Järki toimii ajoittain myös Aleksanteri-instituutissa!
Kotimaa (Suomen Kuvalehti)
Tutkija: Vain Nato-jäsenyys tuo Suomelle turvatakuut – ”Ei Venäjä niin järjetön ole, että haastaa Naton”
Venäjä on valmistautunut Suomen Nato-jäsenyyteen. Suomalaisten jahkailu ihmetyttää.
Tuomas Pulsa
30.6.2016 18:30
”Mikäli Suomi haluaa itselleen pitävät sotilaalliset turvatakuut Venäjää vastaan, sen kannattaa liittyä Natoon”, sanoo tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Smith ei ymmärrä argumentteja, joiden mukaan sotilaallisen voimankäytön vaara nousisi Nato-jäsenyyden myötä. Hänen mukaansa koko järjestön olemassaololta häviää pohja, jos se ei kykene tarjoamaan jäsenilleen turvatakuita.
Venäjän näkökulmasta sotilaallisesti ja taloudellisesti merkittävästi vahvemman Naton haastaminen olisi puolestaan Smithin mukaan järjetöntä.
”Ei Venäjä niin sekaisin ole, että lähtisi haastamaan Naton sotaan”, hän toteaa.
Sen sijaan Natoon kuulumattomissa maissa pelko Venäjän sotilaallisesta voimankäytöstä on Smithin mielestä aiheellinen. Viimeistään Venäjän toimet Ukrainassa osoittivat maan olevan valmis sotilaalliseen voimankäyttöön, kunhan riskit ovat riittävän matalat.
Samalla Smith kuitenkin muistuttaa, ettei Venäjän voimankäytön riski ole Suomessa nykyiselläänkään kovin suuri.
”Olemme Nato-maiden ja Kiinan jälkeen todennäköisesti seuraavana listalla maista, joihin Venäjä ei hyökkäisi.”
Silti Nato-jäsenyys toisi Smithin mukaan lisäturvan. Tästä todistavat hänestä myös Venäjän ulkoministeri
Sergei Lavrovin kommentit siitä, ettei Venäjä hyökkäisi yhteenkään Nato-maahan.
Smith uskoo, että Lavrovin kommentit oli tarkoitettu osaltaan rauhoittamaan pelkoa lännessä. Vaikka Venäjä on osoittanut toimivansa entisen Neuvostoliiton alueella miten haluaa, Baltian maat ovat tästä Nato-turvatakuidensa vuoksi poikkeus.
Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä saattaa nousta esiin presidentti
Vladimir Putinin Suomen-vierailulla perjantaina 1. heinäkuuta.
Smithin mukaan Venäjällä on jo pitkään valmistauduttu ajatukseen siitä, että Suomi ennemmin tai myöhemmin liittyy Natoon. Nykyinen jahkailu on jopa herättänyt venäläisissä ihmetystä.
Hän ei kuitenkaan usko, että Venäjä hyväksyisi Suomen Nato-jäsenyyden ilman vastareaktiota. Vaikka jäsenyys toisi sotilaalliset turvatakuut, Venäjällä olisi monia muita keinoja tuottaa kiusaa ja häiritä Suomea niin halutessaan.
Nato-jäsenyyden vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi Venäjän-kaupassa. Myös lapsikiistojen tai itärajan pakolaistilanteen kaltaiset toimenpiteet voisivat lisääntyä. Samoin Suomen vaalima kahdenvälinen erityissuhde Venäjään olisi todennäköisesti tiensä päässä.
Pääsääntöisesti Venäjän johto pyrkii Smithin mukaan kuitenkin välttämään retoriikassaan vaikutelmaa, jossa se suoraan kertoisi, mitä Suomen tulee tehdä. Samalla viesti on kuitenkin selvä: Nato on ykkösuhka ja Suomen Nato-jäsenyydellä on seurauksia.
Yleisesti Natosta Venäjän johdon kielenkäyttö onkin Lavrovin kommentteja lukuun ottamatta ollut kovaa.
Viimeksi kesäkuussa antamassaan
lausunnossa presidentti Putin vertasi nykytilannetta aikaan toisen maailmansodan alla. Hän korosti valmiutta dialogiin mutta sanoi Venäjän olevan pakotettu nostamaan taisteluvalmiuttaan, koska ei saa lännestä positiivista vastausta.
Samaan aikaan Venäjällä oli käynnissä myös massiivinen, ilman ennakkoilmoitusta aloitettu
liikekannallepanoharjoitus.
Suomen suuntaan jyrkintä kielenkäyttöä ei yleensä ole kuultu korkeimmalta valtiojohdolta, vaan esimerkiksi entisiltä
neuvonantajilta.
Smithin mukaan presidenttitason viesti on pikemminkin ollut, että Nato-jäsenyys on Suomen oma päätös. Samalla on kuitenkin korostettu suomalaisten omaa Nato-vastaisuutta sekä Venäjän Natossa kokemaa uhkaa.
