruotsalaiset ovat nyt tehneet. Sehän on pääasiassa harjoitustoiminnan ja yhteensopivuuden tiivistämistä eikä näillä ei ole mitään oikeudellista merkitystä, Niinistö sanoo.

Materiaaliyhteistyö sen sijaan kiinnostaa.

Statement of intent - mikäs se on?

Eikö meidän pitänyt jo olla niin lähellä NATO:a kuin mitenkään on mahdollista ilman jäsenyyttä? Eikö sitten oltukaan vai onko keksitty lisää väliportaita?

Mitä kepu ja Venäjä sanovat statement of intentistä? Venäjä ei huomaa ja kepulaiset eivät ymmärrä, vai?
 
Mehän tässä miehitämme Moldovaa, Georgiaa ja Ukrainaa sekä käymme sotaa Ukrainassa sekä uhkailemme eri maita ydinaseilla. Parempi että jätämme tällaiset toimet pois, että rauhantahtoinen Venäjä rauhanaseineen saa elää rauhassa ilman että puutumme Moskovan hallitukseen ja Moskovan turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Eikö joo?

Maailmassa on paljon vääryyttä eikä koko maailma lepää Suomen harteilla. Tästä syystä Suomen ei kannata liikoja huolehtia varsinkaan sellaisista asioista, joiden ratkaisemiseen eivät omat laukausyhdistelmät riitä. Moraalinen hurskastelu ei ole pienten tai köyhien harrastus.

Nyt taas Iltalehden aamu-uutisessa puolustusministeri Niinistö pohdiskelee, että voitaisiin ihan hyvin solmia samanlainen aiesopimus USA:n kanssa minkä Ruotsi juuri äsken allekirjoitti.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021700852_uu.shtml

Korostaa tosin, että Suomella ei ole Ruotsin tavoin (vielä) hinkua NATOn keihäänkärkijoukkoihin.

- En pidä poissuljettuna, etteikö me tehtäisi Yhdysvaltojen kanssa samanlaista statement of intentiä kuin ruotsalaiset ovat nyt tehneet. Sehän on pääasiassa harjoitustoiminnan ja yhteensopivuuden tiivistämistä eikä näillä ei ole mitään oikeudellista merkitystä, Niinistö sanoo.

Materiaaliyhteistyö sen sijaan kiinnostaa.

Materiaaliyhteistyö on tärkeää Puolustusvoimien ja yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta, koska huoltovarmuuden merkitys on Suomen toimintakyvyn ja kriisinkestävyyden kannalta kriittinen.

Suomen ja Ruotsin tilanne on erittäin haastava ja monimutkainen, koska Nato-jäsenyys tai aktiivisen roolin ottaminen vastakkainasettelun kärjistämisessä etukäteen ei ole näiden kansallisten etujen mukaista, mutta täydellinen eristäytyminenkään ei ole kannattavaa siltä varalta, jos käy huonosti. Tällä tarkoitan skenaariota, jossa Venäjälle avautuu mahdollisuus luoda kahdenvälinen lokalisoitu konflikti, jossa se pyrkii voimakkaalla painostuksella (hybridiuhka) taivuttamaan Suomen ja Ruotsin harjoittamaan Venäjän haluamaa ulkopolitiikkaa sekä näiden alueita hallintaansa ennen varsinaista sotaansa Natoa vastaan esimerkiksi Baltian suunnassa. Tällöin Venäjä pyrkisi toisinsanoen napsimaan Suomen ja Ruotsin "omalle puolelleen" ennen varsinaisten sotatoimien alkamista.

Tämän vuoksi Suomi ja Ruotsi tarvitsevat Yhdysvaltojen poliittisen selkänojan ja rohkenen väittää, että nimenomaan tästä syystä nämä maat harjoittavat nykyistä "erityislaatuista" luovivaa politiikkaansa Naton, Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteen. Nato-jäsenyyden tuomat velvoitteet ja pitkä maaraja Venäjän kanssa eivät houkuttele, mutta toisaalta omat rautahousutkaan eivät riitä täysin takaamaan kansallista suvereniteettia, varsinkaan konfliktin pitkittyessä. Koska myös Yhdysvalloilla ja Natolla on samanlaiset geopoliittiset intressit Suomen ja Ruotsin suhteen, ovat nekin halukkaita tekemään yhteistyötä ja hieman joustamaan periaatteistaan esimerkiksi "jäsenetujen" osalta. Tämä myös Venäjällä tiedostetaan sekä tästä aiheutuva riski lokalisoidun konfliktin herkästä laajenemisesta kansainväliseksi konfliktiksi, mikä tekee Suomen ja Ruotsin painostamisesta hankalampaa.

