Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Jukka Tarkan huomioita.
Hän pohdiskeli asiaa jo aikaisemmin tällä viikolla kolumnissaan, jossa totesi, että Venäjä on ”jo ajat sitten” tulkinnut Suomen kuuluvan länsiryhmään ja pitänyt sitä siis sotilaallisesti vihollismaana. Tarkan mukaan Venäjän sotilassuunnittelu perustuu jo nyt siihen oletukseen, että Suomi kuuluu Natoon.

Presidentti Niinistö on täysin eri mieltä: "Niinistön mukaan ei ole olemassa "pienintäkään merkkiä", että venäläiset ajattelisivat Suomen nyt jo olevan osa Natoa."
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801122200664277_pi.shtml
 
Presidentti Niinistö on täysin eri mieltä: "Niinistön mukaan ei ole olemassa "pienintäkään merkkiä", että venäläiset ajattelisivat Suomen nyt jo olevan osa Natoa."
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801122200664277_pi.shtml
Tämä on näitä, että onko Niinistö oikeasti tuota mieltä vain onko niin, että asemansa mukaisesti ei voi tälläisellä asialla politikoida vaan on velvollinen esittämään Venäjälle tätä roolia kunnes Suomi oikeasti on läntisessä sotilasliitossa. Venäjälle kun tärkeintä on näiden asioiden tuottama vaikutus heidän omaan sisäpolitiikkaan, eikä niinkään se mikä on se realistinen tilanne. Kummankin maan johto kuitenkin tietää oikean asian tolan.

Käyttäytymällä kuten Venäjän nykyjohto haluaa niin Suomi tukee heidän nykyistä hallintoaan ja tuo hallinto laskee tämän asenteen arvoksi joka sekin painaa vaa’assa. Tämän arvon voi siis menettää silloin kun Suomi niin haluaa ja toisaalta se ei estä toimimasta toisin. Selkeää Neuvostoliiton perimää siitä miten naapurisuhteita hoidetaan ja toisaalta suomalaisetkin tarvitsevat pelimerkkejä Venäjän roistolauman kanssa asioidessaan.

Ollaan mielummin näennäisen myötämielinen niin voidaan vapaammin olla tekojen puolesta jotakin muuta. Ruotsi ja Viro puolestaan ovat näennäisesti kovin Venäjän kanssa vastakarvaan mutta tekojen puolesta muskelit ovat puheita vähäisemmät. Vanhat KGB -ketkut eivät arvosta sellaista - heidän suurimmat uhkansa kun ovat sisäisiä.
 
Yksi syy äänestää kokoomusta:

Ruotsin kokoomusjohtaja sanoo maan hakevan Nato-jäsenyyttä 10 vuodessa - Orpo haluaa Suomen ja Ruotsin etenevän yhtenäisesti
Keskiviikko 17.1.2018 klo 07.00 Iltalehti verkko
Ruotsin kokoomusjohtaja Kristersson sanoo maan hakevan Nato-jäsenyyttä kymmenen vuoden aikana. Suomen kokoomus on valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

Ruotsin Nato-jäsenyyttä ajavan maltillisen kokoomuksen johtaja Ulf Kristersson totesi ennen Sälenin turvallisuuskokousta, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Ylen (15.1.) haastatteleman Kristerssonin mukaan hän, sekä Suomen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ovat yhtä mieltä maiden Nato-pyrkimyksistä ja pitävät toisensa ajan tasalla.

Orpo kuitenkin kiistää Iltalehdelle, että kokoomusjohtajat olisivat sopineet mistään yhteisestä kymmenen vuoden aikarajasta.

- Me emme ole puhuneet mistään kymmenestä vuodesta, mutta hän tietää meidän kannan, joka lähtee siitä, että kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

- Tämä on kokoomuksen ja minun kantani, eli kymmenen vuotta on hänen omaa ajatteluaan.

Orpon mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatii huolellista valmistelua, laajaa yhteisymmärrystä Suomessa sekä diplomatiaa. Tärkeää on myös yhteistyö Ruotsin kanssa.

Käsi kädessä?

Kristersson totesi Ylelle myös toivovansa, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon käsi kädessä niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Orpon mukaan Suomen ja Ruotsin hallitusten sekä puolueiden välillä on käytävä tiivistä keskustelua, mutta molemmat maat tekevät silti itsenäiset päätökset omista lähtökohdistaan.

