Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Jonkun aikaa olen arvaillut miten se on oikeasti, jos sitä kantaa koeteltaisiin.

Mitenkäs sitä oikein voitaisiin koetella? Tai pikemminkin kuka sitä koettelisi?

Sanotaan nyt niin, että minulle riittää näytöksi HS:n vastuullinen toiminta EY:hyn liityttäessä 90-luvun alussa. Toki silloin oli vielä isäntä talossa eli Aatos Erkko.

Yksittäisiä toimittelijoita on tietysti rintaman molemmin puolin, mutta ei rivikynäniskalla paljoa siihen ole sanomista mitä päätoimittaja ja omistajat liputtavat. Voi toki äänestää jaloillaan ja hakeutua reporadioon tai vaikka Tiedonantajaan toimittelemaan.
 
Yksittäisiä toimittelijoita on tietysti rintaman molemmin puolin, mutta ei rivikynäniskalla paljoa siihen ole sanomista mitä päätoimittaja ja omistajat liputtavat. Voi toki äänestää jaloillaan ja hakeutua reporadioon tai vaikka Tiedonantajaan toimittelemaan.
Hahah, totuusmedia PARHAASTA päästä heti YLE:n jälkeen.
 
Sanotaan nyt niin, että minulle riittää näytöksi HS:n vastuullinen toiminta EY:hyn liityttäessä 90-luvun alussa. Toki silloin oli vielä isäntä talossa eli Aatos Erkko.

Silloin oli isäntä talossa. Nyt ei oikein saa selvää missä päin se on. Nykyinen päätoimittajakin, mitä lienee.

Eipä esimerkiksi "Huu" näytä hakeutuneen reporadioon.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä hieman realismia - tosin mukana myös pessimismiä:
Amerikkalaisarvio: Suomen puolustus on pelottava haaste
KASPERI SUMMANEN | 10.04.2018 | 14:11- päivitetty 10.04.2018 | 14:21
Itämeren kiristyvä turvallisuustilanne lähentää tutkijan mukaan Suomea ja Ruotsia.
Amerikkalainen Foreign Policy Research Institute (FPRI) kuvailee Suomen nykypäivän turvallisuustilannetta pelottavaksi haasteeksi.

– (Suomen) Venäjän raja on 1 340 kilometriä pitkä ja sillä on vähän luonnollisia puolustusesteitä. Suomen on myös huolittava pääkaupungistaan Helsingistä, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaseutua sekä strategisista Ahvenanmaan saarista Suomen mantereen lounaispuolen edustalla. Vielä huolestuttavampaa on, että Venäjän armeija harjoitteli noiden saarien valtaamista sotaharjoituksissa vuonna 2015, FPRI:n vanhempi tutkija Felix K. Chang listaa tästä löytyvässä artikkelissaan.
Changin mukaan Suomen asevoimat ovat pienet sen alueen puolustamiseen. Amerikkalaisarviossa löydetään myös kenties hieman erikoinen lisähaaste Suomen puolustukseen.

– Suomen lukumäärällistä heikkoutta pahentaa entisestään sen kansan muuttuva luonne. Suomalaiset, jotka taistelivat Neuvostoliittoa vastaan tiesivät kuinka elää Suomen karulla maaseudulla ja käyttää sitä hyödykseen. Suomen väestön tasainen urbanisaatio tarkoittaa kuitenkin, että yhä harvemmalla nykysuomalaisella on näitä taitoja, hän toteaa.

Amerikkalaistutkijan mukaan se, mikä ei ole muuttunut, on Venäjän kiinnostus Suomea kohtaan. Chang kirjoittaa Venäjän pitävän Suomen asemaa sellaisena, että valtio voi joko uhata tai turvata Pietaria Itämerellä.

Puolustusverkostoja
Suomessa on artikkelin mukaan aina tiedostettu Venäjän uhka eikä puolustusote ole herpaantunut. Investoinnit puoluskykyihin ja valmiuteen ovat jatkuneet tasaisina myös kylmän sodan jälkeen. Puolustushankintojen lisäksi Felix K. Chang nostaa esiin myös yleisen asevelvollisuuden tärkeyden ymmärtämisen ja reservien liikekannallepanon nopeuden kehittämisen.

