Turvatakuu toki on kaksisuuntainen järjestely, eli samalla Suomi sitoutuisi myös puolustamaan muita maita. Voin olla väärässä, mutta sellainen mielikuva on tullut, että hyvin suuri osa ihmisistä ei haluaisi Suomen antavan apua ulkomaille ("ei poikiamme kaukomaille kuolemaan"). Se, onko tällainen ajatus perusteltu varsinkin huomioon ottaen se, että paljon todennäköisemmin Suomi olisi turvatakuissa saamapuolella kuin ajantajapuolella, on sitten eri asia.
- Status
Turvatakuu toki on kaksisuuntainen järjestely, eli samalla Suomi sitoutuisi myös puolustamaan muita maita. Voin olla väärässä, mutta sellainen mielikuva on tullut, että hyvin suuri osa ihmisistä ei haluaisi Suomen antavan apua ulkomaille ("ei poikiamme kaukomaille kuolemaan"). Se, onko tällainen ajatus perusteltu varsinkin huomioon ottaen se, että paljon todennäköisemmin Suomi olisi turvatakuissa saamapuolella kuin ajantajapuolella, on sitten eri asia.
Ihmisillä on kumma käsitys NATO:sta jota ajetaan tiettyjen toimesta kuin käärmettä pyssynpiippuun.
"Me lähetetään poikia sotaan ulkomaille!".
Me jo lähetetään jatkuvasti sotilaita jopa vain USA-johtoisiin operaatioihin. Suomi on vuosia ottanut aktiivista osaa monissa sodissa, etenkin erikoisjoukkojen osalta. Entiset ETO:n ja erikoisjääkärien kapiaiset ovat tämän kertoneet jopa Youtubessa. A-stan, Mali, muutamia mainitakseni.
Sitten kipuillaan jostain NATO:sta kun käydään sotaa aivan toisella mandaatilla.
Toisaalta olisiko ihmisten peloissa enemmänkin se, että Suomesta lähtisi isoja määriä reserviläisiä sanotaanko vaikkapa johonkin Serbian ja Montenegron tai Kreikan ja Turkin väliseen sotaan. Siis skenaario mallia "kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa".
Kyseinen asia on järjettömyys, kun kaikki Suomen ulkomaille lähettämät ovat sinne itse halunneet.
Ihmisten pelko on tiettyjen piirien vuosikymmeniä ajama harhakuva. Kummasti se vaan elää julkisuudessa ja jopa maanpuolustuspiireissä.
NATO:n 5. artikla vaatii liittoutumaan kuuluvien maiden alueellisen koskemattomuuden puolustamista. Se miten se tapahtuu, on maiden omassa harkinnassa.
Sodat NATO:n alueen ulkopuolella eivät kuulu 5. artiklan juttuihin.
Tätä tietyt koettavat sinkkiarkkujuttuineen rummuttaa. Voi että miten tapeltais jenkkien sotia.
Paitsi että tapellaan jo. Jos jollakin on jonkinäköinen harhaluulo mitä Suomi tekee, niin eläköön siinä onnessaan.
Tätä tietyt koettavat sinkkiarkkujuttuineen rummuttaa. Voi että miten tapeltais jenkkien sotia.
Paitsi että tapellaan jo. Jos jollakin on jonkinäköinen harhaluulo mitä Suomi tekee, niin eläköön siinä onnessaan.
Nato velvoittaa puolustamaan kaikin mahdollisin keinoin, eli avusta päätämme itse. Meiltä on muuten vuosittain lähdössä kansainvälisiin joukkoihin ja tehtäviin pari tuhatta hakijaa. Vain pari sataa pääsee. Jos Nato tarvitsee apua kaukana rajoiltamme niin ei Nato ensimmäiseksi Suomesta lähde sinne väkeä värväämään.
Jos taas palo syttyy meitä lähempänä, niin melko varmaa on, että riittää kun pidämme tästä koillisrintamastamme huolta.
