Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    416

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Rohkeutta olisi vaikkapa käydä avoin keskustelu NATO-jäsenyydestä, ilman sen vastustajien disinformaatiokampanjaa. Muoks: selvennän vielä, että en tarkoittanut tällä edellisiä postaajia, vaan sitä suomalaista keskustelukulttuuria mikä tähän liittyy.

NATO on Euroopan vapaiden demokratioiden puolustusliitto. Liittymällä siihen, koskemattomuutemme turvataan. Samalla sitoudumme osaltamme tukemaan ja puolustamaan muiden jäsenmaiden koskemattomuutta. Haluammeko tätä?

A) Kyllä
B) EI
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Naton haukkoja ohjataan hiirillä.

Sotilasliitto Nato on ottamassa kevään aikana käyttöönsä amerikkalaisvalmisteisia Global Hawk -tiedustelulennokeita. Ensimmäiset kaksi konetta viidestä ovat jo saapuneet Eurooppaan Yhdysvalloista.

Yhdellä lennokilla voidaan valvoa suunnilleen Puolan kokoista aluetta. Global Hawkit voivat lentää yli 30 tunnin valvontalentoja enimmillään yli 18 kilometrin korkeudessa. Lennokkeja ohjataan maassa olevasta lentotukikohdasta käsin tietokoneen ja sen hiiren avulla.

”Lennokit antavat komentajillemme kaikissa sääolosuhteissa käsityksen siitä, mitä maan pinnalla tapahtuu ja ne voivat identifioida uhkia sekä nähdä yli horisontin. Lennokkien avulla voimme havaita joukkojen liikkeitä, merialusten kulkua ja jopa mahdollisia improvisoituja pommeja”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberghttps://www.hs.fi/haku/?query=jens+stoltenberg sanoi perjantaina Italian Sigonellassahttps://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_172713.htm?selectedLocale=en, missä hän oli vastaanottamassa uutta Global Hawkia.

Natolla ei ole omia sotilasjoukkoja, vaan sotilasliiton voima koostuu sen 29 jäsenmaan asevoimista ja kollektiivisesta puolustuksesta.

Entuudestaan Natolla itsellään on ollut tiedustelutoiminnassa Awacs-lentokoneita, mutta niiden toimintakyky jää huomattavasti jälkeen uusista Global Hawkeista. Awacsien tukikohta on Geilenkirchenissä Saksassa, ja uudet Global Hawkit on sijoitettu Italian Sigonellaan.

Naton mukaan uudet lennokit antavat sille kyvyn valvoa sotilasliitolle tärkeitä maa- ja merialueita vuorokauden ympäri.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006377857.html
 

Aarne1

Kapteeni
suomalaista keskustelukulttuuria mikä tähän liittyy.
Tässä demokratiassa se keskustelukulttuuri on me.

NATO on Euroopan vapaiden demokratioiden puolustusliitto
Ei ihan eikä läheskään. Ja toinen asia, Euroopassa on vapaita demokratioita jotka eivät ole Naton jäseniä.

Liittymällä siihen, koskemattomuutemme turvataan.
On turvattu hyvin ilmankin, ja oletettu vihulainen on heikompi.

Samalla sitoudumme osaltamme tukemaan ja puolustamaan muiden jäsenmaiden koskemattomuutta. Haluammeko tätä?
En ihan kaikkien Nato-maiden hässäköintiä halua tukea maiharit maassa tai poliittisesti.
 

Tetra

Respected Leader
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Suomessa on ollut rohkeutta valita eri vaihtoehdoista.
Suomi teki valintansa Venäjän näkemystä myötäillen. Suomi ei uskaltanut tehdä valintaa, josta Venäjä ei olisi mielissään.

Putinin pääideologina pidetty Dugin on sanonut, että ainoa toiveensa Suomen suhteen on se, että Suomi ei liity Natoon.
 

