Amerikkalaisarvio: Suomen puolustus on pelottava haaste
KASPERI SUMMANEN | 10.04.2018 | 14:11- päivitetty 10.04.2018 | 14:21
Itämeren kiristyvä turvallisuustilanne lähentää tutkijan mukaan Suomea ja Ruotsia.
Amerikkalainen Foreign Policy Research Institute (FPRI) kuvailee Suomen nykypäivän turvallisuustilannetta pelottavaksi haasteeksi.
– (Suomen) Venäjän raja on 1 340 kilometriä pitkä ja sillä on vähän luonnollisia puolustusesteitä. Suomen on myös huolittava pääkaupungistaan Helsingistä, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaseutua sekä strategisista Ahvenanmaan saarista Suomen mantereen lounaispuolen edustalla. Vielä huolestuttavampaa on, että Venäjän armeija harjoitteli noiden saarien valtaamista sotaharjoituksissa vuonna 2015, FPRI:n vanhempi tutkija
Felix K. Chang listaa
tästä löytyvässä artikkelissaan.
Changin mukaan Suomen asevoimat ovat pienet sen alueen puolustamiseen. Amerikkalaisarviossa löydetään myös kenties hieman erikoinen lisähaaste Suomen puolustukseen.
– Suomen lukumäärällistä heikkoutta pahentaa entisestään sen kansan muuttuva luonne. Suomalaiset, jotka taistelivat Neuvostoliittoa vastaan tiesivät kuinka elää Suomen karulla maaseudulla ja käyttää sitä hyödykseen. Suomen väestön tasainen urbanisaatio tarkoittaa kuitenkin, että yhä harvemmalla nykysuomalaisella on näitä taitoja, hän toteaa.
Amerikkalaistutkijan mukaan se, mikä ei ole muuttunut, on Venäjän kiinnostus Suomea kohtaan. Chang kirjoittaa Venäjän pitävän Suomen asemaa sellaisena, että valtio voi joko uhata tai turvata Pietaria Itämerellä.
Puolustusverkostoja
Suomessa on artikkelin mukaan aina tiedostettu Venäjän uhka eikä puolustusote ole herpaantunut. Investoinnit puoluskykyihin ja valmiuteen ovat jatkuneet tasaisina myös kylmän sodan jälkeen. Puolustushankintojen lisäksi Felix K. Chang nostaa esiin myös yleisen asevelvollisuuden tärkeyden ymmärtämisen ja reservien liikekannallepanon nopeuden kehittämisen.
Puolustussyvyyttä Suomi on amerikkalaisarvion mukaan hakenut yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Artikkelissa viitataan erityisesti Suomen ja Ruotsin ”strategisen syvyyden” ajatukseen. Asiasta viime vuonna uutisoineen puolustusalan Jane’s Defence Weekly -julkaisun mukaan puolustusmallissa
suomalaisjoukot voisivat tarvittaessa vaikka vetäytyä ruotsalaisiin tukikohtiin.
Amerikkalaistutkija ihmettelee, että Ruotsissa suhtaudutaan myönteisesti strategiseen syvyyteen. Vaikka se ei varsinaista puolustusliittoa maiden välille muodostakaan, johtaisi sen hyödyntäminen tosipaikassa Changin mukaan vakaviin seurauksiin Ruotsille.
– Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja Suomen joukkojen olisi vetäydyttävä sotilastukikohtiin Ruotsissa, on helppo kuvitella, että Venäjä pyrkisi tuhoamaan nämä joukot. On myös yhtä helppo kuvitella, kuinka Venäjän hyökkäykset Ruotsin maaperällä vetäisivät Ruotsin mukaan konfliktiin.
Artikkelin mukaan järjestelyt Suomen kanssa ovat osa Ruotsin rakentamia puolustussuhteiden verkostoja. Vaikka Ruotsi ei olekaan hakeutunut varsinaisiin liittoihin, on se silti pyrkinyt lähentymään Naton, Yhdysvaltojen ja Suomen kanssa siinä toivossa, että Venäjän olisi konfliktitilanteessa otettava huomioon läheisiin suhteisiin liittyvät eskalaatioriskit.
Amerikkalaistutkija kysyy kuitenkin, mitä tapahtuu, jos eskalaation uhka ei riitäkään pelottamaan holtitonta Venäjää.
– Se panisi Ruotsin vaikean valinnan eteen. Sen olisi joko syöksyttävä päätä pahkaa konfliktiin Venäjää vastaan tai hylättävä Suomi.
Suomi sotaan Gotlannin takia?
Puolustusministeri
Jussi Niinistö (sin.) suitsutti Suomen ja Ruotsin syvenevää puolustusyhteistyötä Verkkouutisille viime syksynä. Hänen mukaansa yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Näin todetaan Suomen puolustusselonteossakin.
– Taivas on rajana. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Se on aika paljon sanottu, Niinistö
totesi.
Kun keskustelu kääntyi varsinaiseen puolustusliittoon, myönsi puolustusministeri kuitenkin, että Suomi saa apua Ruotsilta kriisitilanteessa, jos siitä on hyötyä Ruotsille itselleen. Sama pätee myös toiseen suuntaan.
Ruotsin armeijan kenraalimajuri (evp.) ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen
Karlis Neretnieks arvioi viime vuonna, että
Nato-jäsenyys olisi yhteispuolustusta parempi vaihtoehto molemmille maille.
– Annan pari esimerkkiä. Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä vaatii Ruotsia ”lainaamaan” Gotlantia vakavassa Baltian kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan, jos Venäjä esittää vastaavan vaatimuksen saada ”lainata” osia Suomen Lapista suojatakseen tukikohtiaan Kuolan niemimaalla pahan Pohjoiskalotin kriisin vuoksi, Neretnieks kysyi Sotatieteen akatemian julkaisemassa
kirjoituksessa.