Tilanne on käytännössä hyvin samanlainen kuin vuonna 1940, jolloin Neuvostoliitto ja Saksa kilpailivat Suomen alueen hallinnasta. Neuvostoliitto yritti ensin poliittisella painostuksella ja sitten sodalla ehtiäkseen ennen Saksaa, mutta Suomi omalla määrätietoisella toiminnallaan esti tämän yrityksen. Neuvostoliitto olisi vielä kesällä 1940 halunnut viimeistellä Suomen kysymyksen, mutta silloin se oli jo myöhäistä, koska Saksa omien intressiensä vuoksi kielsi tämän. Talvisodan jälkeen oli myös Suomen etujen mukaista ryhtyä yhteistyöhön Saksan kanssa, koska palkintona häämötti menetettyjen alueiden saaminen takaisin korkojen kera. Ilman talvisotaa, akuuttia Neuvostoliiton uhkaa ja aluemenetyksiä tilanne sekä Suomen poliittisen johdon suhtautuminen Saksaan olisi voinut olla hyvinkin toinen. Ilman motiivia ja motivaatiota ei ole toimintaakaan.

Tällä kierroksella mitään palkintoa ei ole luvassa eikä Suur-Suomeakaan enää tavoitella, minkä vuoksi Suomen ja Ruotsin kannattaa ehdottomasti tehdä kaikkensa pitäytyäkseen kokonaan mahdollisen konfliktin ulkopuolella tai vähintään minimoida siihen osallistuminen. Muiden sotiin ei kannata ehdoin tahdoin tunkea aktiiviseksi osapuoleksi, keihäänkärkeen tai edes vilttiketjuun, koska siinä ainoastaan häviää tai joutuu maksumieheksi. Jos tästä joku hyötyy, niin se hyöty katoaa muiden taskuihin.
 
Lautakasa-Masahan vaan seuraa edeltäjiensä esimerkkiä Venäjä-myönteisyydessään. Mooses Lipponen ryhtyi venäläisten kaasuputkilobbariksi ja Kannuksen Kennedy pääsi hyville tienesteille Venäjän pankkimaailmaan.

Mitens tää "lautakasa-stallari Vanhanen" lausui muinoin N-liitosta? ..."ettei ole näköpiirissä neukkulan romhadusta" .? vai mitense nyt meni? ...mutta kun tämän "lautakasa-jyväjemmari shamaani stallarin" ennustusten paikasapitävyys on "Nolla-Matin" luokkaa, niin voitte varmaan uskoa miten Ruotsin "ennusteen" suhteen tulee käymään reaalimaailmassa?
Vanhasen jorinat ovat Moskovan jorinoita....

lainaus Vanhaselta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021701519_uu.shtml

Ruotsi ei yllätä

Vanhasen mukaan yhtä tärkeätä on kuitenkin säilyttää mahdollisuus Naton jäsenyyteen.

Selkeä kannanotto Nato-jäsenyydestä pidättäytymiseen on Vanhasen mukaan nyt paras keino edistää vakautta Suomen lähiympäristössä.

Vanhanen ei myöskään usko, että Ruotsi yllättäisi Suomen jäsenhakemuksellaan Natoon edes hallituskoalition siellä vaihtuessa.

- Pienellä marginaalilla ei näitä ratkaisuja Ruotsissa teh
dä.
 
Keskusta väläyttää Venäjä-pakotteiden purkamista

KESKUSTA: EI NATOON LÄHIVUOSINA
Keskustan mukaan Suomen ei tule hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä lähivuosina.

– Suomen linjaa on määrittänyt sotilasliittoon kuulumattomuus. Yhdessä Ruotsin kanssa olemme toimineet samankaltaisilla politiikkavalinnoillamme keskeisenä tekijänä Pohjolan ja Itämeren vakaudelle. Linja on palvellut turvallisuuttamme. Kahden Itämeren ympärysmaan sotilaallinen liittoutumattomuus on vaikuttanut osaltaan koko pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen, linjapaperissa kirjoitetaan.

– Keskustan mielestä tämä on kestävä linja myös lähivuosille, puoluejohto linjaa.

