Sanotaan mitä sanotaan niin kyllähän sen todennäköisyys kasvaa päivä päivältä että Venäjä jonkintasoisen operaation jossakin lähialueillaan toteuttaa.
. Joskin pelkään sen osoittavan enemmänkin julkisen keskustelun heikkoutta kuin minun hyvyyttäni.) näkee parempaa argumentointia asian puolesta ja vastaan kuin poliitikoilta tai virkamiehiltä joiden pitäisi ihan palkkansa eteen näitä asioita miettiä.
Kiitos kommentistasi
Mitä itse olen Nato-ulostuloja lukenut tämän palstan ulkopuolella niin ne tuntuvat jakautuvan kahteen eri pääkategoriaan. Toisaalta tunteen palolla kirjoitettuihin "Venäjä pahuus, Venäjä hyökkää ja meidän on liittouduttava / USA paha, USA tappaa kaikkialla, emme saa liittoutua" ja toisaalta "olemme länttä, meidän on kuuluttava länteen ja istuttava pöydissä"- argumentointiin. Kumpikaan ei oikein vakuuta ainakaan minua. Jos edes joskus pyrittäisiin (ja myönnän sen vaikeuden) taustoittamaan asiaa laajemmin, pohdittaisiin mitä Nato oikeasti on ja mitä se ei ole, miten se on muuttunut ja mihin se on menossa. Eli mitä sinäkin tuossa kirjoitat. Ei siitä yhteisymmärrykseen varmasti maassa päästäisi, mutta uskon, että sellainen lähestymistapa olisi kaikkein paras tapa päästä oikeaan keskusteluun asiasta.
Onhan se hassua, että tällä palstalla (jonka jäsenkuntaa voi tuskin pitää neutraalina asian suhteen
@Kapiainen olen samaa mieltä kanssasi Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta. Ei siitä kahta sanaa. Sen sijaan hieman kyseenalaistan tuota "Hannibal ante portas" maailmankuvaa jonka mukaan olemme jo sodassa kaiken aikaa vaikka emme edes sitä huomaa. Tuollainen näkemys on mielestäni vaarallinen koska se alkaa muuttumaan itseään toteuttavaksi profetiaksi jossa jokainen Venäjän sanoma sana tai liikahdus aletaan tulkitsemaan sotatoimena. Joskus kun lukee arvioita nykyään esimerkiksi Venäjän sotaharjoituksista niin tulee kyllä sellainen tunne, että itse asiassa jo se, että Venäjällä on armeija on todiste sen väistämättömästä hyökkäyksestä.
Myönnän, että suhtaudun tähän nykyiseen "hybridisodan" termiin hyvin kriittisesti. Kun esimerkiksi olen seurannut tätä keskustelua maailmalla Venäjän infovaikuttamisesta niin kovin usein se tuntuu olevan enemmän puhetta kuin konkreettisia todisteita operaatioista. Suomen vastaisesta trollaamisesta kirjoitettiin paljon, mutta kun sitä sisältöä alkoi hakemaan niin aika ohkaiseksi jäi konkreettiset todisteet ainakin mitä itse olen lukenut.
En väitä etteikö infovaikuttamista tapahdu. Esim. RT:n perustaminen ja sen formaatti on ensimmäinen todella merkittävä konkreettinen pyrkimys ja työkalu todelliseen infovaikuttamiseen lännessä. Tämä on oikeasti vaarallinen menetelmä syistä joita on tässä turha käsitellä. Mutta nuo Twittertrollaukset ovat mielestäni täyttä höpinää jo viestinnän perusfaktojen näkökulmasta.
Merkittävä syy, miksi pidän tällaista "vihollinen on kaikkialla" lähestymistapaa vaarallisena on myös se, että ilman konkretiaa se voi alkaa saamaan ihmiset pitämään koko asiaa vainoharhana. Ja se heikentää ihmisten uskoa viranomaisten ymmärrykseen ja motiiveihin esim. juurikin Nato-keskustelussa. Tällä en nyt siis tarkoita sinua vaan julkista keskustelua.
22.03.2015 klo 20:51
Naton hintalappu oli luultua suurempi Suomea painostettiin puolustamaan Viroa.
Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton ja Suomen presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1997, jolloin Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin neuvottelivat Suomessa Naton laajenemisesta Baltiaan. IL-ARKISTO
Paavo Lipposen hallituksen aikana 1997 Suomi väisti Natoon liittymisen. Vanhat Naton jäsenmaat olisivat halunneet Suomen ottavan Ruotsin kanssa vastuun Baltian puolustamisesta. IL-ARKISTO
Yhdysvallat, Saksa ja Britannia painostivat Suomea liittymään Natoon 1990-luvun puolivälissä. Suomi ei kuitenkaan halunnut liittyä, sillä Suomi olisi joutunut antamaan turvatakuut Virolle.