- Koska olemme samassa turvallisuusympäristössä Itämeren alueella, on tärkeää, että me pystyisimme etenemään tämäntyyppisissä ratkaisuissa samalla tavalla ja yhtenäisesti.

Poliittinen hiljaisuus

Vaikka Ruotsin maltillinen kokoomus ja Suomen kokoomus korostavat Nato-jäsenyyden hakua lähivuosina, silti asia ei vaikuta etenevän poliittisesti, etenkään Suomessa.

- Hallituksessa kokoomus on sitoutunut noudattamaan yhteistä politiikkaa ja hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta yllä hakea Nato-jäsenyyttä, lisäksi toimimme aktiivisesti Nato-kumppanina, Orpo perustelee.

Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Nato-jäsenyyden hakemisen nouseminen esimerkiksi Suomen tulevien eduskuntavaalien ajankohtaiseksi kysymykseksi riippuu monista seikoista.

- Päätökset ja asian ajankohtaisuus riippuvat turvallisuustilanteen kehittymisestä, Euroopan puolustusyhteistyön kehittymisestä, Naton kehittymisestä, Ruotsin kannan muodostuksesta ja kehityksestä Venäjällä.

Suomen nykyinen poliittinen ”Nato-hiljaisuus” johtuu Orpon mukaan siitä, että vaikka kokoomus on Nato-jäsenyyden kannalla, eivät suurin osa äänestäjistä, tai muista puolueista ole.

- Tästä syystä asia ei ole ollut ajankohtainen, eikä se ole keskustelujen mukaan ole lähitulevaisuudessakaan, mutta jos Ruotsi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, silloin se olisi erittäin vakavan keskustelun ja harkinnan paikka.

Suomi eristyksiin

Suomen Nato-selvityksessä (2016) pidetään Ruotsin erillistä liittymistä Natoon poliittisesti ja strategisesti Suomelle ongelmallisena, koska se eristäisi Suomen.

- Mielestäni Suomen pitäisi kuulua kaikkiin läntisiin yhteisöihin. Vaikka enemmistö EU-maista on Naton jäseniä, se että Ruotsi ei ole Naton jäsen, on tehnyt meidän nykyisen aseman helpommaksi, mutta jos Ruotsi liittyisi Natoon, silloin olisimme hankalassa ja ongelmallisessa tilanteessa, ja siksi Ruotsin päätös olisi erittäin vakavan harkinnan paikka Suomessa, Orpo sanoo.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin Ylen presidenttitentissä (15.1.), mitä Suomen pitäisi tehdä, jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon?

Niinistö vastasi, että silloin Suomen pitäisi vakavasti harkita, voiko Suomi jatkaa puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa, ja pohtia miten asiaan vaikuttaa Suomen kehittynyt Nato-kumppanuus Ruotsin kanssa. Tämän jälkeen Suomen pitäisi vielä tehdä asiasta turvallisuuspoliittinen kokonaisarvio.

Orpon mukaan Niinistön esiin nostamat kaksi ensimmäistä kohtaa ovat pragmaattisia kysymyksiä, jotka vaikuttaisivat esimeriksi puolustusvoimien harjoitteluun, koska Suomen suhde Ruotsiin muuttuisi Nato-rajan myötä.

- Kolmas kysymys on turvallisuusarvio, jonka johtopäätös pitää olla, että olemmeko mukana samassa Nato-jäsenyyshaussa vai emme, Orpo sanoo.

Demarit ratkaisevat

Niinistö puolestaan totesi kokonaisarvioon liittyen, ettei hän usko Ruotsin menevän Natoon noin vain.

Orpon mukaan Ruotsin Nato-kanta riippuu pitkälti sosiaalidemokraateista.

- He eivät ole perinteisesti eivätkä nytkään Nato-jäsenyyden kannattajia, vaikka myös heidän puolueessaan on Naton kannatusta.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen johtaja, Kristersson puolestaan totesi Ylelle uskovansa, että ”on vain ajan kysymys, että Ruotsin sosiaalidemokraatit muuttavat Nato-kantansa”.

Ruotsin pääministeri ja sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven kuitenkin kiisti Kristerssonin väitteet.

