Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    374
Suomessa tahtoo unohtua, että samaan aikaan Suomella oli täysin julkinen avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa. Ruotsalaiset toimivat silloin salamyhkäisesti kun taas meillä mentiin avoimin kortein. Vain Ruotsin asema suursodassa oli arvoitus.
Juuri näin. Kovasti huudetaan, että hyvin pärjättiin ennenkin ilman sotilasliittoa. Vaan kyllä se YYA oli ihan selvästi sotilasliitto.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Juuri näin. Kovasti huudetaan, että hyvin pärjättiin ennenkin ilman sotilasliittoa. Vaan kyllä se YYA oli ihan selvästi sotilasliitto.
Joo. Kyllähän meillä ainakin julkisesti jaksettiin paasata siitä miten YYA-sopimus toi vakautta Pohjolan sotilaalliseen tilanteeseen. Ja miten se nimenomaan mahdollisti puolueettoman pohjoismaan asemamme. Silti oltiin kuin kusi sukassa ja kauhulla odotettiin sitä hetkeä jolloin Neuvostoliitto olisi vaatinut sotilaallisia konsultaatioita YYA-sopimuksen aktivoimiseksi.

Toki se oli jälleenvakuutussopimus siitä ettei Suomi antaisi millekään kolmannelle osapuolelle (lue: NATO-maat) kauttakulkua Suomen alueen läpi kohti Neuvostoliittoa. Ja sopimukseen oli kirjattu, että Suomi pääasiallisesti puolustautuisi tässä tilanteessa omin voimin. Silti sopimukseen oli kirjattu, että mikäli tämä ei onnistuisi, puuttuisi Neuvostoliitto tilanteeseen omilla joukoillaan.

Kauhuskenaarioissa puna-armeijan joukkoja olisi tullut maahan ja kuten tunnettua, olivat ne kovin haluttomia vetäytymään maa-alueilta jota neuvostoliittolainen sotilassaapas oli tallannut. Neuvostoarmeija myös itse teki suomalaisille selväksi sen, että se kohteli meitä jonkinlaisena Varsovan liiton ulkojäsenenä.

Ihmettelen kyllä kovasti niitä jotka näkivät tilanteessa jotain hyvää ja jotka haluaisivat palata tuohon kammottavaan aikaan.
 

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
Juuri näin. Kovasti huudetaan, että hyvin pärjättiin ennenkin ilman sotilasliittoa. Vaan kyllä se YYA oli ihan selvästi sotilasliitto.
Helvetin hyvin kiteytetty. Oli kyseessä mikä tahansa ropleema, Neuvostoliiton perälautana oli aina "sotilaallisten konsultaatioiden aloittaminen". :eek:

EDIT: Toveri "kumiolento" eikun @tulikomento ehtikin ensin. (y)
 

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
Ihmettelen kyllä kovasti niitä jotka näkivät tilanteessa jotain hyvää ja jotka haluaisivat palata tuohon kammottavaan aikaan.
Ehkä ei ole kyse siitä, että haluttaisiin palata takaisin siihen kammottavaan aikaan, vaan osittain myös siitä että siinä halutaan pysyä. YYA-suomi, eli käytännössä kaikissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa luvan pyytäminen Moskovasta ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavara Moskovan sallimissa rajoissa on normaalia, luontevaa, tuttua ja turvallista niin monelle poliitikolle ja suomalaisessa kulttuurissa.

Täällähän perkele pahimmillaan mietittiin, mitä Nobel-palkittujen kirjailijoiden kirjoja voidaan julkaista, ettei vaan Moskovan isäntä hermostu vasallilleen...

Ja vielä nykyäänkin, useinhan täällä hoetaan huolestuneena sitä, että "Miten Venäjä reagoi?" ja "Eihän hyvät, kahdenkeskiset suhteet häiriiinny?". Hyviä esimerkkejä siitä miten suomalaiset poliitikot eivät ole edes halunneet katkaista Moskovan napanuoraansa.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ylen kysely: Vain viidennes kannattaa Nato-jäsenyyttä – puolet ei haluaisi sotilasliittoon edes Ruotsin perässä
https://yle.fi/uutiset/3-9971134
Tänään myös uutisoitiin, että kansalaiset haluavat presidenttiehdokkailta suorat NATO-kannat. Kertoo siitä, että suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on vaikeaselkoista kryptokieltä. Mutta niinhän se on ollut jo pitkään. Ja uskallan väittää, että tässä taas nähdään YYA-aikakauden lopputulos. Kansalaisille kerrottiin että olemme puolueettomia, mutta de facto NL:n sodan ajan liittolaisia. Jälkimmäistä ei vaan uskallettu tai haluttu sanoa ääneen, vaan sitä kierreltiin ja kaarreltiin puhumalla "hyvistä ja luottamuksellisista naapurisuhteista" yms. Ei ihme ettei suomalaisten turvallisuuspoliittinen ymmärrys- ja hahmotuskyky ole kovin korkealla tasolla.
 
