Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Mun Iltasanomissa on tällainen kartta jossa Valko-Venäjä on mukana punaisissa.

5e6d17488cc54acb9b761c7b068528cc.jpg



.
 
Oleellisin ja se ikävin puoli asiassa on, että punaiset alueet venäjä katsoo puskureiksi, eli sotatoimialueiksi. Siis alueiksi joiden sisällä ehditään reagoimaan Natoa vastaan sen pääsemättä kriittisille Venäjän alueille. Ja sotatoimiksi luettakoon kaikki painostukset ja hybridikeinot mukaan lukien.

Tämän näkee balteista jotka pieninä kannaksina on kuitenkin sotatoimialueina hylätty niiden nauttiman 5:n artiklan vuoksi.

Käsittämätöntä on, että eikö tämä näin selkeästi esitetty tieto ole jo itsessään perustelu nopeaan Nato-jäsenyyteen.

Omasta mielestäni ei pitäisi välittää hittojakaan Ruotsi touhuista vaan ilmoittaa, että olemme tänään siirtyneet viidennen artiklan suojaan ja valtiojohto tutkii Natojäsenyyden ehtoja, mahdollisuutta ja äänestysajankohtaa ja on päätynyt suosittelemaan suomalaisille saamiensa tiedustelutietojen nojalla jäsenyyttä.

Venäjän mielenilmaukset asia erikseen mutta Kuolan alueen tai Pietarin kannalta Nato on jo Norjassa ja Virossa. Suomi ei tuo siihen lisää paljoakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Suomalaiset poliitikot ovat vuohia!

http://www.tallinna24.ee/artikkeli/...aisia-poliitikkoja-vuohiksi-eivat-osaa-kertoa

4.7.2016 - 11.32
Puheenaihe
Viron suurin päivälehti haukkuu suomalaisia poliitikkoja vuohiksi: ”Eivät osaa kertoa Nato-kantaansa”
vuohilammaspaiva.jpg

Tere, olen vuohi - siis suomalainen poliitikko.

Arkistokuva

Viron johtava päivälehti Postimees käsittelee tämän päiväisessä pääkirjoituksessaan Suomen suhdetta Venäjään ja Natoon – ja tekee sen varsin rankoin sanankääntein.

Lehden mukaan Venäjä pelottelee ja uhkailee Suomea oikein urakalla, mutta Suomipa ei suostu Venäjää pelkäämään.

Lehden mukaan suomalaiset ovat siis rohkeita, vaikka ”Suomen yleinen mielipide ei olekaan pystynyt kehittymään muuttuneen turvallisuustilanteen mukana”.

Tämä tarkoittaa suomeksi ja selkokielellä sitä, että suomalaiset eivät ole ymmärtäneet muuttaa mielipiteitään Nato-myönteisimmiksi.

Peukkuja Stubbille ja Ahtisaarelle.

Postimeesin pääkirjoitus ylistää Alexander Stubbia ja Martti Ahtisaarta, jotka avoimesti kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä.

Monet muut suomalaiset poliitikot sen sijaan ovat lehden mukaan kuin ”vuohi kahden heinäpaalin välissä”, eli he eivät osaa tehdä päätöstä.

Yleensä suomalaisia haukutaan Virossa poroiksi ja hirviksi, mutta nyt on eläinkunnasta näemmä löydetty uusi eläin, joihin rinnastaa suomalaisia: vuohi.

Virallisen Viron äänitorvena esiintyvä Postimees yrittää ajaa Suomea Natoon entistäkin raivoisammin nyt kun Britannia ottaa loparit EU:sta - ja osaltaan heikentää entisestään Viron asemaa Venäjän vastaisella rajalla.

Omaa uskottavaa maanpuolustusta Virolla ei ole.

Postimeesin (vironkielisen) pääkirjoituksen voi lukea tästä:

http://arvamus.postimees.ee/3751945/juhtkiri-soome-kits-heinakuhjade-vahel

Ovatko suomalaiset poliitikot vuohia?
Ovat
Eivät ole

Politiikka ja yhteiskunta
 
Lehti ei hauku suomalaisa vuohiksi vaan vertaus oli että moni suomalainen poliitikko on kuin vuohi kahden heinäpaalin välissä eikä osaa valita.

Praegu meenutab mõne soome poliitiku käitumine kitse kahe heinakuhja vahel.