"sopimusosapuolten mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa sopimusosapuolta kohtaan tullaan käsittämään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja tällaisen hyökkäyksen tapahtuessa ne sitoutuvat avustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimusosapuolta tai sopimusosapuolia ryhtymällä yksin ja yhteistoiminnassa muiden sopimusosapuolten kanssa tarpeellisiin toimiin, myös aseellisiin".
Viimeksi muokattu:
Kyselytutkimus: Yhä useampi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä
Suomalaisten maanpuolustustahto ja luotto Suomen johdon ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoon on yhä vankkaa, käy ilmi keskiviikkona julkistetusta kyselytutkimuksesta.
www.hs.fi
Kyseessä on tämä: https://www.defmin.fi/files/4832/MTS_tammikuu_2020_Mielipidetutkimusraportti.pdf
Sieltä löytyy mm. että kokoomuksen kannattajista Nato-jäsenyyden hakemista tukee 46%, persujen 25%, kepun 18%, vihreiden 15%, SDP:n 13% ja vasemmistoliiton kannattajista 7%.
Sieltä löytyy mm. että kokoomuksen kannattajista Nato-jäsenyyden hakemista tukee 46%, persujen 25%, kepun 18%, vihreiden 15%, SDP:n 13% ja vasemmistoliiton kannattajista 7%.
Panssari Salama
Respected Leader
Iltalehden pääkirjoitus. Nosto:
Suomen nykyinen linja herättää kuitenkin aika ajoin asiantuntijoissa kummastusta. Viimeksi Iltalehden haastattelussa (26.1.) puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan perehtynyt eversti (evp) Martti J. Kari totesi, että Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo nyt Nato-maa, eli Suomi kerää kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei sen hyötyjä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu puolestaan pohtii Itämeren alueen turvallisuutta käsittelevässä artikkelissaan (20.1), että ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi varmasti reaktion Moskovasta, ja se johtaisi uuteen myllerrykseen alueella”. Avainkysymys Pesun mukaan on kuitenkin se, lisäisikö myllerrys vakautta.
Tutkijan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys saattaisi vähentää Itämeren alueen epävarmuutta. Tästä syystä Pesu haastaakin 2020-luvun päättäjiä arvioimaan, olisivatko Nato-jäsenyyden mahdolliset hyödyt suurempia kuin Venäjän lyhyen aikavälin vastatoimien vaikutukset.
Samaa asiaa kannattaa jokaisen pohtia.
www.iltalehti.fi
Suomen nykyinen linja herättää kuitenkin aika ajoin asiantuntijoissa kummastusta. Viimeksi Iltalehden haastattelussa (26.1.) puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan perehtynyt eversti (evp) Martti J. Kari totesi, että Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo nyt Nato-maa, eli Suomi kerää kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei sen hyötyjä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu puolestaan pohtii Itämeren alueen turvallisuutta käsittelevässä artikkelissaan (20.1), että ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi varmasti reaktion Moskovasta, ja se johtaisi uuteen myllerrykseen alueella”. Avainkysymys Pesun mukaan on kuitenkin se, lisäisikö myllerrys vakautta.
Tutkijan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys saattaisi vähentää Itämeren alueen epävarmuutta. Tästä syystä Pesu haastaakin 2020-luvun päättäjiä arvioimaan, olisivatko Nato-jäsenyyden mahdolliset hyödyt suurempia kuin Venäjän lyhyen aikavälin vastatoimien vaikutukset.
Samaa asiaa kannattaa jokaisen pohtia.
Pääkirjoitus: Nato-jäsenyys ei kerää kannatusta, vaikka se voisi lisätä Itämeren alueen vakautta
Tuoreen tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen kannattaa Nato-jäsenyyttä, kirjoittaa erikoistoimittaja Kreeta Karvala.
www.iltalehti.fi
Pääkirjoitus: Nato-jäsenyys ei kerää kannatusta, vaikka se voisi lisätä Itämeren alueen vakautta
Eilen klo 19:08
Tuoreen tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen kannattaa Nato-jäsenyyttä, kirjoittaa erikoistoimittaja Kreeta Karvala.
