- Status
Näyttää viiksettelevän. Jumittuminen tuohon "menetykseen" onkin ollut iso virhe Venäjältä.
YliKoo
Greatest Leader
Tuo punaisella värjtätty. ?[/QUOTE]
Nimenomaan. JOS kaikki suunnitelmat laaditaan sen varaan, että kohteena on Baltia kuten @Laamanator pohtii, tuleeko kukaan jeesimään jos meidän kimppuun käydään.
Tosin en USKO (eli ARVELE) että tavoitteena OLISI suurien alueiden valtaaminen vaan ainoastaan sen kokoinen härdelli, että läntiset yhteisöt eivät sekaantuisi vaan pitäisivät sitä ikäänkuin Venäjän sisäisenä asiana.
Nyt loppuu jossittelu ja konditinaalien viljely. Tällaisen valitettavan selkkauksen satututtua kutsutaan epävirallisiksi rauhantunnustelijoiksi (siis idästä kutsutaan) Halonen ja Tuomioja. Perinteisesti junalla matkaten he käyvät noutamassa presidentti Putinin luonnosteleman suunnitelman rauhan palauttamiseksi. Uusi punamultahallitus korostaa kansojen veljeyttä ja sopimuksen hyviä puolia, kahdenvälinen kauppa tuo lisää työpaikkoja yli 150 000. Investoinnit rajan yli lisääntyvät merkittävästi ja NATO-harjoitukset jäävät kerta toisensa perään järjestämättä koska.
Tehtaankadun jalkakäytävät päällystetään uudelleen.
tulikomento
Supreme Leader
Ihan totta. Ja Steinmeier on muutenkin ollut näkemyksissään lähellä entistä liittokansleri Schröderiä, joka virasta lähdettyään ryhtyikin Venäjän lobbariksi Lipposen Paavon tavoin.
"Kaliningrad on Venäjän tärkein sotilastukikohta Itämeren alueella. Eräissä läntisissä analyyseissa on arvioitu, että Venäjä saattaisi valmistella sotilaallista yllätysiskua maayhteyden avaamiseksi Kaliningradin alueelle."
Vladimir Putinin sotaneuvosto pikakokoukseen: aiheena Itämeren Kaliningrad
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/kaliningrad_putin_sotaneuvosto-51935
Maanlaajuinen reservin kutsu, varikoiden avaus ja sotaneuvoston kokous. Joku heikkohermoisempi voi lännessä jo vetää suoria johtopäätöksiä. Ja joku ajattelisi, että johtuuko kiire Baltiaan sijoitettavista Nato-pataljoonista joista päätös on tehty mutta ei vielä toimenpiteitä.
Vladimir Putinin sotaneuvosto pikakokoukseen: aiheena Itämeren Kaliningrad
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/kaliningrad_putin_sotaneuvosto-51935
Maanlaajuinen reservin kutsu, varikoiden avaus ja sotaneuvoston kokous. Joku heikkohermoisempi voi lännessä jo vetää suoria johtopäätöksiä. Ja joku ajattelisi, että johtuuko kiire Baltiaan sijoitettavista Nato-pataljoonista joista päätös on tehty mutta ei vielä toimenpiteitä.
Viimeksi muokattu:
Eli se ns Suwalki-käytävä.
Bushmaster
Greatest Leader
Ruotsalaisarvio HBL:ssä: Suomi on vaarassa jäädä yksin puolustuksensa kanssa
Jenny Thuneberg
4 minuuttia sitten
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ruotsi_turpo_asiantuntija-51938
Ruotsalaisasiantuntijan mukaan on huolestuttavaa, että Suomen poliittinen johto antaa ymmärtää, etteivät muut maat voi laskea Suomen avun varaan.
Kuninkaallisen sotatutkimusakatemian johtaja Mike Winnerstig kertoo Hufvudstadsbladetissa huomanneensa, että monet suomalaiset poliitikot argumentoivat sangen heikosti Suomen turvallisuuspoliittisista suuntaviivoista. Tämä näkyy erityisesti suomalaisessa Nato-keskustelussa.
