Tänään klo 7:49
Eversti evp. Martti J. Kari toteaa, että Suomi kerää nykyään kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei hyötyjä.
Martti J. Kari muistuttaa, että Venäjän toimintaa Suomeen liittyen ohjaa maan luoteissuunnan turvallisuus, jolle Suomi ja Ruotsi tuottavat uhkaa. Kuvassa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja presidentti Vladimir Putin. AOP
Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan pitkään perehtynyt
Martti J. Kari pitää Suomessa säännöllisin väliajoin käytävää Nato-keskustelua erikoisena, koska ainakin itänaapurin silmissä Suomi on jo vahvasti puolustusliiton jäsen. Tätä on vain monien vaikea myöntää ääneen.
– Suomi on Venäjän uhkakuvissa Nato-maa. Saamme jo kaikki haitat ilman Nato-maiden viidennen artiklan suojaa, hän toteaa ja viittaa Naton jäsenten saamaan turvatakuuseen, jonka myötä hyökkäys yhteen Nato-maahan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.
– Ei ne millään tavalla erota meitä muista Nato-maista. Ruotsi ja Suomi ovat maita, jotka tuottavat uhkaa tälle Venäjälle tärkeälle luoteissuunnalle. Senhän näkee hyvin, miten Alakurttiin ja Petroskoihin ryhmitetään joukkoja, ja se johtuu juuri huolesta, joka koskee Pietari-Murmansk-linjaa, Kari jatkaa.
Puolustusvoimista äskettäin eläkkeelle jäänyt Kari teki pitkän uran tiedustelu-upseerina ja muun muassa johti Tikkakoskella sijaitsevaa viestikoelaitosta. Hän toimi myös Etyjin yhden tarkkailuryhmän johtajana Venäjän vallattua Krimin niemimaan keväällä 2014.
Karin mukaan suomalaisten ei myöskään kannata tuudittautua siihen, että hyvät keskusteluvälit ja kiltin naapurin imago antavat jotain turvaa. Jos Venäjän tarvitsee hyökätä Suomeen, se tehdään, koska se on tarpeellista.
– Silloin kun konflikti syttyy, en usko, että ne meitä säälivät. Ei kansainvälisessä politiikassa edes käytetä sellaista termiä. Silloin ne eivät ole hyökkäämässä tähän maahan sen takia, että me olemme kilttejä, vaan sen takia, että heille on tarve varmistaa Venäjän luoteissuunnan turvallisuus, hän sanoo.
– Venäläisten uhkakuvissa heidän täytyy tehdä se, koska Suomi ei ole enää puolueeton heidän silmissään, hän painottaa.
Kari kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä ei tällä hetkellä ole mitään operatiivista tarvetta käydä Suomen kimppuun.
Nato-maat kokoontuivat joulukuun alussa huippukokoukseen Lontooseen. Venäjään laajasti perehtyneen Martti J. Karin mukaan Suomi on vähitellen muuttunut Venäjän silmissä Nato-maaksi, vaikka ei sotilasliiton jäsen olekaan. WILL OLIVER / EPA / AOP
Jatkuvaa sotaa
Martti J. Kari toteaa, ettei edes Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi ole Venäjälle suoraan syy hyökätä Suomeen.
– Tämä ei johdu siitä, että he jotenkin pitäisivät Suomesta tai Suomen toiminta vaikuttaisi tuohon päätökseen, vaan Venäjällä ei vain ole tällä hetkellä operatiivista tarvetta tähän.
Hän pitää kuitenkin varmana, että Nato-jäsenyyden hakeminen voimistaisi Venäjän vaikutusyrityksiä tätä vastaan.
– Jatkuvastihan ne käyvät sitä vaikuttamista Nato-jäsenyyttä vastaan. Jos Suomessa tehtäisiin päätös hakea jäsenyyttä, niin varmasti vaikuttaminen kasvaisi merkittävästi, Venäjän uhkakuvista kybermaailmassa viime syksynä tohtoriksi väitellyt Kari sanoo.
Laajasti Venäjän informaatiovaikuttamiseen perehtynyt Kari kertoo, että Venäjän vaikuttamistoimintaa ohjaa vahvasti ajatus piiritetystä linnakkeesta, jonka Nato on ympäröinyt. Lisäksi venäläisten ajattelua ohjaavat Karin mukaan ns. Barbarossa-syndrooma ja jatkuvan sodan käsite.
Barbarossa-syndroomalla Kari tarkoittaa venäläisten pelkoa yllätyshyökkäyksestä. Maahan kun ovat historian saatossa hyökänneet niin mongolit kuin
Napoleon ja
Hitlerkin.