Artikkelissa lukee myös:
Reaalsus on see, et soomlased ei karda vene karu, kirjutagu Vene riigimeedia töötajad oma lihtsameelsetele lugejatele, mida tahavad. Karu on ka soomlastel üks nende maa sümboleid, kes personifitseerib esivanemate vaprust ja sitkust, kes pole kunagi võõrast karu kartnud. Ega karda ka nende järglased.

Todellisuus on että suomalaiset eivät pelkää venäjän karhua, vaikka venäjän valtiomedia nin väittääkin yksinkertaisille kotimaan lukijoille. Karhu on myös Suomen symboleista joka henkilöittää esivanhempien rohkeutta ja sisua, esivanhemmat jotka eivät koskaa ole vierasta karhua pelännyt. Eikä pelkää niiden jälkeläiset.

Tyypillistä Sami Lotilan p***nvääntöä.

 
Viimeksi muokattu:
Yleisradion punavihertoimittajat tekevät kaikkensa, että kansan mielipide pysyisi Natolle kielteisenä. Tänään heti kuuden uutisten perään tuli Päivän kasvo -ohjelma, jossa oli haastateltavana "turvallisuuspolitiikan asiantuntija" Pekka Visuri Perususkottavuus Visurilla onkin CV:n puolesta kunnossa. Hän on tutkija, tohtori ja eversti evp,

Toimittaja hehkutti Visurin asiantuntemusta, mutta jätti mainitsematta, että Visuri on myös tunnettu Naton vastustaja, jonka mielestä Suomen tulisi kaikessa toiminnassaan myötäillä Kremlin toiveita. YLE:lle eivät kelpaa asiantuntijoiksi Jukka Tarkka tai Pauli Järvenpää, joilla on vähintään Visuria vastaavat tieteelliset ja sotilaalliset ansiot, mutta jotka ovat tunnettuja Nato -jäsenyyden kannattajia. Heidän näkemyksensä ovat aika tarkkaan päinvastaisia kun Visurin.
 

Virolaisia harmittaa kun Suomi tekee poliittiset päätöksensä omista kansallisista lähtökohdistaan eikä suostu tanssimaan balttien pillin mukaan, saati sitoutumaan näiden puolustamiseen.

Viron ja Naton näkökulmasta suvereenisti ratkaisunsa tekevä Suomi on geopolitiikan kääntämätön jokerikortti, mikä saattaa tuottaa ikävän yllätyksen esimerkiksi perinteisten kahdenvälisten sopimusten muodossa. Suomen geopoliittinen merkitys Baltian maiden puolustamisen kannalta lisää kertoimia ja kuumotusta eksponentiaalisesti. Heille uhkana on paitsi Venäjä, myös Suomen poliittinen epäluotettavuus yhdistettynä strategisesti tärkeään sijaintiin.

Kyllähän Suomessakin harmittaa Ruotsin nihkeä asenne ja haluttomuus sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön, vaikka siihen onkin jo totuttu eikä sen varaan voi suunnitella mitään. Ruotsikin tekee ratkaisunsa omasta lähtökohdastaan ja sieltä katsottuna Suomi on erinomainen puskurivaltio Venäjää vastaan, jonka kanssa kannattaa tehdä sotilaallista yhteistyötä vain sen verran, että puskuri säilyy jatkossakin, mutta omia käsiään ei tarvitse liata. Tämän linjan mukaisesti Ruotsi on viime sodista lähtien toiminutkin ja tulee toimimaan jatkossakin.

Eikä tästä ole vasta kuin reilu parikymmentä vuotta kun stadionin tornista näki hyvällä säällä Neuvostoliittoon. Pärjättiin Suomessa silloinkin ja hyvin pärjättiinkin.
 
Virolaisia harmittaa kun Suomi tekee poliittiset päätöksensä omista kansallisista lähtökohdistaan eikä suostu tanssimaan balttien pillin mukaan, saati sitoutumaan näiden puolustamiseen.

Viron ja Naton näkökulmasta suvereenisti ratkaisunsa tekevä Suomi on geopolitiikan kääntämätön jokerikortti, mikä saattaa tuottaa ikävän yllätyksen esimerkiksi perinteisten kahdenvälisten sopimusten muodossa. Suomen geopoliittinen merkitys Baltian maiden puolustamisen kannalta lisää kertoimia ja kuumotusta eksponentiaalisesti. Heille uhkana on paitsi Venäjä, myös Suomen poliittinen epäluotettavuus yhdistettynä strategisesti tärkeään sijaintiin.