Tuoreen MTS-kyselyn mukaan 71 prosenttia kansalaisista pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. LAURI NURMI
Suomalaisten maanpuolustustahto on vankkaa, ja kansalaisten luottamus Suomen päättäjien ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoon on korkealla tasolla, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksesta (29.1.).
Kansalaiset näyttävät kyselyn perusteella antavan myös vahvan tuen Suomen kansainväliselle puolustusyhteistyölle ja sen syventämiselle erityisesti Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Sen sijaan Nato-jäsenyys ei innosta, sillä kyselyn mukaan 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei Suomen tulisi pyrkiä puolustusliiton jäseneksi.
Toisaalta Nato-jäsenyyttä kannattavien joukko on viime vuosina pysynyt vakaana, ja puolustusliittoon haluaisi liittyä joka viides suomalainen. Eniten Nato-myönteisiä on kokoomuksen kannattajissa (46 %) ja perussuomalaisten kannattajissa (25 %), vähiten vasemmistoliiton kannattajissa (7 %).
Vaikka suurin osa suomalaisista ei halua liittyä Natoon, silti yli puolet (57%) suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti Naton kanssa tehtävään yhteistyöhön. Myös Yhdysvaltain kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa yli puolet vastanneista. Kaikkein myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa (96%).
Poliittisille päättäjille 1970-luvulta jatkunut MTS-kysely on arvokasta dataa. Ulkopolitiikan nykyjohdolle se osoittaa, että 71 prosenttia kansalaisista pitää ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Lisäksi kysely kertoo, millaiselle yhteistyölle on suomalaisten siunaus.
MTS:n kyselyn valossa näyttää siltä, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön harjoittama ”aktiivinen vakauspolitiikka”, jossa ehkäistään sotilaallisia uhkia ja lievennetään vastakkainasettelua, saa kansalta vahvan tuen.
Aktiivinen vakauspolitiikka tarkoittaa tiivistyvää yhteistyötä läntisten kumppaneiden, kuten Ruotsin, Yhdysvaltain ja Naton kanssa, mutta käytännössä niin, että rajana on Nato-jäsenyys.
Suomen nykyinen linja herättää kuitenkin aika ajoin asiantuntijoissa kummastusta. Viimeksi Iltalehden haastattelussa (26.1.) puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan perehtynyt eversti (evp) Martti J. Kari totesi, että Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo nyt Nato-maa, eli Suomi kerää kaikki Nato-jäsenyyden haitat, mutta ei sen hyötyjä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu puolestaan pohtii Itämeren alueen turvallisuutta käsittelevässä artikkelissaan (20.1), että ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi varmasti reaktion Moskovasta, ja se johtaisi uuteen myllerrykseen alueella”. Avainkysymys Pesun mukaan on kuitenkin se, lisäisikö myllerrys vakautta.
Tutkijan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys saattaisi vähentää Itämeren alueen epävarmuutta. Tästä syystä Pesu haastaakin 2020-luvun päättäjiä arvioimaan, olisivatko Nato-jäsenyyden mahdolliset hyödyt suurempia kuin Venäjän lyhyen aikavälin vastatoimien vaikutukset.
Samaa asiaa kannattaa jokaisen pohtia.
IL-kysely: Kokoomusvaikuttajat kritisoivat presidentti Niinistön Nato-linjaa
IL-kyselyn mukaan 68,9 prosenttia kokoomusvaikuttajista haluaisi, että presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus edistäisivät Suomen Nato-jäsenyyttä.
[email protected] Tänään klo 8:01
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä, että Suomen ei pidä näissä olosuhteissa mennä Natoon. Kimmo Haapala
Kokoomuslaiset ovat tunnetusti kaikkein Nato-myönteisempiä, kun verrataan eri puolueiden kannattajia. Esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksen (29.1.) mukaan kokoomuksen kannattajista 46 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon.Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on 25 prosenttia. Vähiten Nato-myönteisiä on vasemmistoliiton kannattajissa (7 %).