”Tämäkin sisältää vihjauksen seurauksista, mutta lausunto ei ole niin uhkaava. Samalla viesti pyritään pukemaan muotoon, joka puree erityisesti Nato-vastaisiin tai antiamerikkalaisiin suomalaisiin”, Smith sanoo.
Poikkeuksena sääntöön kesäkuussa 2015 Putin
linjasi harvinaisen suoraan liittoutumattomuuden olevan Suomen turvallisuuden paras tae. Samassa yhteydessä hän korosti Venäjän reagoivan Naton toimintaan.
Tuoreessa
artikkelissa tutkijat
Katri Pynnöniemi sekä
Olli-Matti Mikkola toteavat uhka-arvioiden julistamisen ja avoimen vastatoimilla uhkailun olevan osa Venäjän valtapolitiikkaa. Tavoitteena on estää uhkakuvien toteutuminen ennakolta saamalla uhkailujen kohde toimimaan Venäjän etujen mukaisesti, esimerkiksi siis pitää Suomi Naton ulkopuolella.
Ulkopoliittisessa instituutissa vanhempana tutkijana työskentelevän Pynnöniemen mukaan Putinin Nato-lausunnoissa myös ohitetaan täysin Venäjän sotatoimien naapurivaltioissa aiheuttamat oikeutetut turvallisuushuolet.
Hänen mukaansa Naton kuvaaminen aggression lähteenä onkin tarkoitettu osin Venäjän sisäpoliittiseen käyttöön. Viestin luonne vain aiheuttaa heijastusvaikutuksia myös ulkomaille.
Aleksanteri-instituutin Smith toteaa Venäjän kärsivän siitä, että sen johdon kielenkäytöstä tuntuu puuttuvan kokonaan kohtelias vaihde. Omiin intresseihin liittyvät argumentit esitetään käytännössä aina jonkinlaisen uhkauksen muodossa.
Venäjällä pelottavuus liitetään kunnioitukseen, joten myös ulkopolitiikassa maa pyrkii esiintymään todellista pelottavampana ja arvaamattomampana.
”Näin Venäjä saa vahvemman aseman kuin todellisuus oikeuttaisi.”
Turvallisuuspolitiikkaa todennäköisemmin Putinin Suomen-vierailulla esiin nousee kuitenkin talous.
Euroopan unioni
jatkoi hiljattain Venäjän-vastaisia talouspakotteitaan, vaikka julkisuudessa on esiintynyt myös puheenvuoroja, joissa pakotteista oltaisiin
valmiita joustamaan.
Pakotteet aiheuttavat ongemia Venäjän taloudelle, mitä maan valtiojohto pyrki pitkään
peittelemään. Samalla pyrittiin luomaan kuvaa, jossa pakotteet tuottavat vaikeuksia pikemminkin EU:n jäsenmaille, mukaan lukien Suomelle.
Elokuussa 2014 pakotteiden ollessa oli vielä suhteellisen tuore asia, Putin
syytti EU:n pakotteita Suomen ja Venäjän myönteisen talousyhteistyön katkaisemisesta. Uhmakas sävy ja vahinkojen vähättely jatkui huhtikuussa 2015, kun Putin jopa
kiitti länttä pakotteista, jotka hänen mukaansa vahingoittamisen sijaan korjaisivat Venäjän talouden.
Maaliskuussa 2016
Putin korosti presidentti
Sauli Niinistön Moskovan-vierailun yhteydessä Suomen ja Venäjän taloussuhteiden tärkeyttä mutta muisti mainita EU:n talouspakottaneiden pienentäneen kauppaa merkittävästi.
Upin Pynnöniemi on havainnut, että talouspakotteista puhuttaessa Putin kuvaa toistuvasti Suomen ja EU:n toisistaan irrallisina. Kyseessä ei ole hänen mukaansa pelkkä propaganda, vaan myös Venäjän aito halu käsitellä EU:ta sen jäsenmaiden kautta.
Aleksanteri-instituutin Smithin mukaan Venäjä ymmärtää hyvin EU:n toimintaperiaatteet sekä poliittisen ilmapiirin. Niinpä se pyrkii hyötymään tilanteesta käyttämällä populistista, EU-kriittisiä voimia miellyttävää retoriikkaa.
Smithin mielestä Venäjän viestinnässä tuotetaan kuvaa EU:n talutushihnassa kulkevasta Suomi-reppanasta, joka kyllä haluaisi olla ystävällismielinen Venäjää kohtaan mutta ei siihen kykene, koska asioista päätetään EU:ssa.
”Talousasioissa, mutta myös esimerkiksi kulttuurisuhteissa Venäjän retoriikka kertoo suomalaisista, jotka kyllä haluaisivat olla Venäjä-myönteisiä, mutta ovat poliittisen eliitin ja EU:n kriittinen linjan kahlitsemia.”