Puolustussyvyyttä Suomi on amerikkalaisarvion mukaan hakenut yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Artikkelissa viitataan erityisesti Suomen ja Ruotsin ”strategisen syvyyden” ajatukseen. Asiasta viime vuonna uutisoineen puolustusalan Jane’s Defence Weekly -julkaisun mukaan puolustusmallissa suomalaisjoukot voisivat tarvittaessa vaikka vetäytyä ruotsalaisiin tukikohtiin.

Amerikkalaistutkija ihmettelee, että Ruotsissa suhtaudutaan myönteisesti strategiseen syvyyteen. Vaikka se ei varsinaista puolustusliittoa maiden välille muodostakaan, johtaisi sen hyödyntäminen tosipaikassa Changin mukaan vakaviin seurauksiin Ruotsille.

– Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja Suomen joukkojen olisi vetäydyttävä sotilastukikohtiin Ruotsissa, on helppo kuvitella, että Venäjä pyrkisi tuhoamaan nämä joukot. On myös yhtä helppo kuvitella, kuinka Venäjän hyökkäykset Ruotsin maaperällä vetäisivät Ruotsin mukaan konfliktiin.

Artikkelin mukaan järjestelyt Suomen kanssa ovat osa Ruotsin rakentamia puolustussuhteiden verkostoja. Vaikka Ruotsi ei olekaan hakeutunut varsinaisiin liittoihin, on se silti pyrkinyt lähentymään Naton, Yhdysvaltojen ja Suomen kanssa siinä toivossa, että Venäjän olisi konfliktitilanteessa otettava huomioon läheisiin suhteisiin liittyvät eskalaatioriskit.

Amerikkalaistutkija kysyy kuitenkin, mitä tapahtuu, jos eskalaation uhka ei riitäkään pelottamaan holtitonta Venäjää.

– Se panisi Ruotsin vaikean valinnan eteen. Sen olisi joko syöksyttävä päätä pahkaa konfliktiin Venäjää vastaan tai hylättävä Suomi.

Suomi sotaan Gotlannin takia?
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) suitsutti Suomen ja Ruotsin syvenevää puolustusyhteistyötä Verkkouutisille viime syksynä. Hänen mukaansa yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Näin todetaan Suomen puolustusselonteossakin.

– Taivas on rajana. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Se on aika paljon sanottu, Niinistö totesi.

Kun keskustelu kääntyi varsinaiseen puolustusliittoon, myönsi puolustusministeri kuitenkin, että Suomi saa apua Ruotsilta kriisitilanteessa, jos siitä on hyötyä Ruotsille itselleen. Sama pätee myös toiseen suuntaan.

Ruotsin armeijan kenraalimajuri (evp.) ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen Karlis Neretnieks arvioi viime vuonna, että Nato-jäsenyys olisi yhteispuolustusta parempi vaihtoehto molemmille maille.

– Annan pari esimerkkiä. Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä vaatii Ruotsia ”lainaamaan” Gotlantia vakavassa Baltian kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan, jos Venäjä esittää vastaavan vaatimuksen saada ”lainata” osia Suomen Lapista suojatakseen tukikohtiaan Kuolan niemimaalla pahan Pohjoiskalotin kriisin vuoksi, Neretnieks kysyi Sotatieteen akatemian julkaisemassa kirjoituksessa.
 
?
Asiaahan tuo puhuu. Teikäläisen on otettava huomioon että amerikkalaiset näkevät torjuntavoiton tappiona.

Suomi ei hae mitään strategista syvyyttä Ruotsista, Ruotsi on logistinen tukialue.
Väite että Suomen rajalla on vähän luonnollisia puolustusesteitä on järjetön, verrattuna mihin?
 
Suomi ei hae mitään strategista syvyyttä Ruotsista, Ruotsi on logistinen tukialue.
Teollisuuden evakuoiminen Uralin taakse ei ole esimerkki strategisesta syvyydestä?

