Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Ei missään puolueessa *kaikki* ole taulapäitä, vaikka monet ovat.
 
Aivan pehmeä äijä, vertailee Suomea Itävaltaan ja Viroon.
Suomi ei ole yhtään Saksaa heikompi jossa koneet mätänee kentille ja panssareissa on luutia konekivääreinä.
Ehkä jossain fiktiivisessä Areena sodassa mutta oikeasti heikoimmillaankin Saksa olisi ollut 10 kertaa pahempi vastus Venäjälle kuin Suomi koska maantiede, kapasiteetti ja NATO.
Ja ovat nyt vähitellen heränneet ruususen unesta.

Saksa ja Ranska eivät ole tulossa Suomen avuksi Venäjää vastaan, kaikille on aika selvää jo että sieltä tulee Brexit Britannia ja Yhdysvallat jos joku.
Se olisi viimeinen naula Das Projekt Europa:n arkkuun. Paljonko, milloin, miten ovat sitten ihan eri kysymyksiä.
 
Vasemmistoliiton aktiivi kirjoittelee Nato-optiosta.

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuom...suurin-turvallisuuspoliittinen-harhakuvitelma


Hyvät naiset ja herrat, kerron teille salaisuuden: Nato-optiota ei ole olemassakaan. Asioista jotain ymmärtäville se ei tietenkään ole minkään sortin yllätys ja onhan tätä varovasti yritetty saattaa suomalaisten tietoon jo jonkin aikaa, mutta suuri osa suomalaisista on vuosikausien jahnailulla ja hokemisella saatu uskomaan, että olisi olemassa jonkinlainen Nato-optio - mahdollisuus liittyä sotilasliittoon tarpeen tullessa.


Todellisuudessa Nato-optiota ei ole olemassa. Me voimme liittyä sotilasliittoon vain hyvän sään vallitessa. Nato-jäsenyys ei ole mikään automaatti ja me emme ole minkään sortin erityisasemassa. Suomen kannalta ainoa potentiaalinen merkittävä sotilaallinen uhka tulee Venäjältä ja on selvää, että jos vakavasti kiristyneessä tilanteessa - pahemmasta puhumattakaan - hakisimme jäsenyyttä, jokainen Nato-maa joutuisi miettimään, haluavatko he jäseneksi maan, jonka takia he voisivat joutua konfliktiin Venäjän kanssa.

Maat Norjasta Italiaan, Kanadasta Turkkiin, raskaasti varustautuvasta Puolasta Atlantin rannikon keskieurooppalaisiin vapaamatkustajiin joutuisivat miettimään, onko Suomen jäsenyys riskin arvoinen. Yksikin ei kaataisi jäsenyytemme. Tiukan paikan tullen maat voisivat myös kiristää meiltä myönnytyksiä, joita emme osaa ehkä nyt edes kuvitella. Kreikkalaiset saattaisivat vaikkapa muistutella eurokriisin ajoista. Käytännössä optiota ei siis ole, sillä yhdenkin parlamentin kielteinen kanta kaataisi hakemuksemme. Kaikki asioita oikeasti ymmärtävät tietävät sen.

Nato-optiosta kuitenkin puhutaan ja sen olemassaolosta muistutetaan tämän tästä. Tuorein valheenylläpitotilaisuus järjestettiin vast´ikään Paasikivi-seuran toimesta. Paikalla oli muun muassa yhteistyöpuolue Keskustan presidenttiehdokas - viiden prosentin haamurajaa kohti pyrkivä Matti Vanhanen. Ilkka Kanerva oli tilaisuudessa verrannut Nato-optiota hihassa olevaan ässään. Melkoinen ässä, kun se on täysin pelikelvoton.


