Amerikkalaisarvio: Suomi ja Ruotsi ovat sotilaallisen liittoutumattomuuden ansassa
Verkkouutiset
5 tuntia ja 4 minuuttia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 49 minuuttia sitten)
Suomen ja Ruotsin asema on amerikkalaisarvion mukaan aiempaa haavoittuvampi.
Azita Raji.
(Lehtikuva/Jussi Nukari)
Ruotsalainen ja suomalainen sotalaiva yhteisharjoituksissa Itämerellä.
(Michaela Linge / Förvarsmakten)
Yhdysvaltain edellinen Tukholman suurlähettiläs
Azita Raji pitää Venäjän sotilaallisia toimia Itämeren alueella Suomen ja Ruotsin kannalta hälyttävinä.
Kun presidentti
Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa, presidentti
Donald Trump väisti suomalaistoimittajan kysymyksen Venäjän muodostamasta uhasta.
– Pidän ikävä kyllä monia maita uhkina, kun katsoo, mitä maailmassa tänään tapahtuu, Trump vastasi presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Raji ei yhdy Trumpin näkemykseen, mutta kehottaa suhtautumaan siihen tyynesti.
– Presidentti Trumpin lausunto ei ollut yllättävä. Se oli johdonmukainen sen kanssa, mitä hän on Venäjästä aiemmin eri yhteyksissä lausunut. Hän ei ole esittänyt kriittisiä näkemyksiä Venäjästä – useista muista maista kylläkin, Raji sanoo
Verkkouutisille antamassaan puhelinhaastattelussa.
Trumpin puheenvuorot USA:n sitoutumisesta Euroopan puolustukseen ovat olleet ristiriitaisia. Syytä hätäännykseen ei Rajin mukaan kuitenkaan ole. Huomio kannattaa hänen mukaansa kiinnittää siihen, miten USA on lisännyt joukkojaan ja harjoitusyhteistyötä eurooppalaisten liittolaistensa ja kumppaniensa – myös Suomen ja Ruotsin – kanssa. Yhdysvaltain merkittävät taloudelliset investoinnit Euroopan puolustukseen ovat myös tärkeä signaali pitkäjänteisestä sitoutumisesta, Raji sanoo.
Raji korostaa puhuvansa nyt yksityisenä kansalaisena, ei Yhdysvaltain hallinnon edustajana. Hänen lähettiläskautensa Ruotsissa päättyi tammikuussa. Nykyisin Raji toimii vanhempana tutkijana Kalifornian yliopistossa.
Katkeruuden ja koston henki
The Wall Street Journal julkaisi aiemmin tällä viikolla Azita Rajin
kirjoituksen, jossa hän tarkasteli Itämeren alueen turvallisuustilannetta erityisesti Suomen ja Ruotsin kannalta.
Hän näkee tämänhetkisissä olosuhteissa runsaasti yhtymäkohtia kylmän sodan aikakauteen.
– Tämänhetkinen tilanne on Venäjän presidentti
Vladimir Putinin katkeruuden ja koston hengen vuoksi vielä sitäkin vaarallisempi, hän sanoo.
Siinä, missä liittoutumattomat maat muodostivat kylmän sodan aikaan vaikutusvaltaisen ryhmittymän, nyt jäljellä on Rajin mukaan lähinnä nostalgian ilmentymä. Hän arvioi Suomen ja Ruotsin pyrkivän pelaamaan varman päälle pitämällä toista jalkaa Nato-leirissä, toista sen ulkopuolella.
– Tässä vaarana on Venäjän kasvava suuttumus ruotsalaisten, suomalaisten ja Naton yhä läheisempiä suhteita kohtaan.
Kyse on tulevien sukupolvien turvallisuudesta
Venäjän varoituksia Suomen ja Ruotsin mahdollisen Natoon liittymisen seurauksista ei Rajin mielestä pidä vähätellä. Hän muistuttaa Venäjän ilmavoimien simuloineen iskuja Tukholmaan, maihin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä, ilmatilaloukkauksista ja epävakauttamiseen tähtäävistä informaatio-operaatioista.
– Ruotsin ja Suomen kannalta ero kylmän sodan aikaan on siinä, että niillä ei ole ”puolueettomuuden” tarjoamaa epämääräistä ja epäluotettavaa turvaa, mutta ei myöskään Naton muodollista ja todellista suojaa. Kun jännitteet suhteessa Venäjään kasvavat, ruotsalaiset ja suomalaiset ovat historiallisen puolueettomuusidentiteettinsä ja nykyisen sotilaallisen liittoutumattomuutensa muodostamassa ansassa, Raji kirjoittaa.
Toisin kuin kylmän sodan aikana, maat voivat hänen mukaansa kuitenkin luottaa vahvaan sotilaalliseen suhteeseen Yhdysvaltain kanssa. Kahdenvälisin yhteisymmärryspöytäkirjoin sinetöity suhde mahdollistaa yhteisen suunnittelun, yhteisharjoitukset ja tiedustelutiedon vaihdon, hän sanoo.
– Ruotsin suurlähettiläskauteni aikana käynnistettiin kolmenkeskiset tapaamiset Yhdysvaltain, Ruotsin ja Suomen kesken, ja ne tiivistävät sotilasyhteistyötä edelleen.
Vaikka läheiset diplomaattiset ja sotilaalliset suhteet edistävät alueellista vakautta, Raji tähdentää, että liittoutumista ne eivät voi korvata.
– Kyse on kilpajuoksusta aikaa vastaan: kykenevätkö Ruotsi ja Suomi liittymään Natoon ja välttämään tämän vaarallisen välitilan ennen kuin Venäjän aggressio vyöryy niiden päälle? Vai sinnittelevätkö ne yhä eteenpäin siinä toivossa, että suhteet Venäjään paranisivat?
Venäjän alkava Zapad 2017 -suurharjoitus saattaa Rajin mielestä muodostua liittoutumiskysymyksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Se miten harjoitus vaikuttaa Suomen ja Ruotsin valtiojohdon arvioon maiden Nato-suhteesta, vaikuttaa hänen mukaansa olennaisesti maiden turvallisuustilanteeseen usean sukupolven ajan.