Väite että Suomen rajalla on vähän luonnollisia puolustusesteitä on järjetön, verrattuna mihin?
Vuoristoon, upottavaan suohon, kanjoneihin, isoihin jokiin, jne. Ensimmäinen kunnon este pääsuunnasta taitaa olla vasta Kymijoen tasalla.
 
Suomi ei hae mitään strategista syvyyttä Ruotsista, Ruotsi on logistinen tukialue.
Väite että Suomen rajalla on vähän luonnollisia puolustusesteitä on järjetön, verrattuna mihin?

Ottamatta muuten kantaa artikkeliin, huomauta, että ranskalaiset kenraalit pitivät Ardanneja luonnollisena esteenä saksalaisten panssareille. Saksalaiset näkivät asian toisin. Loppu on sotahistoriaa, eli rajojemme soveltuvuus puolustukseen ja sen vaikeus hyökkääjälle on asia, joshon ei kannata ripustautua. Riittää kun Vanja on toista mieltä.
 
Ottamatta muuten kantaa artikkeliin, huomauta, että ranskalaiset kenraalit pitivät Ardanneja luonnollisena esteenä saksalaisten panssareille. Saksalaiset näkivät asian toisin. Loppu on sotahistoriaa, eli rajojemme soveltuvuus puolustukseen ja sen vaikeus hyökkääjälle on asia, joshon ei kannata ripustautua. Riittää kun Vanja on toista mieltä.

Ei se kyllä riitä, pitäisi tulla läpikin kuten saksalaisten Ardenneista ja meidän pitäisi kuvitella että kukaan ei voi ilmestyä Suomussalmen kirkolle.
Mikään ei osoita että katsoisivat maaston olevan heille muuta kuin vaikeaa ja täällä on valmistauduttu jokaista mahdollista uraa varten.
 
Ottamatta muuten kantaa artikkeliin, huomauta, että ranskalaiset kenraalit pitivät Ardanneja luonnollisena esteenä saksalaisten panssareille. Saksalaiset näkivät asian toisin. Loppu on sotahistoriaa, eli rajojemme soveltuvuus puolustukseen ja sen vaikeus hyökkääjälle on asia, joshon ei kannata ripustautua. Riittää kun Vanja on toista mieltä.

Kannattaa joskus pyörähtää Ardenneilla, ei nimittäin mitään panssarimaastoa ole, se.
 
Olin eräällä kurssilla jossa käsiteltiin maastoharjoituksena panssarien torjuntaa. Ohjaaja selitti että venäläiset käyvät täällä suomen puolella tutustumassa maastoon ja suunnitelemassa hyökkäysurat (ei ole venäläisillä puolustusvoimia vaan hyökkäys on se mitä harjoitellaan).
Kun tuota suomalaista maastoa ajattelee, niin ei se ole helppo hyökkääjän kannalta: missään ei voi olla täysin turvassa. Ja kun hyökkäys etenee pitkälle alkaa vaikeudet huollon kanssa.

Kurssilta palatessa junan ravintolavaunussa seuraan lyöttäytyi pitkätukkainen 70-luvun tyyliin pukeutunut kaveri. Silmälasit kuin DDR:n armeijan ylijäämävarastosta. Rupesi utelemaan kurssista.
Kerroin vain että ei mitään mahdollisuuksia ole venäjän hyökkäyksellä, torjutaan helposti (olinhan juuri harjoitellut asiaa maastossa ).
Ei sitten enää kysellyt mitään kun ei ollut mitään mielenkiintoista raportoitavaa.
 
Ardennien panssareille vähemmän perinteinen maasto olisi tarjonnut hyvin kustannustehokkaat olosuhteet estää panssarikolonnien läpikulku. Siellä olisi onnistunut jopa suomalaisittain pitkän ketjun motitus, pilkkominen ja tuho.
 
Ardennien panssareille vähemmän perinteinen maasto olisi tarjonnut hyvin kustannustehokkaat olosuhteet estää panssarikolonnien läpikulku. Siellä olisi onnistunut jopa suomalaisittain pitkän ketjun motitus, pilkkominen ja tuho.

