Suomalaisista 77 prosenttia ei luota Donald Trumpiin. Selvä enemmistö meistä eli 85 prosenttia sanoo, ettei Vladimir Putin ole luotettava. Tiedot ovat Taloustutkimuksen kyselystä, jonka tutkimusyhtiö teki tällä viikolla Iltalehdelle.
Vastauksissa on yksi merkittävä poikkeus. Perussuomalaisista peräti joka toinen luottaa Trumpiin ja yli 40 prosenttia uskoo Putiniin.
Moni perussuomalainen varmasti kuunteli silmät ymmyrkäisinä, kun peruspomo ja ulkoministeri Timo Soini sätti Putinin politiikan eduskunnassa keskiviikkona. Soini syytti Venäjää Itämeren alueen jännitteiden kasvattamisesta.
Soinin mielestä Natoa ei voi syyttää.
- Emme ole tilanteessa, jossa syytä olisi vähän molemmissa osapuolissa. Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa, Soini niittasi eduskunnalle sen käsitellessä vuoden viimeisessä istunnossaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli vähän tätä ennen tasapainottanut selonteon sisältöä ja lieventänyt Venäjän osuutta Euroopan pelon kierteen lietsojana.
Ruotsi pelasti itsensä
Jotta Soinin puhetta voisi tulkita, pitää raottaa sen erittäin vakavaa taustaa.
Suomi joutui viime talvena vaikeaan valintatilanteeseen. Yhdysvallat oli päättänyt rakentaa todellisen sotilaallisen suojan Baltian maille Venäjän valtaamisyrityksiä vastaan. Yhdysvallat halusi näyttää, että Naton turvatakuu ei ole sanahelinää.
Suomen ja Ruotsin hallitusten oli pakko päättää, antavatko ne satamiaan, lentokenttiään ja ilmatilaansa Yhdysvaltain sotilaskoneiden käyttöön kriisitilanteessa, jolloin Baltian maat saisivat nopeasti sotilaallista täydennystä.
Sotilaat ja virkamiehet pelasivat sarjan sotapelejä ruotien Venäjän kaikki kuviteltavissa olevat hyökkäyskuviot. Osa peleistä päättyi Venäjän toteuttamaan Baltian valtaukseen. Jotkut pelit johtivat Venäjän käynnistämään ydinaseiden käyttöön ja kolmanteen maailmansotaan.
Ruotsin vastaus tuli nopeasti. Oman puolustuksensa romuttanut maa lupautui tukemaan Yhdysvaltoja.
Suomi luki Ruotsin vastauksesta itsekkään henkiinjäämismotiivin.
Jos Yhdysvallat käyttää Ruotsin satamia ja lentokenttiä, samalla Yhdysvallat suojaa nämä strategiset kohteet. Mutta suoja ei suinkaan rajoitu pelkkiin kenttiin ja satamiin, vaan samalla Yhdysvallat suojaa Göteborgin, Tukholman ja muita kaupunkeja.
Ruotsi livahti takaportista Amerikan turvatakuiden piiriin.
Dramatiikkaa hallituksessa
Suomessa hallitus ja presidentti Sauli Niinistö miettivät Suomen kantaa amerikkalaisten kyselyyn.
Viime keväänä käydyissä keskusteluissa oli dramatiikkaa, sillä hallitus ei ollut aivan yksimielinen.
Hallituksessa oli kannatusta myös ajatukselle, että Suomi ilmoittaisi etukäteen tukensa Baltian puolustusjärjestelyille. Tämä kanta jäi vähemmistöön.
Silloinen valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb arvosteli hallituksen politiikkaa puheessaan Hämeenlinnassa kesäkuun alussa. Stubb olisi halunnut, että Suomi lopettaa sopeutumisen eli tapahtumiin reagoivan turvallisuuspolitiikan - ja ryhtyy vaikuttamaan aktiivisesti tapahtumia itse ohjaten. Stubb ajoi aseveljeyttä virolaisten ja amerikkalaisten kanssa.