Ensinnäkin meillä on aitoa turvallisuuspoliittista naivismia ja sinisilmäisyyttä, jossa ei ymmärretä realiteetteja. Oman puolueeni presidenttiehdokas vaikuttaa kuuluvan tähän kaartiin, jota meillä on hämmästyttävän paljon ottaen huomioon sen, että maamme maantieteellisen aseman, sotilaallisten näkökulmien ja historian luulisi opettaneen tälle kansalle hiukan reaalipolitiikkaa. Jos maailman hahmottaminen perustuu reaalipoliittisen ymmärtämättömyyden, idealismin, denialismin ja fatalistisen pasifismin vaihtelevalle yhdistelmälle, voi Nato-optio-keskustelun antaa jatkua. Katsontakannasta riippuen välillä voi toppuutella Nato-intoilijoita tai uskotella, ettei huolta ole, mutta kun maailmankuva joko perustuu epärealistisiin kuvitelmiin Naton halusta ottaa meidät jäseneksi tai ruusuisiin kuvitelmiin maailmasta, jossa sotilaallinen varautuminen on historiaa, lopputulemana on kylmän sodan jälkeisen jahnailupolitiikan aktiivisempi tai passiivisempi tukeminen.

Toiseksi on selvää, että Nato-optio-puheet tukevat Venäjän intressejä. Venäjälle ainoa keskeinen kysymys on se, että olemmeko me Naton jäsen vai emme. Heillä on myös option lunastamisen teoreettisen mahdollisuuden mitätöintiin vuorokaudessa-parissa riittävä sotilaallinen valmius, minkä olemme nähneet Ukrainassa ja Georgiassa. Itse asiassa kyseiset esimerkit ovat aivan yliampuvia. Vain uskottava konfliktin riski riittäisi, sillä vain yhden Nato-maan kielteinen kanta riittäisi. Venäjälle tilanne on sitä edellisempi, mitä vahvempi se on suhteessa meihin. Sotilasliiton jäsenyys veisi maalta tosiasiallsiesti mahdollisuuden käyttää sotilaallisia keinoja, tai niiden uhkaa meitä vastaan. Toisin sanoen Nato-jäsenyys rajoittaisi Venäjän toimintamahdollisuuksia ja onhan maa doktriineissaankin toistuvasti tuonut esille sen, että lähiulkomailla Venäjän on pyrittävä saavuttamaan sotilaallisesti ylivertainen asema. Nato-jäsenyytemme ei lisää millään tavalla Venäjään kohdistuvaa sotilaallista uhkaa, vaan nimenomaan vähentäisi Venäjän toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa suhteessa meihin.

Tästä seuraa se, että Venäjän intressien mukainen Nato-optiosta puhuminen on poliittisesti korrekti tapa näytellä hiukan länsimielistä - sillä kysehän ei ole avoimen kielteisestä Nato-kannasta - samalla kun tosiasiassa ajetaan politiikkaa, joka palvelee vankasti Kremlin etuja. Yhteistyöpuolue Keskustan poliitikkoja onkin päässyt oikein hyväpalkkaisiin virkoihin itänaapurimme suunnalla. Sattumaa vaiko ei, mutta kyllä makoisimpien palkintokarkkien ja ajetun politiikan välillä näyttäisi olevan yhteys. Keskustalaisilla on pitkät perinteet siitä, että jo poliittisen uran lakipisteen vaiheilla aletaan laatia suunnitelmia sen varalle, kun kansansuosio ei enää kanna. Hyvät suhteet Tehtaankadun väkeen auttavat kummasti.
 
Vasemmistoliiton aktiivi kirjoittelee Nato-optiosta.
Herranjumala - minä en ole ikinä ymmärtänyt vasemmistolaisia mutta nyt en ymmärrä miten tämä kirjoittaja voi olla täyspäinen ja silti vasemmistolainen. No - täytynee tarkistaa omia ennakkoluuloja mutta hyvä kirjoitus siis.

Vaikka lähestyminen onkin toistaiseksi teoreettinen, niin USA:n ja Brittien turvatakuut jäsenyyshankkeen ajaksi riittävät mutta toki USA:n sitoutuminen siihen on ehto jäsenyyden hakemiselle. Natojäsenyys on sellainen dilema, että sen saaminen täytyy varmistaa ennen kuin sitä haetaan. Eli takuu täytyy saada ennen hakemista.