Kyllähän Suomessakin harmittaa Ruotsin nihkeä asenne ja haluttomuus sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön, vaikka siihen onkin jo totuttu eikä sen varaan voi suunnitella mitään. Ruotsikin tekee ratkaisunsa omasta lähtökohdastaan ja sieltä katsottuna Suomi on erinomainen puskurivaltio Venäjää vastaan, jonka kanssa kannattaa tehdä sotilaallista yhteistyötä vain sen verran, että puskuri säilyy jatkossakin, mutta omia käsiään ei tarvitse liata. Tämän linjan mukaisesti Ruotsi on viime sodista lähtien toiminutkin ja tulee toimimaan jatkossakin.

Eikä tästä ole vasta kuin reilu parikymmentä vuotta kun stadionin tornista näki hyvällä säällä Neuvostoliittoon. Pärjättiin Suomessa silloinkin ja hyvin pärjättiinkin.

Virolaisilla on omaehtoista kokemusta N-liitosta...

Ja että kun Suomessa oltiin rähmällään, niin se on hyvin pärjäämistä? Kyllä Laamanaattorin maailmankuva on aika selkeä, Isä Aurinkoista kaivataan kovasti...
 
Olipahan miten oli. Nato-kokouksen alla tuodaan lisää sotilaallista elementtiä kehiin, pataljoona sinne ja tänne. Niinistö itseasiassa kertoi osuudessaan samaa viestiä kuin aikoinaan Kekkonen: "Venäjä voi tyytyä tähän tilanteeseen, vaikka se on vinossa sen mielestä, kunhan mitään lisää ei tule". Reaalipolitiikan näkökulmasta seuraavilta päiviltä ei liikoja kannata odottaa. Mulla on sellainen tutina, että Venäjä ei luovu Krimistä, eikä Itä-Ukrainastakaan. Jäädytetty kriisi riittää sille. Meidän kannaltamme on tärkeää, ettei Venäjä havittele lisää näitä jäätyneitä tilanteita. Itämerenpiiriin luotu sotilaallinen eskalaatio osuisi meihinkin aivan varmasti. Miten se estetään? Toivottavasti myös meidän "ystävämme" haluavat sen välttää.

Kyllä Suomi on kuulkaa näissä kuvioissa kuin lastu laineilla. Toki voidaan yrittää melalla tökkiä vähän, ettei osuttaisi kivikolle, mutta Usa ja Venäjä ratkaisevat pelin. Henkilökohtaisesti oletan erittäin vahvasti, että Itämerenpiiriin syntyy sotilaallinen aktio.
 
Mulla on sellainen tutina, että Venäjä ei luovu Krimistä, eikä Itä-Ukrainastakaan.
Krimin osalta tämä oli selvää jo lähtötilanteessa. Eikä edes tutinana vaan ihan selviönä.
Kun suurvallalla on sotilastukikohta Krimillä keskellä Mustaa merta, niin Venäjän näkemyksen mukaan mieluummin se maa on Venäjä joka pitää vanhan tukikohtansa. Vaihtoehtona olisi ollut, että kun Ukraina liittyy EU:hun ja seuraavaksi Natoon, niin viimeistään siinä vaiheessa Venäjän laivasto olisi saanut lähtöpassit. Aikaisempi satama-infra olisi varmasti kelvannut uutena eräälle sotilasliitolle.
Tässähän ei sinänsä ole mitään ihmeellistä.

En puolusta Venäjän menettelyjä, mutta tukikohtarealismi auttaa ymmärtämään tilannetta.

Henkilökohtaisesti oletan erittäin vahvasti, että Itämerenpiiriin syntyy sotilaallinen aktio.
Sama tunne täälläkin. Jotenkin Itämeren hallinnan tilanne pitää ilmeisesti ratkaista samaan tapaan kuin Mustamerenkin tilanne on ratkaistu. Kisa käynnissä.

.
 
Tässä Natokokousuutisoinnin ja kokouksen julkilausuman myötä tekee mieli miettiä miten Suomi hyötyisi lisää Natosta tilanteessa kun jäsenenä emme ole.

Kun paljon on julkisuudessa hehkutettu Suomen nuorten koulutusta ja mietitty ns opetusvientiä niin siitä johdettuna Suomi voisi profiloitua myös sotilaskoulutuksessa.