Tetra

Respected Leader
Lahjoittaja
ELSO 2.0
EVA:n arvopankista väite Suomen tulisi liittyä Natoon syksyltä 2019.

Luvut vasemmalta oikealle ovat täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, vaikea sanoa, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä.

Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtauvia on siis
SDP: 12%
Perussuomalaiset: 30%
Kokoomus: 51%
Keskusta: 10%
Vihreät: 19%
Vasemmistoliitto: 4%
RKP: 44%
Kristillisdemokraatit: 26%
Liike Nyt: 16%


ev.png
 

Aarne1

Kapteeni
Mikä sitten NATO mielestäsi on, jos ei vapaan Euroopan puolustusliitto?
Nato on muuta kuin Eurooppa. Ja toistan, Euroopassa on vapaita demokratioita jotka eivät ole Naton jäseniä. Miten voivat olla, koska eivät ole jäseniä? Kysymys ei ole joko/tai tai jonkin janan ääripäät.

Natolla on ollut eri vaiheet eri aikoina. Alkuperäinen vihollinenkin on kadonnut. Aika muuttui, tilanne muuttui. Mihin nyky-Natoa tarvitaan EU:ssa?
 

Aarne1

Kapteeni
Suomi ei uskaltanut tehdä valintaa, josta Venäjä ei olisi mielissään.
Mitä menetimme, minkä sodan hävisimme, miten tilanteemme on tuosta päätöksestä huonontunut?

Tai toisinpäin, mitä silloin olisimme saaneet, miten tilanteemme olisi nyt parempi?

Ehkä uskalsimme tehdä valinnan, josta naapurikin tykkää.
 

apumekaanikko

Kersantti
Kyselytutkimuksissa esitetään vakiokysymys vuodesta toiseen ja sillä saadaan esiin vastausten aikasarja. Onko kysymyksenasettelussa alunperinkään mitään järkeä, on ihan eri asia. Tai onko tuloksella mitään relevanssia, kun vastaajien tietämyksestä ei ole havaintoa.

Herää jopa epäilys noin huonojen tutkimusten tarkoitusperästä; ainakin niiden lisäksi pitäisi tehdä joku täysijärkinenkin kysely.

Kysymyspatterihan voisi ensimmäiseksi selvittää, tietääkö vastaaja, mikä se Nato on. Sitten vaikkapa kysyä, kauanko vastaaja uskoo Suomen oman puolustuksen kestävän sotilaallisessa hyökkäyksessä ja mitä sen jälkeen pitäisi tehdä.

Ajatus olisi se, että selvitetään kannatuslukemat erikseen a) jotain tietäviltä:) ja b) totaalisilta tontuilta:sleep:.

muoks: selvitetään ja myös julkaistaan samalla metelillä kuin tähänastisetkin kyselyt
 
Viimeksi muokattu:

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Nato on muuta kuin Eurooppa. Ja toistan, Euroopassa on vapaita demokratioita jotka eivät ole Naton jäseniä. Miten voivat olla, koska eivät ole jäseniä? Kysymys ei ole joko/tai tai jonkin janan ääripäät.

Natolla on ollut eri vaiheet eri aikoina. Alkuperäinen vihollinenkin on kadonnut. Aika muuttui, tilanne muuttui. Mihin nyky-Natoa tarvitaan EU:ssa?
NATO perustettiin demokraattisen Euroopan turvaksi, Neuvostoliiton petettyä räikeästi sopimukset vapaista vaaleista itä-Euroopan maissa. USA mahdillaan vastasi, että NATOlla oli tarvittava painoarvo. NATO siis mitä suuremmissa määrin on Eurooppaa varten.

Alkuperäinen vihollinenkaan ei ole minnekään kadonnut. Siellä se vain edelleen pitää konflikteja yllä Euroopassa, vastoin kaikkea moraalista ja taloudellista järkeä. NATO on edelleen (ja taas) erittäin ajankohtainen. Valitettavasti.
 