On myös kysytty, että valtiojohdon suositellessa Natojäsenyyttä niin yli puolet äänioikeutetuista sitä kannattaisi.

Nyt valtiojohto puolestaan ei liiku poteroistaan vaan kaiken lisäksi kasaa sen reunalle EU-puolustusta ja Nato-optioita sekä ystävällismielisiä liittolaisia. Nämä poteron reunalle kasatut harhat eivät pidättele edes kevyttä kaliberia vaan ovat lähinnä näköeste itse poteroon kaivautuneille.
 
Viimeksi muokattu:

Leaderwolf

Kenraali
Lahjoittaja
Taas kylmä suihku niskaan NATO-jäsenyyden kannattajille.
Neljä viestiä uudella jäsenellä. Kaikki liittyvät Venäjään, ja ovat sisällöltään Venäjää ihannoivia, ja kas, niin yllättäen NATO vastaisia. Ihan kuin olisin lukenut näitä ennenkin..
Noh, katsotaan vielä rauhassa ennenkuin todistetaan syylliseksi. Se hienous vapaassa lännessä on idän roistovaltioon verrattuna.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pietarin trolli puksahtaa esille aina kun edellinen nimimerkki on bannattu. Pitäisi olla vedonlyönti kuinka kauan "Jumpsis" kestää... :D

Eikö näillä nyt ole kuin se yksi tyyppi joka osaa suomea? Aika heikko esitys.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kyllä tuo -kannatusprosentti- kertoo minulle sen, että Nato-keskustelu on koettu elitistiseksi ja hyvin vieraaksi yleisön keskuudessa. Ja sitähän se on ollutkin. En tiedä miten keskustelu pitää -kansanomaistaa-, jotta kehitystä tapahtuisi, mutta mutta.
 

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
Kyllä tuo -kannatusprosentti- kertoo minulle sen, että Nato-keskustelu on koettu elitistiseksi ja hyvin vieraaksi yleisön keskuudessa. Ja sitähän se on ollutkin. En tiedä miten keskustelu pitää -kansanomaistaa-, jotta kehitystä tapahtuisi, mutta mutta.

Miten kääntää YYA-Suomen ajan, NL/venäjän painostuksen ja propagandan saastuttama, vanha Suomalaisänkyrä järjelliseksi olennoksi? siinä on omankin kokemukseni mukaan iso työmaa.
Mutta kuten joku edellä mainitsi, aika hoitaa heidät pois, mutta onko se liian myöhäistä.
 
Kyllä tuo -kannatusprosentti- kertoo minulle sen, että Nato-keskustelu on koettu elitistiseksi ja hyvin vieraaksi yleisön keskuudessa. Ja sitähän se on ollutkin. En tiedä miten keskustelu pitää -kansanomaistaa-, jotta kehitystä tapahtuisi, mutta mutta.

http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247543-kansanaanestys-natosta-mahtava-idea


Kansanäänestys Natosta - mahtava idea!
13.12.2017 11:39 Arno Kotro Kotimaa Kansanäänestys Nato Presidentinvaalit Turpo 76 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Käyttäjän ArnoKotro kuva
Presidenttiehdokkaat ovat puhuneet lämpimästi Nato-kansanäänestyksestä, Pekka Haavistoa lukuun ottamatta.

Mainio ajatus tuo kansanäänestys. Kumma kun muissa läntisissä demokratioissa sitä ei ole tajuttu. Yleensähän maat ovat liittyneet Natoon oudosti edustuksellisen demokratian hengessä, eikä kansanäänestykseen ole menty kuin kolmessa puolustusliiton 29 jäsenmaasta.