KREETA KARVALA
[email protected]
 
Olen jo tainnut joskus aiemmin jossakin keskustelussa todeta (presidentti) Niinistön totaalisen ympäripyöreistä lausunnoista että niihin saattaa olla painavat syyt, joista me rivikansalaiset emme ole tietoisia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään myös kulissien takana, ehkä jopa pääosin siellä.
Niinistö ei ole hölmö kaveri ja sitä taustaa vasten moni lausunto kuulostaakin todella omituiselta. Se taas pistää pohtimaan mitä hän tietää, mitä me emme tiedä - koska hölmö hän ei mielestäni ole.
Ylipäätään Suomessa lähes kaikille turvallisuudesta vastaaville (poliittinen johto + sotilasjohto) on jo tullut tavaksi väistää turvallisuuteen liittyvät kysymykset vastaamalla "juuri nyt meihin ei kohdistu uhkaa".
Näin voi vastata valehtelematta, vastaamatta kuitenkaan itse kysymykseen kun todellinen vastaus saattaisi olla tavalla tai toisella kiusallinen.
 
Olen jo tainnut joskus aiemmin jossakin keskustelussa todeta (presidentti) Niinistön totaalisen ympäripyöreistä lausunnoista että niihin saattaa olla painavat syyt, joista me rivikansalaiset emme ole tietoisia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään myös kulissien takana, ehkä jopa pääosin siellä.
Niinistö ei ole hölmö kaveri ja sitä taustaa vasten moni lausunto kuulostaakin todella omituiselta. Se taas pistää pohtimaan mitä hän tietää, mitä me emme tiedä - koska hölmö hän ei mielestäni ole.
Ylipäätään Suomessa lähes kaikille turvallisuudesta vastaaville (poliittinen johto + sotilasjohto) on jo tullut tavaksi väistää turvallisuuteen liittyvät kysymykset vastaamalla "juuri nyt meihin ei kohdistu uhkaa".
Näin voi vastata valehtelematta, vastaamatta kuitenkaan itse kysymykseen kun todellinen vastaus saattaisi olla tavalla tai toisella kiusallinen.

Olen samaa mieltä. Tietää varmasti enemmän mitä on vaalikeskusteluissa sanonut julkisuuteen. Emme voi tietää, mitä esim. Trump ja Putin ovat Suomen presidentille sanoneet kahdenkeskisissä keskusteluissa. No, Putin on saattanut ehkä jopa esittää jotain uhkauksiakin, ken tietää. Se, että kun presidentti puhuu ettei Suomeen kohdistu juuri nyt sotilaallista uhkaa Venäjältä, pitänee paikkansa. Ei ole odotettavissa vielä tämän päivän kuluessa panssarilauttoja Vaalimaalle. Tässä mielessä henkilökohtaisesti luotan kyllä tämänhetkiseen ylimpään valtiojohtoomme. Heillä on käytettävissään paras käsillä oleva tieto päätöksentekoa varten.
 
http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247543-kansanaanestys-natosta-mahtava-idea

Kansanäänestys Natosta - mahtava idea!
13.12.2017 11:39 Arno Kotro Kotimaa Kansanäänestys Nato Presidentinvaalit Turpo 76 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Käyttäjän ArnoKotro kuva
Presidenttiehdokkaat ovat puhuneet lämpimästi Nato-kansanäänestyksestä, Pekka Haavistoa lukuun ottamatta.

Mainio ajatus tuo kansanäänestys. Kumma kun muissa läntisissä demokratioissa sitä ei ole tajuttu. Yleensähän maat ovat liittyneet Natoon oudosti edustuksellisen demokratian hengessä, eikä kansanäänestykseen ole menty kuin kolmessa puolustusliiton 29 jäsenmaasta.

Kansanäänestystä on vastustettu väittämällä, ettei äänestäjillä olisi vankkaa tietopohjaa päätöksensä tueksi.

Juuri tämäntyyppiset puheenvuorot vaikuttavat siihen miksi Nato-keskustelu koetaan elitistiseksi. Osoitellaan kansaa ja todistellaan siitä miten tyhmä se on kun ei ymmärrä näin selvää asiaa. Ei kansa ihan niin tyhmä ole. Kyllä se huomasi että siltä kysyttiin mielipidettä Natoa huomattavasti monimutkaisempaan EU-asiaan ja silloin se kelpasi - kun se sattui olemaan sama kuin ns. eliitillä. Mutta kun tulikin eurojäsenyys niin kansan mielipidettä ei tarvitukaan -kun se oli "väärä". -Näin jälkikäteen voimme pohdiskella, kuinka 'väärässä' kansa olikaan tuolloin?