Coffee Man

Ylipäällikkö
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi varmasti reaktion Moskovasta, ja se johtaisi uuteen myllerrykseen alueella.

Avainkysymys on se, lisäisikö myllerrys vakautta, sillä Suomen ja Ruotsin jäsenyys saattaisi vähentää epävarmuutta ja siten lisätä lännen pelotteen tehoa alueella. Merkittävä haaste Helsingin ja Tukholman päättäjille 2020-luvulla on arvioida, olisivatko Nato-jäsenyyden mahdolliset hyödyt suurempia kuin Venäjän vastatoimien vaikutukset lyhyellä aikavälillä.


 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi varmasti reaktion Moskovasta, ja se johtaisi uuteen myllerrykseen alueella.

Avainkysymys on se, lisäisikö myllerrys vakautta, sillä Suomen ja Ruotsin jäsenyys saattaisi vähentää epävarmuutta ja siten lisätä lännen pelotteen tehoa alueella. Merkittävä haaste Helsingin ja Tukholman päättäjille 2020-luvulla on arvioida, olisivatko Nato-jäsenyyden mahdolliset hyödyt suurempia kuin Venäjän vastatoimien vaikutukset lyhyellä aikavälillä.


Venäjän vastatoimista on melko turhaa arvuutella. Jos jäsenyys tapahtuisi sujuvasti ja vauhdilla niin mitä Venäjä tekisi? Mitä se tekee Norjalle tai balteille?

Suomi ja Ruotsi voivat hillitä Venäjää mm pidättäytyen ottamasta ulkomaisia joukkoja alueelleen. Samaan tapaan Suomi käyttää nyt korttia ettei anna ilmavalvontakuvaansa Natolle.
 
Viimeksi muokattu:

Lapinukko

Majuri
Ohisalo tuntuu olevan NATO-vastainen, liittyneekö mihinkään

Kovasti on tuonut esille sitä että EU on paras turva - ja noin vuosi Krimin miehityksen jälkeen - vaalikone 2015: "Suomeen kohdistuvaa Venäjän uhkaa ei voida kokonaan poissulkea, vaikka Suomen ja Venäjän välillä ei ole ollut yli 70 vuoteen aseellista konfliktia". SDP:stä on löytynyt lelusalakuljettajia ja rauhantakeita, mitä on vihreissä.
 

Tetra

Respected Leader
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Mitä menetimme, minkä sodan hävisimme, miten tilanteemme on tuosta päätöksestä huonontunut?

Tai toisinpäin, mitä silloin olisimme saaneet, miten tilanteemme olisi nyt parempi?
Nato toimii ennaltaehkäisevänä voimana. Naton jäsenenä Suomi voisi vapaammin toteuttaa haluamansa näköistä politiikkaa, kun ei tarvitsisi turpon takia mielistellä niin Venäjää kuin keskeisiä EU-maita. Huomaa hyvin, miten itä-eurooppalaiset Nato-maat uskaltavat tehdä rohkeammin omanlaista politiikkaansa!

Kyllä jotkut pärjäävät ilman palovaroittimia, muttei se tee palovaroittimista hyödyttömiä.
 

Tetra

Respected Leader
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Kyselytutkimuksissa esitetään vakiokysymys vuodesta toiseen ja sillä saadaan esiin vastausten aikasarja. Onko kysymyksenasettelussa alunperinkään mitään järkeä, on ihan eri asia. Tai onko tuloksella mitään relevanssia, kun vastaajien tietämyksestä ei ole havaintoa.

Herää jopa epäilys noin huonojen tutkimusten tarkoitusperästä; ainakin niiden lisäksi pitäisi tehdä joku täysijärkinenkin kysely.
Minua ja monia muita kiinnostaa kansalaisten näkemykset Natosta. Demokratiassa tietämättömilläkin on saman arvoinen ääni kuin paremmin tietävillä.
 