Sotilaita Naton Baltops-sotaharjoituksissa Hangossa kesäkuun alussa.
(Lehtikuva/Roni Rekomaa)
Winnerstig sanoo suhtautuvansa suomalaisten viljelemään Nato-option käsitteeseen skeptisesti. Ruotsin virallisessa doktriinissa ei tunneta mitään Nato-optiota, vaan hallituksessa on selkeästi ilmaistu, ettei Ruotsi hae Nato-jäsenyyttä. Asiaan voi tulevaisuudessa tulla muutos, jos tällä hetkellä oppositiossa vaikuttava ja Nato-jäsenyyttä kannattava porvariallianssi pääsee valtaan.
– Suomalaiset poliitikot painottavat, että maalla on Nato-optio samaan aikaan kun he jatkuvasti toteavat, ettei mahdollisuutta missään nimessä käytetä hyväksi. Venäläisille lienee tällöin tulevan selväksi, ettei Suomi tule koskaan tekemään mitään asian eteen. Etenkin, jos Venäjältä kovaäänisesti todetaan, että Nato-jäsenyys olisi huono idea Suomelle, Winnerstig arvioi.
Winnerstigin mukaan Ruotsia ei kiinnosta Suomen puolustusratkaisu niin paljon kuin Suomea kiinnostaa Ruotsin. Hän viittaa tällä keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen puoluekokouspuheeseen, jossa tämä toivoi Suomen ja Ruotsin pysyvän puolustusliiton ulkopuolella.
– Ruotsissa ei kirjoitettu puheesta mitään. Jos joku siihen reagoikin, niin silloin ajateltiin Vanhasen haluavan elvyttää Kekkosen linja, Winnerstig arvioi.
Winnerstigin mukaan vakavampi kysymys on presidentti Sauli Niinistön suhtautuminen ja tämän lausunnot puolustuslinjauksista viime vuosina.
– Ennen kuin Niinistöstä tuli presidentti, niputettiin hänet Naton puolestapuhujiin. Nykyään häntä näyttää olevan vaikea kutsua sellaiseksi. Hän vaikuttaa muuttaneen mielipidettään. Tästä näkökulmasta katsoen on jännittävää, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee tapaamassa Niinistöä myöhemmin tänä kesänä, Winnerstig toteaa.
Winnerstigin mukaan presidentti Niinistön viimevuotinen puhe suurlähettiläspäivillä Helsingissä on saanut monet kummastelemaan Suomen linjaa. Presidentti totesi puheessaan joutuvansa olemaan tarkka silloin, kun Suomelle esitetään osavastuuta Baltian puolustamisesta. Presidentti sanoi puheessaan, ettei Suomi ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sellaisia sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole.
– Presidentti Niinistön ulostulo aiheutti sen, että Baltian maat ja myös Ruotsi alkoivat katsoa Suomea kohti ja pohtia, että jaahas, te ette halua tehdä mitään auttaaksenne ystäviänne pinteessä. Mielestänne muiden tulee kuitenkin auttaa Suomea, jos teille on käymässä huonosti. Ajatukset eivät oikein kohtaa. Jos halutaan saada mahdollisuus avun saamiseen, on vastaavasti oltava valmis antamaan apua. Jos saamme useamminkin kuulla tämänkaltaisia linjauksia Suomesta, on olemassa riski, että muun maailman mielestä Suomi saa pärjätä itsekseen, Winnerstig toteaa.
Winnerstigin mukaan avun antaminen ei suoranaisesti tarkoittaisi sitä, että suomalaisia asevoimia lähetettäisiin Suomenlahden toiselle puolelle. Hän ei usko, että Suomi Naton jäsenenä pakotettaisiin käyttämään joukkojaan Baltian turvaamiseen.