Iltalehden yhteiskuntatoimitus teki tammikuun lopussa laajan kyselyn, johon vastasi yhteensä 748 kokoomusvaikuttajaa. Kysyimme, pitäisikö Suomen poliittisen johdon edistää nykyistä aktiivisemmin Nato-jäsenyyttä.
Suomen ulkopolitiikkaa johtavan tasavallan presidentti Sauli Niinistön Nato-kanta on se, että Suomen ei pidä näissä olosuhteissa mennä Natoon.
Antti Rinteen/Sanna Marinin hallitusohjelmassa puolestaan linjataan EU:n olevan Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja turvallisuusyhteisö, mutta kansallinen liikkumavara säilyttää Suomen mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.
Kevään aikana Marinin (sd) hallitus valmistelee uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, ja esitetään mahdolliset uudet painopisteet ja tavoitteet. Selonteko on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn ennen kesää.
Sanna Marinin (sd) johtama hallitus pohtii tänä keväänä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja siinä tapahtuneita muutoksia. PASI LIESIMAA
Toimia kaivataan
IL-kyselyn perusteella kokoomuksessa kaivataan muutosta Suomen poliittisen johdon nykyiseen Nato-linjaan.
IL-kyselyn vastaajiksi valittiin kokoomuksen kansanedustajat, puoluevaltuuston ja puoluehallituksen jäsenet, piirihallitusten jäsenet sekä eri piirien paikallisyhdistysten johtohenkilöt. Heille esitettiin kysymys: ”Kokoomus kannattaa Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Pitäisikö Marinin hallituksen ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön edistää konkreettisilla toimilla Suomen liittymistä Natoon?”
Kokoomusvaikuttajista 68,9 prosenttia oli sitä mieltä, että poliittisen johdon pitäisi konkreettisin toimin edistää Suomen Nato-jäsenyyttä, ja 31,1 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei mitään lisätoimia Nato-jäsenyyden edistämiseksi tarvita.
Vastausaineisto sisältää myös laajan sanallisen osion, jossa Nato-jäsenyyden edistämistä puoltavat arvostelevat hallituksen ja presidentin nykylinjaa. Osa kokoomusvaikuttajista kommentoi nimellään, osa ei.
–Suomi kuuluu länteen ja Nato on Euroopan puolustusratkaisu. Venäjä suhtautuu meihin kuin olisimme Natossa. Ulkopuolella saamme jäsenyyden haitat, mutta emme hyötyjä, helsinkiläinen Kati Martinson sanoo.
–Marinin hallitus ei ideologisista syistä vie asiaa eteenpäin, vaikka faktat tai tilanne olisivat mikä tahansa, kansanedustaja Pauli Kiuru arvioi.
–Suomen ainoa eksistentialistinen uhka on Venäjän federaatio. Euroopan unioniin kuuluminen ei suojaa Suomea tarpeeksi, jos Venäjä aloittaa invaasion tähän maahan. Natoon pitää liittyä mahdollisimman pian, toteaa Aapo Warjovaara, joka johtaa Hämeenlinnan Kokoomusnuoret ry:tä.
Eräässä vastauksessa Suomen nykyistä linjaa kuvataan suomettuneeksi ja muistutetaan, että Nato on norjalaisen sosiaalidemokraatin johtama puolustusliitto, jonka jäsenenä Suomen olisi luonteva olla:”Päähallituspuolueiden Nato-kannat kertovat lähinnä siitä, että suomettumisen historia elää edelleen vahvasti Suomessa”.
Lappilaiskansanedustaja Heikki Auton mukaan ”Suomen ja Ruotsin jäsenyys yhteisessä puolustusliitossa muiden Euroopan maiden kanssa lisäisi vakautta Pohjolassa”.
Moni kokoomusvaikuttaja näkisi mielellään myös Suomen lipun Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan jäsenvaltioiden lippurivistössä. EPA/AOP
Niinistölle kritiikkiä
Osassa vastauksista kuultaa pettymys kokoomuksen ex-puheenjohtajaan, nykyiseen tasavallan presidenttiin.
