Ruotsin kokoomusjohtaja sanoo maan hakevan Nato-jäsenyyttä 10 vuodessa - Orpo haluaa Suomen ja Ruotsin etenevän yhtenäisesti
Keskiviikko 17.1.2018 klo 07.00 Iltalehti verkko
Ruotsin kokoomusjohtaja Kristersson sanoo maan hakevan Nato-jäsenyyttä kymmenen vuoden aikana. Suomen kokoomus on valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä lähivuosina.
Ruotsin Nato-jäsenyyttä ajavan maltillisen kokoomuksen johtaja Ulf Kristersson totesi ennen Sälenin turvallisuuskokousta, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä kymmenen vuoden kuluessa.
Ylen (15.1.) haastatteleman Kristerssonin mukaan hän, sekä Suomen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ovat yhtä mieltä maiden Nato-pyrkimyksistä ja pitävät toisensa ajan tasalla.
Orpo kuitenkin kiistää Iltalehdelle, että kokoomusjohtajat olisivat sopineet mistään yhteisestä kymmenen vuoden aikarajasta.
- Me emme ole puhuneet mistään kymmenestä vuodesta, mutta hän tietää meidän kannan, joka lähtee siitä, että kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä lähivuosina.
- Tämä on kokoomuksen ja minun kantani, eli kymmenen vuotta on hänen omaa ajatteluaan.
Orpon mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatii huolellista valmistelua, laajaa yhteisymmärrystä Suomessa sekä diplomatiaa. Tärkeää on myös yhteistyö Ruotsin kanssa.
Käsi kädessä?
Kristersson totesi Ylelle myös toivovansa, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon käsi kädessä niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Orpon mukaan Suomen ja Ruotsin hallitusten sekä puolueiden välillä on käytävä tiivistä keskustelua, mutta molemmat maat tekevät silti itsenäiset päätökset omista lähtökohdistaan.
- Koska olemme samassa turvallisuusympäristössä Itämeren alueella, on tärkeää, että me pystyisimme etenemään tämäntyyppisissä ratkaisuissa samalla tavalla ja yhtenäisesti.
Poliittinen hiljaisuus
Vaikka Ruotsin maltillinen kokoomus ja Suomen kokoomus korostavat Nato-jäsenyyden hakua lähivuosina, silti asia ei vaikuta etenevän poliittisesti, etenkään Suomessa.
- Hallituksessa kokoomus on sitoutunut noudattamaan yhteistä politiikkaa ja hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta yllä hakea Nato-jäsenyyttä, lisäksi toimimme aktiivisesti Nato-kumppanina, Orpo perustelee.
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Nato-jäsenyyden hakemisen nouseminen esimerkiksi Suomen tulevien eduskuntavaalien ajankohtaiseksi kysymykseksi riippuu monista seikoista.
- Päätökset ja asian ajankohtaisuus riippuvat turvallisuustilanteen kehittymisestä, Euroopan puolustusyhteistyön kehittymisestä, Naton kehittymisestä, Ruotsin kannan muodostuksesta ja kehityksestä Venäjällä.
Suomen nykyinen poliittinen ”Nato-hiljaisuus” johtuu Orpon mukaan siitä, että vaikka kokoomus on Nato-jäsenyyden kannalla, eivät suurin osa äänestäjistä, tai muista puolueista ole.
- Tästä syystä asia ei ole ollut ajankohtainen, eikä se ole keskustelujen mukaan ole lähitulevaisuudessakaan, mutta jos Ruotsi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, silloin se olisi erittäin vakavan keskustelun ja harkinnan paikka.
Suomi eristyksiin
Suomen Nato-selvityksessä (2016) pidetään Ruotsin erillistä liittymistä Natoon poliittisesti ja strategisesti Suomelle ongelmallisena, koska se eristäisi Suomen.
- Mielestäni Suomen pitäisi kuulua kaikkiin läntisiin yhteisöihin. Vaikka enemmistö EU-maista on Naton jäseniä, se että Ruotsi ei ole Naton jäsen, on tehnyt meidän nykyisen aseman helpommaksi, mutta jos Ruotsi liittyisi Natoon, silloin olisimme hankalassa ja ongelmallisessa tilanteessa, ja siksi Ruotsin päätös olisi erittäin vakavan harkinnan paikka Suomessa, Orpo sanoo.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin Ylen presidenttitentissä (15.1.), mitä Suomen pitäisi tehdä, jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon?
Niinistö vastasi, että silloin Suomen pitäisi vakavasti harkita, voiko Suomi jatkaa puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa, ja pohtia miten asiaan vaikuttaa Suomen kehittynyt Nato-kumppanuus Ruotsin kanssa. Tämän jälkeen Suomen pitäisi vielä tehdä asiasta turvallisuuspoliittinen kokonaisarvio.
Orpon mukaan Niinistön esiin nostamat kaksi ensimmäistä kohtaa ovat pragmaattisia kysymyksiä, jotka vaikuttaisivat esimeriksi puolustusvoimien harjoitteluun, koska Suomen suhde Ruotsiin muuttuisi Nato-rajan myötä.
- Kolmas kysymys on turvallisuusarvio, jonka johtopäätös pitää olla, että olemmeko mukana samassa Nato-jäsenyyshaussa vai emme, Orpo sanoo.
Demarit ratkaisevat
Niinistö puolestaan totesi kokonaisarvioon liittyen, ettei hän usko Ruotsin menevän Natoon noin vain.
Orpon mukaan Ruotsin Nato-kanta riippuu pitkälti sosiaalidemokraateista.
- He eivät ole perinteisesti eivätkä nytkään Nato-jäsenyyden kannattajia, vaikka myös heidän puolueessaan on Naton kannatusta.
Ruotsin maltillisen kokoomuksen johtaja, Kristersson puolestaan totesi Ylelle uskovansa, että ”on vain ajan kysymys, että Ruotsin sosiaalidemokraatit muuttavat Nato-kantansa”.
Ruotsin pääministeri ja sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven kuitenkin kiisti Kristerssonin väitteet.
KREETA KARVALA
[email protected]