Kotron lausunto "Kumma kun muissa läntisissä demokratioissa sitä ei ole tajuttu. Yleensähän maat ovat liittyneet Natoon oudosti edustuksellisen demokratian hengessä, eikä kansanäänestykseen ole menty kuin kolmessa puolustusliiton 29 jäsenmaasta." on erityisen typerä. Nato-kansanäänestyksiä on järjestetty kaikenkaikkiaan viisi (neljässä Nato-maassa ja Georgiassa). Ei siis voida sanoa että se olisi ajatuksena joku kummajainen. Se olisi kummallista ja poikkeuksellista jos parlamentti veisi jonkun maan Natoon vaikka julkinen mielipide olisi selkeästi jäsenyyttä vastaan.
 
NATO-jäsenyys vaan sattuu olemaan sen verran monimutkainen asia jonka käsittelyyn tarvitaan salassa pidettäviä tietoja, ettei voi olettaa maanviljelijällä, teurastajalla, insinöörillä tai sairaanhoitajalla olevan riittävää ymmärrystä asiasta. Sama koskee monta muutakin asiaa, siksi edustuksellinen demokratia on keksitty. Kyse ei ole kansalaisten tyhmyydestä vaan heidän ajankäytöstään. Jos kansalaiset olisivat riittävän perillä asioista jäisi pellot viljelemättä, lehmät teurastamatta, rakennukset ja tehtaat suunnittelematta ja sairaat hoitamatta.

EU-jäsenyydestäkään ei olisi pitänyt järjestää kansanäänestystä, kieltolain osalta se sen sijaan oli ok koska asia oli kohtuu yksinkertainen. Siinäpä ne meidän kansanäänestykset 100 vuoden ajalta sitten olikin.
 
Niinistö ei ole hölmö kaveri ja sitä taustaa vasten moni lausunto kuulostaakin todella omituiselta. Se taas pistää pohtimaan mitä hän tietää, mitä me emme tiedä

Niimpä. Koko kuvion kaikkia eri mausteita ei todennäköisesti meille ole kerrottu ja tuskin kerrotaan. Venäjä ei välttämättä ole ainoa -jarru- tässä kohtaa.
 
NATO-jäsenyys vaan sattuu olemaan sen verran monimutkainen asia jonka käsittelyyn tarvitaan salassa pidettäviä tietoja, ettei voi olettaa maanviljelijällä, teurastajalla, insinöörillä tai sairaanhoitajalla olevan riittävää ymmärrystä asiasta. Sama koskee monta muutakin asiaa, siksi edustuksellinen demokratia on keksitty. Kyse ei ole kansalaisten tyhmyydestä vaan heidän ajankäytöstään. Jos kansalaiset olisivat riittävän perillä asioista jäisi pellot viljelemättä, lehmät teurastamatta, rakennukset ja tehtaat suunnittelematta ja sairaat hoitamatta.

EU-jäsenyydestäkään ei olisi pitänyt järjestää kansanäänestystä, kieltolain osalta se sen sijaan oli ok koska asia oli kohtuu yksinkertainen. Siinäpä ne meidän kansanäänestykset 100 vuoden ajalta sitten olikin.

Olen pitkälti samaa mieltä, Nato-kannattajien kansanäänestystä vastustava kanta johtuu kuitenkin melko puhtaasti siitä että kansanäänestyksessä voisi tulla 'väärä' lopputulos. Kuinka moni EU-myönteinen pitää kansanäänestyksen järjestämistä virheenä? Kyllä se lukema on hyvin, hyvin pieni. Esimerkiksi Norjan EU-myönteisten keskuudessa luku lienee paljon suurempi...

Natosta ei tarvitse minustakaan järjestää kansanäänestystä, mutta ei se tarkoita sitä että Natoon voitaisiin mennä tilanteessa jossa kansan mielipide on vahvasti jäsenyyttä vastaan. Kyllä galluplukemien pitäisi olla vähintään fiftysiksty ennenkuin sellaista voitaisiin ajatella.
 
Niimpä. Koko kuvion kaikkia eri mausteita ei todennäköisesti meille ole kerrottu ja tuskin kerrotaan. Venäjä ei välttämättä ole ainoa -jarru- tässä kohtaa.

Kyllähän tietoja on tihkunut Ameriikan hallinnosta jo pitempään ettei siellä kaikki ole erikoisen kiinnostuneita Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydestä. Itämeri on jenkeille sivusuunta jossa status quo sopii ihan hyvin. Miksi ruveta keikuttamaan venettä kun muitakin murheita olisi? Myös brittien näkemykset ovat osin samansuuntaisia.
 