– Se puhe on hölynpölyä. Jos Suomesta tulisi Naton jäsen, se käyttäisi armeijaansa varmistamaan omia rajojaan samalla tavalla kuin tänäkin päivänä, Winnerstig sanoo
Bushmaster
Greatest Leader
.
ajs178
Respected Leader
onhan tuossa sikäli perää, että suomalaiset halveksuvat ruotsalaisia, kun he eivät halua tulla meidän puolesta sotimaan, mutta ei suomalaisetkaan halua mennä Viron puolesta sotimaan, joten pata kattilaa soimaa.
Toivottavasti kukaan ei oikeasti laske sen varaan, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa toisi Ruotsin joukkoja Suomeen kriisiaikana
Toivottavasti kukaan ei oikeasti laske sen varaan, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa toisi Ruotsin joukkoja Suomeen kriisiaikana
John Hilly
Ylipäällikkö
Mielestäni Niinistö tarkoitti puheessaan suurlähettiläspäivillä sitä, että jos ollaan tilanteessa jossa Baltia tarvitsee apua, on Suomikin siinä tilanteessa, että sen on keskityttävä oman maan puolustukseen, vaikkei avointa konfliktia vielä olisikaan.
No näihän se juurikin meni. Samaten Niinistö toppuutteli, että mitä turvatakuita Suomi muka voisi tarjota Natoon kuuluvalle Virolle.
Tuo ruotsalaisen kirjoitus lienee tarkoitettu härnäykseksi toisaalta ihan ymmärrettävästi suomalaisten valtionpäämiesten epätäsmällisten lausuntojen hämmentämänä. Täällä kun johto keskustelee Venäjästä niin kuin Venäjäkin tekee - eli peitetysti, kiertäen ja korttejaan näyttämättä.
Hyvin vähän turvatakuita voisi Ruotsikaan tarjota - edes oman alueensa puolustamisesta. Ruotsalaisittain sieltä on vain totuttu tarkastelemaan asioita aina jonkun toisen valtion alueiden yli: Suomen, Viron Latvian tmv alueiden jolloin se omien maavoimien käyttö tuntuu melko kaukaiselta ajatukselta.
Venäjän nykyiset liikkeet ja Kalingrad muuttavat tätäkin ajatuskulkua.
Panssari Salama
Respected Leader
Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen nämä meidän YYA-poliitikot hokivat, että turvallisuusympäristömme muuttuessa NATO:on liittyminen laitetaan vakavaan harkintaan. No nyt uusi Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kertoo (vihdoinkin!), että turvallisuusympäristömme on muuttunut. Mutta kas eipä hätää, sanotaan seuraavaksi, että mikäli turvallisuusympäristömme muuttuu olennaisesti huonommaksi, niin sitten harkitaan liittymistä.
Tämäkin on liian kovaa tekstiä Keskustalle, jossa mm Rauhanpuolustajissa nuorisopoliitikkona häärännyt Matti Vanhanen tomerasti puhuu rauhan- ja vakauttamispolitiikan puolesta.
Demareiden Heinäluoma, samoin Rauhanpuolustajien stallarikoulun käyneenä, komppaa, Antti "ei-käy" Rinteen sopertaessa samaa sordiinoa.
Kaksi olennaista kysymystä minulta:
- Mikä on se "Red Line", jonka ylittäminen laukaisee tämän "NATO-option", jollaista optiota ei edes ole olemassa. Kun tilanne on päällä, NATO:on ei päästä, se tiedetään.
- Selonteko kertoo, miten NATO tuo vakautta Itämerelle, mutta Suomelle ei Euroopan oma puolustusliitto kuitenkaan kelpaa. Miksi ei? Koska on käyty Venäjällä ensin kysymyssä?
NATO:n ylivoimaisin lisäarvo olisi, että se muodostaa riittävän pelotteen pitämään Putinin mafiavaltio kuosissaan. On aivan selvää, että yksittäinen valtio muodostaa tämän päivän maailmassa aivan liian pienen sotilasyksikön. Silti tällä tiellä taaplataan.
Tämäkin on liian kovaa tekstiä Keskustalle, jossa mm Rauhanpuolustajissa nuorisopoliitikkona häärännyt Matti Vanhanen tomerasti puhuu rauhan- ja vakauttamispolitiikan puolesta.