–Sauli Niinistön toiminta Nato-kysymyksessä on ollut presidenttikauden ainoa merkittävä puutekohta. Suomen luonnollinen paikka turvallisuuspolitiikassa on yhteistyö muiden Euroopan maiden kuten Norjan, Tanskan, Hollannin, Saksan, Puolan ja Baltian maiden kanssa. Yksin joudumme käyttämään merkittävästi suuremman määrän resursseja, esimerkiksi uskottavan ilma- tai meripuolustuksen saavuttamiseksi, eräs vastaaja arvioi.
–Niinistöltä voisi edellyttää – Marinin hallitus vaihtoon, toinen vastaaja tiivistää.
Presidentin lisäksi myös kokoomukselta toivottiin puolueena pontevampaa toimintaa Nato-jäsenyyden suhteen.
–Valitettavasti se taitaa olla toiveajattelua. Sekä nykyhallitus että Niinistö vastustavat Nato-jäsenyyttä selväsanaisesti, eivätkä he tule tekemään asian eteen yhtään mitään. Kuuluisa ”Nato-optio” on pelkkää itsepetoksellista harhaa, jota toitotetaan sisäpoliittisten tarkoitusten vuoksi. Siksi asian ajaminen on Nato-jäsenyyttä kannattavien tahojen, kuten kokoomuksen tehtävä. Toivon tässä asiassa kokoomukselta konkreettisia toimia. Toistaiseksi puolue on valitettavasti ollut tässä asiassa aika ponneton ja lähinnä peesannut kokoomustaustaista Niinistöä, joka vastustaa Nato-jäsenyyttä, eräs vastaaja tilittää.
–Liittymishalut tulevat sitten kun on myöhäistä. Kokoomuksen pitäisi puhua ääneen Natosta. Nyt halutaan miellyttää, toinen vastaaja säestää.
Osa kokoomusvaikuttajista arvioi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimien vaikuttaneen kielteisesti Naton toimintaan. JENNA KARAS
Kolmannes tyytyväisiä
Noin kolmannes kokoomusvaikuttajista oli kuitenkin tyytyväisiä Suomen johdon nykyisiin Nato-linjauksiin.
–Reservinupseerina en hyväksy sitä, että (Yhdysvaltain presidentti) Donald Trump käskisi poikani tappamaan ihmisiä johonkin hornan kuuseen. Natoon, ei liitytä! eräs vastaaja perustelee.
Osalle riittää nykyinen Nato-yhteistyön ylläpitäminen.
–Tässä tilanteessa odottaisin ja katsoisin. Yhdysvallat on nykyään arvaamaton, presidentinvaalien jälkeen voi selkiytyä – toivottavasti näin. Edellä todettu arvaamattomuus tekee myös Natosta aiempaa epävarmemman kumppanin. Itseasiassa koen, että kokoomuksen pitäisi mennä sillä kannalla, mitä presidentti ajaa. Niinistö on koko kansan presidentti, mutta myös henkeen ja vereen kokoomuslainen. Meidän täytyisi tukea presidenttiä, yksi vastaajista sanoo.
–Vaikka olen Natoon liittymisen kannalla, tiedostan, että asia on monimutkainen ja toimenpiteet edellyttävät perusteellista harkintaa. Ehkä niiden aika ei ole ihan vielä, eräs kokoomusvaikuttaja päättää pohdintansa.
Presidentti Niinistö lähettää Sotilasaikakauslehdessä terveisiä Nato-jäsenyyden kannattajille: ”Heidän pitäisi havahtua miettimään”
Presidentti Sauli Niinistö puolustaa Sotilasaikakauslehdessä kansanäänestyksen tärkeyttä kysymyksessä Nato-jäsenyydestä.
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö puhuu tuoreessa Upseeriliiton Sotilasaikakauslehden haastattelussa kansanäänestyksen tärkeydestä, mikäli kysymys Nato-jäsenyydestä tulisi Suomessa ajankohtaiseksi.