Olisi erittäin kauaskantoinen päätös, jos päättäisimme olla tekemättä mitään, Stubb rutisi. Puhe hukkui kokoomuksen puheenjohtajapelin taustameteliin.
Hallituksen enemmistö ja presidentti Niinistö kuitenkin junttasivat, että Suomi ei ennalta sitoudu antamaan tukea Baltian puolustuskuvioihin.
Vanha linja jatkuu näin pääpiirteittäin ennallaan, joskin mukaan tuli uusi vivahde. Suomi torjuu Venäjän yritykset käyttää Suomen aluetta läpikulkuhyökkäyksiin.
Kriisitilanteessa Suomen linja voi muuttua, hallitus teroitti. Muutos ei käy kädenkäänteessä, sillä Suomen ja Yhdysvaltojen pitäisi ennalta sovittaa operatiiviset valmiutensa yhteen ja harjoitella. Tätä ei voi tehdä salassa, koska järjestely paljastuisi heti Venäjälle.
Hallitus punnitsi, että Suomen vaarat kasvaisivat, jos lupautuisimme tukemaan amerikkalaisia Viron puolustuksessa. Venäjä iskisi Suomen kimppuun armottomasti ja todennäköisesti heti kriisin puhjetessa.
Painavin ponnin oli geopoliittinen. Yhdysvallat ei pysty lupaamaan tai se ei halua antaa niin massiivista sotilaallista apuvoimaa, joka torjuisi Venäjän, jos se hyökkäisi rajamme leveydeltä.
Koska Suomi ei saanut amerikkalaisten turvatakuita, Suomi ei myöskään luvannut turvatakuita Virolle. Oikeastaan Suomi siis hetken harkitsi sotilasliittoon liittymistä, mutta hylkäsi vaihtoehdon, koska kaupan ehdot olivat huonot.
Suomi: Venäjän taivuttava
Juuri nyt Suomi jännittää, mitä tapahtuu, kun Trump aloittaa Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa. Tekeekö Trump Putinin kanssa diilin ja panee riidan Pohjolassa puoliksi: Ruotsi lännelle ja Suomi Venäjälle eli suurvallat sopivat, ettei Suomi mene Natoon.
Suurvaltojen puristuksessa pyristelevä Suomi käy tällä hetkellä kahta vastakkaiselta vaikuttavaa poliittista peliä. Sanotaan niitä vaikka vakauttamispolitiikaksi ja pullistelupolitiikaksi.
Vakauttamispolitiikassa presidentti Niinistö tekee rauhan-aloitteiksi tulkittavia liennytysehdotuksia. Niinistö maanittelee suurvaltajohtajia keskustelemaan Suomeen. Hän haluaa transponderit Itämeren sotilaslentoliikenteeseen.
Pullistelupolitiikassa Niinistö syventää ja lisää sotilaallista harjoittelua Yhdysvaltain kanssa. Ilmavoimat paljastaa laukaisseensa täsmäpommin Lapissa. Hallitus palauttaa voimakkaat, Venäjän syyllisyyttä alleviivaavat ilmaisut ulkopolitiikan puheeseen.
Kun ulkoministeri Soini jyrähti keskiviikkona eduskunnassa, hänen viestinsä oli tarkoitettu ulkovalloille. Soini auttoi yksinkertaistakin ymmärtämään, että eduskunnan valiokunnan vesittämä poliittinen linjaus ei ole Suomen hallituksen linjaus. Suomi vaatii, että Venäjän pitää taipua, koska se yksin on syypää.
Trumpin ja Putinin kaupankäyntiä pelkäävä Suomi yrittää näin vedota lännen hyväntahtoisuuteen, että älkää vaan meitä myykö, koska olemme teidän kavereita.
Valitettavasti suurvalloilta on turha kerjätä sääliä.
Tilanne muuttuu vain kahta pahemmaksi, jos Putin Suomen poukkoilusta hermostuneena haluaa varmistaa, ettei viime vuosien epävarmuus realisoidu sen rajoilla uudelleen.