Paljolti sotiemme ansiosta Suomen sotureita arvostetaan mutta on siihen myös nykyisellään jonkin verran katetta. Ja kun olosuhteet ovat täällä erinomaiset sotaleikeille, tilaa on ja jopa ilmavoimien harjoitteet ovat yhdistettävissä niin Suomi saisi tästä hyvän välineen yhteistyölle. Ääriolosuhteiden kurssit ja monet muut varmasti tekisivät kauppansa.

Näin ollen jos tästä palvelusta muodostuisi pysyvä rotaatio niin varusmiestemme loppusotiin ja muihin harjoituksiin voisi vakiona sisältyä Natojoukkojen osuus ja rooli. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että vaikkakaan ei pysyvästi mutta kuitenkin vakituisesti maassamme olisi satoja tai muutama tuhat Natosotilasta hiukan samaan tapaan kuin on Baltian "ansalangassa". Kaikki voittaisivat, varusmiehemme, harjoituksissa olevat Natojoukot ja maamme turvallisuus. Toki nämä pitäisi pitää kyllin korkealaatuisina ja sommitella Natonkin tarpeisiin mutta esimerkiksi kukin erikoisjoukkomme vuorotellen varmasti tähän kykenisi: rannikkojääkärit, rajajääkärit, erikois- ja laskuvarjojääkärit, kansaivälisten valmiusjoukkojen jääkärit ja pohjoisen jääkärit. Siinähän sitä olisi aina yksi harjoitus kerrallaan pyörimässä.

Siitä vain brandäämään ja markkinoimaan suomalaista jaeger-taisteluleiritoimintaa kiinteänä osana Naton sotilaskoulutusta niin armeijammekin saisi hyviä ystäviä oikeista maista.
 
Viimeksi muokattu:
Virolaisilla on omaehtoista kokemusta N-liitosta...

Ja että kun Suomessa oltiin rähmällään, niin se on hyvin pärjäämistä? Kyllä Laamanaattorin maailmankuva on aika selkeä, Isä Aurinkoista kaivataan kovasti...

Se on sitä ettei luoteta globaaleihin pelaajiin, mikä on viisautta.
 
Se on sitä ettei luoteta globaaleihin pelaajiin, mikä on viisautta.

Höpönhöpö.

Kun kumartelee yhteen suuntaan, niin pyllistää toiseen. Tuntuu vaan monilta unohtuneen, että se puolueettomuuden juna on mennyt jo 20 v. sitten. Joillekin tälläkin foorumilla on vaikea ymmärtää, että Venäjän nuoleskelu ei kyllä tuota mitään hyvää, vaikka kuinka olisi jumittunut N-liiton ajan ajatteluun.
 
Virolaisilla on omaehtoista kokemusta N-liitosta...

Ja että kun Suomessa oltiin rähmällään, niin se on hyvin pärjäämistä? Kyllä Laamanaattorin maailmankuva on aika selkeä, Isä Aurinkoista kaivataan kovasti...

Höpönhöpö.

Kun kumartelee yhteen suuntaan, niin pyllistää toiseen. Tuntuu vaan monilta unohtuneen, että se puolueettomuuden juna on mennyt jo 20 v. sitten. Joillekin tälläkin foorumilla on vaikea ymmärtää, että Venäjän nuoleskelu ei kyllä tuota mitään hyvää, vaikka kuinka olisi jumittunut N-liiton ajan ajatteluun.

Höpönlöpön. Kukaan ei kaipaa mitään isä aurinkoista tai Neuvostoliittoa takaisin, mutta kysynpä sinulta, että mihin suuntaan Suomi on nyt mielinkielin rähmällään?

Toistan itseäni yhä uudestaan:

Suomen on toimittava vain ja ainoastaan omista kansallisen edun lähtökohdistaan sekä siinä määrin kuin se tätä palvelee. Mitään ylimääräisiä sitoumuksia vieraiden tavoitteisiin ei tule tässä tilanteessa antaa ja kansallisen edun niin vaatiessa takkia on voitava kääntää hyvinkin nopeasti.

Tässä tilanteessa Naton kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, koska tällä hetkellä se on Suomen kannalta edullista. Jos tilanne muuttuu Suomen kannalta epäsuotuisaksi, on yhteistyöstä pystyttävä myös vetäytymään. Aktiivista roolia ei tule Suomen tässä vastakkainasettelussa ottaa, vaan pitäytyä yksinomaan oman alueen koskemattomuuden turvaamisessa.