Passi

Ylipäällikkö
. Naton jäsenenä Suomi voisi vapaammin toteuttaa haluamansa näköistä politiikkaa, kun ei tarvitsisi turpon takia mielistellä niin Venäjää kuin keskeisiä EU-maita. Huomaa hyvin, miten itä-eurooppalaiset Nato-maat uskaltavat tehdä rohkeammin omanlaista politiikkaansa!
Minkälaista politiikkaa Suomi tekisi NATOn jäsenenä vs nyt? Mikä poliittinen päätös on seurausta Suomen NATOn ulkopuolisuudesta?

Suomessa on tuskin edes pienintä poliittista päätösta tehty/jätetty tekemättä NATOn ulkopuolisuuden takia. Ja puhun nyt ihan Neuvostoliiton kuoppaamisen jälkeisistä ajoista.

Ehdotuksia?
 

Umkhonto

Kenraali
"Eversti evp. Martti J. Kari toteaa, että Suomi kerää nykyään kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei hyötyjä"

Suomen huippusalaisen tiedustelukeskuksen ex-pomo kertoo, mitä Venäjä oikeasti ajattelee meistä
Tänään klo 7:49
Eversti evp. Martti J. Kari toteaa, että Suomi kerää nykyään kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei hyötyjä.

Martti J. Kari muistuttaa, että Venäjän toimintaa Suomeen liittyen ohjaa maan luoteissuunnan turvallisuus, jolle Suomi ja Ruotsi tuottavat uhkaa. Kuvassa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja presidentti Vladimir Putin.
Martti J. Kari muistuttaa, että Venäjän toimintaa Suomeen liittyen ohjaa maan luoteissuunnan turvallisuus, jolle Suomi ja Ruotsi tuottavat uhkaa. Kuvassa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja presidentti Vladimir Putin.

Martti J. Kari muistuttaa, että Venäjän toimintaa Suomeen liittyen ohjaa maan luoteissuunnan turvallisuus, jolle Suomi ja Ruotsi tuottavat uhkaa. Kuvassa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja presidentti Vladimir Putin. AOP

Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan pitkään perehtynyt Martti J. Kari pitää Suomessa säännöllisin väliajoin käytävää Nato-keskustelua erikoisena, koska ainakin itänaapurin silmissä Suomi on jo vahvasti puolustusliiton jäsen. Tätä on vain monien vaikea myöntää ääneen.

– Suomi on Venäjän uhkakuvissa Nato-maa. Saamme jo kaikki haitat ilman Nato-maiden viidennen artiklan suojaa, hän toteaa ja viittaa Naton jäsenten saamaan turvatakuuseen, jonka myötä hyökkäys yhteen Nato-maahan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.

– Ei ne millään tavalla erota meitä muista Nato-maista. Ruotsi ja Suomi ovat maita, jotka tuottavat uhkaa tälle Venäjälle tärkeälle luoteissuunnalle. Senhän näkee hyvin, miten Alakurttiin ja Petroskoihin ryhmitetään joukkoja, ja se johtuu juuri huolesta, joka koskee Pietari-Murmansk-linjaa, Kari jatkaa.

Puolustusvoimista äskettäin eläkkeelle jäänyt Kari teki pitkän uran tiedustelu-upseerina ja muun muassa johti Tikkakoskella sijaitsevaa viestikoelaitosta. Hän toimi myös Etyjin yhden tarkkailuryhmän johtajana Venäjän vallattua Krimin niemimaan keväällä 2014.

Karin mukaan suomalaisten ei myöskään kannata tuudittautua siihen, että hyvät keskusteluvälit ja kiltin naapurin imago antavat jotain turvaa. Jos Venäjän tarvitsee hyökätä Suomeen, se tehdään, koska se on tarpeellista.

– Silloin kun konflikti syttyy, en usko, että ne meitä säälivät. Ei kansainvälisessä politiikassa edes käytetä sellaista termiä. Silloin ne eivät ole hyökkäämässä tähän maahan sen takia, että me olemme kilttejä, vaan sen takia, että heille on tarve varmistaa Venäjän luoteissuunnan turvallisuus, hän sanoo.