Joo, mutta vika oli siinä että kummallakaan kerralla kukaan tarpeeksi korkea-arvoinen ei uskonut Saksalaisten tekevän hyökkäystä metsän läpi. Ensimmäisellä kertaa vielä oletettiin, että koko metsä olisi panssariosastoille täysin läpäisemätön este.
 
Kannattaa muistaa, että Ardennit eivät olleet mikään täysin puolustamaton alue ja teiden varsille oli rakennettu jopa kantalinnoitteita. Paitsi, että Ardennit oli yllättävä reitti se myös tarjosi suojaa vihollisen ilmatiedustelulta. Yleinen käsitys oli, että suurella sotajoukolla menisi 15 päivää läpäistä Ardennien puolustus. Saksalaiset tulivat läpi kahdessa.

Ardennien läpi oikaiseminen on hyvä esimerkki siitä, että ns. luonnonesteisiin ei kannata luottaa. Sotahistoria on toistuvasti osoittanut, että on helpompaa voittaa luonnonesteet kuin vihollisen joukot. Hannibalin Alppien ylitys on yksi varhaisista esimerkeistä. Neuvostoliitto löi Japanin armeijan Mantsuriassa vuonna 1945, ehkä upeimmalla salamasotaliikkeellä mitä on koskaan nähty. Ja tosiaan silloinkin toinen hyökkäyskärki ylitti aavikon ja vuoriston jota pidettiin vaikeina luonnonesteinä. Argentiinalaiset eivät uskoneet, että britit edes lähtisivät liikkeelle kun matkaa Falklandin saarille oli 11 000 kilometriä.
 
Ei se kyllä riitä, pitäisi tulla läpikin kuten saksalaisten Ardenneista
Ardennit 1940 oli huonompaa panssarimaastoa kuin monet alueet Suomen rajalla tänään. Kuten eräällä tiellä vain kaksi vaunua pääsi kerralla ampumaan puolustavaa bunkkeria joka pidätteli ryhmän voimin hyökkäyksen kärkeä useamman tunnin ajan ilman että juuttuneeseen hyökkääjään oltaisiin vaikutettu tykistöllä tai ilmasta.
main-qimg-84c87a2fe71f67b4ec6ba6c54dfe6b9a-c

15%2Bardennes%2Bforest%2Bgerman%2Btank%2Boffensive%2B1940.jpg

main-qimg-382e11dff452d8dc0dba5bafa7e7de87
 
Ardennit 1940 oli huonompaa panssarimaastoa kuin monet alueet Suomen rajalla tänään. Kuten eräällä tiellä vain kaksi vaunua pääsi kerralla ampumaan puolustavaa bunkkeria joka pidätteli ryhmän voimin hyökkäyksen kärkeä useamman tunnin ajan ilman että juuttuneeseen hyökkääjään oltaisiin vaikutettu tykistöllä tai ilmasta.
main-qimg-84c87a2fe71f67b4ec6ba6c54dfe6b9a-c

15%2Bardennes%2Bforest%2Bgerman%2Btank%2Boffensive%2B1940.jpg

main-qimg-382e11dff452d8dc0dba5bafa7e7de87

Sitähän se tarkoittaa, että saksalaiset olisi suurelta osin pysäytetty, motitettu ja tuhottu jos olisi ollut näkemystä ja tiedustelua.

Vaikka panssarien kaltaisesti mitään näin merkittävää uutta aselajia ei ole nyt keksitty niin suomalaiset tuskin lipsahtaisivat ranskalaisten tapaan silloin tapahtuneeseen kapea-alaiseen ajatteluun. Meillä ei ole mitään maastoa mistä ei tultaisi läpi. Kysymys onkin, tullaanko mistään huomaamatta ja voimalla. Enpä usko.

Ilmahyökkäys ja ohjukset sitten omana lukunaan.
 
Kuka oikeasti uskoo että meillä on joku alue mitä ei olisi otettu huomioon suunnittelussa, Lahdenpohjaan puuhailtu "rekkaparkki" paljasti heidän ajattelunsa kyllä täysin.
 
Back
Top