Demareiden Heinäluoma, samoin Rauhanpuolustajien stallarikoulun käyneenä, komppaa, Antti "ei-käy" Rinteen sopertaessa samaa sordiinoa.
Kaksi olennaista kysymystä minulta:
- Mikä on se "Red Line", jonka ylittäminen laukaisee tämän "NATO-option", jollaista optiota ei edes ole olemassa. Kun tilanne on päällä, NATO:on ei päästä, se tiedetään.
- Selonteko kertoo, miten NATO tuo vakautta Itämerelle, mutta Suomelle ei Euroopan oma puolustusliitto kuitenkaan kelpaa. Miksi ei? Koska on käyty Venäjällä ensin kysymyssä?
NATO:n ylivoimaisin lisäarvo olisi, että se muodostaa riittävän pelotteen pitämään Putinin mafiavaltio kuosissaan. On aivan selvää, että yksittäinen valtio muodostaa tämän päivän maailmassa aivan liian pienen sotilasyksikön. Silti tällä tiellä taaplataan.
jurppi
Ylipäällikkö
On absoluuttisen varmaa että Viro, Latvia, Liettua ja monet muutkin Itä-Euroopan valtiot tarvitsevat ulkopuolista apua valtiollisen koskemattomuuden ja itsenäisyytensä puolustamiseen. Juuri siksihän ne ovat hakeutuneet NATO:n puolustusliiton jäseniksi. Siksi ei ole mikään yllätys että Puolustusliitto myös vahvistaa näissä maissa olevaa aseistusta ja joukkojaan. Tämä on ainoa tapa varautua itsenäisyyden ja koskemattomuuden puolustamiseen, koska Venäjä on vallannut ja miehittänyt osan Georgiasta sekä aloittanut sodan myös Ukrainaa vastaan hyökkäämällä Krimille sekä Itä-Ukrainaan. Venäjän julkisuuteen antamat lausunnot sekä sotilaallisen toiminnan lisääminen Itämeren alueella antavat jo toteutuneiden hyökkäysten vuoksi uhkan siitä että sota laajenee myös muualle Venäjän rajanaapurien alueelle.
Baltianmaiden puolustusvalmiuksien parantamisessa ei todellakaan ole kysymys siitä että NATO olisi hyökkäämässä Venäjälle..vaikka eräät tännekin kirjoittelevat nimimerkit pyrkivät näin väittämään.
Nyt olemme jo konkreettisesti presidentti Niinistön mainitsemassa tilanteessa jossa Baltia sekä Puola tarvitsee sotilaallista apua. Niiden puolustuskykyä sekä puolustusvalmiutta ollaan koko ajan lisäämässä myös Puolustusliiton yhteisillä joukko-osastoilla sekä aseistuksella.
Jo nykyisten tapahtumien vuoksi on selvää että Suomenkin tulee vahvistaa omaa puolustusvalmiuttaan. Se on sitten kokonaan toinen asia mitä presidentti Niinistö puheillaan tarkoittaa. Pitääkö Suomen kuitenkin odotella "avointa konfliktia" että meillä voidaan ryhtyä vahvistamaan maanpuolustustamme.Ulkomaat 1.6.2016 klo 20:03
Puolan puolustusministeri: Baltiaan ja Puolaan neljä Nato-pataljoonaa
Baltian maissa ja Puolassa olevat Nato-liittolaisten joukot moninkertaistuvat. Asiasta päätetään virallisesti Naton huippukokouksessa heinäkuussa.
Yhdysvaltain 1. ratsuväkidivisioonan sotilaita harjoittelemassa Virossa lokakuussa 2014. Kuva: Ahti Kaario / Yle
Sotilasliitto Nato sijoittaa neljä pataljoonan kokoista taisteluosastoa jäsenmaihinsa Puolaan ja Baltian maihin, kertoi Puolan puolustusministeri Antoni Macierewicz. Hän keskusteli asiasta eilen Varsovassa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.