Olen pitkälti samaa mieltä, Nato-kannattajien kansanäänestystä vastustava kanta johtuu kuitenkin melko puhtaasti siitä että kansanäänestyksessä voisi tulla 'väärä' lopputulos. Kuinka moni EU-myönteinen pitää kansanäänestyksen järjestämistä virheenä? Kyllä se lukema on hyvin, hyvin pieni. Esimerkiksi Norjan EU-myönteisten keskuudessa luku lienee paljon suurempi...

Natosta ei tarvitse minustakaan järjestää kansanäänestystä, mutta ei se tarkoita sitä että Natoon voitaisiin mennä tilanteessa jossa kansan mielipide on vahvasti jäsenyyttä vastaan. Kyllä galluplukemien pitäisi olla vähintään fiftysiksty ennenkuin sellaista voitaisiin ajatella.

Kansan mielipide on yhtä kuin päättäjien mielipide, siksi siihen on aika turha vedota. Paitsi tietysti päättäjät vetoavat koska joko pelkäävät tai kuvittelevat hyötyvänsä.

https://www.verkkouutiset.fi/valtiojohdon-nakemys-muuttaisi-radikaalisti-naisten-nato-kantoja-17931/
 
Nato-kansanäänestys olisi todennäköisesti omiaan myös sellainen tilanne, jossa -erilaiset vaikuttajat- pistäisivät vaihteen kuutoselle.

Tarvitaanko ehdoin tahdoin lisää sellaisia kansaa ehdottomasti jakavia sessioita?

Äänestystuloksesta riippumatta joku tai jotkut pahoittaisivat mielensä ja tuloksen tietty arvaamattomuus ei oikein sovi suomalaisen harjoitetun ulkopolitiikan huoneentauluun, jossa lukee suurääkkösin: ennustettavuus ratkaisuihin nähden ulkopuolisen silmissä harvinaisen helppoa ja selvää.

Henkilökohtaisesti minulle riittää, jos TP-nykyinen, pääpuolueet, ne kolme johtajineen ilmoittavat, että nyt on Se hetki. Se riittää mulle ja mitäs, sitten vaan hölökynkölökyn. Ei se Nato ole oikeasti mikään Peikko, siitä on vaan tehty sisäpoliittisesti niin huitsin vaikea, noin asennetasolla.

Venäjän reaktioita voidaan aina tietysti arvailla. Mutta reagoihan se jo nytkin joka ripsaukseen, viimeisin tuo laivashow, joka sai alkunsa öljyä vuotavan kaukalon tarkastuksesta Suomessa. Ja sekin piti nokitellen kostaa....kun ei mitään voida hoitaa kv-tapojen mukaisesti.
 
Nato-kansanäänestys olisi todennäköisesti omiaan myös sellainen tilanne, jossa -erilaiset vaikuttajat- pistäisivät vaihteen kuutoselle.

Tarvitaanko ehdoin tahdoin lisää sellaisia kansaa ehdottomasti jakavia sessioita?

Äänestystuloksesta riippumatta joku tai jotkut pahoittaisivat mielensä ja tuloksen tietty arvaamattomuus ei oikein sovi suomalaisen harjoitetun ulkopolitiikan huoneentauluun, jossa lukee suurääkkösin: ennustettavuus ratkaisuihin nähden ulkopuolisen silmissä harvinaisen helppoa ja selvää.

Henkilökohtaisesti minulle riittää, jos TP-nykyinen, pääpuolueet, ne kolme johtajineen ilmoittavat, että nyt on Se hetki. Se riittää mulle ja mitäs, sitten vaan hölökynkölökyn. Ei se Nato ole oikeasti mikään Peikko, siitä on vaan tehty sisäpoliittisesti niin huitsin vaikea, noin asennetasolla.

Venäjän reaktioita voidaan aina tietysti arvailla. Mutta reagoihan se jo nytkin joka ripsaukseen, viimeisin tuo laivashow, joka sai alkunsa öljyä vuotavan kaukalon tarkastuksesta Suomessa. Ja sekin piti nokitellen kostaa....kun ei mitään voida hoitaa kv-tapojen mukaisesti.

