Jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, tässä olisi Venäjän painostuskeino
Venäjän presidentti Vladimir Putin.
© POOL New / Reuters
IS 5.4.2014 6:01
Suomen ja Venäjän välillä voimassa oleva valtiosopimus on asia, jonka Kreml voisi nostaa esille, jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
Näin varoittaa presidentti
Vladimir Putinin entinen talousneuvonantaja
Andrei Illarionov, joka nousi viime viikonloppuna julkisuuteen sanottuaan ruotsalaislehdelle, että Putin saattaisi haluta Krimin lisäksi jopa Suomen.
Valtiosopimus solmittiin Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1992 samassa yhteydessä, kun Neuvostoliiton kanssa voimassa ollut pahamaineinen Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus kuopattiin molempien valtioiden suostumuksella.
YYA-sopimukseen kirjattu pykälä Neuvostoliiton mahdollisesta sotilaallisesta ”avunannosta” ja rajoitukset ”liittymiin osallistumisesta” poistuivat uuden sopimuksen myötä, mutta aivan täysin ei sotilaallista puolta pyyhitty pois uudestakaan sopimuksesta.
KUVA: © Yves Herman / Reuters
Andrei Illarionov.
Uuteen sopimukseen kirjattiin artikla 4, jossa todetaan muun muassa näin:
”Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan... Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.”
Miten Putin tulkitsisi "voimakeinoilla uhkaamisen?"
Illarionov näkee ongelmaksi nimenomaan sen, miten Putin voisi tulkita sopimukseen kirjatun ”voimakeinoilla uhkaamisen”, jos Suomi vaikkapa ryhtyisi hakemaan Nato-jäsenyyttä.
KUVA: Esa Syväkuru
Miten Venäjä reagoisi, jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä?
- Jos ottaa ison luupin käteensä ja yrittää mennä sisälle Putinin vääristyneeseen logiikkaan, niin jotain siitä sopimuksesta voitaisiin käyttää tässä yhteydessä, Illarionov sanoi Ilta-Sanomille puhelimitse Washingtonista.
- Jos Suomi aloittaisi esimerkiksi konsultaatiot Naton kanssa tai jopa liittyisi Natoon, niin sen voitaisiin sanoa ”synnyttävän uhkan Venäjälle”, ja siihen voitaisiin vastata jonkinlaisella hyökkäyksellä, hän kuvaili.