Suomi on jo liittynyt Natoon
9.11.2017 20:58
Petrus Pennanen
Puolustusvoimien kalusto ja prosessit ovat Nato-yhteensopivia. Suomen puolustusbudjetti on Naton vaatimalla tasolla. Tietojen vaihto Nato-maiden kanssa on aktiivista ja jatkuvaa. Suomalaiset sotilaat maajoukoista ilmavoimiin harjoittelevat Nato-maissa Nato-sotilaiden kanssa, ja vastaavasti Nato-sotilaat harjoittelevat Suomessa. Suomi myös osallistuu vapaaehtoisesti tositoimiin Naton johtamissa operaatioissa ulkomailla, kuten Afganistanissa.
Lisäksi on sovittu, että tosipaikan tullen kriisitilanteessa Naton sotilaat
voivat tulla puolustamaan Suomea ja perustaa tänne tukikohtia.
Olemme siis käytännössä jo liittyneet Natoon!
Vain yksi asia puuttuu: virallinen jäsenyys, joka antaisi meille turvatakuut. Eli takaisi Naton osallistumisen Suomen puolustukseen, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Nyt sotilaallinen apu on käytännössä järjestetty täysin mahdolliseksi, siitä vain ei ole mitään takeita, jos apua oikeasti tarvitsemme ja pyydämme.
Kuitenkin viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan vain 22% suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Minusta tilanne on outo, ja vaikuttaa vahvasti siltä että moni suomalainen ei ole tietoinen siitä, kuinka tiivistä Nato-yhteistyömme nykyään on. Miksi olemme liittyneet kaikilla muilla tavoin Natoon, jos emme haluaisi myös Naton suurinta etua eli turvatakuita?
Vaikuttaa siltä, että valtionjohdon tavoitteena on oikeasti saada Natolta myös jäsenyys ja turvatakuut. Siitä vain ei vielä kerrota avoimesti kansalle.
Natoa vastustettaessa mainitaan usein Venäjän vastareaktio jäsenyyteen. Sen suhteen kannattaa muistaa, että puolustusvoimiemme nykyinen erittäin vahva Nato-yhteistyö on täysin Venäjän tiedossa. Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta vain siltä osin, että Suomi olisi vähemmän houkutteleva hyökkäyskohde, kun meillä olisi takuu, ei vain mahdollisuus Naton avusta puolustuksessa.
Miten Nato toimii?
Natosta on Suomessa liikkeellä runsaasti virheellisiä käsityksiä. Niitä on syytä oikoa.
Nato on valtioiden välinen järjestö, jossa toimitaan siviilihallitusten tekemien konsensuspäätösten pohjalta. Sotilaat eivät siis johda Natoa - viime vuosina johdossa ovat olleet pohjoismaiset sosialidemokraatit. Naton päätehtävät ovat jäsenten yhteisen puolustuksen järjestäminen, globaali kriisinhallinta ja kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi Venäjän kanssa vakauden lisäämiseksi maailmanpolitiikassa.
Nato-jäsenyys ei käytännössä maksaisi meille mitään: Suomen puolustusmenot
ovat jo Naton vaatimalla tasolla. Sen sijaan jäsenyys mahdollistaisi kustannussäästöjä. Puolustusliiton taatessa selustan resursseillaan olisi helpompaa miettiä asevelvollisuuden vähentämistä, josta kansantalous saisi suuria säästöjä.
Jäsenyys ei pakota osallistumaan kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla. Esimerkiksi Libyan operaatioon osallistui vain puolet Nato-maista. Natoa vastustettaessa puhutaan usein Irakin sodasta. Se ei kuitenkaan ollut Nato-operaatio vaan Yhdysvaltain vetämä hyökkäys.
--
Itse en pidä pimeiden lyhtyjen politiikasta näin tärkeässä asiassa. Tosiasioiden valossa kannatan avoimesti Natoon liittymistä ja haen presidenttiehdokkuutta. Ensimmäistä kertaa historiassa voit kannattaa ehdokkuuttani sähköisellä allekirjoituksella osoitteessa
petrus2018.fi