Kansanäänestystä on vastustettu väittämällä, ettei äänestäjillä olisi vankkaa tietopohjaa päätöksensä tueksi.

Hassu väite.

Otetaan nyt vaikka kriisiajan huoltovarmuus. Sehän on olennainen kysymys, kun arvioidaan liittoutumisen tarvetta. Eiköhän meistä jokainen ole tehnyt ainakin summittaisia laskelmia siitä, miten ja kuinka pitkään eri aselajien huolto ja täydennys pelaisivat kriisin tullen ilman Nato-maiden apua.

Sama koskee valtion varmuusvarastoja. Jos tieto onkin salaista, osaamme kyllä sen verran hyödyntää verkostojamme, että saamme myös salaiseksi luokiteltua faktaa päätöksemme pohjaksi.

Suomen puolustuksen puutteet ovat tiedossamme. Liikekannallepanosuunnitelmat ovat tietty salaisia, mutta tässäkin pystymme urkkimiamme tietoja yhdistelemällä arvioimaan, kuinka kauan kestää polkaista puolustus jaloilleen, missä ovat ongelmakohdat ja olemmeko modernia sodankäyntiä ajatellen vääjäämättä myöhässä.

Suuri osa tiedosta on sitä paitsi julkista. Niinpä olemme selvittäneet Venäjän Iskander- ja S400-ohjusten sijainnin ja kantaman. Lähialueittemme sotilaskohteet ja niiden kalusto ovat tuttuja, laivaston Kalibr-ohjusten funktio on selvillä. Ymmärrämme kotoisen NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmän vahvuudet ja puutteet ja pystymme tämänkin pohjalta arvioimaan, vaatiiko uskottava puolustus liittoutumista vai ei. Samoin tiedossamme on Naton satelliittitietojen merkitys puolustuskyvylle.

Erityisen kummallisia ovat Pekka Haaviston varoittelut, että olisimme kansanäänestyksessä alttiita informaatiovaikuttamiselle. Ei sellaisia ihmisiä voi sumuttaa, jotka ovat luotettavasti selvittäneet eri maiden sotilasdoktriinit, puolustusvoimien suorituskyvyn, analysoinut erilaisia uhkaskenaarioita ja arvioinut avun tarpeen ja saatavuuden eri tilanteissa.

Luulevatko kansanäänestyksen vastustajat esimerkiksi, ettemme tietäisi, mikä on PRY? Tai ettemme ole tutustuneet EU:n asiakirjoihin – kai me nyt lukea osaamme. Lissabonin sopimuksen kohdan 42/7 lisäys on tuttu: tiedämme, että EU:n avunantolauseke ”ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”. Osaamme analysoida tämän vaikutukset EU:n avunantovelvoitteeseen tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys kasvaa mutta emme ole puolustusliiton jäseniä.

Me Nato-kansanäänestäjät olemme sitä paitsi kriittisiä. Meitä ei haittaa, vaikka suomalaisista ammattisotilaista vain 15 prosenttia katsoo, että meillä on uskottava itsenäinen puolustus. Me uskomme itsenäiseen puolustukseen ja vastustamme liittoutumista, koska laskelmamme osoittavat, että upseerit ovat väärässä.

Sitä paitsi naapurin Jonnekin aloitti juuri intin ja kuulemma viihtyy siellä hyvin, oppii samalla vähän kuriakin. Kyllä asevelvollisuus ja liittoutumattomuus takaavat puolustuskyvyn, mihin tässä mitään Natoa tarvitaan.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Hesarilta asiallinen analyysi Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta.

https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005489332.html


Puolustusyhteistyön tilkkutäkki

TYÖKALUT
Kriisinhallintalaki 2006: Vuoden 1984 rauhanturvaamislain korvannut laki avasi oven osallistumiselle muihinkin kuin YK:n tai Etyjin päätöksiin perustuviin kriisinhallintaoperaatioihin ja antoi lisävaltuuksia voimankäyttöön.

Laki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta 2017: Uuden lain myötä Suomi voi ottaa vastaan sotilaallista apua ja osallistua muiden maiden puolustamiseen.

EU:n perussopimus: Suomi käyttää vuonna 2009 voimaan tulleen ns. Lissabonin sopimuksen keskinäistä sotilaallista apua koskevaa pykälää 42.7 perustana laille kansainvälisestä avusta ja puolustusyhteistyön kehittämiselle.