Natoon ei hänen mukaansa mentäisi vain presidentin ja hallituksen päätöksellä sekä eduskunnan siunauksella, kuten jotkut hänen mukaansa kuvittelevat. Niinistön mukaan näiden tahojen mielestä kansanäänestys vain sotkisi asioita ja antaisi ulkopuolisille vaikutusmahdollisuuksia.
– On ihan turha kuvitella, että eduskunta vain nappia painamalla asian hyväksyisi, vaikka presidentti ja hallitus sitä esittäisi. Tarvitaan perusteellinen käsittely, Niinistö linjaa lehden haastattelussa.
Kansanäänestyksen sivuuttaminen näin perustavanlaatuisessa kysymyksessä saisi hänen mukaansa todennäköisesti osakseen valtavan määrän kritiikkiä. Se saattaisi hänen mukaansa lopulta johtaa jopa jäsenyyden ulkopuolelle jättäytymiseen.
– Perustuslakivaliokunnassa ja eduskunnassa käytäisiin ankara taistelu nimenomaan siitä, miksei kansaa ole kuultu, jos kansanäänestystä ei järjestettäisi. Olipa mahdollinen päätös mikä tahansa, se jakaisi kansaa, ja sitä enemmän, jos kansaa ei ole kuultu. Meillä edelleenkin EU-jäsenyys herättää syviä tuntemuksia.
– Haluaisin vielä sanoa niille, jotka kovasti haluavat Nato-jäsenyyttä, että heidän pitäisi havahtua miettimään, mahtaisiko jäsenyys koskaan toteutua ilman kansanäänestystä.
Muun muassa Iltalehden kyselyssä presidentti Niinistö sai runsaasti kritiikkiä kokoomuksen jäseniltä siitä, ettei hän ole edistänyt Suomen Nato-jäsenyyttä presidenttikausiensa aikana tarpeeksi. Niinistön kotipuolue kokoomus on tunnetusti eduskunnan Nato-myönteisimpiä puolueita.
Presidentti Niinistön oman kannan mukaan Suomen ei tule näissä olosuhteissa liittyä Natoon.
www.is.fi
Presidentti Sauli Niinistö puolustaa Sotilasaikakauslehdessä kansanäänestyksen tärkeyttä kysymyksessä Nato-jäsenyydestä.
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö puhuu tuoreessa Upseeriliiton Sotilasaikakauslehden haastattelussa kansanäänestyksen tärkeydestä, mikäli kysymys Nato-jäsenyydestä tulisi Suomessa ajankohtaiseksi.
Natoon ei hänen mukaansa mentäisi vain presidentin ja hallituksen päätöksellä sekä eduskunnan siunauksella, kuten jotkut hänen mukaansa kuvittelevat. Niinistön mukaan näiden tahojen mielestä kansanäänestys vain sotkisi asioita ja antaisi ulkopuolisille vaikutusmahdollisuuksia.
– On ihan turha kuvitella, että eduskunta vain nappia painamalla asian hyväksyisi, vaikka presidentti ja hallitus sitä esittäisi. Tarvitaan perusteellinen käsittely, Niinistö linjaa lehden haastattelussa.
Kansanäänestyksen sivuuttaminen näin perustavanlaatuisessa kysymyksessä saisi hänen mukaansa todennäköisesti osakseen valtavan määrän kritiikkiä. Se saattaisi hänen mukaansa lopulta johtaa jopa jäsenyyden ulkopuolelle jättäytymiseen.
– Perustuslakivaliokunnassa ja eduskunnassa käytäisiin ankara taistelu nimenomaan siitä, miksei kansaa ole kuultu, jos kansanäänestystä ei järjestettäisi. Olipa mahdollinen päätös mikä tahansa, se jakaisi kansaa, ja sitä enemmän, jos kansaa ei ole kuultu. Meillä edelleenkin EU-jäsenyys herättää syviä tuntemuksia.
– Haluaisin vielä sanoa niille, jotka kovasti haluavat Nato-jäsenyyttä, että heidän pitäisi havahtua miettimään, mahtaisiko jäsenyys koskaan toteutua ilman kansanäänestystä.