Macierewiczin ilmoituksesta kertoi muun muassa Newsweek. Ministerin mukaan Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon sijoitetaan kuhunkin yksi pataljoona. Joukot tulisivat rotaatioperiaatteella useammasta Naton jäsenmaasta.
Joukkoja ovat luvanneet Baltiaan Puolan lisäksi Tšekki, Slovakia ja Unkari – yhteensä 600 sotilasta. Pääosa joukoista tulee kuitenkin Yhdysvalloista, Britanniasta ja Saksasta.
Komppanioista pataljooniksi
Yhteen pataljoonan taisteluosastoon kuuluun noin 800 sotilasta. Tällä hetkellä kussakin Baltian maassa ja Puolassa on komppanian verran, eli noin 150 sotilasta, amerikkalaisia joukkoja. Ne ovat nimellisesti harjoituksissa, mutta olleet jatkuvasti paikalla parin vuoden ajan.
Yhdysvallat lähetti joukkoja Baltiaan sen jälkeen, kun Venäjä oli asevoimin liittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin alueisiinsa ja kriisi kärjistynyt muutenkin. Baltian maat ovat pyytäneet koko ajan Natolta lisää joukkoja turvaksi Venäjän uhkaa vastaan.
Ensimmäisinä tulivat Viroon Yhdysvaltain laskuvarjojääkärit huhtikuun lopulla 2014. Kuva: Ahti Kaario / Yle
On ollut melko kauan tiedossa, että lisäjoukoista päätetään Naton huippukokouksessa heinäkuussa. Pääsihteeri Stoltenberg ei ole vielä halunnut sanoa tarkasti, paljonko joukkoja sijoitetaan ja tarkalleen mihin.
Suwalkin käytävän suojaksi
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Myöskään ministeri Macierewicz ei kertonut, mihin pataljoonat sijoitetaan. Virolaisen Delfi-uutissivuston mukaan hän kuitenkin sanoi, että niiden pitää olla valmiita puolustamaan niin sanottua Suwalkin käytävää.
Suwalkin käytävä on Puolan ja Liettuan rajaseutu, joka erottaa Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen Valko-Venäjästä. Puolassa ja Baltiassa oletetaan, että sotatilanteessa Venäjä yrittää avata maayhteyden Kaliningradiin, joka on sen tärkeä tukikohta-alue.
Delfin mukaan Puolan puolustusministeri sanoi myös, että Puolaan ja Baltiaan ollaan tuomassa enemmän kuin 4 000 sotilasta, joka siis vastaisi suunnilleen neljää pataljoonaa. Yhdysvallat on päättänyt siirtää Eurooppaan lisää maajoukkojaan, joita on tarkoitus kierrättää eri puolilla Itä-Eurooppaa.
Venäjä ärsyyntynyt
Venäjä ei hyväksy Naton joukkojen ja sotakaluston sijoittelua Baltiaan. Varaulkoministeri Aleksei Meškovin mukaan siihen aiotaan vastata jollain tavalla. Venäläisen valtiollisen RT-sivuston mukaan Venäjä ei uhkaa Baltian maita, ja joukkojen sijoittelu rikkoo Naton ja Venäjän sopimusta vuodelta 1994.
Senkin jälkeen, kun Naton pataljoonat sijoitetaan Baltiaan, Venäjällä on ylivoimaisesti Natoa enemmän joukkoja Viron ja Latvian rajan takana ja Kaliningradin alueella. Venäjän joukot ovat myös paremmin varustettuja. Niillä on muun muassa runsaasti taistelu- ja kuljetushelikoptereita.
Lähteet: AP, Tass
Bushmaster
Greatest Leader
tulikomento
Supreme Leader
Asiaa. Ja nimenomaan balttien tunteman turvallisuusvajeen takiahan NATO on päättänyt voimistaa läsnäoloaan Baltian maissa. Muistanko myös nyt ihan väärin jos sanon, että sotilasliitolla ei ennen Krimiä ja Itä-Ukrainan tapahtumia edes ollut konkreettista puolustussuunnitelmaa Venäjän hyökkäyksen varalle ? Pian tämän jälkeen jonkinlainen varautumissuunnitelma laadittiin. Tämä on tietysti jo kovan luokan sotasalaisuus, mutta veikkaanpa että se keskittyy vastahyökkäykseen ja alueiden takaisinvaltaukseen. Maavoimakomponentti varmaan sisältää aika paljon Puolalle jyvitettyä osuutta. Ja mukana on varmasti myös tuo Kaliningradin alueen eristäminen mitä Venäjä pelkää.
