yrjö
Ylipäällikkö
Olen joskus pohtinut, miksi Suomi meni 1990-luvulla Euroopan unioniin? Miksi, miksi, miksi?
Äänestin kolmesta syystä liittymisen puolesta:
1. Olen kansainvälisellä ulkomaankaupasta hyötyvällä alalla. Uskoin, että tavaroiden, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuvuus edistää omaa ja muiden taloudellista hyvinvointia. Halusin, että kaupan esteet purkautuvat, Suomeen voi tuoda mitä tahansa EUsta ihan oikeasti täysin vapaasti
Ja oletin että monopolit puretaan jne. Oletin verotuksenkin harmonisoituvan ajan mittaan. Siitäkin oli puhe silloin.
2. Koska tavaroiden vapaa liikkuvuus, halusin ja toivoin myös autojen halpenevan.
3. Olin tuolloin aika nuori ja vielä aktiivisessa baari-iässä joten arvelin myös alkoholien halpenevan. Iän myöhä siirryin viinien maailmaan ja kyllä tunnen itseni petetyksi kun harrastemielessä tilailisin brunelloja, barolojoa ja tauraseja Italiasta. Käyn myös ruokamatkoilla kyseisissä maassa ja matkalaukussa viinien tuonti on hyvin rajallista joten haluaisin lähettää laatikkoja himaan.
Kyllä Suomi junttila edelleen on, siitä ei ole kahta puhetta ja kyl 2016 on fiilis tästäkin EU-touhusta, että rajusti kansaa kusetettiin aikoinaan kun poliitikot lupasivat Suomen muuttuvan. Silloin aidosti luulin, että meistä tulee (hyvissä jutuissa) eurooppalainen maa, autovero poistuu, alkoholi halpenee, kaupan rajoitukset loppuu, aukiolot vapautetaan jne.
Mielestäni turpo-aspekti tuli keskusteluun vasta myöhemmin.