Yhdysvaltojen ja Naton kannalta olisi ymmärrettävästi erittäin edullista, että tilanteen mahdollisesti eskaloituessa Baltiassa Suomi antaisi Natolle uskottavan takuun alueensa hallinnasta ilman kahdenvälisen suhmuroinnin poliittista riskiä sekä sitoisi mahdollisimman paljon Venäjän joukkoja omalle suunnalleen. Tällöin taisteluita käytäisiin Suomen alueella ja tavalliset suomalaiset joutuisivat suurvaltapoliittisen sotapelin maksumiehiksi.

Inhimillisten kärsimysten lisäksi varsin suurella todennäköisyydellä myös arvokas infrastruktuuri kärsisi pahoja vahinkoja ja jälleenrakennuksesta tulisi pitkä, mutta rahakas urakka ulkomaisille rakennusyrityksille. Tällaisesta konfliktista ei suinkaan tulisi uutta talvisotaa, vaan puhtaasti arrogantin ja typerän eliitin hanke eli Hattujen sota II, mikä hyvin oikeutetusti myös päättyisi samalla tavalla rökäletappioon. Kansakunnan suureksi onneksi Suomen poliittinen johto vaikuttaa kuitenkin olevan tilanteen tasalla eikä ole ohjaamassa valtiolaivaa kohti uutta sotaa tai epäedullisia sitoumuksia.

Joka tapauksessa JOS kaikista rauhanponnisteluista huolimatta tästä saadaan vielä uusi tuhoisa sota aikaiseksi, niin ilman todella tuntuvaa konkreettista palkkiota Suomen ei tule missään olosuhteissa tähän aktiiviseen rooliin suostua, vaan palkkioksi sotaponnisteluista on saatava vähintään esimerkiksi Petsamo, Jäämeren yhteys ja pääsy pohjoisen ulottuvuuden luonnonvarojen osingoille sekä lisäksi valtionvelan nollaaminen. Muussa tapauksessa Suomen kannattaa mieluummin pyytää vaikka Venäjältä kilpaileva tarjous, mikä olisikin oma mielenkiintoinen kysymyksensä, että mitä Venäjä olisi valmis tarjoamaan saadakseen Suomelta täyden takuun Naton joukkojen pitämisestä poissa alueeltaan. Tämä antaisi Venäjälle sille tärkeitä vapausasteita kun se voisi keskittää voimansa kokonaan Baltian suunnalle.

Suomen kannattaa ajaa häikäilemättömästi omia kansallisia etujaan ja käydä vähän kauppaa eikä suin päin rynnätä maksumieheksi tai äänettömäksi yhtiömieheksi ties mihin epämääräisiin hankkeisiin.
 
Höpönlöpön. Kukaan ei kaipaa mitään isä aurinkoista tai Neuvostoliittoa takaisin, mutta kysynpä sinulta, että mihin suuntaan Suomi on nyt mielinkielin rähmällään?

Toistan itseäni yhä uudestaan:

Suomen on toimittava vain ja ainoastaan omista kansallisen edun lähtökohdistaan sekä siinä määrin kuin se tätä palvelee. Mitään ylimääräisiä sitoumuksia vieraiden tavoitteisiin ei tule tässä tilanteessa antaa ja kansallisen edun niin vaatiessa takkia on voitava kääntää hyvinkin nopeasti.

Tässä tilanteessa Naton kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, koska tällä hetkellä se on Suomen kannalta edullista. Jos tilanne muuttuu Suomen kannalta epäsuotuisaksi, on yhteistyöstä pystyttävä myös vetäytymään. Aktiivista roolia ei tule Suomen tässä vastakkainasettelussa ottaa, vaan pitäytyä yksinomaan oman alueen koskemattomuuden turvaamisessa.

Yhdysvaltojen ja Naton kannalta olisi ymmärrettävästi erittäin edullista, että tilanteen mahdollisesti eskaloituessa Baltiassa Suomi antaisi Natolle uskottavan takuun alueensa hallinnasta ilman kahdenvälisen suhmuroinnin poliittista riskiä sekä sitoisi mahdollisimman paljon Venäjän joukkoja omalle suunnalleen. Tällöin taisteluita käytäisiin Suomen alueella ja tavalliset suomalaiset joutuisivat suurvaltapoliittisen sotapelin maksumiehiksi.