No nyt sitä ei haeta, koska Nato on hieman vaikeasti hallittavissa. On turkkia, alati tinkivää Kreikkaa ja Venäjäänkin suhtaudutaan monenkirjavasti eikä USA:nkaan pressa ole ihan se ennustettavin. Ja Venäjä on vielä melko heikko. Toisaalta Suomen asema paranee koko ajan mitä enemmän Ruotsi ja Balttia kokevat Venäjän uhaksi. Näistä vain Suomi voisi pistää kampoihin. Ja toisaalta ilman Suomea tätä nurkkaa on vaikea puolustaa.
 
post: 533748 kirjoitti:
Jos maailman hahmottaminen perustuu reaalipoliittisen ymmärtämättömyyden, idealismin, denialismin ja fatalistisen pasifismin vaihtelevalle yhdistelmälle, voi Nato-optio-keskustelun antaa jatkua.
[...]
Nato-jäsenyys rajoittaisi Venäjän toimintamahdollisuuksia ja onhan maa doktriineissaankin toistuvasti tuonut esille sen, että lähiulkomailla Venäjän on pyrittävä saavuttamaan sotilaallisesti ylivertainen asema.

Olihan siina hyvaakin. Kun ottaa pois tuon johdantona toimivan "ymmartamattomyyden" niin lista on oikein kuvaava, mita nyt olen kauempaa seurannut.

Jos ajattelee vasemmistolaista kantaa (kirjoituksen takana) niin kannattaa muistaa, etta Venajahan on siirtynyt raa'an riistokapitalismin aikaan (saattaa oikeita sosialisteja meno hirvittaa?). On varmaan joku taistolais-tapainen vasemmistolainen kai vielakin olemassa; heiltakin tosin "paakonttori" uupuu, kun Putin pitaa tiukemmin yhteyksia Euroopan aarioikeistolaisiin:oops:

Tuossa lainattua seuranneessa kommentissa oli, etta kun Ruotsin ja Baltian kokema uhka voimistuu, niin meidan asemamme paranee. En nyt ole ihan varma jalkimmaisen osalta, koska Venajan Lantiseen alueeseensa kokoama voimakeskitys on varmaltikin paljon siihen perustuva, mika on NATO-alueilta etaisyys heidan ydinalueilleen. Pietaria vahattelematta kaytettakoon tassa "proxyna" Moskovaa.

Ei ole sellaista tapausta, jossa Venajan kannattaisi lahtea sotimaan. Pelon ja koetun uhan aiheuttamia "ennalta ehkaisevia vetoja" ei sensijaan koskaan voi taysin poissulkea. Pataljoonatason "trip-wire" lasnaolot ovat aivan oikein mitoitettuja, muodostamatta mitaan uhkaa. Toinen juttu sitten on, etta onko niiden taakse rakennettu tarpeeksi uskottavuutta nopean toiminnan joukoilla... paljonkos niita nyt pitikaan olla (50.000?)
 
No nyt luki viikonloppupainoksen IL-analyysissä, että Putin olisi varoitellut Krimin jälkeen Sauli Niinistön käydessä Sotshissa, jotta Venäjä ei salli Suomen liittyvän NATO:on vaan reagoi asiaan sotilaallisesti.

Salen vastineessa tähän analyysiin taas luki että ei Venäjä / Putin uhkaile.

Jos katsoo Salen NATO-mielipiteiden muuttumista virassa ollessaan niin jotain tällaistahan siellä taitaa olla. Toisaalta Sale kävi nyt vastikään moikkaamassa Trumppia ja suomalaisministereitäkin on rampannut USA:ssa aika lailla.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Että samapa tuo jos ei mennä NATO:on jos on sallalaiset kassakaappisopimukset USA:n kanssa ja yhteinen harjoittelu / suunnittelu pelaa.
 
Venäjän uusi Suomen-lähettiläs Pavel Kuznetsov varoittaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin.

Venäjän tuore Helsingin-lähettiläs Pavel Kuznetsov, 59, varoittaa – tai pikemminkin toteaa – että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi automaattisesti Venäjän vastareaktioihin.