Naton ja Suomen välinen isäntämaa-asiakirja: Naton huippukokouksessa vuonna 2014 allekirjoitettu asiakirja asettaa säännöt ulkomaisten joukkojen kohtelulle harjoituksissa ja kriisitilanteissa, mutta se ei ole varsinainen sopimus eikä sisällä velvoitteita.



SUURET JÄRJESTELYT
Euroopan unioni: Suomi on tukenut EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa. Maanantaina hyväksytty ilmoitus ”pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä” tekee laajan puolustusyhteistyön mahdolliseksi, mutta yhteistyön merkitys on vielä lähinnä poliittinen.

Nato: Suomi on ollut Naton ”rauhankumppani” vuodesta 1994 ja vuodesta 2014 yhdessä Ruotsin kanssa mukana tehostetussa kumppanuusohjelmassa. Suomen puolustus on tehty täysin yhteensopivaksi Naton järjestelmien kanssa.

Nordefco: Pohjoismaiden puolustusyhteistyön järjestely mahdollistaa yhteistyön sekä kaikkien osallistujien että yksittäisten valtioiden kesken



KAHDEN KESKEN
Suomi ja USA: Sotilaallisten voimavarojen kannalta Suomen ylivoimaisesti merkittävin kumppani puolustusyhteistyössä on Yhdysvallat. Yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina.

Suomi ja Ruotsi: Yhteistyö Ruotsin kanssa nousi omalle tasolleen, kun maat päättivät vuonna 2015, että yhteistyö voi ulottua myös kriisiaikaan. Nyt maat harjoittelevat jo toistensa alueiden puolustamista.

Suomi ja Britannia: Kesällä 2016 allekirjoitettu yhteistyösopimus vahvistaa Suomen yhteyttä sotilaallisilta voimavaroiltaan Euroopan johtavaan maahan ja sisältää myös osallistumisen JEF-valmiusjoukkoihin.

Suomi ja Saksa: Tänä vuonna Saksan kanssa allekirjoitettu yhteistyösopimus ei sisällä uusia hankkeita, mutta samalla Suomi liittyi Saksan johtamaan hankkeeseen uuden osaamisen ja joukkojen kehittämiseksi.


Muu: Suomella on sopimuksia puolustusyhteistyöstä myös muun muassa Viron kanssa. Molemmat maat kuuluvat puolustusyhteistyötä edistävään Northern Group -maaryhmään.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Mielenkiintoinen gallup tämäkin. Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia vastaajista pitää hyvänä sitä, että Suomi osallistuu kansainvälisiin sotaharjoituksiin kumppaneidemme kanssa. Toisaalta sitten omaan puolustuskykyyn ei oikein luoteta.

https://www.hs.paskamedia.fi/politiikka/art-2000005490548.html


Suomalaisilta kysyttiin myös, uskovatko he Suomen pystyvän yksin huolehtimaan puolustuksestaan kaikissa olosuhteissa.

Optimistisesti Suomen täysin itsenäiseen puolustuskykyyn suhtautuvat ovat vähemmistössä.

Vain neljä sadasta suomalaisesta on täysin vakuuttunut Suomen maanpuolustuskyvystä ja uskoo maan varmasti pystyvän huolehtimaan siitä. 18 prosenttia ajattelee, että täysin itsenäinen puolustuskyvyn ylläpito on todennäköisesti mahdollista.

Epävarmoja kannastaan oli vain kuusi prosenttia. Näin peräti 72 prosenttia epäilee Suomen mahdollisuuksia onnistua asiassa yksin.

Puolet kansasta arvioi, ettei maamme todennäköisesti pysty hoitamaan puolustustaan yksin. 22 prosenttia sanoo, ettei Suomi varmasti pysty itsenäiseen puolustukseen kaikissa tilanteissa.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pietarin trolli puksahtaa esille aina kun edellinen nimimerkki on bannattu. Pitäisi olla vedonlyönti kuinka kauan "Jumpsis" kestää... :D

Eikö näillä nyt ole kuin se yksi tyyppi joka osaa suomea? Aika heikko esitys.
Mahtaakohan heillä olla sitäkään? Suurin osa suomettumisestakin oli aikoinaan ryssän kätyreiden syytä.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Jukka Tarkan huomioita.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/23...osta-venajan-kannalta-herttaisen-yhdentekevaa


–Venäjän kannalta on herttaisen yhdentekevää, onko Suomi muodollisesti jäsen. Asian ratkaisee se, että aseelliseen kriisin olosuhteissa Suomi voisi hakeutua yhteistyöhön lännen puolustusliiton kanssa, ja se saattaisi myöhemmin johtaa myös muodolliseen liittosuhteeseen, Tarkka jatkaa.