Naton itälaajennuksen arkkitehti, Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Ronald Asmus kaavaili Tanskaan Natolle johtoesikuntaa, jossa Suomi ja Ruotsi olisivat ottamassa vastuuta Baltian puolustuksesta.
– Silloin oli sellainen henki, että Naton vanhat jäsenmaat olivat työntämässä Baltian turvallisuutta meidän kontollemme – että Suomi ja Ruotsi olisivat olleet Baltian turvallisuuden takaajia, entinen puolustusvoimien komentaja, amiraali evp Juhani Kaskeala kertoo Iltalehden Nato-Extra -lehdessä.
– Tämä käsitys varmasti vaikutti siihen, että Suomi ei halunnut liittyä Natoon, Kaskeala sanoo.
Britannian ulkoministeri Douglas Hurd ehdotti suoraan, että Suomi ja Ruotsi ottaisivat vastuun Baltian maista.
Ei realistista
Presidentti Martti Ahtisaari sanoi Yhdysvaltain ulkoministerille Warren Christopherille, että tämä ei ole realistista. Pohjoismaat eivät voi taata Baltian turvallisuutta. Suomen mielestä vain Yhdysvaltain sotilaallinen pelote riittää ennalta ehkäisemään Venäjän voimankäytön.
Ratkaisut huipentuivat maaliskuussa 1997, kun Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton neuvottelivat Helsingissä. Clinton taivutti Jeltsinin hyväksymään Naton laajenemisen Venäjän rajoille.
Clinton jyräsi nurin Jeltsinin, joka yritti saada Clintonilta salaisen kahdenkeskisen lupauksen siitä, että Nato ei laajene Neuvostoliitosta itsenäistyneisiin maihin eli Baltiaan.
Paavo Lipponen väisti Suomen jäsenyyden yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren ja varapääministerin, kokoomuksen valtiovarainministerin Sauli Niinistön kanssa. IL-ARKISTO
Clinton sanoi, etteivät he voi noin vain mennä kahteen pekkaan miestenhuoneeseen ja sopia salaisesti yhtään mitään, koska kaikki tulee joka tapauksessa julki. Clinton piti pintansa ja teki selväksi, ettei Baltian maita jätetä ulos Natosta.
Lopulta Jeltsin luovutti väittelyn ja tokaisi: No niin, yritin.
Väistöliike
Keskustelut on kuvattu sanatarkasti Ronald Asmuksen kirjoittamassa kirjassa Opening Nato’s Door, joka ilmestyi kymmenen vuotta sitten.
Helsingin-kokouksessa Venäjä tosiasiassa joutui antamaan periksi sille, että Baltian maat liittyvät Natoon – kuten vuosia myöhemmin kävikin.
Tämä oli Suomelle iso helpotus. Jos Baltian-maita ei olisi huolittu Natoon, Suomi olisi saattanut joutua vastaamaan ainakin Viron puolustuksesta samalla kun Yhdysvallat olisi livennyt pois Pohjois-Euroopasta.
Suomi teki taitavan väistöliikkeen. Suomi kieltäytyi jäsenyydestä välttyäkseen puolustamasta Viroa. Samalla Suomi edesauttoi Baltian maiden liittymistä ja siten pakotti Yhdysvallat takaamaan Itämeren alueen turvallisuutta.
Osaltaan Suomi hiukan helpotti myös Jeltsinin pahaa mieltä. Suomenlahden pohjoisrannikko pysyi toistaiseksi liittoutumattomana. Meritie Pietariin ei olisi pelkkää Naton vettä.
Voit lukea lisää Iltalehden uudesta Nato-extrasta. Erikoislehteä myydään yhdessä lltalehden kanssa.
OLLI AINOLA
Miksi Suomi sanoi ei Natolle? Tässä syy
Naton hintalappu oli luultua suurempi Suomea painostettiin puolustamaan Viroa.www.iltalehti.fi
No ei voi. Olihan SDP:n ehdokas Haatainen ja RKP:n Torvalds ja Vasemmistoliiton Kyllönen. Ihan tunnettuja, mutta ei puolueen ykkösketjua. Pakko vaaleihin on joku heittaa kaikkien, että näkyvyys säilyy. Ja tulihan Huhtasaari kolmanneksi, vaikka täysi hörhö siis onkin.
.
