Pääsisikö Suomi "nopeutetulla menettelyllä" Natoon?
Satu Schauman
9 tuntia ja 42 minuuttia sitten (päivitetty 1 tunti ja 12 minuuttia sitten)
Nato-prosessin aikana Suomi olisi alttiina kaikenlaiselle vaikuttamiselle.
USA:n laskuvarjojoukkoja Naton Anaconda-16 -harjoituksissa Puolassa kaksi viikkoa sitten.
(AFP/Lehtikuva/Janek Skarzynski)
Suomessa on haluttu pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jos turvallisuustilanne muuttuu.
Viimeksi tasavallan presidentti
Sauli Niinistö katsoi sunnuntaina Kultaranta-keskustelujen yhteydessä, että jos tilanne muuttuu "joksikin sellaiseksi, joka on hyvin vakavaa, niin silloin meidän täytyy ajatella uudestaan".
Moni on kuitenkin kysynyt, eikö silloin ole jo liian myöhäistä.
Ulkoministeriön Nato-arviossa pohdittiin Suomen ja Ruotsin kohdalla myös niin sanottua nopeutettua menettelyä. Tällöin Naton viidennen artiklan sitoumukset olisivat voimassa jo ennen kuin Suomesta (ja Ruotsista) olisi tullut täysjäsen.
– On mahdotonta ennalta arvioida, miten eri jäsenvaltiot suhtautuisivat, koska tähän tulisi olla kaikkien hyväksyntä. Se on ihan arvailujen varassa, näkee kokenut diplomaatti
Jaakko Iloniemi asian.
Ei ennakkotapausta
Nato-arviota laatimassa ollut Ulkopoliittisen instituutin johtaja
Teija Tiilikainen huomauttaa myös, että nopeutetun prosessin realistisuutta on hankala arvioida, koska "tällaisesta ei ole mitään ennakkotapausta".
– Jos Suomi pyytäisi nopeutettua prosessia siitä syystä, että ympäristö olisi muuttunut niin nopeassa tahdissa huonompaan suuntaan, että olisi tarve nopeaan liittymiseen, olisi tämä muiden Nato-maiden arvioitavissa.
Tiilikainen huomauttaa, että tähän mennessä Natoon on liitytty niin sanotusti hyvän sään aikana, jolloin tällaista ongelmaa ei ole ollut.
Tiilikaisen mukaan nopeutetun prosessin mahdollisuus nousi Nato-arviossa esiin liittyen muun muassa mahdollisiin kansanäänestyksiin. Suomessa kansanäänestys ajoittuisi todennäköisesti Nato-prosessin loppuvaiheeseen.
– Nimenomaan sitä pohdimme, että olisiko tarvetta päästä tilapäisesti niiden turvatakuiden piiriin jo sen prosessin aikana, jolloin Suomi olisi alttiina kaikenlaiselle vaikuttamiselle, Tiilikainen perustelee.
Myös Jaakko Iloniemi korostaa, että jo pelkästään kansanäänestys vie prosessina aikaa.
– Sitä ennen pitäisi olla vielä toteutettu valistuskampanja, jotta ihmiset tietäisivät, mistä äänestävät.
Jaakko Iloniemi ja Teija Tiilikainen osallistuvat molemmat parhaillaan pidettäviin presidentin Kultaranta-keskusteluihin Naantalissa.