”Ei lähivuosina Natoon”-linja on keskustalähteiden mukaan vastaus kokoomukselle, joka hyväksynee sunnuntaina Lappeenrannassa päinvastaisen Nato-linjan. Kokoomusjohto esittää puoluekokoukselle muotoilua, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina.


http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2686194/Keskusta+valayttaa+Venajapakotteiden+purkamista

Keskusta ei tule saamaan minun ääniä koskaan, ei koskaan. Jos tuollaisia lausuntoja antaa, pitäisi maalla olla vähintään yhtä vahva armeija aseineen, kuin Israelillä, atomiaseineen ja USA:n vankka selkänoja takana.
Minäkään en tietenkään ikinä voisi äänestää keskustaa, mutta arvostettava tietysti Vanhasen suorasanaisuutta. Ei sillä, että kenellekkään tämä keskustan kanta yllätyksenä tulisi.

Lautakasa-Masahan vaan seuraa edeltäjiensä esimerkkiä Venäjä-myönteisyydessään. Mooses Lipponen ryhtyi venäläisten kaasuputkilobbariksi ja Kannuksen Kennedy pääsi hyville tienesteille Venäjän pankkimaailmaan.
Ahon tapausta en vieläkään täysin ymmärrä, mutta saako Vanhanen vaalirahoitusta itärajan takaa?

Paljon kivempi tehdä molempia osapuolia hyödyttävää bisnestä vodkanjuonnin ja suolakurkun syönnin lomassa kuin rakentaa hyödytöntä vastakkainasettelua vieraan kolmannen osapuolen hyväksi. Vodka harashoo ja Het Hato.
Vanhasen tapauksessa saat tarjota vodkan sijasta jotain muuta juotavaa. :)
 
Onko Lauta-Matin sanoihin luottaminen?

Ettei mitään sellaista voisi tapahtua, että kepu palaisi juurilleen ja pettäisi lupauksensa?
Kaikki on aina mahdollista, mutta en näe mitään erityistä syytä uskoa tuollaiseen. Kepu on suomettunut. Varsinkin jos asiaa miettii äänestäjän näkökulmasta, niin pitäisin kyllä aika outona jos joku Nato-myönteinen äänestäisi kepua ajatellen että kyllä ne pettää lupaamansa.
 
Ahhahahaa kepu:facepalm:
 
Euroopan Suomalainen
8 t ·

Sipilä on Venäjän mies ja kepu sen mukainen puolue...

Missä ovat oikeat isänmaalliset Keskustalaiset ja suomalaiset??

Ei Natoon on Sipilän ja kepun selkeä linjaus nyt...
Sipilä kepu purkaisi pakotteet, ja toimii Venäjän kanssa ja sen hyväksi ilman pakotteiden purkamistakin...

Mihin on Suomi menossa??
Venäjällekö?

Ehkä Sipilä on hokannut ettei Venäjä ole enää kommunistivaltio, eikä edes vasemmistolainen, vaan ääri-kapitalisti-diktatuuri.
Ehkä siinä uusi koti Sipilä kepulle, raha, omavalta ja omaedut ratkaisevat...

Ei demokratialle, EU:lle, etiikka ja arvot unholaan, tasa-arvo, hyvinvointi...
Romuksi vaan kunhan omat ja etupiirit voivat hyvin ja paksusti...

Raha, valta ja oma sekä omien sidosryhmien etu Suomen ja suomalaisten edellä, tulevaisuudesta piittaamatta...

Ei hyvältä näyttänyt, ei näytä, ja pahemmaksi vain menee...!?
 
Venäjä ei ole uhka Suomelle
Jos arvio muuttuisi, valtiojohdolla olisi velvollisuus presidentin sanoin ”reagoida mahdollisiin muutoksiin”. Reagointi tarkoittaisi Nato-jäsenyyden hakemista.
Pääkirjoitus 12.6.2016 2:00 Päivitetty: 12.6.2016 7:16
1305818075197

Kolumni
Unto Hämäläinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.
Kaakkois-Suomen metsäretkellä oli kuuma. Presidentti vaikutti hieman ärtyneeltä, kun hänen suunsa eteen työnnettiin mikrofoni ja kysyttiin taas kerran Nato-kansanäänestyksestä, josta hän oli pari päivää aikaisemmin lausunut mielipiteitään Ylen Ykkösaamussa.

Presidentti jakoi vastauksessaan ”meidät suomalaiset” kolmeen ryhmään.