Kuznetsov kommentoi Suomen Nato-jäsenyyttä ja Itämeren turvallisuustilannetta erikoishaastattelussa, jonka Ilta-Sanomat sai ensimmäisenä suomalaismediana.

– Jokaisella maalla on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linja. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat, Kuznetsov sanoo IS:lle.

Vastatoimien laatua Kuznetsov ei tarkenna.

Lähettiläs on tosin pannut merkille, että mielipidekyselyissä Suomen Nato-jäsenyys ei saa suurta kannatusta.

– Kaikki mielipidetutkimukset osoittavat, että Suomen kansan enemmistö on sitä mieltä, että Suomen johdon tähän asti harjoittama sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka ei vain turvaa parhaalla tavalla maan kansallisia etuja, vaan on edelleen myös varteenotettava vakauttava tekijä Itämerellä. Minä tuen tätä näkökulmaa.

– Uskon suomalaisten ja heidän poliittisen johtonsa viisauteen, Kuznetsov lisää.

Venäjällä pelottelu on loukkaavaa

Haastattelussa Kuznetsov ottaa kantaa myös siihen, pitääkö naapurimaiden pelätä Venäjää:

– Sanon avoimesti, että tuntuu loukkaavalta ja katkeralta, kun on viime aikoina kuullut kysyttävän, pitääkö naapuriemme pelätä Venäjää. Kaikki tervejärkiset ihmiset käsittävät, että se on täyttä pötyä, Kuznetsov toteaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005398069.html
 
Venäjän mahdollinen puuttuminen Suomen suvereeniin oikeuteen päättää omista turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan johtaa Suomen vastareaktioihin.

Selkokielisissä uutisissa: Venäjän toteama - että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi automaattisesti Venäjän vastareaktioihin - on selkein osoitus Suomen Natojäsenyyden tarpeesta. Venäjän osoittamasta Suomen oman alueen riippumattomuuden kieltämisestä ja Venäjän osoittamasta etupiiriajattelusta.

Vain Natojäsenyys voi muuttaa tätä ajattelua - silloin Venäjä joutuu luopumaan etupiiristään Suomen osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Vastatoimien laatua Kuznetsov ei tarkenna.
Onkohan amiraali-sukua.

Taysin asian vieresta, hauskasti yhteen englantilaiseen yksityiskouluun oli "eksynyt" seka Zhukov'in etta Guderianin jalkelaisia.
- tulevaisuutta arvioitaessa sitakaan ei pida ylenkatsoa, kuinka paljon Venajan johtavien piirien jalkikasvua koulutetaan lannessa
- tamanhetkisen Silovniki-piirin osaltahan tama ei ole merkitseva tekija, mutta kaikkea aikansa
 
Olisi hyvä jos jäsennyysasiasta tehtäisiin selvyys Suomessa. Toisaalta siinäkin on hyviä elementtejä, että asiaa ei selvitetä ja vedetä liian selkeitä rajoja. "Maskirovkan" aikaahan tässä eletään ja jokainen maa sitä opettelee.

Jos tehtäisiin selväksi Suomen kanta Nato-jäsennyyteen, olisihan ainakin pulinat pois ja sillä mennään mitä päätetaan.

Kansanäänestys? - kansa äänestää fiiliksen mukaan ja lopputulos on mitä on. Voidaanhan jälkikäteen toki aina sanoa, että itsehän sitouduimme ja tällä nyt mennään.
Eduskunta päättää? - sen takia sinne on edustajat valittu, että he hankkivat puolestamme tietoa ja tekevät päätöksiä.
Edustaja ei halua päättää? - monella voi olla tilanne että ei halua päättää Natosta mitään, koska ei ole tullut sellaisen asian kanssa edes koko eduskuntaan vaan muut asiat ovat olleet ohjaavia.
Seuraavat eduskuntavaalit ovat Nato-vaalit ? - ...hmmm?....
Eduskunta päättää - niiden vaalien jälkeinen eduskunta päättää Natosta, kansanedustajat ovat kantansa julkaisseet "Nato-vaaleissa" . Riittäkö aika vai puuttuuko naapuri asioihin jo nopeammin?