– Venäläisten uhkakuvissa heidän täytyy tehdä se, koska Suomi ei ole enää puolueeton heidän silmissään, hän painottaa.
Kari kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä ei tällä hetkellä ole mitään operatiivista tarvetta käydä Suomen kimppuun.

Nato-maat kokoontuivat joulukuun alussa huippukokoukseen Lontooseen. Venäjään laajasti perehtyneen Martti J. Karin mukaan Suomi on vähitellen muuttunut Venäjän silmissä Nato-maaksi, vaikka ei sotilasliiton jäsen olekaan.
Nato-maat kokoontuivat joulukuun alussa huippukokoukseen Lontooseen. Venäjään laajasti perehtyneen Martti J. Karin mukaan Suomi on vähitellen muuttunut Venäjän silmissä Nato-maaksi, vaikka ei sotilasliiton jäsen olekaan.

Nato-maat kokoontuivat joulukuun alussa huippukokoukseen Lontooseen. Venäjään laajasti perehtyneen Martti J. Karin mukaan Suomi on vähitellen muuttunut Venäjän silmissä Nato-maaksi, vaikka ei sotilasliiton jäsen olekaan. WILL OLIVER / EPA / AOP

Jatkuvaa sotaa
Martti J. Kari toteaa, ettei edes Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi ole Venäjälle suoraan syy hyökätä Suomeen.

– Tämä ei johdu siitä, että he jotenkin pitäisivät Suomesta tai Suomen toiminta vaikuttaisi tuohon päätökseen, vaan Venäjällä ei vain ole tällä hetkellä operatiivista tarvetta tähän.
Hän pitää kuitenkin varmana, että Nato-jäsenyyden hakeminen voimistaisi Venäjän vaikutusyrityksiä tätä vastaan.

– Jatkuvastihan ne käyvät sitä vaikuttamista Nato-jäsenyyttä vastaan. Jos Suomessa tehtäisiin päätös hakea jäsenyyttä, niin varmasti vaikuttaminen kasvaisi merkittävästi, Venäjän uhkakuvista kybermaailmassa viime syksynä tohtoriksi väitellyt Kari sanoo.

Laajasti Venäjän informaatiovaikuttamiseen perehtynyt Kari kertoo, että Venäjän vaikuttamistoimintaa ohjaa vahvasti ajatus piiritetystä linnakkeesta, jonka Nato on ympäröinyt. Lisäksi venäläisten ajattelua ohjaavat Karin mukaan ns. Barbarossa-syndrooma ja jatkuvan sodan käsite.

Barbarossa-syndroomalla Kari tarkoittaa venäläisten pelkoa yllätyshyökkäyksestä. Maahan kun ovat historian saatossa hyökänneet niin mongolit kuin Napoleon ja Hitlerkin.

– Osittain se pelko on oikeasti siellä ja osittain se on johdon ruokkimaa ruokkimaa tarinaa kansalle, hän sanoo.

– Venäläisillä on myös tämä jatkuvan sodan narratiivi. Sotaa käydään koko ajan siellä varsinaisen sodan kynnyksen alapuolella. Hehän käyvät jatkuvaa informaatiosotaa länttä vastaan ja myös myöntävät sen avoimesti.

EU-linjassa pysyttävä
Karin mielestä Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen linja on kuitenkin selkeä ja siitä kannattaa pitää kiinni.

– Suomen valintahan on EU-jäsenyys ja oma vahva puolustus. Ja nyt uutena puolustuksen edelleen vahventaminen yhteistyöllä Ruotsin kanssa.

Hän toteaa, että suhtautumisessa Venäjään Suomen pitää pysyä linjassa muiden EU-maiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että jos EU päättää pitää Venäjää koskevat pakotteet voimassa, niin päätöksen murtamisesta ei kannata Suomessa edes lähteä keskustelemaan, muuten venäläiset ajattelevat, ettei Suomi ole linjassa muiden kanssa.