Inhimillisten kärsimysten lisäksi varsin suurella todennäköisyydellä myös arvokas infrastruktuuri kärsisi pahoja vahinkoja ja jälleenrakennuksesta tulisi pitkä, mutta rahakas urakka ulkomaisille rakennusyrityksille. Tällaisesta konfliktista ei suinkaan tulisi uutta talvisotaa, vaan puhtaasti arrogantin ja typerän eliitin hanke eli Hattujen sota II, mikä hyvin oikeutetusti myös päättyisi samalla tavalla rökäletappioon. Kansakunnan suureksi onneksi Suomen poliittinen johto vaikuttaa kuitenkin olevan tilanteen tasalla eikä ole ohjaamassa valtiolaivaa kohti uutta sotaa tai epäedullisia sitoumuksia.

Joka tapauksessa JOS kaikista rauhanponnisteluista huolimatta tästä saadaan vielä uusi tuhoisa sota aikaiseksi, niin ilman todella tuntuvaa konkreettista palkkiota Suomen ei tule missään olosuhteissa tähän aktiiviseen rooliin suostua, vaan palkkioksi sotaponnisteluista on saatava vähintään esimerkiksi Petsamo, Jäämeren yhteys ja pääsy pohjoisen ulottuvuuden luonnonvarojen osingoille sekä lisäksi valtionvelan nollaaminen. Muussa tapauksessa Suomen kannattaa mieluummin pyytää vaikka Venäjältä kilpaileva tarjous, mikä olisikin oma mielenkiintoinen kysymyksensä, että mitä Venäjä olisi valmis tarjoamaan saadakseen Suomelta täyden takuun Naton joukkojen pitämisestä poissa alueeltaan. Tämä antaisi Venäjälle sille tärkeitä vapausasteita kun se voisi keskittää voimansa kokonaan Baltian suunnalle.

Suomen kannattaa ajaa häikäilemättömästi omia kansallisia etujaan ja käydä vähän kauppaa eikä suin päin rynnätä maksumieheksi tai äänettömäksi yhtiömieheksi ties mihin epämääräisiin hankkeisiin.

Kieltämättä, kuullostaa hyvältä linjalta, mutta onko tuo mahdollista on jo toinen juttu.
 
Kieltämättä, kuullostaa hyvältä linjalta, mutta onko tuo mahdollista on jo toinen juttu.

Suomen kansallisen edun on oltava Suomen ulkopolitiikan ja kansanedustuslaitoksen tinkimättömän ensisijainen tehtävä ja tavoite. Sen toteuttamisen tilannekohtaisen menestyksen arvioivat aikanaan historiantutkijat ja arkkeoloogit.

Koska kristallipalloa ei ole vielä keksitty, niin toistaiseksi jälkiviisaus on parasta mahdollista viisautta. Etukäteen voidaan tehdä vain arvioita.
 
Suomi on jo ollut pitkään Venäjälle sotilaallisesti "vihollismaa". Itämeren alueella tapahtuvassa konfliktissa Suomi on geopoliittisen/geostrategisen asemansa takia aina mukana kisassa. On se nyt kumma kun se ei mene perille, vaikka sitä on Venäjältä useita kertoja jo sanottu.

Kukaan ei sitä kiistä, etteikö Suomi tietysti toimi omien etujensa mukaisesti, naurettava ajatus jo sinällään, etteikö Suomi (kuten kaikki maat) näin toimisi. Se, mikä on Suomen etu on sitten toinen asia.

Jotkut vaan kaipaavat jonkinnäköistä takaisinkelausnappulaa.... Ja luottavat johonkin naurettavaan sopimukseen Venäjän kanssa...

Laamanator elää jossain rinnakkaistodellisuudessa, jossa muka Venäjä antaisi Suomelle esim. alueita vastineeksi imaginaarisistä asioista. Milloinkas viimeksi Venäjä on luopunut alueistaan muuten kuin pakon edessä? Tuntuu jotenkin irrationaaliselta ja pakonomaiselta tuo USA:n ja NATO:n pelko...ja sitten uskotaan fanaattisesti, että Venäjä pitäisi jonkin sopimuksen. Kuten Venäjä on pitänyt esim. Ukrainan alueellista koskemattomuutta koskeneen sopimuksen... Kovan luokan kilpaileva tarjous epäilemättä. :)

Jos Laamanator hakee jotain jossa rynnätään maksumieheksi tai äänettömäksi yhtiömieheksi, niin sopimus Venäjän kanssa olisi aika hyvä... Vai vielä valtionvelan nollaaminen... :D

Jotkut nyt tykkäävät Venäjän kleptokratiasta enemmän kuin länsimaista. Taitaa olla tuo Venäjän kauppa jotenkin läheinen...oma lehmä ojassa? Tsuhna vie voita rekikelillä Pietariin? :p
 
No venäjän kanssa tehdä jokin pitävä sopimus, on jo ajatuksena naurettava, se on selvä. Sotaahan ei kukaan järkevä ihminen halua, mutta mikä on paras keino välttää se?
No se vanha sanonta: jos haluat elää rauhassa, valmistaudu sotaan.
 