Onhan tässä aika monta kulmaa päätöksiin saakka.


.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Hallitus ja TP voisivat tehdä päätöksen liittymisestä, ja todeta että näin teimme. Voivat tarvittaessa tehdä lupauksen neuvoa antavasta kansanäänestyksestä, joka pidettäisiin, kun jäsenyydestä on ”saatu riittävästi kokemusta”. Vaikka viisi vuotta jäsenyyden hyväksymisen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Hallitus ja TP voisivat tehdä päätöksen liittymisestä, ja todeta että näin teimme. Voivat tarvittaessa tehdä lupauksen neuvoa antavasta ansanäänestyksestä, joka pidettäisiin, kun jäsenyydestä on ”saatu riittävästi kokemusta”. Vaikka viisi vuotta jäsenyyden hyväksymisen jälkeen.

Espanja liittyi jäseneksi 1982. Neljä vuotta myöhemmin 1986 kansalta kysyttiin asiaa äänestyksellä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Spanish_NATO_membership_referendum,_1986
 
Suomessa on pienemmissäkin asioissa ongelmaa päätöksenteossa. Kukaan ei laita arvovaltaansa peliin päättämällä asiaa, josta ei ole tarpeeksi laaja kannatus jo ennalta tiedossa.
Ei siis tee hallitus päätöstä Natosta tässä maassa edellä kuvatulla tavalla.
 
Kukaan ei laita arvovaltaansa peliin päättämällä asiaa, josta ei ole tarpeeksi laaja kannatus jo ennalta tiedossa.

Kukaan? Niin, meilla ei ole enaa Manua. Hanhan toimi ripeasti "tosiasioiden" yllattaessa (jos ei nyt muuten kuin ajoituksellaan).
 
Suomessa on pienemmissäkin asioissa ongelmaa päätöksenteossa. Kukaan ei laita arvovaltaansa peliin päättämällä asiaa, josta ei ole tarpeeksi laaja kannatus jo ennalta tiedossa.
Ei siis tee hallitus päätöstä Natosta tässä maassa edellä kuvatulla tavalla.
Natojäsenyydessä ei tarvita laajaa kannatusta, riittää, että USA kannattaa sitä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Suomessa on pienemmissäkin asioissa ongelmaa päätöksenteossa. Kukaan ei laita arvovaltaansa peliin päättämällä asiaa, josta ei ole tarpeeksi laaja kannatus jo ennalta tiedossa.
Ei siis tee hallitus päätöstä Natosta tässä maassa edellä kuvatulla tavalla.

Suomalainen politiikka on lähtökohtaisesti konsensushakuista. Kaikille päätöksille pyritään saamaan mahdollisimman laaja kannatuspohja. Tämän takia NATO-jäsenyydestä puhuminen ei koskaan ole ajankohtaista, koska laajaa yksimielisyyttä (suurimmat puolueet) ei ole. Ja näillä näkymin ei myöskään tule olemaan.
 
NATO-jäsenyydestä puhuminen ei koskaan ole ajankohtaista, koska laajaa yksimielisyyttä ei ole. Ja näillä näkymin ei myöskään tule olemaan.
Niin taitaa olla. Päätöksiä suuntaan tai toiseen on vaikeaa nähdä tulevan. Ehkä enin mitä voi olettaa on keskustelu täällä mpnetissä.
Ainoa paikka missä on äänestys.
 
Venäjällä on erikoismiehet erikoistehtäviin. Uusi suurlähettiläs ei ole sattumaa. Slovakiassa teki jo hyvää työtä. Tehtävänä muuttaa Suomi venäjän myötäilijäksi tai lisätä venäjän myötäilyä merkittävästi.
Vanhaselle varmaan jo soittanut. Tuo ukko pitäisi laittaa erityiseen seurantaan. Tulee toimimaan myös Backmanin kanssa ja aikaansaamaan kaikelaista pientä ikävää. Mikään taho ei näytä olevan liian hörhö yhteistyölle. . Ehkä Molarikin alkaa saamaan erikoistehtäviä.
 
Back
Top