Kokonaisuutena NATO on varmasti joutunut pohtimaan myös Ruotsin ja Suomen asemaa näissä kuvioissa. Riittääkö se, että molemmat pitävät huolen omista tonteistaan, vai tarvitaanko näiden maiden alue ja infra (satamat ja lentokentät) käyttöön vastahyökkäyksessä ?
Mitä suomen puolustusvalmiuden tehostamiseen tulee niin meillä on nyt koulutettuna jo useampi tuhat erikoisjääkäri -sopimussotilasta. Vuoden kahden ajan on useat erikoisjoukoissa varusmiespalvelunsa suorittaneet saaneet kirjeet joissa sitoutuvat lyhyempään kertausharjoitusaikaan kuin mitä laki edellyttäisi. Jotkut ovat jopa tekstiviestivalmiudessa.
Maasopimus avun vastaanottamisesta sovittiin ilman parlamentaarisia kiemuroita (vrt Ruotsi). Samaten sotilaallisen avun antamisen lakiesteet on juurikin nyt purun alla ennen Eduskunnan kesätaukoa. Kantahenkilökunnan avainhenkilöiden komennusvelvollisuus myös ulkomaanoperaatioihin on sekin työn alla ja esitettynä. Tähän päälle julkisuutta saanut ja enemmänkin ulkomaiden kunnioitusta saanut kuin konkreettinen valmiustoimi oli puolustusvoimien kirje lähes miljoonalle reserviläiselle.
Ja mitä Nato-optioon tulee niin olen ihan samaa mieltä, että se on pelinappula Venäjän suuntaan. Sen sijaan kansanäänestyksen en usko olevan mikään este jäsenyydelle. Se on varmasti pitkälle jo pohjustettu. Suomi siis ensin sopii jäsenyyden hakemisesta USA:n kanssa. Saa jo turvatakuut tässä vaiheessa. Sen jälkeen ilmoittaa, että jäsenyyttä haetaan. Presidentti, pääministeri ja puolustusministeri kertovat, että asiat on nyt tällä tolalla: jäsenyyttä pitää hakea. Naton turva-takuut on jo voimassa, prosessi on liikkeellä - todetaan. Ja itse äänestys on enää vain muodollisuus.
Tuomioja lähestulkoon ainoa joka haraisi vastaan ja Halosen kanssa Venäjälle loikatessaan sattuvat suomalaiseen jalkaväkimiinaan. Kauko-ohjattavaan ja siis kansainvälisten sopimustemme mukaiseen miinaan.
Maasopimus avun vastaanottamisesta sovittiin ilman parlamentaarisia kiemuroita (vrt Ruotsi). Samaten sotilaallisen avun antamisen lakiesteet on juurikin nyt purun alla ennen Eduskunnan kesätaukoa. Kantahenkilökunnan avainhenkilöiden komennusvelvollisuus myös ulkomaanoperaatioihin on sekin työn alla ja esitettynä. Tähän päälle julkisuutta saanut ja enemmänkin ulkomaiden kunnioitusta saanut kuin konkreettinen valmiustoimi oli puolustusvoimien kirje lähes miljoonalle reserviläiselle.
Ja mitä Nato-optioon tulee niin olen ihan samaa mieltä, että se on pelinappula Venäjän suuntaan. Sen sijaan kansanäänestyksen en usko olevan mikään este jäsenyydelle. Se on varmasti pitkälle jo pohjustettu. Suomi siis ensin sopii jäsenyyden hakemisesta USA:n kanssa. Saa jo turvatakuut tässä vaiheessa. Sen jälkeen ilmoittaa, että jäsenyyttä haetaan. Presidentti, pääministeri ja puolustusministeri kertovat, että asiat on nyt tällä tolalla: jäsenyyttä pitää hakea. Naton turva-takuut on jo voimassa, prosessi on liikkeellä - todetaan. Ja itse äänestys on enää vain muodollisuus.