– Viisasta on kuitenkin pitää omat keskusteluyhteydet auki, Kari toteaa ja viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön usein julkituomaan linjaan jatkuvan keskustelun käymisestä Venäjän kanssa.
Karin mukaan Suomen mieltämiseksi Nato-maaksi Venäjän silmissä on ajauduttu vähitellen, eikä kyseessä ole mikään yksittäinen teko.

– Venäjän näkökulmasta me ollaan luiskahdettu aika pitkälle siitä, mitä puolueeton Suomi oli vielä YYA-sopimuksen aikaan. Vuoden 1995 hävittäjähankinnan kautta me lähdettiin suuntautumaan voimakkaasti länteen. Samoin EU-jäsenyyden myötä, hän listaa

Harjoittelu normaalia
Suomessa on viime aikoina monesti ihmetelty julkisuudessa Venäjän vuosittain käynnistämiä isoja sotaharjoituksia. Harjoitusten merkitystä on pohdittu ja usein ne on kytketty suoraan Krimin valtaukseen, Naton laajentumiseen ja Itämeren alueen tilanteen kiristämiseen.

Suomessa on myös listattu Venäjän harjoitusjoukkojen määriä ja arveltu niiden olevan paljon ilmoitettuja suurempia. Esimerkiksi syksyllä 2017 yhdessä Valko-Venäjän kanssa järjestettyyn Zapad-harjoitukseen osallistui Venäjän mukaan alle 13 000 sotilasta, mutta Naton mukaan jopa yli 100 000 sotilasta.

Syksyllä 2018 yhdessä Kiinan kanssa pidettyyn Vostok-harjoitukseen Venäjä itse kertoi osallistuvan yli 300 000 sotilasta.
Martti J. Karin mukaan Venäjän isoista harjoituksista ei kuitenkaan kannata huolestua. Hänen mielestä olisi vain ihmeellistä, jos Venäjä ei harjoittelisi omalla alueellaan.

– Voi tietysti olla, että Venäjällä koetaan, että uhka on kasvanut, tai sitten he haluavat antaa signaalin, että uhka on kasvanut. Voidaan myös vain harjoitella isojen joukkojen liikuttelua tai voi olla joku muu syy. Ei meidän kuitenkaan siitä kannata huolestua. Kyllähän mekin harjoitellaan puolustamista. Niin tekee jokainen itsenäinen valtio, hän sanoo.

Venäjän viime vuosien jättimäisissä sotaharjoituksissa on myös arveltu harjoiteltavan hyökkäystä länteen. Tosin esimerkiksi vuoden 2017 Zapadista puolustusvoimain silloinen komentaja Jarmo Lindberg totesi jälkeenpäin Ylen haastattelussa, että kyse oli puolustuksellisesta harjoituksesta.

Martti J. Karin mielestä hyökkäyksen harjoittelussakaan ei ole mitään poikkeuksellista.
– Sehän on tyypillinen venäläinen tapa, että harjoitellaan hyökkäämään. Ennen heillä oli Varsovan liiton myötä puskurivyöhyke hyökkääjiä vastaan, nyt ei enää ole. Venäläiseen sodankäynnin doktriiniinhan kuuluu, että sotaa pyritään käymään oman alueen ulkopuolella.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cfffc3d0-a751-43fa-990c-1cb2c95ccfa4
 

Passi

Ylipäällikkö
"Eversti evp. Martti J. Kari toteaa, että Suomi kerää nykyään kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei hyötyjä"

Suomen huippusalaisen tiedustelukeskuksen ex-pomo kertoo, mitä Venäjä oikeasti ajattelee meistä
"Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan pitkään perehtynyt Martti J. Kari pitää Suomessa säännöllisin väliajoin käytävää Nato-keskustelua erikoisena, koska ainakin itänaapurin silmissä Suomi on jo vahvasti puolustusliiton jäsen. Tätä on vain monien vaikea myöntää ääneen."