– Osittain se pelko on oikeasti siellä ja osittain se on johdon ruokkimaa ruokkimaa tarinaa kansalle, hän sanoo.
– Venäläisillä on myös tämä jatkuvan sodan narratiivi. Sotaa käydään koko ajan siellä varsinaisen sodan kynnyksen alapuolella. Hehän käyvät jatkuvaa informaatiosotaa länttä vastaan ja myös myöntävät sen avoimesti.
EU-linjassa pysyttävä
Karin mielestä Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen linja on kuitenkin selkeä ja siitä kannattaa pitää kiinni.
– Suomen valintahan on EU-jäsenyys ja oma vahva puolustus. Ja nyt uutena puolustuksen edelleen vahventaminen yhteistyöllä Ruotsin kanssa.
Hän toteaa, että suhtautumisessa Venäjään Suomen pitää pysyä linjassa muiden EU-maiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että jos EU päättää pitää Venäjää koskevat pakotteet voimassa, niin päätöksen murtamisesta ei kannata Suomessa edes lähteä keskustelemaan, muuten venäläiset ajattelevat, ettei Suomi ole linjassa muiden kanssa.
– Viisasta on kuitenkin pitää omat keskusteluyhteydet auki, Kari toteaa ja viittaa tasavallan presidentti
Sauli Niinistön usein julkituomaan linjaan jatkuvan keskustelun käymisestä Venäjän kanssa.
Karin mukaan Suomen mieltämiseksi Nato-maaksi Venäjän silmissä on ajauduttu vähitellen, eikä kyseessä ole mikään yksittäinen teko.
– Venäjän näkökulmasta me ollaan luiskahdettu aika pitkälle siitä, mitä puolueeton Suomi oli vielä YYA-sopimuksen aikaan. Vuoden 1995 hävittäjähankinnan kautta me lähdettiin suuntautumaan voimakkaasti länteen. Samoin EU-jäsenyyden myötä, hän listaa
Harjoittelu normaalia
Suomessa on viime aikoina monesti ihmetelty julkisuudessa Venäjän vuosittain käynnistämiä isoja sotaharjoituksia. Harjoitusten merkitystä on pohdittu ja usein ne on kytketty suoraan Krimin valtaukseen, Naton laajentumiseen ja Itämeren alueen tilanteen kiristämiseen.
Suomessa on myös listattu Venäjän harjoitusjoukkojen määriä ja arveltu niiden olevan paljon ilmoitettuja suurempia. Esimerkiksi syksyllä 2017 yhdessä Valko-Venäjän kanssa järjestettyyn
Zapad-harjoitukseen osallistui Venäjän mukaan alle 13 000 sotilasta, mutta Naton mukaan jopa yli 100 000 sotilasta.
Syksyllä 2018 yhdessä Kiinan kanssa pidettyyn
Vostok-harjoitukseen Venäjä itse kertoi osallistuvan yli 300 000 sotilasta.
Martti J. Karin mukaan Venäjän isoista harjoituksista ei kuitenkaan kannata huolestua. Hänen mielestä olisi vain ihmeellistä, jos Venäjä ei harjoittelisi omalla alueellaan.
– Voi tietysti olla, että Venäjällä koetaan, että uhka on kasvanut, tai sitten he haluavat antaa signaalin, että uhka on kasvanut. Voidaan myös vain harjoitella isojen joukkojen liikuttelua tai voi olla joku muu syy. Ei meidän kuitenkaan siitä kannata huolestua. Kyllähän mekin harjoitellaan puolustamista. Niin tekee jokainen itsenäinen valtio, hän sanoo.
Venäjän viime vuosien jättimäisissä sotaharjoituksissa on myös arveltu harjoiteltavan hyökkäystä länteen. Tosin esimerkiksi vuoden 2017 Zapadista puolustusvoimain silloinen komentaja
Jarmo Lindberg totesi jälkeenpäin Ylen haastattelussa, että kyse oli puolustuksellisesta harjoituksesta.
Martti J. Karin mielestä hyökkäyksen harjoittelussakaan ei ole mitään poikkeuksellista.
– Sehän on tyypillinen venäläinen tapa, että harjoitellaan hyökkäämään. Ennen heillä oli Varsovan liiton myötä puskurivyöhyke hyökkääjiä vastaan, nyt ei enää ole. Venäläiseen sodankäynnin doktriiniinhan kuuluu, että sotaa pyritään käymään oman alueen ulkopuolella.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cfffc3d0-a751-43fa-990c-1cb2c95ccfa4
ja b) totaalisilta tontuilta
.