Laamator kirjoitti: Muussa tapauksessa Suomen kannattaa mieluummin pyytää vaikka Venäjältä kilpaileva tarjous, mikä olisikin oma mielenkiintoinen kysymyksensä, että mitä Venäjä olisi valmis tarjoamaan saadakseen Suomelta täyden takuun Naton joukkojen pitämisestä poissa alueeltaan. Tämä antaisi Venäjälle sille tärkeitä vapausasteita kun se voisi keskittää voimansa kokonaan Baltian suunnalle.

Busines-sopimukset ei pidä, oikeusvaltiota ei ole, kansainväliset oikeudet poljetaan. Venäjä olisi varmasti mielissään jos tälläisiä sopimuksilla höynäytettäviä löytyisi enemmänkin Suomesta. Siinä kun Venäjä keskittäisi voimiaan Baltiaan niin huomaisit olevasi vedetty kuitenkin mukaan mutta sotaan Viroa, Liettuaa ja Latviaa vastaan. Sekä Länsimaita. Hyvin valittu.

Natoon voi liittyä myös sopimuksella, että Naton joukkoja tulee Suomeen vain Suomen pyynnöstä. Joskin koko konsepti nojaa siihen, että kaveria autetaan mutta sitähän mekin toivomme.

Valitettavan yleistä on tämä epäluulo monien kansalaisuuksien Nato-yhteisöä kohtaan mutta samalla ollaan niin luottavaisia, että Venäjän kanssa jotakin olisi sovittavissa. Venäjän jolla ei ole joukkoja Ukrainassa tai jonka niin kriittinen lehdistö tai oppositio pitää hallitsijat tiukasti suitsissa ja oikeuslaitos suojelee kansalaisiaan sekä naapurivaltioita.
 
Höpönlöpön. Kukaan ei kaipaa mitään isä aurinkoista tai Neuvostoliittoa takaisin, mutta kysynpä sinulta, että mihin suuntaan Suomi on nyt mielinkielin rähmällään?

Toistan itseäni yhä uudestaan:

....

Muussa tapauksessa Suomen kannattaa mieluummin pyytää vaikka Venäjältä kilpaileva tarjous, mikä olisikin oma mielenkiintoinen kysymyksensä, että mitä Venäjä olisi valmis tarjoamaan saadakseen Suomelta täyden takuun Naton joukkojen pitämisestä poissa alueeltaan. Tämä antaisi Venäjälle sille tärkeitä vapausasteita kun se voisi keskittää voimansa kokonaan Baltian suunnalle.

Suomen kannattaa ajaa häikäilemättömästi omia kansallisia etujaan ja käydä vähän kauppaa eikä suin päin rynnätä maksumieheksi tai äänettömäksi yhtiömieheksi ties mihin epämääräisiin hankkeisiin.


Muussa tapauksessa Suomen kannattaa mieluummin pyytää vaikka Venäjältä kilpaileva tarjous, mikä olisikin oma mielenkiintoinen kysymyksensä, että mitä Venäjä olisi valmis tarjoamaan saadakseen Suomelta täyden takuun Naton joukkojen pitämisestä poissa alueeltaan. Tämä antaisi Venäjälle sille tärkeitä vapausasteita kun se voisi keskittää voimansa kokonaan Baltian suunnalle.

Suomen kannattaa ajaa häikäilemättömästi omia kansallisia etujaan ja käydä vähän kauppaa eikä suin päin rynnätä maksumieheksi tai äänettömäksi yhtiömieheksi ties mihin epämääräisiin hankkeisiin.


Olisi aika komea "Molotov-Ribbentrop"-sopimus... :eek:

Kyllä Laamanatorin "Suomen etu" on jo aika yhtä uskottava kuin Terijoen hallitus. Tuntuu, että Venäjän etu on tärkeämpi kuin Suomen etu.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top