Taas tätä paskaa. Ketkä monet???

Venäjän mielestä Suomi on jo NATOn jäsen! Kyllä.
Venäjän mielestä Suomi on jo NATOn jäsen! Kyllä.
Venäjän mielestä Suomi on jo NATOn jäsen! Kyllä.



Nyt se on täälläkin sanottu ääneen. Mitä sitten?
Tällä ei ole mitään merkitystä yhtään mihinkään.


NATO keskustelu on siitä kummallista, että NATOn puolustelijat kokoajan keksii ajatuksia/ kuvitelmia vastustajien pääkoppaan. Ne pelkää/ Ne ei myönnä....
Tuo porukka tekee ihan itse suurimman palveluksen NATOn vastustajille tuolla omahyväisellä muka intellegtuellisella tyylillään.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
"Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan pitkään perehtynyt Martti J. Kari pitää Suomessa säännöllisin väliajoin käytävää Nato-keskustelua erikoisena, koska ainakin itänaapurin silmissä Suomi on jo vahvasti puolustusliiton jäsen. Tätä on vain monien vaikea myöntää ääneen."


Taas tätä paskaa. Ketkä monet???

Venäjän mielestä Suomi on jo NATOn jäsen! Kyllä.
Venäjän mielestä Suomi on jo NATOn jäsen! Kyllä.
Venäjän mielestä Suomi on jo NATOn jäsen! Kyllä.



Nyt se on täälläkin sanottu ääneen. Mitä sitten?
Tällä ei ole mitään merkitystä yhtään mihinkään.


NATO keskustelu on siitä kummallista, että NATOn puolustelijat kokoajan keksii ajatuksia/ kuvitelmia vastustajien pääkoppaan. Ne pelkää/ Ne ei myönnä....
Tuo porukka tekee ihan itse suurimman palveluksen NATOn vastustajille tuolla omahyväisellä muka intellegtuellisella tyylillään.

No olihan avautuminen Passi hyvä. Karin kirjoitus on kaikilta osin helppo allekirjoittaa ja nimenomaan se osa, että suomalaiset poliitikot ja suuri osa toimittajista ei käsittele Nato-jäsenyyttä silta pohjalta, että Venäjän silmin me olemme jo siellä. Mikä olisikaan mielipidegallupin tulos jos kysyttäisiin, että Venäjä kokee meidän olevan jo liittoutunut Naton kanssa mitä näkemystä puoltaa myös Suomen tekemät kahdenväliset sopimukset ja erityispartnerius Naton kanssa. Meiltä puuttuu kuitenkin muiden maiden saamat turvatakuut. Pitäisikö meidän ottaa myös ne vastaan.

Nato-optio on yhtä hölynpölyä ja vain keino olla keskustelemasta aiheesta. Samaten sen keskustelun välttely, että olemme jo NYT Nato-yhteensopivampia kuin moni Natomaa ja myös usean Natonmaan kanssa sopimuksin sidoksissa.

Tässä ei siis ole kyse Naton puolustelemisesta. Sen päätöksen on valtiovalta jo tehnyt. Kyse on tosiasioitten myöntämisestä. On myös turhauttavaa yhtenään piiloutua kansanäänestyksen ja gallupin taakse koska millään kansalaisaloitteella jäsenyyttä ei haeta vaan sen aloitteen tekevät maamme turvallisuusviranomaiset ja -poliitikot. Ja heidän aloitteensa on ensinnäkin peruuttamatonta luonnetta ja se aloite myös muuttaa kansalaisten vastausta tähän kysymykseen - joka siis nyt asetetaan täysin väärin.

Nyt mitä kansalaisten pitäisi poliitikoilta kysyä on, että miksi kun nojaamme läntisiin puolustusyhteisöihin, Natoon ja olemme Venäjän näkemyksen mukaan niin Natossa kuin olla voi, niin emme vastaanota turvatakuita.
 
Top