Tosiaan, tuntuu olevan jonkinlainen luonnonlaki että vanjat potevat jonkinlaista kollektiivista alemmuuskompleksia suhteissaan läntiseen Eurooppaan. Lähtökohtaisesti KAIKKI Venäjän kokemat vastoinkäymiset, arvovaltatappiot sun muut kostetaan muodossa tai toisessa. Tuo mainitsemasi laivakeissi on hyvä esimerkki. En muuta voi sanoa kuin että ovat ihmeellisen tunnevammaista kansaa. :confused:
 
Tosiaan, tuntuu olevan jonkinlainen luonnonlaki että vanjat potevat jonkinlaista kollektiivista alemmuuskompleksia suhteissaan läntiseen Eurooppaan. Lähtökohtaisesti KAIKKI Venäjän kokemat vastoinkäymiset, arvovaltatappiot sun muut kostetaan muodossa tai toisessa. Tuo mainitsemasi laivakeissi on hyvä esimerkki. En muuta voi sanoa kuin että ovat ihmeellisen tunnevammaista kansaa. :confused:

Päinvastoin, vain tunnevammainen jättää kostamatta ;)
 
Kansan mielipide on yhtä kuin päättäjien mielipide, siksi siihen on aika turha vedota.

Ei Nato edes ota jäseneksi maita joiden väestö on "Nato-skeptisiä". Riski sille että äänestäjät laittaisivatkin valtaan jotain änkyröitä jotka sabotoisivat koko liiton päätäntäkykyä on liian suuri.
 
Ei Nato edes ota jäseneksi maita joiden väestö on "Nato-skeptisiä". Riski sille että äänestäjät laittaisivatkin valtaan jotain änkyröitä jotka sabotoisivat koko liiton päätäntäkykyä on liian suuri.

Skeptisyys poistuu kun poliitikot tajuavat sanoa ettei karhun kainalossa ole muuta vaihtoehtoa kuin hankkia kavereita. Yksin ei vaan voimat riitä.
 
Skeptisyys poistuu kun poliitikot tajuavat sanoa ettei karhun kainalossa ole muuta vaihtoehtoa kuin hankkia kavereita. Yksin ei vaan voimat riitä.

Ei se välttämättä auta, kun viimeiset ~70 vuotta on toitotettu sitä kuinka Suomea suojelee Venäjän hyökkäykseltä parhaiten se, ettemme provosoi Venäjää tai muuten toimi niin, että Venäjä kokee itsensä uhatuksi Suomen taholta. Tai toisin sanoen Suomi pysyy erossa sodasta, kunhan meillä ei ole liittolaisia emmekä harjoittele hyökkäävää sodankäyntiä tai omista "hyökkäysaseita".
 
Ei se välttämättä auta, kun viimeiset ~70 vuotta on toitotettu sitä kuinka Suomea suojelee Venäjän hyökkäykseltä parhaiten se, ettemme provosoi Venäjää tai muuten toimi niin, että Venäjä kokee itsensä uhatuksi Suomen taholta. Tai toisin sanoen Suomi pysyy erossa sodasta, kunhan meillä ei ole liittolaisia emmekä harjoittele hyökkäävää sodankäyntiä tai omista "hyökkäysaseita".

Tuossa on se pitkä historian jatkumo, joka jyskyttää suomalaisten takaraivoissa. Aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti kansa kyllästettiin YYA:lla sekä ystävällisillä ja luottamuksellisilla neuvostosuhteilla. Tuon jälkeen aika suuri osa päättäjistä sentään ymmärsi tuon rähmälläänolon aikakauden tulleen päätökseen. EU-jäsenyyden myötä uskallettiin integroitua läntiseen Eurooppaan taloudellisesti ja poliittisesti. Siihen uskallus sitten loppui. Väittäisin että valtaosa nykypoliitikoista ajattelee ettei Venäjää enää tämän enempää viitsisi ärsyttää. Nyt uskotaan, että jos tilanne pysyy vakaana tällaisena kun se nyt on, tyytyy Venäjä tähän. Sen verran realismia nykyiseltä johdolta sentään löytyy, että kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä ollaan viime vuosina tiivistetty määrätietoisesti. On tajuttu kaiketi se, että Suomen ei ole hyvä olla täysin yksin ja että meillä on hyvä olla ystävällismielisiä ystäviä ja kumppaneita.

Sitten on toki vielä olemassa Väyrysen kaltaisia fossiileja, jotka yhä tuntuvat ymmärtävän "Neuvostoliiton / Venäjän legitiimit turvallisuusintressit" ja jotka pyrkivät karsimaan läntistä yhteistyötä. En todellakaan ymmärrä tällaista ajattelua. Kuka helvetti haluaisi takaisin kiinni Moskovan liekanaruun.
 
Back
Top