Kun niitä sotilasperinteitä aina hehkutetaan ja niiden voimaa halutaan korostaa, niin mihin ihmeeseen Ruotsin sotilasperinteitä oikein käytetään? Pohjolan Leijona taitaa olla paksu pomppamajuri universumin parhaalla sotilaspalkalla.
Voin sen verran kertoa ettei Ruotsissakaan kaikki pidä ruotsalaista sotaperinteitä erityisen korkeassa arvossa...Varsinkaan niiltä osin mikä koskee esim. Kustaa II Adof.in, Kaarle XII tai esim. Kustaa III:n sotaretkiä..kaikki heidän sotansa johtivat valtakunna suurin vaikeuksiin ja aluemenetyksiin jne. Eikä tilannetta suinkaan paranna Kustaa IV Adolf:in ja Kaarle XIII:sta hallitusajat jolloin mm. Suomi menetettiin Venäjälle. Ihan kaikkia tappioita ei voi laittaa em. kuninikaiden piikkiin mutta jokainen heistä olisi halutessaan kyennyt estämään sotiin joutumisen ja niistä aiheuteuneet äärimmäisen suuret tappiot ja vahingot koko kansakunnalle.. Tämä vain ikäänkuin lyhyenä kertauksena Ruotsin ns. "sotaisimpien hallitsijoiden" osalta...jokainen voi lukea tarkemmat kuvaukset vaikka Wikipediasta jne.
Tähän em. historiaan perustuen ei ole mitenkään erityisen ihmeellistä että Ruotsissa päädyttiin jo 1800-luvun aikana heikentämään kuninkaan (ja samalla muidenkin etuoikeutettujen säätyjen) valtaa ja asemaa valtion johtajana. Tästä seurasi mm. se että Ruotsia hallittiin lähes koko 1900-luvun ajan sosiaalidomokraattien johdolla..toki kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon mukaisesti.
Sen mitä tunnen Ruotsia ja ruotsalaisia (sukuakin siellä asuu) niin en ole kuullut kenenkään kritisoivan sitä että "kansankoti" kykeni pysyttäytymään erillään kaikista 1900-luvun (maailman)sodista.
- jo tämän pohjalta voisin sanoa että Ruotsissa arvostetaan em. rauhan perinnettä paljon korkeammalle kuin aikaisempien hallitsijoiden järjetöntä ja lähes poikkeuksetta tappioihin johtanutta sotimista.
- siitäkin huolimatta jokainen ruotsalainen kokee olevansa "pohjolan hurjien" viikinkien perilisiä jne.
- voin myös sanoa että ruotsalaiset ovat isänmaallista väkeä ja heiltä löytyy tarvittaessa maanpuolustustahtoa ihan yhtä hyvin kuin suomalaisilta. Eräistä poliittisista virheistä huolimatta (esim. maanpuolustuskapasiteetin alasajo NL:n romahduksen jälkeen)
Siis vastauksena:
Ruotsin sotilasperinteitä (= turvallisuuspoliittisia perinteitä) käytetään ensisijaisesti sillä tavoin että Ruotsi kykenisi pysymään kaikkien mahdollisten sotien ja aseellisten konfliktien ulkopuolella. Tämä on Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijainen lähtökohta.
- vähintäänkin niin että pyritään kaikin mahdollisin tavoin välttämään tilanteita joissa Ruotsin koskemattomuus (alueellisesti tai poliittisesti) joutusi millään tavoin uhanalaiseksi.
Historian varrelta löytyy paljon käytännön esimerkkejä kuinka ruotsalainen turvallisuuspolitiikka on konkretisoitunut Suomen osalta. Siksi ruotsalaisten "sotilaalliset perinteet" tulisi myös suomalaisten poliitikkojen ottaa huomioon kun kehitellään yhteisiä puolustusjärjestelmiä Ruotsin kanssa.