Hän pohdiskeli asiaa jo aikaisemmin tällä viikolla kolumnissaan, jossa totesi, että Venäjä on ”jo ajat sitten” tulkinnut Suomen kuuluvan länsiryhmään ja pitänyt sitä siis sotilaallisesti vihollismaana. Tarkan mukaan Venäjän sotilassuunnittelu perustuu jo nyt siihen oletukseen, että Suomi kuuluu Natoon.

–Venäjä sopeutuu nyt Suomen laajaan ja syvään puolustusyhteistyöhön lännen kanssa. Joko siksi, että se on supervallan horisontissa niin pieni lisä suureen kuvioon, että ei kannata ottaa hernettä nenään. Tai siksi, että ison remmin päälle vetäminen aiheuttaisi liian suurta kansainvälistä hälyä, hän kirjoitti.

Tarkan mukaan Suomi on suunnannut tiiviisti Naton kylkeen.

–Venäjä ei ole protestoinut ääneen, koska Suomen valitsema ratkaisu on puolustuksellisen turvallisuusajattelun mukainen ja ymmärrettävä. Mutta suomalaiset eivät pysty jatkamaan jo parikymmentä vuotta noudattamaansa linjaa tästä eteenpäin. Läntisen puolustusyhteistyötä ei voi kehittää nykytasolta enää muuten kuin liittymällä Natoon.



Pari meikäläisen omaa kommenttia:

- Epäilemättä näin on, että Venäjän sotilaallisissa laskelmissa Suomi on ainakin varauksellisesti Venäjän vihollisten leirissä. Esim. Baltia-skenaarioissa oltaisiin auttamatta mukana osapuolena. Väyrysen jankuttama mystinen puolueettomuus olisi varmasti mahdottomuus.

- Tähänastinen Suomen läntinen sotilasyhteistyö on näyttäytynyt Venäjän suuntaan lähinnä puolustukselliselta. Tarkan mukaan yhteistyön syventäminen on mahdottomuus. Missä mielessä ? Turvatakuiden puute ilman Natoa lienee se oleellisin.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Muu: Suomella on sopimuksia puolustusyhteistyöstä myös muun muassa Viron kanssa. Molemmat maat kuuluvat puolustusyhteistyötä edistävään Northern Group -maaryhmään.
Viron entinen presidentti tosin sanoi pari päivää tämän HS:n analyysin jälkeen, katsellessaan presidentinvaalitenttiä, miten jokainen ehdokas vakuutti, että Suomi ei sitten auta Baltiaa. Presidentti Ilves kysyi, eikö Naton kannattaisi senkin sitten miettiä vähän sisällökkäämpiä suhteita...
 
Uusisuomi:
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen epäilee, että presidentti Sauli Niinistöllä olisi piiloagenda Nato-kysymyksessä.
Vanhanen viittaa Niinistön näkemyksiin EU:n ja Naton puolustusyhteistyön lähentymisestä. Niinistö kertoi isännöimissään Kultaranta-keskusteluissa viime kesänä, että vielä ei voi puhua yhteisestä puolustuksesta, mutta että yhteistyökehitys ”voi johtaa ajan kuluessa yhteiseen puolustukseen”.

–Nyt hän Hesarin haastattelussa hyvin moniselitteisellä pohti sitä, että jos Venäjä ryhtyy näkemään EU:n ja Naton ikään kuin samanlaisena, niin se johtaisi siihen, että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Ja tämä on nyt kyllä jotain uutta, Vanhanen kummastelee Kepukaara-vaalivideollaan.
Ja samaa väittää Väyrynen. Jos siis nämä kaksi herraa ovat tätä mieltä niin se käy ikäänkuin suosituksesta. Nyt kaikki nekin jotka ovat epäilleet Niinistön rohkeutta hakeutua Natoon voivat häntä äänestää. Toimittaja ja ehdokas Nils Torvaldsin kapinaääniä ei tarvita.
 
Top