Muun muassa Iltalehden kyselyssä presidentti Niinistö sai runsaasti kritiikkiä kokoomuksen jäseniltä siitä, ettei hän ole edistänyt Suomen Nato-jäsenyyttä presidenttikausiensa aikana tarpeeksi. Niinistön kotipuolue kokoomus on tunnetusti eduskunnan Nato-myönteisimpiä puolueita.
Presidentti Niinistön oman kannan mukaan Suomen ei tule näissä olosuhteissa liittyä Natoon.
Presidentti Niinistö lähettää Sotilasaikakauslehdessä terveisiä Nato-jäsenyyden kannattajille: ”Heidän pitäisi havahtua miettimään”
Presidentti Sauli Niinistö puolustaa Sotilasaikakauslehdessä kansanäänestyksen tärkeyttä kysymyksessä Nato-jäsenyydestä.
www.is.fi
Tätä umpisolmua Niinistön ajattelussa en ymmärrä vaikka erittäin kelpo presidentiltä muuten vaikuttaakin. Kansalaiset ovat valinneet niin eduskunnan kuin presidentinkin edustamaan heitä. Näillä edustajillamme on myös yhdessä hallituksen ja virkavalan vannoneiden turvallisuuttamme valvovien virkamiesten ohella parhaat ja ensikäden tiedot kansallista turvallisuuttamme koskevissa asioissa. Meillä kansalaisilla ei näitä tietoja ole.
Nyt tästä edustajiemme joukosta päällimmäinen, ylipäällikkömme, kysyy kansalta neuvoa siihen, pitäisikö NATOon liittyä. Eikä vain neuvoa vaan hän luottaa galluppien epämääräisten kysymystenasettelun tuomaan kannatusmittaukseen. Vieläpä kysymyksessä joka on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Minun silmissäni tuo on vastuun pakoilua. Presidentti ei hoida sitä valalla vannottua luottamustehtävää minkä on ottanut vastaan.
Keskustelusta puuttuu täysin näiden etujamme valvovien julkinen selvitys siitä mitä NATO -jäsenyys merkitsee, mitä se sisältää, miksi ja millä oikeuksilla Venäjä sitä vastustaa, mitä siitä seuraisi vai seuraisiko mitään ja mikä on heidän kantansa asiaan. Voiko jäsenyytemme olla jopa jännityksiä vähentävä pohjolaa rauhoittava tekijä. Sen jälkeen on ok kysyä kansalta, onko se samaa mieltä.
Ymmärrän dileman: jäsenyyttä ei voi hakea jos emme tiedä, että se myös toteutuu. Mutta tämänkin voi kertoa kun asiasta keskustelee eikä paeta kansanäänestyksen taakse.
Viimeksi muokattu:
IL-kyselyn mukaan 68,9 prosenttia kokoomusvaikuttajista haluaisi, että presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus edistäisivät Suomen Nato-jäsenyyttä.
Pitääkö Sannan hallituksen ja ylipiällikön ylittää Kokoomuksen omat de facto - saavutukset tässä asiassa vai riittäisikö pelkkä signalointi?
Onkohan ylipiälliköllä jotain sellaista kouriintuntuvaa tietoa aiheesta, jota meillä ei ole? Olen siitä varma, että on.
Pitääkö Sannan hallituksen ja ylipiällikön ylittää Kokoomuksen omat de facto - saavutukset tässä asiassa vai riittäisikö pelkkä signalointi?
Onkohan ylipiälliköllä jotain sellaista kouriintuntuvaa tietoa aiheesta, jota meillä ei ole? Olen siitä varma, että on.
Silloin ei pitäisi vedota galluppeihin.
Haluaako Nato sellaista tilannetta, jossa -Suomi keskustelee siitä, ettei sitä hyväksytä Natoon-? Mietihän hetki. Jäsenyys ON OLTAVA SELVÄ KUIN pläkki, kun sitä lähdetään hakemaan. Niinistöllä voi olla montakin syytä kannanmuodostukselleen. Yksi syy voi olla Putinin signalointi, yksi Naton signaalit, yksi Ruotsin kanta, yksi suomalaisten penseys, jne.
