Suomi mukana kehittämässä ”puolustuksen Schengen-aluetta” - Tavoitteena parantaa sotilaskaluston liikuteltavuutta EU:ssa
Perjantai 9.3.2018 klo 06.00
EU haluaa poistaa sotilaskaluston liikkuvuutta ja sotaharjoituksia hidastavia esteitä maiden välillä.
- EU-maat yhdessä Naton kanssa haluavat parantaa sotilaallista liikkuvuutta Euroopassa.
- Military mobility -hankkeessa ovat mukana lähes kaikki EU-maat.
- Pohjoismaat ovat harjoittaneet yhteistyötä jo pitkään.
Euroopan military mobility -hankkeen tavoitteena on poistaa byrokratian luomia esteitä sotilaskaluston liikkuvuudelle sekä kohentaa teiden kuntoa sotilaskalustolle sopivaksi. Kuvassa Alankomaiden joukkoja matkalla kansainväliseen harjoitukseen Puolaan tammikuussa 2017. (MARCIN BIELECKI/EPA)
LINKKI
Amerikkalaisasiantuntija: Joukkojensiirtoja nopeutettava Euroopassa - "Venäjä liikkuu nopeasti"
Käytännössä kyseessä on byrokratian vähentäminen ja tiestön kunnon ja keston varmistaminen, kun EU pyrkii parantamaan sotilaallista liikkuvuutta alueellaan. Etenkin yhteisten sotaharjoitusten yhteydessä ongelmaksi ovat muodostuneet muun muassa eri maiden tullauskäytännöt, mutta myös esimerkiksi siltojen huono kunto. Sillat eivät Keski-Euroopassa välttämättä kestä raskaan kaluston liikkumista.
- Hanke lähti alkujaan käyntiin siitä, että Hollannissa herättiin siihen, että on rakennettu tiestöä ja siltoja, jotka eivät kestä heidän sotilaskaluston kuten panssarivaunujen kulkemista, puolustusministeri
Jussi Niinistö kertoo Iltalehdelle.
Hän toteaa, että se tieto-taito, mikä tämän tyyppisessä infrastruktuurissa ja rakentamisessa oli vielä kylmän sodan aikana, on unohtunut vuosien saatossa.
- Nyt siihen on sitten herätty, hän toteaa.
MIlitary mobility -hanke on yksi EU:n rakenteellisen yhteistyön hankkeista.
- Tiistaina kun olin Brysselissä, niin EU:n puolustusministerien kokouksessa kävi ilmi, että kyseessä on yksi suosituimmista hankkeista. Melkein kaikki maat ovat siinä mukana, Niinistö kertoo.
Kyseessä on myös EU-Nato -yhteistyöhanke. Niinistö kertoo, että aihepiiri keskusteluttaa myös Naton piirissä.
- Pari viikkoa sitten olin Naton puolustusministerikokouksessa ja tämä oli keskeinen teema.
Vetovastuussa on Hollanti.
Liikaa byrokratiaa
Suomessa tilanne on Keski-Eurooppaa parempi. Niinistö sanoo, ettei ole kuullut, etteikö tiestö kestäisi sotilaskalustoa.
- Tässä suhteessa ongelma ei ole meille suuri, hän sanoo.
Niinistön mukaan Euroopassa muun muassa tullausta ja muita rajamuodollisuuksia tarkastellaan hankkeen myötä.
- Joillakin mailla on hyvinkin tiukkaa sääntelyä, ihan sosialistikaudelta juontaen. Esimerkiksi Puola on koettu erityisen hankalana tässä sääntelyssä, Niinistö kertoo.
Sotilaskaluston liikuttelun hankaluuteen on herätty Euroopassa muutaman viime vuoden aikana.
- On huomattu, että on kovin hankalaa harjoitella, kun menee siihen byrokratiaan niin paljon aikaa.
Niinistö arvioi, että Pohjoismaat ovat Euroopassa pisimmällä liikkumisen esteiden poistamisessa.
- Meillä on pohjoisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kesken tällaista cross border -nimistä harjoitustoimintaa. Siinä yhteydessä on tehty normienpurkutalkoita, jotta harjoitustoiminta saadaan mahdollisimman jouhevasti suoritettua.
Venäjä vaikuttaa
Asiaa kysyttäessä Niinistö myöntää, että Venäjän viimeaikaisilla ketterillä liikkeillä on ollut vaikutuksensa kehitykseen myös Euroopassa. Turvallisuusympäristö on muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin.
- Siinähän me nähtiin, miten nopeasti Venäjän johto pystyy päättämään tällaisesta operaatiosta, jossa se lohkaisee toisen valtion alueesta itselleen, Niinistö sanoo.
Hän jatkaa, että Venäjä on harjoitellut voimakkaasti ja pystyy tällä hetkellä liikuttelemaan joukkojaan hyvinkin ketterästi maanosasta toiseen.
- Esimerkiksi Syyrian sisällissotaan osallistuminen kertoo siitä, millaisia kykyjä Venäjällä on käytössä ja millaisia uusia kykyjä se siellä harjoittaisi. Esimerkiksi siellä on aivan uusia hävittäjäkoneita nähty ja ohjuksia, monenlaista. Venäjä on selvästi voimiaan näyttänyt viime aikoina, Niinistö pohtii.