Tuomioja lähestulkoon ainoa joka haraisi vastaan ja Halosen kanssa Venäjälle loikatessaan sattuvat suomalaiseen jalkaväkimiinaan. Kauko-ohjattavaan ja siis kansainvälisten sopimustemme mukaiseen miinaan.
Viimeksi muokattu:
Laamanator
Eversti
Jos Venäjä pyrkisi suuremman sotatoimen valmistelevana toimenpiteenä napsimaan Suomen ensimmäisenä, niin sotatieteellisestä näkökulmasta pyrkisi se todennäköisesti vaikuttamaan Suomeen hybridisodankäynnin keinoin ja sitomaan Suomen konfliktiin, jonka Venäjä doktriininsa mukaisesti pyrkisi lokalisoimaan eli pitämään sen vain "Suomen ja Venäjän välisenä konfliktina". Lokalisoinnin tarkoituksena on estää länsimaiden interventiot ja siten kriisin hallitsematon leviäminen. Konfliktin tavoite olisi painostaa Suomen poliittista päätöksentekoa Venäjän haluamaan suuntaan. Lopullinen tavoitetila on Suomen etelärannikon hallinta ja samalla sen kiistäminen pääviholliselta eli Yhdysvalloilta.
Tämä kuvio ja konfliktin lokalisoiminen ei kuitenkaan onnistuisi, koska Suomen geopoliittinen sijainti on liian keskeinen ja konflikti loukkaisi räikeästi Yhdysvaltojen ja Naton geopoliittisia etuja. Näiden näkökulmasta Suomen alue ei saa missään olosuhteissa joutua Venäjän hallintaan eikä Suomen poliittinen johto saa luisua Venäjän "puolelle" suhmuroimaan kahdenvälisiä sopimuksia, mitä esimerkiksi jo pelkästään Suomen poliittisen linjan muuttuminen pahamaineiseksi väyryslaviaksi käytännössä merkitsisi.
Lopulta sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen on vain yksi poliittinen työkalu varsin runsaassa työkalupakissa. Tätä ei saa koskaan unohtaa.
jurppi
Ylipäällikkö
Tuo edellä ollut Pesosen kirjoitus on oikea analyysi.
Ikävää sikäli että sekin kertoo välillisesti myös siitä että Suomen valtiojohto on jo päästänyt isänmaamme Venäjän etupiiriin. Tämä päätös on tehty ilman kansanäänestyksiä.
Putin on saavuttanut poliittisesti ainakin välitavoitteensa Suomen osalta. Tiukan paikan tullen (sekin päivä vielä koittaa) Suomi ei tule asevoimin puolustamaan itsenäisyyttään Venäjää vastaan. Emmekä myöskään tule hankkimaan NATO:n tarjoamia kollektiivisia puolustustakuita. Ei siinäkään tapauksessa vaikka Ruotsi jättäisi hakemuksen.
Jää nähtäväksi mitä muutoksia tämä tuo jatkossa Suomen ulkopolitiikkaan. Todennäköisesti päädymme sopivan ajan kuluessa varsin samanlaiseen valtiolliseen asemaan kuin aiemmin YYA-aikoina. Tästäkään ei tarvitse kenenkään äänestää.
jurppi
Ylipäällikkö
Itsenäisen Suomen kannalta olisi toivottavaa että kävisi näin.
Muistat oikein. Virolaiset olivat vuosikausia olleet siinä luulossa että kyllä NATO;lla on valmiit suunnitelmat Viron puolustukseksi mutta Krimin tapahtumien jälkipyykissä paljastui että ei ole ollut mitään konkreettista suunnitelmaa koska koko baltian puolustus oli korkeintaan teoreettinen asia kun Venäjäkin oli melkein jo demokraattinen maa.
- Status