Usan ja NLn välillä syntyi 2. ms:n jälkeen jonkinlainen yhteinen käsitys ja näkemys Ruotsin ja Suomen asemasta, en tiedä missä määrin tuo on enää elossa oleva asiaintila.
Kannattaa huomata EHDOTTOMASTI SEKIN, että Usa ja Britannia aikovat selvästi hoitaa suhteitaan ja asioitaan -kahdenvälisesti- per kukin Euroopan maa.
Fiksu kaveri, tuo presidentti.
Ilman kansanäänestyksen selkeää mandaattia, jäsenyys on kuin aktiivimalli. Tänään sisään, huomenna ulos.
Panssari Salama
Respected Leader
Tämä. Tässä se on koko meidän käsittämätön NATO-keskustelumme avattuna yhteen erinomaiseen postaukseen. Tulin kirjoittamaan jotain samanlaista, mutta minulla ei ole muuta lisättävää kuin oma kantani, että olipa TP Niinistöltä käsittämätön rimanalitus. Käsittämätön. Rimanalitus.
Lainasin Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää -vitjaan Ruotsin ulkoministeri Wallströmiäkin lainaavan artikkelin Ruotsin turvallisuuspoiliittisesta tilanteesta. Wallström kertoi hänen joka-aamuisten Ruotsin turpo/ulpo-työkokousten olleen joka kerta kuin matka helvettiin.
Joka kerta. Kuin matka helvettiin.
Miettikää. Nämä poliitikot tietävät asioita, joita me emme tiedä. Meillä on edustuksellinen, hyvintoimiva, vapaa demokratia. Vastuun pakeneminen kansan mielipiteen taakse on pahinta rintamakarkuruutta johtavilta poliitikoilta.
TP Niinistö ilmoittautui juuri omaehtoisella julistuksellaan näiden rintamakarkureiden sinällään jo laajaan ja kattavaan joukkoon. Sinäkin, Saulini.
Panssari Salama
Respected Leader
Putinin signaloinnin tiedämme yleisellä tasolla, mutta emme yksityiskohtaisesti. Todennäköisesti sieltä on tullut aivan suoraa, suodattamatonta uhkailua silmille.
NATO:n kannan tiedämme: päätös on Suomen, jos niin haluaa, niin tervetuloa.
Ruotsin kanta on varmaan samanlainen kuin Suomen: osa puolueista kannattaa, osa ei.
Suomalaisten penseys, ilman että meille avoimesti kerrotaan miten meidän tulee mielipiteemme muodostaa, on niin sanotusti paskan hailea. Aitoa keskustelua on myös mahdoton käydä, koska ne ammutaan alas tai sekoitetaan sivuraiteille välittömästi.
Jäljelle jää siis se, että poliitikkojen tulisi tehdä päätös: mikä on paras turvallisuusratkaisu Suomelle? Mikä on Suomen etu tässä asiassa?
Ei Venäjän etu, ei Ruotsin etu, ei puolueen etu. Suomen etu.
Nyt poliitikot ovat päättäneet, että Suomen etu on olla porstuassa. Selkeästi sitoutuneena Eurooppaan, mutta ei osapuoli Euroopan turvallisuusratkaisuun. Euroopan turvallisuusratkaisuun sitoutumisen sijaan luodaan toiveita ja kahdenkeskisiä löyhiä sopimuksia. Kuten toisen maailmansodan alla.
Kriisin syntyessä syntyy alliansseja. Totta. Niin syntyi Talvisodankin aikana, ja se meidät pelasti, rimaa hipoen. Ero toimivaan turvaratkasisuun eikä toiveeseen erilaisten vapaapalokuntien paikalletuloon on se, että se estää sodat. Nyt poliitikot siis kertovat meille, että sodat ja konfliktit
Epäilen.
Viimeksi muokattu:
- Status