”Suomessa on vähän sellainen tilanne, että meillä on pieni joukko, joka kokee jotenkin niin, että nyt tai ei koskaan sinne Natoon. Ja sitten on toisella suunnalla pieni, mutta äänekäs joukko, joka sanoo, että ei nyt eikä koskaan Natoon.”

Presidentti tehosti arviotaan tomerilla kädenliikkeillä ja määritteli oman paikkansa näin.

”Minä nyt vaan haluan selvästi sanoa, että minä en kuulu kumpaankaan porukkaan. Uskon, että meitä suomalaisia on hyvin paljon, jotka haluavat puntaroida tilannetta tarkoin ja reagoida mahdollisiin muutoksiin, joita maailma tuo tullessaan, eikä lähteä tähän juupas–eipäs-keskusteluun.”

Presidentti Sauli Niinistö on alkuvuonna joutunut puntaroimaan tarkoin Suomen tilannetta, sillä hän on kirjoittanut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka pian annetaan eduskunnalle ja samalla julkistetaan.

Eduskunta keskustelee selonteosta vielä ennen juhannusta. Keskustelun jälkeen selonteko siirtyy ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Eduskunnan kanta lyödään lukkoon vuoden lopulla.

Selonteon kiinnostavin luku on Venäjän kehityksestä kirjoitettu arvio, joka pelkistyy yhteen ainoaan kysymykseen: Onko Venäjä Suomelle uhka?

Aikaisemmissa selonteoissa on arvioitu, ettei Venäjä ole Suomelle sotilaallinen uhka. Tämä arvio on hyväksytty eduskunnassa ja hallituksessa neljä kertaa, vuosina 2001, 2004, 2009 ja viimeksi vuonna 2013.

Se on ollut Suomen Venäjän-politiikan kova ydin, jota presidentti, ministerit ja myös Puolustusvoimien johto ovat muistaneet aina korostaa.

Tämän vuoksi Suomella ei ole ollut tarvetta hakea Naton jäsenyyttä.

Nyt arvion tekeminen on ollut aikaisempia kertoja hankalampaa, sillä Suomen ja Venäjän suhteissa on vallinnut parin vuoden ajan viileä kausi.

Venäjä valtasi Krimin talvella 2014, ja Suomi on muiden EU-maiden kanssa painostanut Venäjää talouspakotteilla.

Venäjän on puolestaan asettanut vastapakotteita EU-maita kohtaan.

Venäjän toiminta on herättänyt huolta kaikissa naapurimaissa, varsinkin Baltiassa. Pari viikkoa sitten Latviassa julkistettiin maan uusi puolustusstrategia, jossa Venäjä nimetään suorasanaisesti ”mahdolliseksi uhkaksi ja hyökkääjäksi”.

Odotettavissa on, että myös Suomen selonteossa ruoditaan Venäjän toimia ankarin sanoin.

Teksti on kuulemma huomattavasti kriittisempää kuin aikaisemmissa selonteoissa.

Merkittävin arvio ei kuitenkaan muutu: Suomi ei koe Venäjää sotilaalliseksi uhkaksi itselleen.

Jos arvio muuttuisi, valtiojohdolla olisi velvollisuus presidentin sanoin ”reagoida mahdollisiin muutoksiin”. Reagointi tarkoittaisi Nato-jäsenyyden hakemista.

Selonteossa jäsenyyteen halutaan säilyttää mahdollisuus, mutta hakutoimiin ei ryhdytä. Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joten Venäjällä ei pitäisi olla aihetta jupinaan.

Krimin valtauksesta alkanut viileä kausi Suomen ja Venäjän suhteissa onkin hieman lauhtumassa.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) kävi maanantaina Moskovassa tapaamassa kollegaansa Sergei Lavrovia, ja heinäkuun alussa presidentti Vladimir Putin tulee Naantalin Kultarantaan lyhyelle työvisiitille.

Niinistö ja Putin voivat keskustella kasvotusten myös niistä hankalista asioita, jotka hiertävät naapurimaiden välejä.

Rajoillakin on ollut rauhallista. Venäläiskone on viimeksi loukannut Suomen ilmatilaa vuosi sitten.

Loukkaus tapahtui Porvoon saaristossa ja puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) Porvoossa pidetyn hääjuhlan aikana, mutta se lienee ollut vain vinkeä sattuma.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1465617234316?ref=hs-b-paakirjoitukset-4
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top